Sahayritysten muuttuvat markkinat Anne Toppinen, Martti Rautanen ja Heli Paatela, HY Tuula Nuutinen ja Leena Kärkkäinen, Metla KRT Loppuseminaari 27.1.2011
Sisältö Tuotannon vaihteluiden ja suhdanneherkkien hintojen lisäksi sahateollisuuden markkina- ja markkinointiympäristössä merkittäviä muutoksia 2000-luvulla Tutkimushankkeessa käytetty lähestymistapa: A. Sahateollisuuden kysyntä ja asiakasrakennekartoitus (Rautanen Pro Gradu Helsingin yliopisto 2009) B. Suomi-Itävalta puumarkkinat-sahatavaramarkkinat vertailu (Paatela Pro Gradu Helsingin yliopisto 2010) C. Yhdistetyt toimintaympäristöskenaariot
Muutokset kuusi ja mäntysahatavaran tuotannossa Suomessa 1990-2009, milj.m 3 (Metsätilastollinen vuosikirja 2010) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1990 1995 2000 2005 2009 Mänty Kuusi
Vaihteleva kotimaan kulutuksen osuus Suomen havusahatavaran tuotannossa 1990-2009 (Metsätilastollinen vuosikirja 2010) 50 45 40 35 30 25 1990 1995 2000 2005 2009
A. Osatutkimus sahateollisuuden asiakasrakenteesta ja kysynnän skenaarioista Rautanen PG toteutettiin keväällä 2009 vaiheittain; Kirjallisuuskatsaus Asiantuntijahaastattelut (8kpl) Alustavat 3 skenaariota Workshopesitys skenaarioista 27.15.2009 ja siinä kerätty asintuntijapalaute Kolme skenaariota: Markkinoiden pyörteissä Energiavetoiset markkinat Kestävän rakentamisen huominen
Kolme sahatavaran kysynnän ja kilpailutilanteen skenaariota (Rautanen 2009) I Markkinoiden pyörteissä 2 Kestävän rakentamisen huominen 3 Energiavetoiset markkinat Asiakasrakenne Laaja Suppea Diversifioitu Asiakkat Markkinat Suuremmat yksittäiset asiakkaat viennissä; yleisemmin kaikki Euroalue; Pohjois-Afrikka nouseva Muutama luottoasiakas /yhteistyökumppani puutuoteteollisuudessa Kotimarkkinat; lähialueet, satelliittimarkkina Japani Kysyntä Talouskehitys, rakentaminen Rakentaminen (markkinoiden kehittämien); ympäristöpreferenssit? Kilpailu Makrotason liiketoimintamallit Vahvuudet /heikkoudet Kysymysmerkit Sahatavaran hintakehitys Vaikeus vastata Itä-Euroopan halpatuotantoon Bulkkituotanto; optimointi + tehdään mitä parhaiten osataan; - syklisyys Valuutattakurssit; markkinatasapaino Vakaampi kilpailutilanne; korkeammat laatu- ja palveluvaatimukset Vertikaalinen integraatio; korkea osaamistaso + aktiivinen toiminnan kehittäminen - elintilaa suppeasti, ympäristöpreferenssit? Ilmastopolitikan toteuttaminen Laskeva Nouseva Vakaa Vahvuusalueiden mukaan valikoidut yhteistyökumppanit Energia- ja tuotemarkkinat lähinnä kotimaassa Energialla vakaampi kotimaassa; tuotekysyntä viennissä suhdanneherkkää Itä-Euroopan kehitys? Monialainen osaaminen; horisontaalinen klusteriajattelu + vakaus laajemman verkostoitumisen kautta; - energian hintakehitys? Energian hintakehitys; syöttötariffit
A. Johtopäätöksiä ja jatkotutkimustarpeita: sahateollisuus ja markkinat Skenaarioiden edellyttämät muutokset yksittäisten yritysten liiketoimintamalleihin fundamentaalisia kyky muuttua? Epävarmuus liittyen hintakehitykseen ja kysynnän vaihteluihin Jatkotutkimuksissa sahatavaran arvoketjujen tarkempi analyysi; skenaarion 2 osalta puutuotteiden kuluttajien ympäristöpreferenssien vahvistuminen mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde
B. Suomi-Itävalta osatutkimuksen lähestymistapa Tutkimuskysymykset Mitkä ovat merkittävimmät erot ja yhtäläisyydet Suomen ja Itävallan sahateollisuuksien toimintaympäristöissä? Mitkä ovat merkittävimmät erot ja yhtäläisyydet Suomen ja Itävallan raakapuumarkkinoilla? Mitkä ovat suurimmat haasteet kuin myös mahdollisuudet maiden toimintaympäristöissä? Mitä vaikutuksia näillä on tulevaisuudessa Suomen ja Itävallan raakapuumarkkinoihin? Kvalitatiivinen tutkimusmetodi: vertaileva katsaus sekundäärimateriaalista ja 10 teemahaastattelua alan asiantuntijoiden kanssa maalis-huhtikuussa 2010
Teoreettinen viitekehys (Paatela 2010)
Eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Itävallan sahayritysten toimintaympäristöissä ja puumarkkinoilla Politiikkaympäristö Suomi Suojelun merkitys markkinoiden toimintaan kokonaistasolla pieni; metsäverotuksen aktiivinen käyttö markkinaohjauksessa; Itävalta Metsien suojelulla ei merkitystä markkinoiden toimintaan; verotusta käytetty markkinoiden ohjauksessa vain myrskyjen jälkeen; syöttätariffit puulle Sahatavaran kotimaan kulutus Rakentaminen Sahateollisuuden vienti n. 60 % n. 60 % Puukauppa Pystykauppa; ostajapuoli keskittynyttä Rakentaminen; puun käyttöä pystytty lisäämään Hankintakauppa Markkinainformaatio Tilastoitua Tilastoitua Laatuhinnoittelu ei on
B. Johtopäätöksiä ja jatkotutkimustarpeita: puumarkkinat Markkinarakenteiden vertailusta esiin eroja Markkinarakenne Toimijoiden roolit markkinoilla Markkinaosapuolten välinen luottamus ja yhteistyö; esimerkkinä viime kesän myrskytuhot Laatuhinnoittelun toimivuus Itävallassa - entä Suomessa? Elektronisten markkinapaikkojen käyttöönoton mahdolliset vaikutukset molemmissa maissa Kvantitatiivisen tutkimuksen lisätarve
C. Yhdistetyt 3 skenaariota Iteratiivinen prosessi yhdistäen Rautanen (2009) tulokset hankkeen muihin aineistoihin, mm. työpaja 27.5.2009 - PESTLE-tekijöiden kartoitus, sähköpostikysely asiantuntijoille keskeisten parametrien muutossuunnista (kvalitatiivinen arvio) EVA-Capful (2009) skenaariot maailman ja Suomen tilasta Lopputulos (huom. järjestys muuttuu skenaariot 1 ja 2 Rautanen 2009): 1. Länsi luo nahkansa + Kestävän rakentamisen huominen 2. Blokkien taisto + Markkinoiden pyörteissä 3. Stimulus ja romahdus + Energiavetoiset markkinat
Sähköpostikyselyn tulokset: laadulliset arviot muuttujien kehityksestä eri skenaarioissa Sahamallianalyysit MELAanalyysit
Skenaarioiden pääsisältö (keskeiset lähteet: EVA ja Capful (2009), Rautanen (2009)
C. Johtopäätökset skenaarioiden rakenteellisista eroista SKE1 Länsi luo nahkansa + Kestävän rakentamisen huominen: Nousu sahatavaran vientihinnoissa Nousu tukin hinnassa (lisäsuojelu) SKE2 Blokkien taisto + Markkinoiden pyörteissä Nousu tukin hinnassa Lisäys harvennuksissa ja sivutuotteiden myynnissä SKE3 Stimulus ja romahdus + Energiavetoiset markkinat Lisäys harvennuksissa ja sivutuotteiden myynnissä => Jatkokäyttö MELA-laskelmissa ja sahamallilaskelmissa