Bioenergian logistiikka VR uusii veturikalustoaan VR TRANSPOINTIN LEHTI 4/2010. Kasvuodotuksia ja uusia mahdollisuuksia. Venäjällä



Samankaltaiset tiedostot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta Erik Söderholm

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

Suomi English Русский

Russian railways..today..in the future

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010


Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo Kemi

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Riittääkö puuta kaikille?

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

VR Eurooppalainen kuljettaja

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet , Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Älykäs kiinteistö seminaari Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Lisäarvoa asiakkaalle

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen Yhtiökokous 1

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Suomessa vuonna 2005

4 Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen Kuljetusehdoissa. Kuljetusehtojen liite 11.2

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

LeaseGreen ostaa TalPron

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Pääjohtaja Mikko Helander

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Rataverkon kokonaiskuva

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Rautateiden verkkoselostus 2018

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Metsäenergia Pohjanmaalla

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Kuljetusehtojen liite 11.3

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani Pasi Korhonen, QTeam

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Itella Oyj Tulos 2007

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Logistiikkaselvitys 2009

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja Maisa Romanainen, VR,

Transkriptio:

Bioenergian logistiikka VR uusii veturikalustoaan VR TRANSPOINTIN LEHTI 4/2010 Vaunujen kierto nopeutuu Kotkan satamassa Lelulogistiikka huipentuu jouluun Kasvuodotuksia ja uusia mahdollisuuksia Venäjällä

laura vuoma 2 3» pietari 7.10. KLO 11.54 Iloisesti Allegrolla Jos Helsingistä pääsee Pietariin junalla kolmessa ja puolessa tunnissa, matkustajilla on syytä hymyyn. Näinkin voisi perustella uuden nopean Allegro-junan nimivalintaa: italian ja espanjan kielistä johdettu nimi viittaa iloisuuteen ja ilahduttamiseen. Allegro-liikenne alkoi 12. joulukuuta kahdella päivittäisellä junavuorolla. Kesään mennessä junavuorojen määrä kasvatetaan neljään, joten Pietariin voi pistäytyä vaikka päiväseltään. Yhdensuuntaisen matkan Pietariin saa toisessa luokassa 84 eurolla. Ensimmäisen luokan 134 euron lipun hintaan sisältyy istumapaikoille jaettava ateria. Allegrossa on myös 50-paikkainen itsepalveluravintola. Allegro-junien huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Kallistuvien vaunukorien ansiosta junat voivat ajaa myös kaarteisiin täyttä vauhtia.

