Kuntalain 28 :n mukainen aloite: Panssarimuseon perustaminen, jatkoaloite Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1756/00.04.02.04/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 334 20.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 334 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Kujansivu Alina 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kuntalaisaloite: Enemmän vetovoimaa toisi Lappeenrannalle enemmän elinvoimaa Panssarimuseon perustaminen ilmailumuseon yhteyteen Nykyinen ilmailumuseoyhdistys toimii harrastelijain voimin ilman julkista rahoitusta. Yhdistys ylläpitää ilmailumuseota (www.karjalanilmailumuseo.fi) alle 10.000 euron omarahoitteisella budjetilla. Museolla on reilusti toista tuhatta kotija ulkomaista vierailijaa kesäkauden aikana, jolloin museo on avoinna yleisölle. Esitetyillä toimilla erittäin kiinnostava vierailukohde lisää merkittävästi mielenkiintoisen vierailukohteen vetovoimaa sekä itse kaupunkilaisille että koti- ja ulkomaisille matkailijoille. Esitän kunnioittavasti seuraavaa: 1) Museolle järjestetään valtioneuvoston päätöksen ja tieliikenneasetuksen mukainen opastus (Liite 1), sillä nykyinen opastus on riittämätön. 2) Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museonkehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin yhtiön oma varainhankinta on, kuitenkin enintään 15.000 euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle
tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. Lisäksi esitän kunnioittavasti seuraavaa: 3) IImailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisämaata lentokentälle. Panssarimuseotoiminnan organisoimisen yksityiskohdista IImailumuseoyhdistyksen puitteissa tai sen kanssa sovitaan, tai muulla tavoin, erillisessä yhteistyösopimuksessa. Lappeenrannan museon lausunto 28.8.2017: Panssarimuseon perustaminen ilmailumuseon yhteyteen Lausuntoa Lappeenrannan museoilta on pyytänyt II kaupunginsihteeri 18.5.2017 kyseisestä aloitteesta Aloitteessa Matti S. Kurkela kirjaa kolme eri kohtaa vetovoimaisuuden lisäämiseksi alueella. 1. Museolle järjestetään valtionneuvoston päätöksen ja tieliikenneasetuksen mukainen opastus (Liite 1), sillä nykyinen opastus on riittämätön. 2. Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin on yhdistyksen oma varainhankinta, kuitenkin enintään 15 000 euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. 3. Ilmailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisä maata lentokentältä. Aloitteen tekijä ehdottaa yksityiskohtaisempaa organisointia Ilmailumuseon kanssa yhdessä erillisillä yhteistyösopimuksilla. Aloitteen takana on yksityishenkilö, ei Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry. IImailumuseoyhdistyksen henkilöt ovat tietoisia, että kuntalain mukainen aloite on tullut Lappeenrannan kaupungille. Aloite kohta 1: OPASTUS Palvelukohdeopasteet ovat tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä, jotka sijoitetaan maantien tiealueelle ja niille tarvitaan aina lupa ELY-keskukselta. Jos kohteella on jo luvalliset opasteet, mutta opasteisiin halutaan muutoksia, tulee luvansaajan
