Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Samankaltaiset tiedostot
Nuoret ja läheisen aikuisen päihteidenkäyttö

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Lapset, nuoret ja aikuisten päihteidenkäyttö SKOOPPI MINNA ILVA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, VTM

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan seudun päihdeasenteet 2017

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Vanhemman päihdeongelma lapsen näkökulmasta: Miten edistää lapsisensitiivisyyttä päihdehoidossa?

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Turvallisuus osana hyvinvointia

ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

Lasinen lapsuus 2011 nuorten kokemuksia aikuisten juomisesta

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Mummot, muksut ja kaikki muut

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta. auttaminen. Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Suomalaisten mielenterveys

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Transkriptio:

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus Sara ja Johanna 7.2.2019

Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia lasinenlapsuus.fi / varjomaailma.fi Päämääränä on ehkäistä ja vähentää vanhempien tai muiden läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä lapsille koituvia haittoja. TAVOITTEITA: Lapset ja nuoret saavat tukea tilanteeseensa Lasisen lapsuuden kokeneet aikuiset saavat tietoa ja tukea (ylisukupolvisuus) Lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavat tunnistavat avun ja tuen tarpeet ja osaavat vastata niihin

Alkoholinkulutus ja lapset Vanhemmuusikäiset miehet ja naiset käyttävät merkittävän osan kaikesta kulutetusta alkoholista. Erityisesti nuorten ja keskiikäisten naisten juominen on lisääntynyt. (THL) Suuri osa alkoholista juodaan kodeissa. (THL Juomatapatutkimus) On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisista pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä. (Halme 2009) Noin kolmanneksella päihdehuollon palveluita käyttäneistä on alaikäisiä lapsia. (Holmila et al 2016) Suomessa on 65 000 70 000 lasta, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. (THL) Joka neljäs suomalainen on lapsuudessaan kokenut haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä kotona. (LL 2011 ja 2016)

Lapsen näkökulma läheisen aikuisen juomiseen (Lasinen lapsuus 2011 & 2016) Kenen juomisesta aiheutuu haittoja? Kokenut haittoja usein 2% Kokenut haittoja joskus 24% Ei kertonut kokeneensa haittoja

Mitä kokemasi haitat ovat olleet? perheriitoja häpeä vanhemmista ahdistus luottamukseni vanhempiin on kärsinyt minulle tehtyjä lupauksia on petetty pelkoa juovaa vanhempaa kohtaan unen puute kodin rahavaikeudet perhe on hajonnut pahoinpitelyn tai väkivallan näkeminen rumien puheiden tai epäsopivien ehdotusten kohteeksi sisaruksille aiheutuneet ongelmat vanhemmat eivät huolehdi riittävästi koulunkäynti on kärsinyt vanhemman sairaus tai kuolema muuta pahoinpitelyn tai väkivallan kohteeksi joutuminen kiusatuksi tuleminen olen jäänyt ilman tarvitsemiani tavaroita, esim. vaatteita epämukavan koskettelun kohteeksi joutuminen Ei osaa sanoa alkoholinkäytöstä haittaa kokeneet, n=232 14 12 11 10 9 8 8 6 4 3 3 1 1 5 23 32 32 30 38 53 49

Liikaa juominen alkoholismi?

Pärjäävyyden elementit Riskit Suojaavat tekijät Pärjäävyys

Mitä jälkiä lasinen lapsuus jättää? Oleellista lapsen pärjäävyyden kannalta on, minkälaisia haittoja päihteidenkäyttö tuo perheen ja lapsen arkeen sekä mitä suojaavia tekijöitä lapsen elämässä on. Myös lapsen oma temperamentti vaikuttaa tähän jatkuvaan prosessiin. Ovatko olosuhteet tarpeeksi suotuisat lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle? Mitä tapahtuu, kun alkoholi vie perheessä tilan, joka kuuluisi lapselle ja hänen kasvunsa tuelle? Lapsen ikä karttuu, mutta normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvat askeleet jäävät ottamatta. Lapsi oppii kasvuympäristössään pärjäämiseen välttämättömiä taitoja. Selviytymiskeinot eivät ehkä kanna aikuisena.

