18.9.2008 416 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t 435 458 Aika torstai 18.9.2008 klo 16.00 17.00 Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Isotalo Seppo jäsen Knuts Lars Runar jäsen Korhonen Pentti jäsen Lahti Marika jäsen Nappu Juha jäsen Saksa Kirsti jäsen von Schöneman Arja jäsen Huovinen Pentti Nieminen Mikko kv:n pj kv:n vpj Hirvonen Martti kirkkoherra, saapui klo 16.10 Järvensivu Jukka kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra Rinne Heimo kirkkoherra Syrjänen Mervi Hurme Hannu Kaisti Aapo Kallio Hannu Kosola Seppo Salmi Anu tiedottaja yhteisten työmuotojen johtaja talous ja suunnittelujohtaja hallintojohtaja kiinteistöjohtaja lakimies, sihteeri Poissa Lehikoinen Jouni kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra Heino Paula tiedotuspäällikkö 435 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.
18.9.2008 417 436 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 437 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 438 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Käsittely Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. Kiinteistöjohtaja ilmoitti tuovansa käsittelyyn suullisen lisäasian. lista hyväksyttiin seuraavin muutoksin: lisättiin kiinteistöjohtajan asia 456. 439 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jari Hlavatý ja Seppo Isotalo. 440 ILMOITUSASIAT 1. Pöytäkirjoja diakoniatyön johtokunnan pöytäkirja nro 5/25.8.2008 tiedotustoimikunnan pöytäkirja nro 4/12.8.2008 Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin.
18.9.2008 418 Hallintojohtajan asiat 441 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A11 / 2008 Yleiskirjeessä ilmoitetaan muutoksesta lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä 1.9.2008 alkaen. Lakiin on lisätty säännökset siitä, millä perusteilla työnantajalla on oikeus käsitellä työnhakijaa tai työntekijää koskevia henkilöluottotietoja heidän luotettavuutensa arvioimiseksi. Kirkon työmarkkinalaitos kehottaa seurakuntia tutustumaan uusiin säännöksiin ja soveltamaan niitä tarvittaessa silloin, kun henkilöitä palkataan palvelussuhteisiin, joissa henkilöluottotietojen selvittäminen voi olla tarpeellista henkilön luotettavuuden selvittämiseksi. Tällaisia tehtäviä seurakunnissa voivat olla esimerkiksi taloushallinnon johtavien viranhaltijoiden tehtävät. Luottotietoja ylläpitävät yritykset saavat luovuttaa tietoja suoraan työnantajalle vain laissa tarkoitetuilla perusteilla. Työnantajan on ennen tietojen hankkimista ja niiden käyttämistä päätöksenteossa ilmoitettava asiasta kyseiselle henkilölle. Henkilöluottotietojen hankinnasta aiheutuvista kuluista vastaa aina työnantaja. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A11 / 2008 saaduksi ja noudatettavaksi. Yleiskirje lähetetään tiedoksi lakimiehelle ja yksiköitten johtajille. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 442 ASUNTOSIHTEERI LEENA JALAVAN EROANOMUS Asuntosihteeri Leena Jalava on toimittanut kirkkoneuvostolle seuraavan kirjeen: Anon kunnioittaen eroa asuntosihteerin virasta 1.2.2009 alkaen siirtyessäni eläkkeelle. Kiitän työnantajaa kuluneista vuosikymmenistä. Kaikkea hyvää toivottaen.
18.9.2008 419 Kirkkohallitus on myöntänyt asuntosihteeri Leena Jalavalle vanhuuseläkkeen 1.2.2009 lukien. Kirkkoneuvosto myöntää asuntosihteeri Leena Jalavalle eron asuntosihteerin virasta 1.2.2009 lukien. Samalla kirkkoneuvosto kiittää Leena Jalavaa pitkäaikaisesta ja hyvästä palveluksesta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Ilmoitus Leena Jalavalle, kiinteistöjohtajalle, henkilörekisterin pitäjälle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 443 TURUN JA KAARINAN N VAMMAISOHJELMA Kirkkoneuvosto asetti 12.1.2006 vammaisneuvoston yhteisen diakoniatyön johtokunnan alaisuuteen. Neuvoston tehtäväksi annettiin mm. edistää seurakunnallisten palvelujen saatavuutta ja soveltuvuutta kaikille, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja seurakuntayhtymän hallintoelimille. Toimikaudella 2007 2008 vammaisneuvostoon kuuluvat Leila Häkkinen (Turun Seudun Invalidit ry), Markku Vuorinen (Varsinais Suomen Näkövammaiset ry), Veijo Lehtonen (Turun seudun kehitysvammaisten tuki ry), Heikki Arikka, Hannu Suihkonen (pj.), Merja Nurmio ja Tarja Mäntyvaara (siht.). Vammaisneuvoston laatima Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma esitettiin kirkkoneuvostolle 27.3.2008, jolloin kirkkoneuvosto päätti pyytää siitä seurakuntaneuvostojen, sielunhoitotyön johtokunnan, kasvatusasiain keskuksen, kiinteistölautakunnan ja työympäristötoimikunnan lausunnot. Vammaisohjelma kuuluu seuraavasti: Liite 1 443. Vammaisohjelmasta saadut lausunnot ovat seuraavat: Tuomiokirkkoseurakunta Turun tuomiokirkkoseurakunta pitää seurakuntayhtymän vammaisohjelmaa tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena ja seurakuntaneuvosto haluaa yhtyä siinä tehtyihin peruslinjauksiin.
