Metsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö
Sisältö Lyhyesti metsävaroista Metsätuhot yleisesti Metsäpalojen kehitys Metsävarojen kasvu ja hoito, paloriskiin vaikuttavat rakenteelliset tekijät Yhteenveto 2
Järnefelt 1893:Raatajat rahanalaiset (Kaski)
Metsät ja metsätalous pähkinänkuoressa 23 miljoonaa hehtaaria metsämaata, peittää 86% maa-alasta Vuosikasvu 107 milj. m 3 /a Puustopääoma 2.5 mrd m 3 kasvanut tasaisesti viimeiset 50 vuotta BKT osuus n. 4.4 % Osuus viennistä yli 20% Metsien omistus: Yksityiset, perheet 60% 350,000 tilaa yli 2 ha; 630,000 omistajaa, 32 ha keskimääräinen tilakoko Valtio 26% Yksityiset yritykset 9% Muut 5%
Metsien tuhoriskeistä Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Merkittävämpiä tuhoja metsissä aiheuttavat hirvet, myyrät, juurikääpä, tuuli ja lumi. Viime vuosien aikana useat myrskyt ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja. Lisäksi lumituhoja on esiintynyt poikkeuksellisen laajoilla alueilla. Kirjanpainaja on aiheuttanut tuhoja erityisesti vanhoissa kuusikoissa Etelä-Suomessa. Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajan kannan kehitystä. Tähtikudospistiäinen on aiheuttanut ensimmäistä kertaa Suomessa laajoja tuhoja Porin Yyterin seudulla. Metsäpalot on onnistuttu pitämään kurissa tehokkaalla palontorjunnalla. Ilmaston lämpeneminen, ääriilmiöt, kuivuus ja maahamme kulkeutuvat tulokaslajit voivat lisätä metsien terveyteen kohdistuvia riskejä. Metsiin kohdistuviin tuhoihin on varauduttu laatimalla varautumissuunnitelma, joka kattaa myrskytuhot, metsäpalot, lumituhot, kuivuuden ja pakkasen aiheuttamat tuhot, sekä ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja maassamme ennen esiintymättömän kasvintuhoojan aiheuttamat tuhot. Luonnonvarakeskus seuraa viranomaistehtävänään metsien terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia valtakunnallisesti apunaan Suomen metsäkeskus. Suomen metsäkeskus vastaa omalta osaltaan varautumisesta metsätuhoihin ja pelastuslaissa tarkoitetun virka-avun antamisesta pelastusviranomaisille. Metsähallitus on velvollinen antamaan pelastusviranomaisille asiantuntija-apua metsäpalojen torjunnassa ja varautumaan omatoimisesti hallinnassaan olevalla valtion maalla tapahtuvien metsäpalojen ehkäisyyn ja torjuntaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa.
Tuhojen kokonaismäärä n. 9 milj. ha, joista vakavia 0,5 milj. ha Tuhot voivat alentaa metsikön laatua muun muassa, jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Abioottisia tuhoja aiheuttavat tuuli, lumi, pakkanen, halla, kuivuus, märkyys, ravinteiden epätasapaino ja metsäpalo. Näiden määrä on ollut kasvussa koko 200-luvun. 6
2 500 2 000 1 500 1 000 Metsäpalojen lukumäärä Metsäpalot viimeisen 10 vuoden aikana 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Metsäpalojen lukumäärä 1400 1200 Palanut metsäala (ha) 0,7 0,6 0,5 0,4 Palanut metsäala keskimäärin (ha) 1000 800 600 400 200 0,3 0,2 0,1 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 7
Metsäpalot v. 1952-2011 Aikajakso Paloja keskimäärin nro / v. Keskimääräinen paloala ha / v. 1952-1960 514 5760 11,2 1961-1970 487 1356 2,8 1971-1980 559 727 1,3 1981-1990 471 311 0,7 1991-2000 915 522 0,6 2001-2011 1470 625 0,4 2012-2018 1161 506 0,38 Keskimääräinen paloala ha / palo Lähde: Metsäntutkimuslaitos / Metsätilastollinen vuosikirja, SM tilastot 8
Suomen metsäpalot 1948-2014 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2018: 1 200 ha number, size, ha:s Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja
Metsien hoito on tehostunut 1960- luvulta lähtien 10
Metsänkuva ennen: useita latvuskerroksia, pensaikkoa, lahopuuta 11
Jaksottainen kasvatus vallitsee 12
Lahopuun keskitilavuus (m3/ha) metsämaalla Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa 13
Paloainekset niiden määrä ja jakautuminen Suuria muutoksia harjoitettu metsänhoito Pohja- ja kenttäkerros (syttyminen) - Jäkälä-sammalet - Uudistaminen, puulajimuutokset muutokset kenttäkerroksessa (heinittyminen kuloheinä) - Puustosta kertyvän palokuorman väheneminen (puulajimuutokset-männyn suosiminen, harvennukset, latvusmassan korjuu bioenergiaksi) 26.3.2019 14