hakea uutta lupaa. Katuverkolla luvan palvelukohteiden opasteiden sijoittamiseen myöntää kunta ja yksityisteillä tien omistaja. Toimijan on itse haettava palvelukohde opastetta. Mikään ulkopuolinen taho (kaupunki tai ELY-keskus) ei järjestä opastusta. Lupaa haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksesta. https://www.ely-keskus.fi/web/ely/palvelukohdeopasteet Tiehallinnon palvelukohteiden viitoitusoppaassa http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2000021 07-v-palvelukohteiden viitoitus.pdf todetaan seuraavaa nähtävyysmerkkiryhmän merkeistä: Museo tai historiallinen rakennus (772 a), nähtävyysmerkkiryhmän merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa (LMP 384/94). Opastuksen edellytyksenä on myös, että kohteet ovat hyvin hoidettuja, aukioloajoiltaan riittäviä ja avoinna kesäaikaan vähintään viitenä päivänä viikossa. Kohteen kunnossapitäjä tulee olla määritelty ja maanteiltä viitoitettavassa kohteessa tulee olla riittävästi pysäköintitilaa. Suosituksen museon, historiallisesti merkittävän rakennuksen tai rakennushistoriallisen kohteen viitoituskelpoisuudesta antaa Museovirasto. Museoista viitoituskelpoisia ovat yleensä ainakin maakunnan merkittävimpään neljännekseen kuuluvat kohteet. Taajamassa sijaitseva museo tai historiallinen rakennus voidaan viitoittaa lähiopastuksena, jos viitoitukselle on liikenteellinen tarve tai viitoitustarve on todettu kunnan opastussuunnitelmassa. Taajamassa olevaa kohdetta ei yleensä viitoiteta maantieltä. http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2000021-07 v-palvelukohteiden viitoitus.pdf Muu nähtävyys (772 f), merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa (LMP 384/94) Muu nähtävyys voi olla arkeologinen kohde, muistomerkki, taiteellinen nähtävyys tai historiallinen nähtävyys, joka ei ole rakennus. Tällaisia nähtävyyksiä ovat muun muassa linnavuoret, muinaisjäännösalueet, linnojen rauniot, linnoitukset, sotiin liittyvät vallit ja muut rakennelmat, kanavat, sillat, museotiet, kansalliset kaupunkipuistot ja kokonaisuudet, joissa on useanlaisia elementtejä. Suosituksen merkittävästä historiallisesta nähtävyydestä antaa Museovirasto. Suosituksen merkittävästä taiteellisesta nähtävyydestä antaa läänin taidetoimikunta. Aloite kohta 2. TALOUDELLINEN TUKEMINEN Maakuntamuseo ei jaa alueellaan toimiville paikallismuseoille avustuksia. Konsultoimme ja avustamme apurahahakemuksissa mm. harkinnan varaiset Museoviraston rahoitukset. Aloite kohta 3. ILMAILUMUSEON YHTEYTEEN PERUSTETAAN PANSSARIMUSEO
Karjalan ilmailumuseo toimii ansiokkaasti harrastajapohjalta ja kunnioittaa Lappeenrannan lentokentän historiaa ja Suomen sotilasilmailun historiaa. Lappeenrannan lentokenttä on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista kentistä. Sisällissodan päätyttyä keväällä 1918 maahamme alettiin puuhata paremmin organisoitua systemaattista hävittäjäkoulutusta. Ensimmäiset maakoneita varten tarkoitetut koulutuskentät perustettiin Antrean Päähkjärven jälkeen Lappeenrantaan, Uttiin ja sittemmin myös Santahaminaan. Vuosina 1939 1944 kenttä toimii sotilaskenttänä ja kesällä 1944 yhtenä hävittäjien tärkeimmistä tukikohdista. Vuonna 1951 aloitettiin säännöllinen matkustajaliikenne aiemmin sotilaskäytössä olleelle lentokentälle. Karjalan ilmailumuseon toiminta nykyisen lentokentän kupeessa on siis perusteltua ja liittyy Lappeenrannan historiaan. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry. pitää yllä Karjalan ilmailumuseota Lappeenrannan lentokentän läheisyydessä (Lentokentäntie 37) kahdessa hallissa. http://www.karjalanilmailumuseo.fi/. Suomessa on tarpeeksi kattava sotahistoriallinen museoverkko, eikä uudelle museolle ole tarvetta. Suomessa on kolme ammatillisesti hoidettua sotahistoriallista museota, Panssarimuseo, Sotamuseo ja museo Militaria. Ne kaikki kolme omalta osaltaan jo tallentavat sotahistoriaa. Panssarimuseo on ammatillisesti hoidettu sota historiallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa. Panssarimuseo