18.9.2008 420 Turun Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lisäksi, että olisi tärkeää, että leirikeskus Sinappi olisi ensisijaisesti vammaisten ja vanhusten leirikäytössä. Leirikeskus Sinappi toimii ja palvelee parhaiten puitteiltaan erityisryhmien leiritarpeita. Erityisryhmien väkimäärä lisääntyy valtavasti lähivuosina. Lähtökohtana on, että kaikki erityisryhmät asuisivat kotona mahdollisimman pitkään. Erityisryhmien leiritoimintaa pitäisi lisätä ja Sinappi paikkana pitäisi olla erityisryhmien käytössä. Mikaelinseurakunta Mikaelin seurakuntaneuvosto katsoo, että yhtymän vammaisohjelmassa on otettu hyvin huomioon vammaisten ihmisten tasa arvoinen osallistuminen seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Omat haasteensa seurakuntayhtymällä tuovat kirkkojen ja seurakuntakotien esteettömyys: On luotava sellaiset puitteet jotka mahdollistavat vammaisten osallistumisen seurakuntien toimintaan. Perustiedon tuottaminen vammaisuudesta seurakuntien työntekijöille on hyvä asia, joka vammaisohjelmassa on otettu huomioon. Mikaelin seurakuntaneuvosto katsoo, että vammaisten mahdollinen työllistäminen on asia, joka vielä pitäisi jollakin tavalla ottaa yhtymän lausunnossa huomioon. Seurakuntayhtymä voisi mahdollisesti ottaa vammaisen joko lyhytaikaiseen tai vakituiseen työsuhteeseen seurakunnissa tai yhtymän eri yksiköissä. Martinseurakunta Vammaisohjelma kiinnittää ansiokkaasti huomiota moniin vammaisten näkökulmasta tärkeisiin asioihin, joita seurakunnan toiminnassa tulisi huomioida. Eräät toimenpide ehdotuksista kuitenkin herättävät myös kysymyksiä ja vaikuttavat osin ongelmallisiltakin. Seurakuntien toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla kaikkien saavutettavissa ja kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua siihen. Tähän saavutettavuuteen sisältyvät niin fyysiset kuin psyykkisetkin ulottuvuudet. Saavutettavuuden osalta luetelluista toimenpide ehdotuksista erityisesti kohdat 1 ja 5 herättävät kysymyksiä. Seurakuntien tulee osaltaan vahvistaa suvaitsevaa ilmapiiriä, joka rohkaisee seurakuntalaisia osallistumaan sen toimintaan. Fyysisen saavutettavuuden varmistaminen liittyy kuitenkin ensisijaisesti toimitiloihin ja on siksi erityisesti seurakuntayhtymän kiinteistötoimen asia. Paikallisseurakunta voi osaltaan kiinnittää yhtymän huomiota korjausta vaativiin asioihin, mutta se ei ole ensisijainen toimija näissä kysymyksissä. Ehdotusta tulkkien ja avustajien riittävän saatavuuden takaamisesta on vaikea ymmärtää, mikäli keskeisenä toimijana asiassa nähdään seurakunta. Kuulovammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain 8 :n nojalla subjektiivinen oikeus tulkkipalveluiden käyttöön. Lainsäädännön nojalla tulkki
18.9.2008 421 palveluiden kustannuksista vastaa siten kunnallinen sosiaalitoimi, tulkkipalveluiden hankkimisesta käytännössä asianomainen henkilö itse. Myös eräiden muiden erityispalveluiden käyttöä on vammaispalvelulain 8 nojalla mahdollisuus anoa kunnallisena palveluna. Asia kuuluu siis sosiaalitoimen piiriin. Esteettömyys seurakunnan tiloissa on hyvin keskeinen asia ja esim. Martinseurakunnan osalta kaikissa toimitiloissa tämä ei tällä hetkellä toteudu tyydyttävästi, mihin on kiinnitetty huomiotakin. Vaikka seurakunnan toiminnassa esteettömyys ja saavutettavuus nähdään tärkeinä, konkreettisten toimenpiteiden hoito ei kuulu seurakuntien strategiaan. Yhtymän perussopimuksen nojalla vastuu kiinteistöjen asianmukaisuudesta ja hoidosta kuuluu kiinteistöosastolle, jonka näin ollen tulisi huomioida esteettömyyden varmistaminen omassa strategiassaan. Epäselväksi jää ohjelmassa myös se, millä tavoin seurakunnan tulisi toiminnassaan varmistaa, että apuvälineiden käyttö on mahdollista. Ei voine olla ensisijaisesti seurakunnan vastuulla huolehtia apuvälineiden saatavilla olosta. Mikäli taas viittaus apuvälineiden käytön mahdollisuuteen tarkoittaa, että apuvälineillä kuten pyörätuolilla tulee voida esteettömästi liikkua seurakunnan tiloissa, asia kuuluu kiinteistöosaston toimialueeseen. Sielunhoito on seurakunnan yksi perustehtävä ja sen tulee olla kaikkien seurakuntalaisten saavutettavissa. Siksi sielunhoidon saatavuutta tulee arvioida seurakunnan kokonaisuudesta käsin. Tästä näkökulmasta ajatus yhden ryhmän omapappi järjestelmästä ei ole ongelmaton. On ymmärrettävää, että vammaisuuteen, kuten muihinkin erityisiin elämäntilanteisiin liittyy kysymyksiä ja tarpeita, joista sielunhoidosta vastaavien työntekijöiden on hyvä tietää. Seurakuntien henkilöstöresursseja ei kuitenkaan ainakaan automaattisesti ole mahdollista räätälöidä erityisryhmien tarpeisiin. Realistisempaa on ajatella, että seurakunnan tarjoaman sielunhoidon ja keskusteluavun tulee olla samalla volyymilla kaikkien tavoitettavissa siten, että jokaisen avuntarvitsijan elämäntilanne kysymyksineen riittävästi huomioidaan. Vammaisuuteen liittyvän koulutuksen järjestäminen on tärkeää, erityisesti ajatellen vapaaehtoisia toimijoita. On tärkeää, että eri toimijatahoille järjestettävä koulutus mitoitetaan realistisesti ja toteutetaan siten, että se antaa vammaisten kohtaamisessa riittävät edellytykset. Katariinanseurakunta Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Vammaistyön tekeminen ja sen huomioiminen seurakuntamme työssä on erittäin tärkeää. Erityisen merkittävänä pidämme ohjelman johdannossa esille nostettua ajatusta: Kirkon uskon mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eikä vammaisuus himmennä tätä kuvaa. Jumalan luomina seurakunnan jäsenet ovat erilaisia ja tasa arvoisia.
18.9.2008 422 On hyvä, että ko. ohjelmassa kiinnitetään huomiota asennekasvatukseen sekä fyysiseen esteettömyyteen liikkumisen osalta kaikissa seurakunnan toimitiloissa ja toiminnassa. Tämän vuoden Yhteisvastuu keräyksen teemana ollut kehitysvammaisten työhön sijoittamisen tukeminen ei sen sijaan saa ohjelmassa riittävää huomiota. Yhtymässä ja paikallisseurakunnissa tulisi kartoittaa ne tehtävät, joihin voitaisiin vammaisia sijoittaa tässä tulisi muistaa myös vammautuneet seurakuntiemme työntekijät. Samoin ohjelmassa olisi hyvä tuoda esille myös mielenterveyspotilaiden asiat ja heidän työllistymisensä. Maarian seurakunta Seurakuntayhtymässä on pitkät perinteet vammaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Vammaisjärjestön edustajista kootun työryhmän tehtävänä on ollut vammaistyön käytännön suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi on toiminut myös lasten ja nuorten vammaistyöryhmä, tiloja tutkiva työryhmä ja kuurojen seurakuntaneuvosto. Seurakuntayhtymässä on edellisten lisäksi kolme vammaistyön diakoniatyöntekijää. Saavutettava seurakunta Saavutettavuus, joka sisältää sekä psyykkisen että fyysisen ulottuvuuden on yksi tärkeimmistä osallistumisen edellytyksistä. Avoimuudella ja asenteisiin vaikuttamisella voidaan edistää saavutettavuuden toteutumista. Diakoniakasvatus esim. rippikouluissa toteutettuna erilaisin menetelmin on toimintaa, jolla poistetaan syrjintää ja eriarvoisuutta. Toiminnasta ja päätöksenteosta informoiminen on tärkeää. Viestinnän tulisi olla monipuolista ajatellen erilaisia kohderyhmiä. Asiantuntija apu on välttämätöntä. Vammaisten mahdollisuuksia tulla mukaan luottamustoimiin on myös pyrittävä kaikin tavoin edistämään. Diakoniakeskukseen on keskitetty monenlainen erityisosaaminen liittyen vammaisten toiminnan järjestämiseen, jonka puoleen kääntyä, kun tarvitaan asiantuntijuutta esim. tilaisuuksien järjestämisessä. Esteettömyys Uudisrakentamisessa asiat voidaan ottaa hyvin huomioon etenkin, jos käytetään jo suunnitteluvaiheessa asiantuntija apua. Vanhojen kohteiden korjaamisessa esiintyy ongelmia, joskus joudutaan mahdottomuuksien eteen. Edellä mainitut työryhmät ovat tehneet kartoittavaa työtä esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumiseksi. Toimenpide esitykset ovat selkeitä. Viestintä Viestinnän suunnittelussa on mietittävä kohderyhmiä ja käytettävä riittävää asiantuntija apua sen toteuttamisessa.