Ylisukupolvisuus: Lasisen lapsuuden ilmenemismuotoja aikuisuudessa Alhainen omanarvontunto, häpeä Kiintymyssuhdevaurioiden aiheuttamat vaikeudet vuorovaikutuksessa muihin Haasteita tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä Haasteita oman vireystilan säätelyssä Mielenterveyden ongelmat (esim. masennus, ahdistus, paniikkihäiriö, pakko-oireet, syömishäiriöt) Erilaiset addiktiot (esim. päihteet, pelaaminen, työ, ruoka) Psykosomaattiset oireet (esim. vatsaoireet, hengitystiesairaudet) Traumaoireet (esim. takaumat) Univaikeudet Puutteet arjen toimintakyvyssä (raha-asiat, talouden hoito)

Miten oma lapsuus vaikuttaa vanhemmuuteen? Vanhemmaksi tulemiseen liittyy aina omien lapsuusmuistojen aktivoituminen: sekä tiedostettuna että tiedostamattomana Fyysiset reaktiot Tunteet, vahvat mielipiteet, toimintatavat Muistikuvat

Vanhemmuudessa koettuja haasteita Tedgård Eva, Råstam Maria, Wirtberg Ingegerd 2018: Struggling with one`s own parenting after an upbringing with substance abusing parents. Tutkittu lasisen lapsuuden kokeneiden pienten lasten vanhempien lapsuudenkokemusten vaikutuksia vanhemmuuteen. Tutkimukseen osallistuneet eivät olleet hakeneet apua, eivätkä välttämättä ymmärtäneet olleensa avun tarpeessa. Kokemuksia, että ulkopuolista apua ei ole ollut tarjolla. Häpeä ja kokemus hylätyksi tulemisesta (kukaan perheen ulkopuolella ei nähnyt/puuttunut).

Nostoja tutkimuksesta Lasinen lapsuuden kokeneilla on erityisen korkea vanhemmuuden stressitaso. Yleisesti ottaen pystyivät huolehtimaan lapsen perustarpeista (turvallisuus ja käytännön hoito). Haasteita psykososiaalisella puolella: tunteiden nimeäminen ja hallinta, stressi, haasteita läheisyyden ja erillisyyden säätelyssä sekä turvallisen kiintymyssuhteen muodostamisessa omaan lapseen. Lapsuudenkokemuksista johtuvat haasteet vanhemmuudessa saattavat vaikuttaa negatiivisesti lapsen psykososiaaliseen kehitykseen, vaikka päihteidenkäyttö ei siirtyisikään sukupolvelta toiselle.

Koetuista haitoista KORKEA STRESSITASO Vanhemmuus koettiin hyvin vaativaksi. Paljon koettua ahdistusta ja epäluottamusta. Uhkien ja vaarojen näkeminen kaikkialla. Vakava eroahdistus. Voimakas syyllistyminen. EPÄSUOTUISAT VANHEMMUUDEN MALLIT Emotionaalinen kylmyys. Läsnäolon puute. Aggressiivinen ilmapiiri. Tieto ja malli vain siitä, mitä ei halua toistaa. OMA KIINTYMYSSUHDEMALLI Vaikeus luottaa muihin ihmisiin ja olla riippuvainen heistä ja heidän avustaan. Etäiset suhteet muihin ihmisiin. Itse pärjäämisen ylikorostuminen. PSYYKKINEN HYVINVOINTI Lapsuudessa alkaneet masennusoireet ja ahdistuneisuus yhä läsnä elämässä. Haasteita tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa.

RYHMÄTYÖ

Irti häpeästä Täydellistä lapsuutta ei ole kenelläkään, eivätkä lapsuudenkokemukset sellaisinaan saa aikaan onnea tai ongelmia aikuisena. Kokemuksilla on kuitenkin eritasoisia vaikutuksia ja siksi niihin tulisi kiinnittää tietoisesti huomiota. Mitä haluaa siirtää eteenpäin omille lapsille, mitä taas haluaa muuttaa? Mitä tukea tarvitsee, jotta voi tehdä näin? Lasisen lapsuuden käsittely elämänkestoinen prosessi ja korjaavia kokemuksia voi saada läpi koko elämän. Kenties koko elämän ajan kasautunutta ongelmavyyhtiä ei tarvitse (eikä ole edes mahdollista) ratkaista kerralla.

Ollaan yhteyksissä! www.lasinenlapsuus.fi www.varjomaailma.fi lasinenlapsuus@a-klinikka.fi @lasinenlapsuus #fragilechildhood Facebook.com/lasinenlapsuus