toimii puolustushallinnon keskusmuseona, Sotamuseon ohjauksessa ja valvonnassa, niin kuin asiasta puolustusministeriön päätöksellä 149/5/Järj/26.3.1986 on määrätty. Museo harjoittaa yhteistyötä muiden sotahistoriallisten erikoismuseoiden kanssa ja on yhteistyössä sitä hyödyttävällä tavalla muiden museoiden kanssa maailmanlaajuisella tasolla. Museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Sotamuseolla on puolustusvoimien omistaman esineistön osalta kokonaisvastuu. Panssarimuseon näyttelyt suunnitellaan ja toteutetaan osittain yhteistyössä Sotamuseon kanssa. Kts. http://www.panssarimuseo.fi/kehys.htmi Sotamuseo on Puolustusvoimien keskusmuseo ja valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo. Puolustusvoimien sotilasmuseotoiminta koostuu Sotamuseosta, sen yhteistyömuseoista sekä joukko-osastojen ja sotilaslaitosten perinnehuoneista. Sotamuseoon on vuosikymmenten aikana talletettu satoja tuhansia Suomen sotahistoriaan liittyviä esineitä ja valokuvia ja ne ovat laajimmat sotahistorialliset kokoelmat Suomessa. Sotamuseo tarjoaa sotahistoriaan liittyvää osaamista
Esittelijän ehdotus ja palveluja suurelle yleisölle, Puolustusvoimille ja muille viranomaisille sekä alan tutkijoille. Lisäksi Suomessa toimii museo Militaria, jonka tehtävänä on aselajien kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen tallentamalla ja säilyttämällä niiden aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä, harjoittamalla tutkimusta, opetustoimintaa, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä järjestämällä museotapahtumia. Militaria on ammatillisesti hoidettu museo ja se on Sotamuseon yhteistyömuseo. IImailumuseolla on vahva side Lappeenrannan ja Etelä-karjalan alueen lennostojen ja ilmailun historiaa jo kohta sadan vuoden ajalta (1918). Valtakunnalliset ammatillisesti hoidetut sotamuseot kattavat hyvin sotahistoriaan ja eri aselajien kulttuuriperintöön liittyvän sektorin museomaailmassa, eikä siksi ole syytä perustaa uutta panssarimuseota Etelä-Karjalaan, jonne panssarijoukkoosastoilla ei ole luonnollista yhtymäkohtaa- eikä historiaa. Lisäksi keskustelussa Kaakkois-Suomen ilmailuyhdistyksen puheenjohtajan Kimmo Marttisen kanssa, ilmeni, ettei IImailumuseoyhdistyksellä ole halua laajentaa toimintaansa panssarivaunuihin. Yhdistys on sanonut, että Rakuunamäellä olevat neljä panssarivaunua voidaan väliaikaisesti siirtää museon tontille tarvittaessa. Kaupunginhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja saattaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle. Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
Kuntalaisaloitteen jatkoaloite 30.8.2018: Kaupungin hallitukselle jatko-aloite Kiitän hyvin valmistellusta ja selvitetystä vastauksesta aloitteeseeni. Se antaa kuitenkin aihetta joihinkin painaviin lisähuomautuksiin. Pyydänkin kunnioittavasti asian ottamista uuteen käsittelyyn jäljempänä esiintuotavin perusteluin. Ensinnäkin aloite koskee Lappeenrannan vetovoimaisuuden kasvattamista. Lappeenrannan vetovoima ja kiinnostavuus itse kaupunkilaisille ja matkailijoille ei lisäänny sillä, että muualla Suomessa on täydellisimpiä ja ammattimaisesti hoidettuja laajoja "oikeaoppisia" museoita, joiden ylläpito on luonnollisesti kallista. Lappeenrannan ilmailumuseo on jo osoittautunut sekä kaupunkilaisia että ulkomaalaisia ja kotimaisia matkailijoita kiinnostavaksi kohteeksi. Yhtä lailla voisi argumentoida, että Lappeenrannassa ei tarvita teatteria kun Helsingissä on Kansallisteatteri ja joukko muita teattereita. Liioitellen ja kärjistäen voisi sanoa, että