18.9.2008 423 Sielunhoito ja vertaistuki Sielunhoito on yksi kirkon perustehtävistä. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla ymmärretyksi ja saada tarvitsemaansa sielunhoitoa. Työntekijän tehtävänä onkin tukea ihmistä saamaan apua ja sielunhoitoa. Työntekijän tehtävänä on ohjata ihmistä avun piiriin ellei avun saanti muuten onnistu. Koulutus Riittävä perustieto vammaisuudesta mahdollistaa tukitoimien järjestämisen. Seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille tulee järjestää koulutustilaisuuksia. Teknologia on kovasti kehittynyt, joten sen saaminen käytäntöön edellyttää tiedonsaantia ja koulutusta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma on selkeä ja hyvä toimenpide esityksineen Ruotsalainen seurakunta Åbo svenska församling är en språklig minioritet i den kyrkliga samfälligheten vilket försätter oss i en särställning. Församlingen kan t.ex. inte utnyttja alla selektivens tjänster och församlingsmedlemmarna bor på hela samfällighetens område. Församlingen bör vara tillgänglig för alla genom att avlägsna hinder, informera om verksamheten, ordna själavård och stöd, utbilda personal och förtroendevalda samt samarbeta med oliko myndigheter. Programmet förutsätter att församlingen i verksamhetsplaneringen försäkrar sig om att varje individ har samma möjligheter att delta. Församlingens verksamhet för innehålla attitydfostran om olokheter, främja de handikappades möjligheter till förtroendeuppdrag samt sträva till att de finns tilräckligt med tolkar och medhjälpare vid församlingens tillställningar. Det bör vara möjligt att använda oliko jälpmedel. För att förhindra utslagnin bör samarbete med oliko handikappförenigar utvecklas. Handikapparbetet sker idag i samarvete med handikapprådet och diakonicentralen. Den handikappade bör få stöd och handledning på sitt eget modersmål. En grupp som behöver sörsamlingens stöd och speciellt bör beaktas är anhöriga till funktionshindarade. Käännös lausunnosta on seuraava: Turun ruotsalainen seurakunta on seurakuntayhtymässä oleva kielellinen vähemmistö ja siksi olemme erityisasemassa. Seurakunta ei voi esim. käyttää hyväkseen kaikkien selektiivien palveluja ja seurakuntalaiset asuvat koko seurakuntayhtymän alueella. Seurakunnan tulee olla kaikkien saavutettavissa siten, että esteet poistetaan, toiminnasta tiedotetaan, sielunhoitoa ja tukea järjestetään, henkilö
18.9.2008 424 kuntaa ja luottamushenkilöitä koulutetaan sekä eri viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Ohjelma edellyttää, että seurakunta toimintasuunnitelmaa laatiessaan varmistaa sen, että kaikilla on samat osallistumismahdollisuudet. Seurakunnan toiminnan tulee sisältää mielipidekasvatusta erilaisuuksista, edistää vammaisten mahdollisuuksia luottamustoimiin sekä pyrkiä siihen, että seurakunnan tilaisuuksissa on käytettävissä riittävän paljon tulkkeja ja avustajia. Erilaisten apuvälineiden käyttö tulee myös tehdä mahdolliseksi. Syrjäytymisen välttämiseksi tulee yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa kehittää. Vammaistyö tapahtuu nykyään yhteistyössä vammaisneuvoston ja diakoniakeskuksen kanssa. Vammaisen tulee saada tukea ja ohjausta omalla äidinkielellään. Eräs erityisesti huomioitava, seurakunnan tukea tarvitseva ryhmä ovat toimintarajoitteisten omaiset. Henrikinseurakunta Kun ohjelmassa esitetään seurakunnille toimenpiteitä, joudutaan seurakuntien päässä miettimään, minkä asteiseen sitoutumiseen seurakunnan resurssit asiassa riittävät. Ohjelman ongelmana on paikoin epäselvyys. Seurakunta ei ohjelmaa hyväksyessään voi etukäteen riittävän tarkkaan tietää, mihin ja minkä hintaisiin toimenpiteisiin se ohjelman myötä tulee sitoutuneeksi. Esimerkiksi puheena olevan ohjelman kohta kaksi Saavutettava seurakunta: Seurakuntien toiminnan suunnittelussa tulee varmistaa, että jokaisella yksilöllä on samat mahdollisuudet osallistumiseen (toimenpide esitys nro 1). Tavoite on kannatettava, mutta jotta yksittäinen seurakunta voisi sitoutua tavoitteeseen, pitäisi tietää, miten Saavutettava seurakunta käytännössä nykyisen määrärahanjakomallin puitteissa rahoitetaan. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain rahasta, mutta toisaalta kyllä siitäkin. Samoin ajatus siitä, että seurakunnallisissa tilaisuuksissa pitää varmistaa riittävä määrä tulkkeja ja avustajia (toimenpide esitys nro 5), jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos samalla ei ole selvyyttä, miten tästä sinänsä kannatettavasta haasteesta taloudellisesti on tarkoitus selvitä. Kohdassa Esteettömyys todetaan (toimenpide esitys nro 7), että seurakunnan toiminnassa tulee varmistaa, että apuvälineiden käyttö on mahdollista. Lukija, joka ei työkseen ole perehtynyt vammaisten kysymyksiin, joutuu kysymään, minkälaisista apuvälineistä lienee kyse. Ilman tätä tietoa on vaikea ottaa kantaa, missä määrin kohtuullinen kohdan toimenpide esitys seurakunnan kannalta katsottuna on. Sielunhoito ja vertaistuki kohdassa tuodaan esille oma pappi järjestelmä kertomatta kuitenkaan, mitä tällä järjestelmällä tarkoitetaan. Mikä on seurakuntien papeille tässä yhteydessä kaavailtu osuus?