Pääkirjoitus vakiopalstat Palveluksessanne 2 / Pääkirjoitus 4 / Uutiset 6 10 kysymystä 24 / Svensk resumé 30 / Turvallisesti 31 Sisältö 17 Elämme yhteistyöstä 4 8 Tästä puhutaan 5 laura vuoma on yksi VR Transpointin tv-mainoksen sloganeista. Niin Suomi kuin myös me VR Transpointilla elämme yhteistyöstä. Sisäinen yhteistyömme parani vuosi sitten, kun VR-Yhtymän kaikki logistiikkatoiminnot yhdistettiin samaan divisioonaan. Nyt marraskuussa otimme seuraavaan askeleen ja siirryimme käyttämään uutta yhteistä brändiä. VR Transpointin alta löytyvät nyt niin rautatie-, kappale- ja massatavaralogistiikan kuin kansainvälisen logistiikankin palvelut. Teemme VR Transpointilla joka päivä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa. Aidossa ja molemminpuolisessa yhteistyössä tärkeintä on luottamus ja yhteinen tahto kehittää toimintaa. Ilman näitä yhteistyön tulokset jäävät usein kovin laihoiksi. Tämä vuoden viimeinen Linked kuvaa monipuolisesti eri yhteistyömuotoja ja -tapoja. Kerromme esimerkiksi lelumaahantuojan sesonkipainotteisesta logistiikasta, kolmikantayhteistyön erinomaisista tuloksista Kotkan satamassa ja VR Transpointin uudesta brändistä ja toimintatavasta. Eri maiden välisestä yhteistyöstä hieno esimerkki on nyt joulukuussa liikennöinnin aloittanut Allegro, joka on VR:n ja Venäjän rautateiden RZD:n yhteinen uusi tuote Helsingin ja Pietarin väliseen matkustajaliikenteeseen. Se on vaatinut vuosien suunnittelun ennen kuin neitsytmatka tehtiin 12.12. Venäjän rautateiden kanssa VR Transpointilla on vireillä useita logistiikan yhteistyöhankkeita. Suunnitelmat koskevat muun muassa yhteisiä terminaaliratkaisuja sekä yhdistettyjä kuljetuksia Suomen ja Venäjän välillä. Tavoitteemme on myös saada säännöllinen Trans-Siperian radan liikenne käynnistymään uudelleen. Toivottavasti voimme uutisoida näiden hankkeiden tuloksista jo ennen ensi kesää. Vuoden kohta vaihtuessa uuteen haluan kiittää kaikkia lukijoitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa menestyksekästä uutta vuotta 2011. Heikki Ruuhijärvi markkinointijohtaja, VR Transpoint Info julkaisija VR-Yhtymä Oy PL 488 00101 Helsinki päätoimittaja Heikki Ruuhijärvi toimitusneuvosto Heikki Ruuhijärvi Susan Pyykkönen Hanna von Wendt Markku Rimpiläinen toimitus Alma Media Lehdentekijät Oy Munkkiniemen puistotie 25 PL 502, 00101 Helsinki www.lehdentekijat.fi TUOTTAJA Markku Rimpiläinen TOIMITUSSIHTEERI Verna Julkunen AD Miikka Tikka taitto Toni Talvenheimo KUVATOIMITTAJA Laura Vuoma repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy, Joensuu 2010 PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET linked@vr.fi issn 1798-5129 20 13 24 13 14 17 20 26 Venäjän kuljetusten painoarvo VR:n liiketoiminnassa kasvaa jatkuvasti. Maanteillä VR Transpointin palvelutarjonta kattaa nyt myös terminaalipalvelut ja paikallisjakelun Pietarissa ja Moskovassa. Rautatieliikenteestä hakevat kasvua VR:n osakkuusyritykset Freight One Scandinavia ja ContainerTrans Scandinavia. Kommentti Haluamme nyt konkretisoida Venäjän valtavan kasvupotentiaalin. Otamme sellaisia askeleita, joilla saamme oikeasti aikaan sekä liikevaihdon että tuloksen kasvua, VR:n Venäjän ja kansainvälisten toimintojen johtaja Päivi Minkkinen sanoo. Logistiikka Uusi nimi, uusi brändi, mutta mikä muu muuttuu? VR Transpointin yksikön johtajat uskovat, että asiakas kokee maantie- ja rautatielogistiikan yhdistymisen saman logon alle entistä parempana palveluna. Asiakkaamme Yli puolet paperiteollisuuden vientikuljetuksista saapuu Kotkan satamaan junalla. Stora Enson, satamaoperaattorin Stevecon ja VR Transpointin viime syksynä aloitetun yhteistyöprojektin ansiosta vaunut kiertävät nyt tehokkaasti sataman ja paperitehtaitten välillä. Suomi tänään Bioenergian käytön kasvu tuo lisää töitä logistiikka-alan yrityksille. Samalla joudutaan miettimään, miten raaka-aineet saadaan metsistä tehokkaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin käyttöpaikoille. 24/7 Scanditoyn lelut kulkevat pitkän matkan ennen päätymistään pukin konttiin. Arviolta yli 95 prosenttia leluista tehdään Kauko idässä. Ruotsin Osbyssa sijaitsevassa keskus varastossa tilaukset keräillään asiakas kohtaisiksi lähetyksiksi. Scanditoy toimittaa tilaukset keskusvarastostaan Suomeen joko asiakkaille suoraan tai VR Transpointin Turun terminaalin kautta. 26

