KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014
TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn strategia (LVM) 2012 Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (Liikennevirasto) 2
SUURIN POTENTIAALI LYHYISSÄ HENKILÖAUTOMATKOISSA 3
UUSI OHJE VALMIS Ohjaus- ja projektiryhmässä ryhmässä mukana Liikenneviraston, LVM:n, ELYkeskusten, Pyöräilykuntien verkoston, Suomen Kuntaliiton sekä 8 Suomen suurimman kaupungin edustajat. Laaja sidosryhmäjoukko on ollut kommentoimassa ja vaikuttamassa ohjeen sisältöön kommentointikierrokset lausunnot Lausunnot vaikuttivat paljon ohjeluonnokseen. 4
OLEELLISIMMAT MUUTOKSET
LÄHTÖKOHTIA MUUTOKSILLE Kävelyn ja pyöräilyn käsittely erillään (ei kevyt liikenne -termiä) Maankäytön suunnittelun roolin lisääminen Verkkosuunnittelun roolin korostaminen Ohjeistetaan vain nykyisen lainsäädännön mukaisia ratkaisuja Pyöräilyinfran laadun parantaminen Oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan Pyöräpysäköintiosuuden laajentaminen Esteettömyys läpileikkaavana periaatteena kaikissa ratkaisuissa. 6
TOIMINNALLISEN VERKON KOROSTAMINEN Pyöräilyn toiminnallisen verkon (= hierarkian) korostaminen esisuunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon asti Tavoitteena käyttäjien tarpeiden mukaiset verkon osat, laatutasoon panostaminen, opastuksen ja orientoitavuuden helpottuminen. 7
ESIMERKKEJÄ UUSISTA TYÖKALUISTA Verkkosuunnittelun työkaluksi ehdotetaan paikkatietopohjaista analyysiä alueiden ajallisesta saavutettavuudesta. 8
OIKEA PYÖRÄILYVÄYLÄN TYYPPI OIKEAAN PAIKKAAN Yleisimmin käytetty väylätyyppi, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, on toimiva ratkaisu silloin, kun pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määrä ei ole kovin suuri, edes tavoitetilanteessa. Muulloin tarvitaan muita ratkaisuja. 9
VAIHTOEHTOISIA PYÖRÄILYN RATKAISUJA sekaliikenneväylä yksisuuntainen pyörätie kaksisuuntainen pyörätie pyöräkaista. 10
JALANKULUN VÄYLÄT JA ALUEET jalkakäytävä kävelykatu ja aukio pihakatu yhteinen tila (shared space) muut jalankulun elementit; ulkoilureitti, puisto, viheralueet, Yhteisen tilan suunnittelumetodin mukaan toteutettu katutila Tampereella. Esimerkki kävelykadun tilan jakamisesta eri toimintoihin. 11
RISTEYKSET Risteykset tulee olla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta selkeitä, turvallisia ja sujuvia. Tavoitetta tukevia ratkaisuja: riittävät näkemät selkeät väistämisvelvollisuudet rakenteelliset ratkaisut pyöräväylän tyypin ei tulisi vaihtua risteyksessä. 12
UUDEN SUOJATIEN TARVE Uuden suojatien tarve määräytyy ympäristön, käyttäjämäärien ja ympäristössä olevien risteämisjärjestelyjen perusteella. Suojatie merkitään, jos se on osa luonnollista kulkureittiä seuraavissa tapauksissa: suojatiellä on vähintään 200 jalankulkijaa vuorokaudessa harkinnan mukaan, jos suojatiellä on yli 100 käyttäjää vuorokaudessa suojatietä käyttää noin 20 koululaista tai vanhusta päivittäin suojatiellä on 40 50 työikäistä käyttäjää päivittäin. Suojatie toteutetaan valo-ohjaamattomana yleensä vain taajamatyyppisessä ympäristössä. 13
PYÖRÄTIEN JATKE Pyörätien jatke merkitään aina kun ylityspaikka on ajoradan ja pyörätien risteämisessä pyöräilijälle tarpeen ja se voidaan osoittaa verkollisesti soveliaaseen paikkaan. Pyörätien jatke merkitään suojatien yhteyteen myös silloin, kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradan risteykseen riippumatta siitä, jatkuuko pyörätie suojatien jälkeen vai ei. Pyörätien jatketta ei kuitenkaan merkitä risteävän tien yli silloin, kun pyörätie jatkuu pääsuunnan toisella puolella ja pyörätien jatke voidaan osoittaa samassa risteyksessä parempaan paikkaan (ks. viereinen kuva). 14
KIERTOLIITTYMÄT Jos pyöräily on järjestetty sekaliikenteenä ajoradalla ja autoliikenteen nopeustaso ennen kiertoliittymää enintään 30 km/h, on kiertoliittymässä pyöräilijän paikka pääsääntöisesti ajoradalla. Muussa tapauksessa pyöräily järjestetään kiertoliittymässä erillisellä pyörätiellä tai yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä. Pyöräkaistoja ei käytetä kiertoliittymässä konfliktipisteiden lisääntymisen ja kiertotilan leveyden kasvamisen takia. Olosuhteiden salliessa pyritään kiertoliittymässä käyttämään yksisuuntaisia pyöräteitä. Kiertoliittymän geometrian tulee tukea väistämissääntöjä. Suurissa kiertoliittymissä (kiertosaarekkeen halkaisija 40 m) tai kaksikaistaisissa kiertoliittymissä käytetään eritasoratkaisua. 15
PYÖRÄPYSÄKÖINTI Toimiva pyöräpysäköinti on oleellinen osa pyöräilymatkaa ja pyöräilyyn liittyvää infrastruktuuria. Pyöräpysäköinnin tarjontaan ja laatutasoon pitää vaikuttaa jo kunnan rakennusjärjestyksessä ja asemakaavassa. Tarvittava pyöräpysäköintipaikkojen määrä riippuu toiminnoista. Pysäköinnin kestolla on merkittävä vaikutus pysäköinnin sijoitteluun ja laatutasoon. Pyöräpysäköintipaikat pitäisivät olla mahdollisimman lähellä kohdetta ja käyttäjän päälähestymissuunnan varrella. 16
JALANKULKIJOITA JA PYÖRÄILIJÖITÄ TUKEVA LIIKENTEENOHJAUS JA TIEMERKINNÄT 17
RIPAUS SUUNNITTELUOHJEEN MUISTA ASIOISTA (TÄSMENNYKSIÄ, MUTTA EI MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA) Väylien suuntaukseen vaikuttavat asiat Saarekkeet, reunatuet, korotukset ja muut hidastimet Linja-autopysäkit, asemat ja terminaalit Liikennevalo-ohjaus risteyksessä Liikenteen ohjaus Väylien varusteet Väylärakentamisen edulliset toimenpiteet Toteuttaminen, käyttö ja kunnossapito 18
"Pyöräilyn kaksinkertaistaminen alkaa pyöräilyn yksinkertaistamisesta" 19
KIITOS!