18.9.2008 425 Vasta sen jälkeen kun edellä esitettyihin näkökulmiin ja kysymyksiin on saatu seurakunnan kannalta hyväksyttävät vastaukset, seurakunta voi puoltaa vammaisohjelman hyväksymistä. Vammaisohjelman hyväksymiseen liittyy muitakin ongelmia. Esteettömyys kohdan toimenpide esitys nro 4 ilmaisee, että esteettömyyden ja saavutettavuuden tulee olla osa seurakuntayhtymän ja seurakuntien strategiaa. Tässä yhteydessä pitää muistaa, että yhteinen kirkkoneuvosto voi yhtymän vammaisohjelmasta päättäessään asettaa tavoitteita itselleen, mutta ei seurakunnille (seurakuntien seurakuntaneuvostoille). Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteinen kirkkoneuvosto voi suosittaa seurakuntien strategioihin tärkeäksi katsomiaan teemoja, kuten tässä tapauksessa esteettömyyden ja saavutettavuuden ajatusta, mutta se ei voi tehdä asiassa päätöksiä seurakuntien ylitse tai puolesta. Paattisten seurakunta Paattisten seurakunnalla ei ole huomautettavaa vammaisohjelmasta. Kaarinan seurakunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma on kolmas vammaisohjelma, joka koskee seurakuntaamme. Kaarinan seurakunta on aikaisemmin antanut lausunnon Kaarinan vammaispoliittisesta ohjelmasta ja on osittain kiinnittänyt huomiota samoihin seikkoihin jo siinä lausunnossaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma perustuu Kirkko kaikille Kirkon vammaisohjelmaan, jota on käytetty toiminnan suunnittelun virikkeenä. Kirkko kaikille on kirjattuna myös Kaarinan seurakunnan strategiassa Kaarinan seurakunnassa on jo pitkään pyritty toiminnassa ottamaan huomioon eri tavalla vammaiset seurakuntalaiset, vaikka vammaisuutta ei ole strategiassa erikseen mainittu. Vammaisten osallistumista on tuettu monin eri keinoin, silloinkin kun rakenteita ei ole voitu muuttaa. Tästä esimerkkinä pyörätuolia käyttävien nuorten mahdollisuus osallistua oman seurakunnan rippikoululeirille ja Papinholman kesäpäivien tarjoilujen tuominen pihalle, jolloin pyörätuoli ei ole este osallistumiselle. Kaarinalaiset eri tavoin vammaiset ihmiset ovat luontevasti osa yhteistä seurakuntaa. Seurakunnalla on luonnollisesti myös toimintaa, johon vammaisen ei ole mahdollista osallistua. Toisaalta seurakuntayhtymällä on erikseen toimintaa eri tavalla vammaisille henkilöille. Seurakuntayhtymä varmistaa saavutettavuuden silloin, kun vamma estää osallistumisen oman seurakunnan toimintaan. Nykyisin yhä useammat vammaiset haluavat kuitenkin olla integroituneena oman seurakuntansa toimintaan. Integroitumisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole otettu huomioon seurakunnan toiminnassa. Oletusarvo lienee, että vammainen on aina erityistyömuotojen käyttäjä. Esimerkkinä tästä on vastuu rippikoululeirin henkilökohtaisten avustajien palkkaamisesta.
18.9.2008 426 Saavutettavuuden varmistaminen ei ole useinkaan helppoa, koska vammaisen tarvitessa tulkkia tai muuta avustajaa on asiasta oltava tieto hyvissä ajoin etukäteen ja palkanmaksaja oltava selvillä. Ohjelmassa toivotaan laajaa informaatiota toiminnasta ja saavutettavuudesta. Seurakunnalla ei ole resursseja nykyistä laajempaan informaatioon. Puhelinluettelossa on kyllä aika kattava informaatio tiloista, mutta toiminta ja äänentoisto voi olla vammaiselle yllätys. Kaarinan seurakunnan luottamuselimet ovat vaaleilla valittuja, jolloin seurakunta ei voi olla edistämässä vammaisten mahdollisuuksia olla mukana päätöksenteossa. Seurakuntayhtymän uudet tilat toimivat kiitettävästi eri lailla vammaisten ihmisten tarpeet huomioon ottaen. Vanhoissa tiloissakin on tehty muutoksia sikäli kun ne ovat mahdollisia. Tilojen esteettömyydestä saa tietoa esteetön Kaarina oppaasta. Rippikoulutyössä pitäisi jokaisella seurakunnalla olla ainakin yksi leiri, jonka paikka soveltuu liikuntavammaiselle ja siitä tiedotetaan riparioppaassa. Kaarinalaisilla vammaisjärjestöillä ei ole virallista oma pappi järjestelmää. Heille on kuitenkin aina löytynyt pappi tai diakoniatyöntekijä tilaisuuksiin silloin kun he ovat sitä tarvinneet. Vammaisten sielunhoito toteutuu oman seurakunnan yhteydessä silloin kun siihen ilmenee tarvetta. Vammaisohjelmaa toteutettaessa on otettava huomioon, että Kaarinassa on jo aika monia omia vammaisjärjestöjä ja vammainenkin Kaarinassa asuva on kaarinalainen. Erityishuomiota seurakunnilta vaatii jatkossa yhä lisääntyvä keskivaikeasti kuulovammaisten ja näkövammaisten joukko. Heitä ei ole aina otettu riittävästi huomioon ja he ovat suuressa syrjäytymisvaarassa, samoin kuin mielenterveyskuntoutujatkin. Kaarinan kaupungin vammaisohjelmassa pyydetään seurakuntayhtymää ottamaan huomioon esteettömyys kaikissa tiloissa ja kiinnittämään erityishuomiota kuulovammaisiin. On valitettavaa, että vammaisohjelmassa ei edellytetä aikatauluja eikä vammaisohjelman kestoa muutoin kuin toteamalla, että ensimmäinen seurantaraportti laaditaan v. 2011. Sielunhoitotyön johtokunta Hyvää virkamiestyötä. Johdannossa olisi hyvä huomioida myös psyykkisesti kroonisesti sairastavat ihmiset fyysisesti sairastavien rinnalla. Kasvatusasiain johtokunta Kasvatusasiain johtokunta pitää tärkeänä vammaisten asioiden nostamista ohjelman avulla oleelliseksi osaksi seurakuntayhtymän ja sen eri yksiköitten kaikkea toimintaa. Kristuksen kirkon eräänä keskeisenä tehtävän on ai
18.9.2008 427 na ollut ja tulee edelleenkin olla kaikkien ihmisten tasa arvoisuuden edistäminen. Kasvatusasiain keskus voi omilla toimenpiteillään edistää asennekasvatusta yhteisen lapsityön puitteissa, mahdollistamalla erityisten oppijoiden rippikoulun sekä kehittämällä leirikeskuksia mahdollisimman esteettömiksi. Kasvatusasiain johtokunta esittää harkittavaksi, että seurakuntayhtymä työvoimaa rekrytoidessaan pyrkisi mahdollisimman laajasti huomioimaan myös vammaiset. Diakoniatyön johtokunta Seurakuntayhtymään perustetun vammaisneuvoston yhtenä tehtävänä on ollut vammaisohjelman laatiminen seurakuntayhtymään. Ohjelmalla pyritään vastaamaan niihin haasteisiin, joita vammaistyössä on kohdattu. Ohjelman laatiminen on ollut vaativa tehtävä, koska vastaavanlaista paikallista seurakunnallista mallia ja vertailukohtaa ei ole ollut käytettävissä. Ohjelman teossa apuna on ollut Kirkon vammaisohjelma Kirkko Kaikille sekä Turun ja Kaarinan kaupunkien vammaisohjelmat. Seurakuntayhtymässä tehty vammaistyö on ollut monessa mielessä uusia uria aukovaa. Seurakuntayhtymän vammaistyön piirissä on mm. perustettu erilaisia vammaisten omia yhdistyksiä, jotka osallistuvat edelleen tehtävään vammaistyöhön vammaistyöryhmän kautta. Seurakuntayhtymään perustettu vammaisneuvosto ja laadittu vammaisohjelma on luontevaa jatkoa tälle linjalle. Painottamalla seurakunnallisen toiminnan saavutettavuutta ja esteettömyyttä laadittu vammaisohjelma nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen vammaisten ihmisten mahdollisuuksista osallistua seurakunnalliseen toimintaan. On hyvä todeta, että muualla yhteiskunnassa esim. kouluissa ja työelämässä vammaisten integroituminen on edennyt ripeämmin kuin seurakunnallisessa toiminnassa. Osin asiaan vaikuttavat asenteet ja osin seurakuntayhtymässä vallitsevat jäykät rakenteet. Vammaiset tarvitsevat sekä mahdollisuuksia osallistua kaikille tarkoitettuun seurakunnalliseen toimintaan että vertaistuen tyyppistä toimintaa. Väestön ikääntyessä tarve toiminnan saavutettavuudelle ja tilojen esteettömyydelle entisestään kasvaa. Tätä varten seurakuntayhtymässä on laadittu myös vanhustyön strategia, jossa on myös painotettu toiminnan saavutettavuutta ja tilojen esteettömyyttä. Nämä asiat tulisikin ottaa huomioon sekä seurakuntayhtymän että seurakuntien ja yksikköjen strategioissa ja toiminnan suunnittelussa. Johtokunta yhtyy saavutettavuuden ja esteettömyyden osalta ohjelmassa esitettyihin toimenpide esityksiin. Johtokunta painottaa erityisesti suunnitelmallisesti ja ammattitaitoisesti suoritettavan tilojen esteettömyyskartoituksen ja esteiden poistamiseksi tehtävän suunnitelman tarpeellisuutta.