VR-konsernin tulos tyydyttävä VR-konsernin liikevaihto ja liikevoitto jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. VR-konsernin liikevoitto kolmannelta neljänneksellä oli 34,1 miljoonaa euroa (30,0) ja vuoden alusta 24,9 miljoonaa euroa (15,1). Uutiset Q1 Q3 vr konsernin liikevoitto 15,1 milj. euroa Q1 Q3 2009 24,9 milj. euroa Q1 Q3 2010 VR-konsernin tulos kolmannella neljänneksellä oli 23,4 (24,0) miljoonaa euroa ja vuoden alusta 17,6 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu sekä kustannusten keveneminen muutosohjelman seurauksena. leif rosnell VR uusii veturikalustoaan Hankintajohtaja Simon Indolan mukaan tilausten arvo on yhteensä 600 700 miljoonaa euroa. Hanke on kuitenkin vielä valmisteluvaiheessa, eikä tilattavien veturien määrää ole lyöty lukkoon. Tilaukset kohdistuvat ensin sähkövetureihin ja hieman myöhemmin dieselvetureihin. Vetureita on tarkoitus käyttää sekä matkustaja- että tavara liikenteessä. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, tulee ensimmäinen uusi sähköveturi liikenteeseen vuonna 2014. Sarjatuotanto voisi alkaa tyyppitestien jälkeen 2015. Indolan mukaan Euroopasta löytyy muutama sellainen toimittaja, jolla olisi edellytykset valmistaa VR:n tarpeisiin sopivia vetureita. Myös Aasiasta löytyy osaamista, mutta siellä valmistajat ovat keskittyneet lähinnä hitaiden tavarajunien ja supernopeiden junien kehittämiseen. Veturien pitää soveltua meidän liikennerakenteeseemme ja pärjätä hyvin suomalaisissa talviolosuhteissa. Veturien pitää olla energiatehokkaita sekä kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Uusissa dieselvetureissa on hiukkaspäästöjä leikattu kehittyneen moottoritekniikan ja suodatinjärjestelmien avulla. Sähköveturien energiatehokkuutta parannetaan muun muassa sähköjarruilla, jotka syöttävät jarrutuksessa syntyvää energiaa takaisin ajolankoihin. Uusia vaunuja Vetureiden lisäksi VR aikoo hankkia sata uutta vaunua matkustajaliikenteeseen. Tähän hankkeeseen liittyen VR tilasi keväällä 40 kaksikerroksista matkustajavaunua Transtechilta. Tällä hetkellä on meneillään tarjouskilpailu 12 ohjausvaunun ja 15 ravintolavaunun toimituksista. Junankuljettaja voi ohjausvaunun päässä sijaitsevasta ohjaamosta ajaa junaa, vaikka veturi on vaunuletkan toisessa päässä. Kumpikin vaunutyyppi on kaksikerroksinen ja niissä on matkustajatilat päivämatkustajille. Ohjaamovaunun käyttö vähentää vaihtotöitä ja tehostaa toimintaa merkittävästi esimerkiksi Helsingissä, missä raide päättyy asemalle, Indola toteaa. Tehottomuus pitää kotimaisen puun kalliina Logistiikkakustannukset kohoavat vähintään 30 prosenttiin puupolttoaineen hinnasta. Näin arvioi Jyväskylän Energian hankintapäällikkö Ahti Weijo Tekniikka & Talous -lehdessä. Weijon mukaan kustannuksien osuus kasvaa 80 prosenttiin, kun polttoaineena hyödynnetään kantoja. Metlan professori Antti Asikaisen mielestä kehittämisen varaa on ennen kaikkea työtavoissa. Jos parhaat menetelmät otettaisiin käyttöön, prosessi tehostuisi 20 prosenttia. Energiapuun hankinta vaatii 50 prosenttia enemmän työpanosta kuin kuitu- ja tukkipuun hankinta. Valtio on paikannut tilannetta tukemalla energiapuun korjuuta. 6 7 Hankintajohtaja Simon Indola etsii vetureita, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin. VR valmistelee veturikalustonsa uusimista. Suunnitelmissa on hankkia 100 uutta sähköveturia ja 100 uutta dieselveturia. Toinen TSR-juna saapunut perille Vostotšnyin satamaan Nurminen Logisticsin ja FESCO Transportation Groupin tänä keväänä aloittamasta rahtiliikenteestä Suomesta Trans-Siperian rataa pitkin Kaakkois-Aasiaan aiotaan tehdä säännöllistä. Järjestyksessä toinen Haminasta Vostotšnyin satamaan lähetetty juna saapui perille 15.10.2010. Toinen TSR-juna kulki Venäjän halki päivän alle kahdessa viikossa. Nurminen Logisticsin Senior Vice President Harri Vainikka uskoo vahvasti reitin elinvoimaan. Hänen mukaansa vielä tällä hetkellä realistinen tavoite on lähettää yksi juna kuukaudessa. Tampereen järjestelyratapihaa siirretään Lempäälään Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Tampereen uudelle järjestelyratapihalle ehdotetaan paikkaa Lempäälästä Sääksjärven länsipuolelta. Kaavaluonnos