Latvuskerros, latvapaloriski - leviäminen Tasarakenteiset, tasaikäiset metsiköt: kuvioiden välinen epäjatkuvuuskohta pohja- ja kenttäkerroksen sekä latvuskerroksen välillä, mikä vähentää latvapaloriskiä Uudistaminen: puulajimuutokset, maanmuokkaus Metsiköt perustetaan harvoiksi, mikä vähentää latvuskerroksen yhtenäisyyttä, vähentää latvapaloriskiä Voimakkaat harvennukset vähentää myös osaltaan latvuskerroksen sulkeutumista, maassa vähemmän kariketta/kuollutta puuta Puulajimuutokset männyn suosiminen 1950-1980 näkyy metsissä (karsiutuu nopeastisyntyy epäjatkuvuuskohta, oksamateriaali on karkeampi ja harvempi ja kuivuu hitaammin, oksa- ja neulasmassaa syntyy vähemmän (30-50 %) Kuitenkin: käynnissä kuusikoiden lisääntyminen erityisesti E-Suomessa 26.3.2019 15
Pyrkimys metsien hoidon monipuolistamiseen Osa metsänomistajista on kiinnostunut käyttämään jatkuvaa kasvatusta (eli erirakenteista metsän kasvatusta) ainakin osassa metsiään. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Ilmastonmuutos osatekijä kiinnostuksen kasvuun. Entä vaikutus metsäpaloriskiin? 16
Valtio tukee metsien hoitoa yksityismetsissä Nuoren metsän hoito 35,36 milj. euroa 147 334 ha Taimikon varhaishoito - 49 086 ha Nuoren metsän kunnostus - 74 870 ha Nuoren metsän hoito + pienpuun korjuu - 23 378 ha Metsänuudistaminen 2,52 milj. euroa 3 983 ha Terveyslannoitus 1,46 milj. euroa 11 450 ha Suometsän hoito/kunnostusojitus 6,70 milj. euroa 40 354 km Metsätiet 6,76 milj. euroa 1 187 km ( sis. uusia 98 km) Ympäristötukisopimukset 2,97 milj. euroa Metsäluonnon hoitohankkeet 0,63 milj. euroa 17
Tieverkoston rooli metsäpalojen kannalta - Nopeuttaa palokohteen saavuttamista - Lisää ihmisten liikkumista metsäalueilla - Tieverkon tiheyden vaikutus metsäpaloihin voi olla kulttuurisidonnainen
Omistus- ja metsikkörakenne Metsätilan keskimääräinen koko on 32 ha, E-Suomessa tätä pienempi Käsittelykuviot ovat E-Suomessa 0,5 5 ha, P-Suomessa suurempia Käsittelykuvioiden rajat muodostavat esteitä/hidasteita tulen etenemiselle 19
Pähkinänkuoressa: metsäpaloriskiin vaikuttavia tekijöitä Suomessa Sademäärä ja suhteellisen alhainen lämpötila kesäaikaan Maaperän laatu, luonnolliset esteet (kosteikot - 1/3 turvemaata, ~200 000 järveä) Tietoisuus, palovaroituksia ja kieltoja noudatetaan hyvin Tehokkaat ja oikea-aikaiset metsänhoitotoimet; nuorten metsien hoito, harvennushakkuut, energiapuun (pienet rungot, latvukset, oksat) keruu -> paloaineksen vähäisyys Metsikkökuvioiden pieni koko, tasaikäinen kasvatus, -> rakenteelliset esteet/hidasteet Tiheä tieverkko, ml. metsäautotiet (FI 13m/ha, SWE 16m/ha, RUS 1,5m/ha) Tehokas palojen seuranta- ja torjuntajärjestelmä Viranomaisten yhteistyö Tiheä palolaitosverkko, ml. sopimuspalokunnat erityisesti syrjäseudulla 26.3.2019
Yhteenveto ja jatkopohdintaan Tuli on perinteisesti kuulunut suomalaiseen metsään, palojen määrä on vähentynyt 1960- luvulta lähtien, osin metsien hoidon tehostumisen vuoksi Metsänhoidon ensisijaisena tavoitteena on ollut puuntuotannon parantaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpito, metsäpaloriskin vähentäminen on tullut siinä sivussa Ilmastonmuutoksen ja sääilmiöiden äärevöitymisen myötä paloriski kasvaa, tulisiko metsien hoidossa kiinnittää entistä enemmän huomiota riskin vähentämiseen? Miten? Missä kysymyksissä hallintojen välistä yhteistyötä tarvitaan lisää? 21
Kiitos! tatu.torniainen@mmm.fi 22
Suurpalot 1959 Isojoki-Honkajoki noin 1 700 ha 1960 Tuntsa noin 120 000 ha (siitä Suomen puolella noin 15-20 000 ha) 1969 Rantsila noin 600 ha 1969 Tyrnävä-Muhos noin 1300 ha 1972 Inari noin 200 ha 1970 Kalajoki noin 1 600 ha 1970 Liminka noin 500 ha 1992 Lieksa noin 150 ha 1997 Laihia noin 150 ha 1997 Tammela noin 250 ha 1999 Kangasala noin 110 ha (2006 Sodankylä, ampuma-alue n 130 ha) 2018 Pyhäjärvi 26.3.2019 23
Tuhojen kokonaismäärä n. 9 milj. ha, joista vakavia 0,5 milj. ha Tuhot voivat alentaa metsikön laatua muun muassa, jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. 24