18.9.2008 428 Ohjelmassa esiin nostetut viestintä, sielunhoito ja vertaistuki, koulutus ja yhteistyö ovat vammaisohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta myös tärkeitä. Toimenpiteet edellyttävät asianomaisilta toimijoilta ryhtymistä konkreettisiin toimenpiteisiin. Ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää etenkin seurakuntayhtymän sisällä lisää yhteistyötä ja kumppanuutta. Vammaisohjelman toteutumisen seuranta on luontevasti vammaisneuvoston tehtävä. Työympäristötoimikunta Vammaisohjelman kohta 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA Toimenpide esitys 1. On pääosin kunnossa. Toimenpide esitys 2. On pääosin kunnossa. Toimenpide esitys 3. Seurakuntayhtymän nettisivuille tulee laittaa kiinteistöjen saavutettavuus ja niiden ominaisuudet. Toimenpide esitys 4. Asiaa tulee edistää, mutta se on ennen kaikkea taustajärjestöjen tehtävä. Toimenpide esitys 5. Nykyinen tilanne on kunnossa. Kaikkiin tilaisuuksiin ei avustajia ja tulkkeja tarvita, vaan niitä käytetään sanotulla tavalla tarvittaessa. Vammaisohjelman kohta 3. ESTEETTÖMYYS Toimenpide esitys 1. On järjestyksessä. Toimenpide esitys 2. On järjestyksessä. Toimenpide esitys 3. Esteettömyyskartoitus on tehty kirkkojen osalta noin kaksi vuotta sitten. Kiinteistötoimisto noudattaa laatimaansa toteuttamissuunnitelmaa. Toimenpide esitys 4. On huomioitavissa. Toimenpide esitys 5. On järjestyksessä. Toimenpide esitys 6. On järjestyksessä. Toimenpide esitys 7. On pääosin järjestyksessä. Vammaisohjelman kohta 4. VIESTINTÄ Toimenpide esitys 1. Asia tulee huomioida seurakuntayhtymän viestintästrategiaa tehtäessä. Vammaisohjelman kohta 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI Toimenpide esitys 1. On paikallisseurakuntien vastuulla. Toimenpide esitys 2. On toteutettavissa. Toimenpide esitys 3. Kuuluu diakoniakeskuksen normaaliin työhön. Toimenpide esitys 4. On järjestykessä. Vammaisohjelman kohta 6. KOULUTUS
18.9.2008 429 Toimenpide esitys 1. On järjestyksessä. Vammaisohjelman kohta 7. YHTEISTYÖ Toimenpide esitys 1. On järjestyksessä. Kiinteistölautakunta Lautakunta pitää vammaisohjelmaa hyvänä ja yhtyy siihen. Lisäksi lautakunta toteaa, että kiinteistötoimisto on jo käynnistänyt yhteistyön vammaisneuvoston kanssa, pyytänyt siltä lausunnot ja ottanut huomioon sen esitykset eri rakennushankkeissa. Vammaisneuvosto on huomioinut annetut lausunnot ja tehnyt vammaisohjelman kohdan 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA toimenpideehdotuksiin muutoksia. Lausunnolla olleessa vammaisohjelmassa toimenpidekohta 5 kuului seuraavasti: Seurakunnallisissa tilaisuuksissa tulee varmistaa tarvittaessa riittävä määrä tulkkeja ja avustajia. Lausuntoihin perustuen vammaisneuvosto on muuttanut kohdan seuraavaksi: Seurakunnallisissa tilaisuuksissa tulee varmistaa tarvittaessa riittävä määrä yleisavustajia ja tarpeen mukaan tulkkeja. Toimenpide ehdotuksiin on myös lisätty uusi kohta 6: 6. Seurakuntayhtymässä mahdollistetaan myös vammaisten ihmisten työllistyminen. Vammaisneuvoston tekemien muutosten jälkeen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma 2009 2011 on seuraava: Liite 2 443. Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelman vuosille 2009 2011 liitteen 2 mukaisena ja lähettää sen suosituksena noudatettavaksi kaikissa yksiköissä. Ilmoitus kirkkoherroille ja yksiköitten johtajille. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin.
18.9.2008 430 hyväksyttiin. 444 PALKKA ASIAMIEHEN VAIHDOS Seurakuntayhtymän palkka asiamieheksi on 1.1.2005 lähtien nimetty lakimies Mia Fager. Palkka asiamiehen varamiehenä on toiminut talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti. Mia Fager on virkavapaalla 1.9. 31.12.2008 välisen ajan., jonka ajan palkka asiamiehen tehtäviä hoitaa palkka asiamiehen varamies talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti. Johtoryhmä esittää, että kyseiseksi ajaksi palkka asiamiehen varamieheksi nimettäisiin lakimies Anu Salmi. Kirkkoneuvosto toteaa, että palkka asiamiehen tehtävät 1.9. 31.12.2008 välisen ajan hoitaa palkka asiamiehen varamies talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti. Kirkkoneuvosto päättää nimetä palkka asiamiehen varamieheksi kyseiseksi ajaksi lakimies Anu Salmen. Ilmoitus Aapo Kaistille, Anu Salmelle, Kirkon työmarkkinalaitokselle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 445 PIIKKIÖN SEURAKUNNAN LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ Kirkkoneuvosto asetti 29.4.2008 262 Piikkiön seurakunnan liittymistä valmistelevan asiantuntijatyöryhmän, johon valittiin Piikkiön seurakunnasta kirkkoherra Tapio Määttä ja talouspäällikkö Päivi Järvinen sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä kirkkoherra Pirjo Vahtola, lakimies Mia Fager, talouspäällikkö Irma Hokka, kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurme, talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti, hallintojohtaja Hannu Kallio ja kiinteistöjohtaja Seppo Kosola. Asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Työskentelytapana on ollut varmistaa toimenpiteitä aiheuttavien asiakokonaisuuksien valmistelu normaalina virkamiestyönä.