tuli julkiseksi marraskuun lopussa. Niin sanotun läntisen oikoradan linjaus kulkisi Lempäälästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle. Kaavan mukaan radan tulee kulkea lentokentän kautta. sarri kukkonen Lahti Luumäki-rata uudistui Rautatielainsäädäntöä yhtenäistetään Vastavalmistuneet Lahti Luumäki-rataosuuden parannustyöt nostavat junien nopeutta ja parantavat junaliikenteen sujuvuutta radalla. Parannustyöt mahdollistavat nopean henkilöliikenteen, mutta tuovat myös tavaraliikenteelle lisää kapasiteettia. Vilkkaan tavaraliikenteen ansiosta voidaan sanoa Lahti Luumäki-radan olevan raskaimmin liikennöity rataosuus Suomessa. Tavaraliikenteelle tärkeää on ollut akselipainon korottaminen 25 tonniin. Lisäksi rataosuudella voidaan kuljettaa Venäjältä tulevia yli kilometrin mittaisia junia, kertoo johtaja Kari Ruohonen Liikennevirastosta. Suurin yksittäinen työ on ollut liikenteen ohjaus- ja turvalaitejärjestelmän uusiminen. Lahden ja Kouvolan sekä Kouvolan ja Luumäen välille on rakennettu ohitusraiteet sekä kahdeksan raiteenvaihtopaikkaa. Uudistustyöt parantavat rataosuuden liikennöintiä ja ohitusmahdollisuuksia radalla. Henkilöjunien maksiminopeus kasvaa rataosuudella 200 kilometriin tunnissa nykyisestä 140 kilometristä. Nopeuden nosto hyödyttää Pietariin matkaavien lisäksi koko itäisen Suomen junayhteyksiä. Hallitus esittää, että rautateitä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan ja yhtenäistetään. Suurimmat muutokset kohdistuisivat yksityisraiteisiin ja niiden haltijoihin, kaluston käyttöönottolupamenettelyihin sekä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä käytettävään kalustoon. Esityksen mukaan yksityisraiteiden haltijoista, joiden raiteilta on liikennöintiyhteys ja liikennöintiä valtion rautateille, tulisi rataverkon haltijoita ja yksityisraiteet kuuluisivat yhteentoimivuusvaatimusten piiriin. Yksityisrautateiden haltijoihin kohdistuisivat jatkossa rataverkon hallinnointia, turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevat velvoitteet aikaisempaa laajemmin. Venäjän liikenteessä käytettävältä kalustolta edellytettäisiin käyttöönottolupaa. Lupa myönnettäisiin automaattisesti sellaiselle kalustolle, jolla on Venäjällä voimassa oleva käyttöönottolupa tai sertifikaatti. Kalustolle tehtäisiin edelleen tekninen rajatarkastus rautatieraja-asemalla kaluston saapuessa Suomeen. Muutokset perustuvat EU-lainsäädäntöön. Lailla ei ole vaikutuksia rautatieliikenteen kilpailun avaamiseen. Kaikki liikenne- ja säätiedot VR Transpointin sivuilta Haluaisitko saada selville yhdellä silmäyksellä, millä päätiellä on hyvä ajokeli eikä lainkaan ruuhkia tai liikennehäiriöitä? Etsimäsi tiedot löytyvät nyt kootusti VR Transpointin uusien internet-sivujen Liikennetiedot ja säätila -palvelusta. Palvelun tarjoamia tietolajeja ovat tietyöt, liikennehäiriöt, liikenneruuhkat, kelikamerat, säätieto tänään, huominen sääennuste ja ylihuominen sääennuste. Palvelun käyttö on helppoa. Päävalikosta valitaan yksi tai useampia tietolajeja. Valitut tietolajit tulevat esille karttanäkymään, jota voi lähentää tai loitontaa. Yksityiskohtaista tietoa saa klikkaamalla kartan kuvakkeita. Palvelussa voi tehdä myös osoitehakuja. Palvelu löytyy osoitteesta www.vrtranspoint.fi > Liikennetiedot ja säätila. Kotkan ja Haminan satamat fuusioidaan Kotkan ja Haminan kaupunginvaltuustot päättivät 8.11.2010 pitämissään kokouksissa, että Kotkan ja Haminan satamayhtiöt fuusioidaan. Uusi HaminaKotka Satama Oy aloittaa toimintansa 1.5.2011. Fuusion myötä Kymenlaaksoon syntyy koko Suomen suurin yleis- ja vientisatama. Itämeren 250 sataman joukossa HaminaKotka Satama nousee noin 15. sijalle ja kolmanneksi suurimmaksi konttisatamaksi. Yhdistymisellä turvataan Kymenlaakson reitin kilpailukyky ja satamatoiminta pitkälle tulevaisuuteen. Uuden satamayhtiön rooli Suomenlahden ja Itämeren alueella sekä Venäjän liikenteessä vahvistuu. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tulee Kimmo Naski ja varatoimitusjohtajaksi Jan Gran. Henkilökunta siirtyy uuden yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Toiminnot Kotkan ja Haminan satamissa jatkuvat ennallaan toukokuun alkuun asti.