Helsinki ei tarvitsisi Oopperataloa kun sellainen on Tukholmassa, Tallinassa ja monessa muussa kaupungissa. Toiseksi Lappeenrannan ilmailumuseon kustannukset kaupungille ovat olleet pyöreä 0. Yhdistys sen sijaan maksaa maanvuokraa ja kiinteistöveroa mikä on noin puolet yhdistyksen budjetista. Voi siis sanoa, että toiminta on suoraan taloudellisesti tuottavaa kaupungille puhumattakaan sen epäsuorasta myönteisestä vaikutuksesta. Kolmanneksi rahoitusapua on haettu kaupungilta ei Maakuntamuseolta. Mielestäni vähin mitä kaupunki voisi tehdä olisi kaupungin luopuminen maanvuokran perimisestä ja kiinteistöverosta eli yhdistyksen vapauttaminen molemmista näistä rasituksista. Neljänneksi mitä tulee liikennemerkein ja opastein ohjaamiseen luontevin ja todennäköisesti myös varmin tapa saada riittävät opasteet olisi 1) kaupungin puolta yhdistyksen hakemukselle tai 2) yhteinen hakemus tai 3) kaupungin hakemus yhdistyksen valtuutuksella. Lainattu säännösteksti on ollut tiedossamme. llman kaupungin puoltoa hakemuksen menestys on epävarma. Viidenneksi yhdistys on puheenjohtajansa Kimmo Marttisen suulla, mikä on myös pöytäkirjaan merkitty, ilmoittanut yhdistyksellä olevan mahdollisuus ottaa panssarit tontilleen näytteille toistaiseksi. Nyt panssarit ovat hieman syrjässä ja
muodostavat melko vaatimattoman kokonaisuuden. Yhdessä ilmailumuseon kanssa kokonaisuudesta tulisi merkittävästi kiinnostavampi. Yhdistys voisi, erikseen sovittavalla tavalla, ottaa vastuulleen panssarien suojaamisen ja huollon. Sen sijaan se huomio, että panssareilla ei ole mitään "kotipaikkaa" Lappeenrannassa, niin kuin lentokenttä on ilmailulle, on mielestäni sodankäynnille hyvin vieras. Panssareilla ei ole "kotipesää" mistä lähdetään sotatoimiin ja mihin palataan tehtävän päätyttyä niin kuin lentokoneilla - mikäli ne sitten lainkaan palaavat. Panssareilla on ollut hyvin merkittävä rooli koko jatkosodan aikana ja myös suurhyökkäyksen torjunnassa eivätkä ne ole röyhineet ja rouhineet vain yhdessä paikassa vaan pitkin ja poikin Karjalan kannasta ja Pohjois- Karjalaa. Stalinin asettaman tavoite suurhyökkäykselle oli Lappeenrannan valtaus elokuussa 1944. Panssarit kuuluvat Lappeenrantaan hyvin luontevasti ja perustellusti ja ehkä paremmin kuin minnekään muualle. Olen vakuuttunut että esittämäni järjestely, joka vähimmillään merkitsisi panssareiden siirtämistä toistaiseksi ilmailumuseon alueelle, lisäisi synergiaa ja molempien kohteiden kiinnostavuutta tarjoten sekä kaupunkilaisille että matkailijoille entistäkin mielenkiintoisemman tutustumiskohteen. Tämä on oma täysin henkilökohtainen ehdotukseni eikä yhdistyksen, jonka johtokunnan jäsen kyllä nyttemmin olen. Tässä ei ole mitään yhdistyksen sitoumusta. Tätä mahdollisuutta ja tilaisuutta ei kannattaisi ohittaa. Pienellä panostuksella saavutettaisiin merkittäviä etuja ja vahvistettaisiin jo nyt mielenkiintoista kohdetta Lappeenrannassa. Jos asiaa halutaan kaikilta tai joltain osin viedä eteenpäin asiasta olisi neuvoteltava pitkäaikainen yhteistyösopimus kaupungin ja yhdistyksen välillä. Jos näin tahdotaan menetellä oikea kontakti henkilö on yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen Strategiajohtajan lausunto: Panssarimuseota koskeva jatkoaloite Aloite ja siihen liittyvä jatkoaloite tukee kaupungin strategiaa, joka painottaa mm. monipuolisen vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia. Strategian toimintasuunnitelma 2018-2021 linjaa myös joidenkin museo- ja näyttelykohteiden rahoitusta. Suunnitelman painopisteenä on mm. Saimaan luontokohteiden esittely.