18.9.2008 431 Jotta kokonaisuus pysyisi hallinnassa, tarvitaan eri osakokonaisuuksien valmistelun edistymistä koordinoiva henkilö, joka toimisi asiantuntijatyöryhmän jäsenenä ja pitäisi kirjaa myös työryhmän kokouksissa. Tähän tehtävään esitetään nimettäväksi hallintosihteeri Armi Laaksonen, jolloin valmistelutyö koordinoituu saumattomasti hallintoviraston toimintaan. Tämä kuntaliitoksesta johtuva työtehtävä on poikkeuksellinen, eikä se kuulu hallintosihteerin normaaliin työkuvaan. Tämän vuoksi tehtävästä on kohtuullista maksaa OVO korvaus kunnes työryhmän työn katsotaan päättyneen. Kirkkoneuvosto nimeää hallintosihteeri Armi Laaksosen Piikkiön liittymistä valmistelevan asiantuntijatyöryhmän jäseneksi ja sihteeriksi. Tehtävästä maksetaan 250 euron OVO korvaus kunnes työryhmä saa työnsä päätökseen. Samalla kirkkoneuvosto vahvistaa, että Mia Fagerin virkavapausajaksi hänen tilalleen työryhmään tulee hänen sijaisensa lakimies Anu Salmi. Ilmoitus Armi Laaksoselle, Anu Salmelle ja asiantuntijatyöryhmälle. Käsittely Hallintojohtaja teki esitykseen seuraavan lisäyksen: Piikkiön liittymistä valmistelevan asiantuntijatyöryhmän jäseneksi nimetään keskusrekisterin johtaja Jouko Räty. Kirkkoneuvosto päätti nimetä Piikkiön liittymistä valmistelevan asiantuntijatyöryhmän jäseneksi keskusrekisterinjohtaja Jouko Rädyn sekä jäseneksi ja sihteeriksi hallintosihteeri Armi Laaksosen. Hallintosihteeri Armi Laaksoselle asiantuntijatyöryhmän jäsenen ja sihteerin tehtävästä maksettava OVO korvaus on 250 e/kk kunnes työryhmä saa työnsä päätökseen. Ilmoitus Armi Laaksoselle, Jouko Rädylle, Anu Salmelle, asiantuntijatyöryhmälle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. 446 TYÖTTÖMYYSTURVAN TYÖNANTAJAN OMAVASTUUMAKSU Suurilta työnantajilta aletaan periä 1.1.2009 alkaen työttömyysturvan omavastuumaksuja osana työttömyysturvan lisäpäiväoikeudenrahoitusta. Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos se on irtisanonut ikääntyneen työntekijän ja irtisanottu on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäksi.
18.9.2008 432 Omavastuumaksun määrää Työttömyysvakuutusrahasto, joka perii maksun työnantajalta työttömyyskassojen ja Kelan antamien tietojen perusteella. Työttömyysvakuutusrahasto on lähettänyt omavastuumaksua käsittelevän esitteen ohjeeksi talous ja henkilöstöasioista vastaaville. Ohje on nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa sihteerin asiakirjoissa. Sähköisenä ohjeet löytyvät osoitteesta www.tvr.fi kohdasta Suurtyönantajan omavastuumaksu. Kirkkoneuvosto merkitsee Työttömyysvakuutusrahaston työttömyysturvan omavastuumaksuja koskevat ohjeet tiedoksi. Kaikkia esimiehiä pyydetään tutustumaan ohjeisiin, jotka ovat osoitteessa www.tvr.fi kohdassa Suurtyönantajan omavastuumaksu. Ilmoitus kaikille esimiehille, lakimiehelle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Jäsen Jari Hlavatý kysyi, mitä omavastuumaksujen yhteydessä tarkoitetaan ikääntyneellä työntekijällä. Hallintojohtaja lupasi suullisen vastauksen seuraavassa kokouksessa. hyväksyttiin. 447 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A12 / 2008 Kirkon yleisen virka ja työehtosopimuksen 2007 2009 mukainen seuraava palkantarkistusajankohta on 1.10.2008. Tällöin tulevat voimaan uudet vaativuusryhmien vähimmäispalkat sekä erinäiset lisät. Tarkistetut palkat tulee maksaa ensisijaisesti lokakuun 2008 säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, mutta viimeistään marraskuun 2008 aikana. Yleiskirjeessä selostetaan palkantarkistusten täytäntöönpanoa eri ryhmille. Uudet vaativuusryhmien vähimmäispalkat 1.10.2008 lukien ovat seuraavat: Liite 1 447. Kirkkoherrojen palkantarkistukset Kirkkoherran viran ja sen haltijan peruspalkkaa tarkistetaan 1.10.2008 lukien 2,7 prosentilla. Tarkistus tehdään siihen peruspalkkaan, joka on voimassa 30.9.2008. Peruspalkkaa pyöristetään hinnoitteluryhmän vähimmäispalkan mukaiseksi, jos 30.9.2008 voimassa oleva peruspalkkaa on hinnoitteluryhmän vähimmäispalkan mukainen ja jos 2,7 prosentilla tarkistettu peruspalkka jäisi pienemmäksi kuin hinnoitteluryhmän vähimmäispalkka on. Viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkantarkistukset
18.9.2008 433 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden peruspalkkaa tarkistetaan 2,3 prosentilla 1.10.2008 lukien. Vaativuusryhmän vähimmäispalkan ylittävä peruspalkkaa koostuu vaativuusosasta ja mahdollisesta erityisestä perusteesta, jotka tarkistetaan samalla 2,3 prosentilla. Vuosisidonnainen palkanosa määräytyy suhteessa peruspalkkaan ja se tarkistetaan samassa yhteydessä. Myös järjestelmän mukaista peruspalkkaa tarkistetaan 2,3 prosentilla. Järjestelmän mukaisella peruspalkalla tarkoitetaan sitä peruspalkkaa, jotka tehtävässä KirVESTES 32 :n mukaisesti maksettaisiin, ellei kirkon palkkausjärjestelmän täytäntöönpanoa ole porrastettu. Jos peruspalkka on tästä porrastuksesta johtuen vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa tai vahvistettua järjestelmän mukaista peruspalkkaa alempi, niin tällaisia eroja ei tässä yhteydessä kurota umpeen. Peruspalkkaa pyöristetään vaativuusryhmän vähimmäispalkan mukaiseksi, jos 30.9.2008 voimassa oleva peruspalkka on vaativuusryhmän vähimmäispalkan mukainen ja jos 2,3 prosentilla tarkistettu peruspalkka jäisi pienemmäksi kuin vaativuusryhmän vähimmäispalkka on. Tuntipalkkaisten työntekijöiden palkantarkistukset Tuntipalkkahinnoittelun mukaisten tuntipalkkaisten työntekijöiden perustuntipalkkoja tarkistetaan 3,1 prosentilla. Vastaava 3,1 prosentin korotus tehdään mahdolliseen henkilökohtaiseen lisään ja työolosuhdelisiin. KirVESTESin tuntipalkkahinnoittelun mukaiset tuntipalkat ovat 1.10.2008 lukien seuraavat: Liite 2 447. Liitteen mukaista palkkaa aletaan maksaa lokakuun alkua lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Kuukausipalkkaisten lisien tarkistaminen Euromääräisiä lisiä tarkistetaan liitteen mukaisesti: Liite 3 447. Sellainen lisä, joka määräytyy suhteessa viranhaltijan tai työntekijän peruspalkkaan, tulee tarkistetuksi peruspalkan tarkistamisen seurauksena. Muita laillisesti syntyneitä lisäpalkkioita tarkistetaan 2,3 prosentilla. Nuorten kausityöntekijöitten, opiskelijoitten ja oppisopimuskoulutettavien työntekijöiden palkkojen tarkistus Jos henkilö on työsuhteessa seurakuntaan palkantarkistusten tullessa voimaan 1.10.2008, kuukausipalkkaa tarkistetaan 2,3 prosentilla. Vastaavasti tuntipalkkaa tarkistetaan 3,1 prosentilla.