8 9 monta tietä venäjälle Venäjän kuljetusten painoarvo VR:n liiketoiminnassa kasvaa jatkuvasti. Maanteillä VR TRANSPOINTin palvelutarjontaa laajennetaan nyt myös terminaalipalveluihin ja paikallisjakeluun Pietarissa ja Moskovassa. Rautatieliikenteestä hakevat kasvua VR:n osakkuusyritykset Freight One Scandinavia ja ContainerTrans Scandinavia. Teksti Markku Rimpiläinen Piirros: Kalle Talonen VR:n vuoteen 2014 saakka ulottuvassa strategiassa on neljä painopistealuetta. Yksi näistä neljästä on Venäjä. Venäjän talous kasvaa juuri nyt vahvasti, ja talouskasvun vanavedessä kasvaa tavaraliikenne. Se tarjoaa isoja mahdollisuuksia VR:lle, joka on perinteisesti tehnyt läheistä yhteistyötä Venäjän rautateiden kanssa. Vaunut suoraan omistajalta Rautatieliikenteessä avainasemassa ovat yhteisyritykset. Niiden perustamisen taustalla on Venäjän laaja rauta tiereformi, jonka seurauksena muun muassa suuri osa Venäjän rautateiden tavaravaunuista ja niiden operointi siirrettiin RZD:n uudelle tavara liikenneyhtiölle Freight One Companylle eli PGK:lle. Rautateiden konttiliikenteessä mahtitekijä on TransContainer jonka suurin omistaja on niin ikään RZD. Nämä RZD:n tytäryhtiöt ovat nyt VR:n kumppaneita. Freight One Scandinavia Oy:n kaupallinen toiminta käynnistyi Helsingin Pasilassa puoli vuotta sitten. Yhtiö perustettiin turvaamaan venäläisten»