Panssarimuseoon liittyvien sisältöjen rahoitukseen sen sijaan ei ole varauduttu. Saimaan lentokenttäsäätiö sr:n toimitusjohtajan roolissa en näe mahdollisena, että säätiö luovuttaa sen omistamia alueita panssarimuseolle tai muullekaan toiminnalle ilmaiseksi. Säätiö voi antaa tarkempien keskustelujen jälkeen maa-alueen vuokratarjouksen, mikäli panssarikaluston sijoittelu ilmailumuseoyhdistyksen jo vuokraamalle alueelle ei onnistu. Rahoitusjohtajan lausunto: Rahoitusjohtajan lausunto kansalaisaloitteeseen Panssarimuseon perustamiseksi (jatko-aloite): Vastaan omalta osaltani alkuperäisen aloitteen kohtiin: 2. Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin on yhdistyksen oma varainhankinta, kuitenkin enintään 15 000 euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. 3. Ilmailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisä maata lentokentältä. ja jatkoaloitteen kohtiin: Rahoitusapua on haettu kaupungilta ei Maakuntamuseolta. Mielestäni vähin mitä kaupunki voisi tehdä olisi kaupungin luopuminen maanvuokran perimisestä ja kiinteistöverosta eli yhdistyksen vapauttaminen molemmista näistä rasituksista. Kaupungin avustusjärjestelmää ollaan muuttamassa parhaillaan. Muutostyön tavoitteena on siirtyminen enemmän kumppanuussopimustyyppiseen yhteistyöhön. Nykyistä määrärahaa ei kuitenkaan olla kasvattamassa. Yhdistys maksaa maanvuokraa Saimaan Lentoasemasäätiölle eikä Lappeenrannan kaupungille. Maanvuokrasta neuvotteleminen on säätiön ja yhdistyksen välinen asia. Samoin mahdollisesta laajennuksen tarvitsemasta lisämaasta ja sen vuokrasta on neuvoteltava säätiön kanssa. Kiinteistövero ja sen periminen on laissa säädetty. Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos
Esittelijän ehdotus kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Laissa mainitun tuloverolain 22 :n mukaan Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Lappeenrannassa ei ole määritetty yleishyödyllisille yhteisöille alempaa kiinteistöveroprosenttia. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry maksoi saamani tiedon mukaan vuonna 2017 kiinteistöveroa 226,69 euroa omistamistaan rakennuksista. Kaupungin on kuitenkin kohdeltava yhdistyksiä ja vastaavia toimijoita tasapuolisesti, joten ilman tarkempaa selvitystä kaikkien vastaavanlaisten yhdistysten vapauttamisesta kiinteistöverosta, en voi puoltaa aloitteen kyseistä kohtaa. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan lausunto 13.12.2018: Senaatti-kiinteistöjen ja Maasotakoulun kanssa on keskusteltu Rakuunamäen asemakaavamuutokseen liittyen, että kaupungin näkökulmasta on toivottavaa, että panssarivaunut säilyvät Rakuunamäen alueella, missä ne liittyvät kiinteästi alueen varuskuntahistoriaan ja ovat yksi näkyvä osa alueen kaupunkikuvaa. Panssarivaunut on huomioitu myös asemakaavassa. llmailumuseon tienvarsikyltit on toteutettu tienviittoina jotka on asennettu vuonna 2017 Lavolankadun ja Lentokentäntien liittymään Lentoasema - viittojen yhteyteen. Tämä toteutustapa on sovittu yhteisesti kadut ja ympäristön sekä llmailumuseon edustajien kesken. (JI) Kaupunginhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen jatkoaloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja saattaa ne vastauksenaan aloitteentekijälle.
Päätös Esittelijä täydensi päätösesitystä seuraavasti: Kaupunginhallitus toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteille. Hyväksyttiin täydennetyssä muodossa. Täytäntöönpano Aloitteen tekijä