18.9.2008 434 Työnantajavirkojen palkantarkistukset Peruspalkkoja korotetaan 1.10.2008 lukien 2,3 prosentilla. Peruspalkka pyöristetään vaativuusryhmän vähimmäispalkan mukaisesti, jos 30.9.2008 peruspalkka on vaativuusryhmän vähimmäispalkan mukainen ja jos 2,3 prosentilla tarkistettu peruspalkka jäisi pienemmäksi kuin vaativuusryhmän vähimmäispalkka on. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A12 / 2008 saaduksi. Yleiskirje liitteineen lähetetään tiedoksi ja toimenpiteitä varten taloustoimistoon. Palkka asiamiehen tehtäväksi annetaan tiedottaa henkilökunnalle palkantarkistuksista Kirkon Naakassa. Ilmoitus taloustoimistolle, palkka asiamiehelle ja lakimiehelle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 448 SAKARI HARTIKAISEN OSA AIKAELÄKEJÄRJESTELY Sairaalapastori Sakari Hartikaiselle on hänen anomuksestaan kirkkoneuvoston kokouksessa 29.4.2008 257 myönnetty oikeus siirtyä 50 % osaaikatyöhön osa aikaeläkkeelle siirtymistä varten. Osa aikatyö alkaa 1.1.2009. Kirkkoneuvoston kokouksessa 31.5.2007 335 Eija Mäkinen valittiin määräaikaiseen, osa aikaiseen 50 %:n sairaalasielunhoitajan virkaan Sakari Hernbergin osa aikaeläkkeen ajaksi. Eija Mäkinen on ilmaissut halunsa tehdä osa aikaisuuden sijasta kokonaista viransijaisuutta. Sairaalasielunhoitotyön johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Sakari Hartikaisen jäädessä 50 % osa aikaeläkkeelle 1.1.2009 alkaen, Eija Mäkisen määräaikainen, osa aikainen viransijaisuus muutetaan kokoaikaiseksi viransijaisuudeksi siihen asti, kunnes Sakari Hartikainen jää vanhuuseläkkeelle. Eija Mäkinen on jo pitempään menestyksellisesti hoitanut toista määräaikaista osa aikaista (50 %) sairaalasielunhoitajan viransijaisuutta. Kyseessä on osa aikainen (50 %) viransijaisuus; minkä voidaan osaltaan olettaa vaikeuttavan sijaisen löytymistä, jolloin toiminnan jatkuvuus saattaisi kärsiä. Edellä mainittujen syiden johdosta viransijaisuus voidaan nyt kyseessä olevassa tilanteessa täyttää ilman haettavaksi julistamista. Valmistelija: lakimies Anu Salmi
18.9.2008 435 Kirkkoneuvosto päättää valita Eija Mäkisen määräaikaiseen, osa aikaiseen (50 %) sairaalasielunhoitajan viransijaisuuteen 1.9.2008 alkaen siihen saakka, kunnes sairaalapastori Sakari Hartikaisen oikeus osa aikaeläkkeeseen lakkaa. Ilmoitus tuomiokapitulille, Hilkka Kakko Helteelle, Eija Mäkiselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. Talous ja suunnittelujohtajan asiat 449 SAIRAUSLOMIEN MYÖNTÄMINEN Seuraavat seurakuntien palveluksessa olevat henkilöt ovat anoneet sairauslomaa lääkärintodistuksella todetun työkyvyttömyyden perusteella: Liite 1 449, jaetaan vain kokoukseen osallistuville. Koska sairauslomat ovat henkilökohtaisina asioina salassa pidettävää tietoa, taltioidaan liite suoraan salassa pidettävien asioiden pöytäkirjakansioon. Kirkkoneuvoston jäsenet voivat halutessaan kokouksen aikana luovuttaa omat liitteensä sihteerille hävitettäviksi luotettavalla tavalla. Liitteessä on sairauslomaa esitetty 29 henkilölle. Kirkkoneuvosto päättää myöntää sairauslomat liitteessä esitetyllä tavalla. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 450 KATRI ELONHEIMON OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Tuomiokirkkoseurakunnan osa aikainen diakonian viranhaltija Katri Elonheimo on pyytänyt oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa. Virkapaikaksi on esitetty Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatoimistoa Eerikissä. Tuomiorovasti Rauno Heikola puoltaa anomusta.