Venäjän rautatiet organisaatio 2010 Rautatiet hallitsevat Venäjän tavaraliikennettä OAO RZD Avoin osakeyhtiö (Rossijskie zheleznye dorogi) Konsernihallinto Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärä vuonna 2009 oli 1,3 miljardia tonnia Rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteessä on 80 prosenttia Suomessa rautateiden markkinaosuus on 24 25 % ja EU:ssa keskimäärin 15 16 % Venäjän rataverkon pituus on 87 400 km Pääradat on sähköistetty Raideyhteys kaikille teollisuuspaikkakunnille Siperian rataa pitkin raideyhteys Aasiaan Toimiva rautatieyhteys Keski- Aasian tasavaltoihin, joilla ei ole satamayhteyksiä (Kazakstan, Uzbekistan, Turkemenistan, Kirgistan, Tadzhikistan) Tytäryhtiöt liiketoimintasektoreittain 10 11 PGK Freight OneCompany (2007) VGK Freight Two Company (2010) Ref-Service (2006) Trans Container (2006) Lähiliikenneyhtiöitä Kaukoliikenneyhtiö FPK (2010) Nopeajunayhtiö suunnitteilla Kalustonkunnossapito Radanrakennus ja kunnossapito Venäjän rautateiden rakenne on muuttunut. Liiketoiminnasta vastaavat tytäryhtiöt. TransContainer on suurin rautatieoperaattori Venäjän konttikuljetuksissa. Vuonna 2009 sen kuljetusvolyymi oli 1,3 milj. TEUta. Se omistaa 24 000 kontti VAunua. vaunujen saanti Suomeen muuttuneessa toimintaympäristössä. Vaunujen toimitusvarmuus on parempaa, kun saamme vaunut suoraan niiden omistajalta. PGK:n avulla pystymme hoitamaan liikenteen mihin tahansa Suomen,Venäjän ja IV Y-maiden välillä. Nyt palvelua saa Suomessa ja suomen kielellä, kiteyttää uudistuksen merkityksen Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Maria Kuokkanen. Yhtiön palvelutarjonta on monipuolinen, mutta malli yksinkertainen. Tarjoamme vienti-, tuonti- ja transitokuljetuksia ainoastaan kokonaisrahdilla. Asiakkaat voivat katsoa asiaa uudella tavalla enää ei tarvitse ostaa erillisrahteja tai käyttää rahdinvälittäjiä. Yhteen kuljetukseen tarvitaan vain yksi sopimus. Samalla sopimuksella meiltä saa kaikki kokonaispalvelut, kuten vaunuseurannan, huolinnan, autokuljetukset ja terminaalipalvelut. Asiakkaina on paperiteollisuutta ja rakennustarviketeollisuutta, mutta myös terminaalioperaattoreita ja huolintaliikkeitä, jotka konsolidoivat pienempiä tavaraeriä suuremmiksi tavaravirroiksi. Asiakaskunta on laajentunut jatkuvasti sekä määrällisesti että maantieteellisesti. Suomen reittiä käytetään muun muassa erikoislupia vaativiin ylipitkiin, ylileveisiin ja painaviin erikoiskuljetuksiin. Juuri tämän merkittävän liikenteen tukemiseksi yhtiö on asettamassa tulevana vuonna oman edustajansa Buslovskajan raja-asemalle. Freight One Scandinavian myynnistä vastaava varatoimitusjohtaja Konstantin Naumov valottaa kuljetuksen hinnan muodostumista Venäjän rautatiemarkkinoilla: Vetopalvelun hinta on nykyisin kaikille sitä tarvitseville sama. Kaluston omistajien hinta vaunuille tietysti vaihtelee. Kolmas tärkeä tekijä on tyhjän vaunun palautusrahti. Mitä lyhyemmäksi tyhjä veto jää, sitä edullisempi on kuljetuksen kokonaishinta. Jos asiakas pystyy suunnittelemaan kuljetuksen etukäteen, me voimme vaikuttaa vaunukiertoon. PGK:lla on iso vaunukalusto ja laaja myynti- sekä asiakasverkosto eri puolilla Venäjää ja Ivy-maita. Seuraava lastauspaikka löytyy useimmiten läheltä purkupaikkaa. Se vaikuttaa luonnollisesti hintaan, Naumov sanoo. Vaunujen liikettä Venäjällä seuraa seuraa Freight One Scandinavian oma liikenteenhoitaja. Kaikki Suomeen tulevat vaunut tarkastetaan erikseen. Kouvolassa on pieni vaunureservi, jonka avulla vaunuja saa tarvittaessa nopeasti. Vaunuja koskevia reklamaatioita olemme saaneet äärimmäisen vähän, Naumov sanoo. Konttiliikenne kasvaa taas ContainerTrans Scandinavia Ltd (CTS) on VR Groupin ja TransContainerin 50/50-osuuksin omistama yhteisyritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2007. Pian sen jälkeen CTS:n ensimmäinen suora konttijuna Pietariin olikin jo matkalla. Kaikkiaan CTS on myynyt ja organisoinut yli 250 konttijunaa Venäjälle. Lisäksi yhtiö kuljettaa jatkuvasti yksittäisiä kontteja. "Kuljetusvolyymit kasvavat jälleen. Talouskriisin seurausten takia kasvu ei kuitenkaan ole niin nopeaa kuin toivoisimme. Asiakkaillamme on edelleen paljon haasteita. Meidän on autettava heitä selviämään niistä, sanoo ContainerTrans Scandinavian toimitusjohtaja Vjatsheslav Gubarev. CTS pystyy tukeutumaan kuljetuksissaan emoyhtiönsä TransContainerin vaunukalustoon, kontteihin ja 47 eri puolilla Venäjää sijaitsevaan terminaaliin. Yhtiöllä on laaja verkosto myös Euroopassa, IV Y-maissa ja Aasiassa. Asiakkaiden apuna kuljetusten alusta loppuun ovat omat account managerit, jotka pystyvät tarjoamaan neuvoja ja vastaamaan kysymyksiin. Asiakaspalvelua tehostaa kattava IT-järjestelmä, joka antaa mahdollisuudet muun muassa kuljetusten reaaliaikaiseen seurantaan. CTS:n asiakaskunta on jatkuvasti laajentunut. Nykyisin se ulottuu pienistä huolitsijoista suuriin monikansallisiin yhtiöihin. Vaikka yhtiö tunnetaan etupäässä konttioperaattorina, sen kalustosta löytyy myös vaativiin erikoiskuljetuksiin soveltuvia vaunuja. Trans- Containerin omistamia erikoisvaunuja käytettiin muun muassa NordStreamin kaasuputkien kuljetuksissa. Räätälöimme aina palvelupakettimme yksittäisen asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Kuljetuksen lisäksi voimme tarjota hyvin laajoja ratkaisuja, jotka kattavat rautatierahdin lisäksi huolinnan, terminaalipalvelut, jatkokuljetuksen ja merirahdin, sanoo ContainerTrans Scandinavian myyntija kehitysjohtaja Artem Gubarev. Pietariin ja Moskovaan Transpoint Internationalin toimitusjohtajaa Kari Voutilaista kovat kasvuodotukset eivät huoleta, päinvastoin.»