18.9.2008 436 Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Katri Elonheimolle hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Elonheimon virkapaikaksi määrätään seurakuntayhtymän toimitalo Eerikinkatu 1 3. Elonheimon tulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Katri Elonheimolle, Rauno Heikolalle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 451 ERJA HAUTAJOEN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Tuomiokirkkoseurakunnan vs. diakoniatyöntekijä Erja Hautajoki on pyytänyt oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu soitteessa. Virkapaikaksi on esitetty Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön toimipistettä Eerikissä. Tuomiorovasti Rauno Heikola puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Erja Hautajoelle hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Hautajoen virkapaikaksi määrätään seurakuntayhtymän toimitalo Eerikinkatu 1 3. Hautajoen tulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Erja Hautajoelle, Rauno Heikolalle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 452 HEIDI LAMMINNIEMEN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Päiväkeskuksen ohjaaja Heidi Lamminniemi on pyytänyt oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa. Virkapaikaksi on esitetty Sirkkalan päiväkeskusta. Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Heidi Lamminniemelle hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Lamminniemen virkapaikaksi määrätään Sirk
18.9.2008 437 kalan päiväkeskus osoitteessa Sirkkalankatu 4. Lamminniemen tuulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Heidi Lamminniemelle, Hannu Suihkoselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 453 OUTI RANTALAN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Paattisten seurakunnan kanttori Outi Rantala on pyytänyt oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa. Virkapaikaksi on esitetty Paattisten seurakuntaa. Kirkkoherra Jukka Järvensivu puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Outi Rantalalle hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Rantalan virkapaikaksi määrätään Paattisten kirkko ja seurakuntatalo. Rantalan tuulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Outi Rantalalle, Jukka Järvensivulle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 454 KESKUSKIRJANPIDON TILIASEMAT HEINÄKUUSSA JA ELOKUUSSA Taloustoimistossa on laadittu tiliasemat ja investointien toteutumavertailut heinäkuulta ja elokuulta. Heinäkuun tiliasema ja toteutumavertailu on seuraava: Liite 1 454. Elokuun tiliasema ja toteutumavertailu on seuraava: Liite 2 454. Elokuun tiliasemasta nähdään, että alkuvuoden kulut ovat olleet yhteensä 23,7 miljoonaa euroa ja vastaavat tuotot 27,7 miljoonaa euroa, joten tiliasema osoittaa tällä hetkellä neljän miljoonan euron ylijäämää. Eräät me
18.9.2008 438 not painottuvat loppuvuoteen, joten tiliaseman osoittamalla tuloksella ei ole lopulliseen nähden suurta ennustearvoa. Tiliasemassa on myös selostus verokertymistä elokuun loppuun mennessä, mikä tieto on jo aiemmin kerrottu kirkkoneuvostolle. Kertymä on yllättävän positiivinen. Investoinneista on vasta osa toteutettu. Kuluvan vuoden investointien arvioitu määrä on 7,4 miljoonaa euroa, mutta niistä on toteutettu elokuun loppuun mennessä vasta 1,3 miljoonaa euroa. Ilmeistä on, että investointien toteutuksessa jäädään paljon alle sen, mihin varojen käytön osalta olisi ollut lupa. Investointien hidas toteutuma näkyy myös rahoituslaskelmassa. Kassavarat ovat lisääntyneet ja kassavarojen määrä elokuun lopussa oli kolme miljoonaa suurempi kuin vuoden alussa. Uusia lainoja ei tänä vuonna ole nostettu eikä niitä tarvita. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi keskuskirjanpidon tiliasemat ja investointien toteutumavertailut heinäkuulta ja elokuulta. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti selvitti sijoitussalkkujen arvonkehitystä elokuun lopun raporttien nojalta. Niiden mukaan varainhoito on onnistunut vertailuindeksejä paremmin. Päätettiin, että salkkujen tilanteesta saadaan lähiaikoina pidettävässä kirkkoneuvoston kokouksessa selvitys. hyväksyttiin. 455 SUOMEN LIIKEMIESTEN LÄHETYSLIITTO RY:N ANOMUS TUOMASMESSUTOIMINNAN LISÄTUKEMISESTA VUONNA 2008 Yhdistys on lähettänyt kirkkoneuvostolle 26.8.2008 saapuneen anomuksen. Anomus, johon on liitetty toimintasuunnitelma vuodelle 2008, kuuluu seuraavasti: Liite 1 455. Anomuksesta ilmenee, että yhdistys on saanut kirkkovaltuuston sille myöntämän avustuksen kuluvalta vuodelta, joka on myös jo maksettu yhdistyksen tilille. Avustuksen määrä oli 5.500 euroa. Yhdistys on pyytänyt lisäavustusta siten, että toiminta avustusten yhteissumma olisi 25.000 euroa. Mitään erityisiä menotaloudellisia perusteita ei ole esitetty anomuksen tueksi.
18.9.2008 439 Tuomasmessutoiminta on ollut kuluvana vuonna ja tulee jatkossakin olemaan seurakuntayhtymän ja yhdistyksen yhteistä toimintaa. Tätä yhteistyötä ei ole tarkoitus muuttaa. Kirkkovaltuusto jakoi kesäkuun kokouksessaan koko kirkollisten avustusten määrärahavarauksen 80.000 euroa eikä siitä jätetty tällä kertaa mitään kirkkoneuvoston käyttöön. Näin ollen kirkkovaltuustolla ja kirkkoneuvostolla ei ole jakamatta sellaista määrärahaa, jota voitaisiin osoittaa pyydettyyn tarkoitukseen. Kirkkovaltuuston kesäkuinen päätös on käytännössä pantu jo täytäntöön, joten määrärahojen uuteen jakamiseen kuluvana vuonna ei ole mahdollisuutta. Lisämäärärahan jakaminen yhden yhdistyksen osalta ei olisi oikein muita avustuksensaajia kohtaan. Talous ja suunnittelujohtaja ehdottaa, että avustusanomus ei anna aihetta toimenpiteille. Johtoryhmä puoltaa talous ja suunnittelujohtajan ehdotusta. Kirkkoneuvosto päättää ilmoittaa Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry:lle, että kuluvan vuoden talousarviossa oleva määräraha Avustukset kirkollisiin tarkoituksiin, on kokonaisuudessaan jaettu kirkkovaltuuston hyväksymällä tavalla ja päätös on pantu täytäntöön. Lisämäärärahaa ei kuluvana vuonna tulla myöntämään. Ilmoitus Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry:lle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Puheenjohtaja katsoi olevansa esteellinen ja poistui asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi asian aikana varapuheenjohtaja Merja Ainasoja. Jari Hlavaty esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Hlavatýn esitystä ei kannatettu. hyväksyttiin. Kiinteistöjohtajan asia 456 SEURAKUNTATILAN HANKKIMINEN KOHMOON Kiinteistöjohtaja selvitti Turun kaupungin kanssa iltapäivällä käytyä neuvottelua seurakuntatilan saamisesta Kohmon alueelle. Neuvottelussa kaupunki kertoi aloittavansa välittömästi päiväkodin rakentamisen ja seurakuntayhtymällä olisi mahdollisuus tulla myöhemmin mukaan erikseen rakennettavaan rakennukseen, jonka laajuus olisi noin 200 neliömetriä. Seura
18.9.2008 440 kuntayhtymä vuokraisi tilan pitkällä vuokrasopimuksella. Vuokran määrää ei tässä vaiheessa pystytty arvioimaan. Kiinteistöjohtajalle annetaan valtuudet neuvotella Kohmoon sijoitettavan seurakuntatilan vuokrauksesta Turun kaupungilta. Neuvottelujen jälkeen vuokrasopimus ja ehdot tuodaan kirkkoneuvoston käsittelyyn. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 457 MUUTOKSENHAKU Liite 1 457. 458 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Lisätietoja päätöksestä antaa asian esittelijä. Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen. Rauno Heikola puheenjohtaja Anu Salmi sihteeri Merja Ainasoja puheenjohtaja :n 455 aikana Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Turussa 25.9.2008 Jari Hlavatý Seppo Isotalo
18.9.2008 441 Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntien hallintoviraston 3. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A ajalla 26.9. 10.10.2008 klo 8.00 15.45, josta on ilmoitettu kirkkoherrainvirastojen ilmoitustaululla 23.9. 10.10.2008. Anu Salmi kirkkoneuvoston sihteeri