Tavaravaunujen omistajat vuonna 2010 Päivi Minkkinen on VR:n Venäjän ja kansainvälisten toimintojen johtaja. 12 PGK VGK Muut omistajat Koko vaunukaluston yhteismäärä on lähes 600 000 tavaravaunua. 13 Kasvamme yhdessä asiakkaidemme kanssa, Voutilainen vakuuttaa. Tulevina vuosina kehityskohteina ovat erityisesti Pietarin ja Moskovan jakelukuljetukset. Laajennamme terminaalipalvelujamme vuokraamalla lisätilaa ja tuottamalla räätälöityjä palveluja asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. On mahdollista, että keskitämme terminaalitoimintomme sopiville alueille, mutta missään tapauksessa emme lähde ostamaan omia kiinteistöjä, Voutilainen linjaa. Hiljattain Transpoint International vahvisti asemiaan Pietarissa ja Moskovassa hankkimalla omistukseensa Avain-Trans Oy:n. Kaikki Avain-Transin työntekijät siirtyvät Transpoint Internationalin palkkalistoille, ja huhtikuussa Avain-Transin toiminta itsenäisenä yrityksenä loppuu. Avain-Trans on palvellut perinteisesti suomalaista vientiteollisuutta. Voutilainen uskoo, että kuljetettavaa riittää nimenmuutoksen jälkeenkin. Keskiluokan kulutus on Venäjällä vasta alkamassa. Elintarvikkeiden, rakennustarvikkeiden ja kulutustavaroiden kysyntä kasvaa varmasti ja samalla lisääntyvät kuljetukset. Uutta infraa tarvitaan Venäjän liikenneverkkojen rakentaminen ei ole pysynyt likimainkaan talouskasvun tahdissa. Rajan läpäisykyky on hyvä, mutta jakelu suurissa kaupungeissa on hidasta. Liikenneruuhkat ovat valtavia, ja valitettavasti ne vain pahenevat, Voutilainen sanoo. Jo nyt jakeluautojen on lähdettävä liikkeelle erittäin aikaisin aamulla. Jatkossa on tarkoitus siirtyä yöjakeluun yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Maanteiden ruuhkia voisi välttää yhdistettyjen kuljetusten avulla. Tarkoitus on kokeilla keväällä puoliperävaunujen kuljettamista rautateillä. Sopiva vaunukalusto on olemassa. Rautatie olisi nopein vaihtoehto edellyttäen, että tulli toimii. Toistaiseksi junalla saapuneiden puoliperävaunujen tullaus on vielä hidasta, kankeaa ja kallista. Ratkaisu saattaa löytyä elektronisesta tullauksesta, jota Venäjällä jo kokeillaan. Voutilaista kiinnostavat myös konttijunat, jotka voisi vetää suoraan tulliterminaaliin Pietarissa tai Moskovassa. Junavaihtoehdon kannattavuutta lasketaan parhaillaan. Venäjän rautatiet eli RZD aikoo rakentaa Moskovan lähelle Belyj Rastiin modernin logistiikkakeskuksen, jossa olisi hyvät maantie- ja rautatieyhteydet, yhdistettyjen kuljetusten terminaali sekä laaja varastoalue. Myös VR on ilmoittanut kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen. Belyj Rastin toteutuminen veisi konttilogistiikan aivan toiselle tasolle nykypäivään verrattuna. Sadan hehtaarin kokoiselle alueelle suunnitellaan ratapihaa, jossa pystyttäisiin purkamaan yli kilometrin mittaisia konttijunia. Venäjän rautatiet eli RZD aikoo rakentaa Moskovan lähelle Belyj Rastiin modernin logistiikkakeskuksen. Nyt eteenpäin! Haluamme nyt konkretisoida Venäjän valtavan kasvupotentiaalin. Otamme sellaisia askeleita, joilla saamme oikeasti aikaan sekä liikevaihdon että tuloksen kasvua, VR:n Venäjän ja kansainvälisten toimintojen johtaja Päivi Minkkinen määrittelee. Minkkinen muistuttaa, että Venäjä on jo nyt erittäin merkittävä tulonlähde VR:lle. Vaikka VR on kotimainen konserni, liikevaihdostamme reilusti yli kymmenen prosenttia tulee jo nyt kansainvälisistä toiminnoista. Ja suurin osa tästä liikevaihdosta tulee Venäjältä. Minkkisen mielestä laaja palvelutarjonta on oleellinen tekijä kasvuhakuisen strategian toteuttamisessa. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on se, että haluamme ja kykenemme tarjoamaan aidosti kokonaispalvelua, joka kattaa maantien, rautatien, terminaalipalvelut ja jakelun. Tällä etenemistavalla meillä alkaa oikeasti olla eväitä ja mahdollisuuksia kasvaa, uskoo Minkkinen. Konttikuljetukset, kappaletavaraliikenne ja jakelu ovat erityisiä kehityskohteita lähivuosina. Näihin kaikkiin linkittyy Belyj Rastin logistiikkakeskus Moskovan lähistöllä. VR Transpoint on ehdottomasti kiinnostunut kumppanuudesta terminaalissa. Myös perinteisillä rautatiekuljetuksilla on Venäjällä paikkansa. Moskovan itäpuolella on useita miljoonakaupunkeja. Ne tavoittaa parhaiten kiskoja pitkin. miika kainu

Lahden Kujalan terminaali sai ensimmäisenä uuden ilmeen mukaisen valomainoksen. 14 15 hyvä brändi, parempi palvelu Uusi nimi, uusi brändi, mutta mikä muu muuttuu? VR TRANSPOINTin yksiköiden johtajat uskovat, että asiakas kokee maantie- ja rautatielogistiikan yhdistymisen saman logon alle entistä parempana palveluna. Teksti Markku Rimpiläinen Kuvat Markus Henttonen VR Cargo ja Transpoint yhdistettiin 1. marraskuuta yhdeksi uudeksi brändiksi. Sinänsä yksinkertaista muutosta edelsi laaja taustatyö, jonka aikana selvitettiin muun muassa asiakkaiden käsitys vanhoista brändeistä. Transpoint Oy Ab ja kotimaan kappaletavaraliikenne menestyivät erinomaisesti konsernin muihin brändeihin ja myös kilpailijoihin verrattuna. Nimeen liitettiin paljon myönteisiä ominaisuuksia, sanoo Markku Henttinen, joka johtaa VR Transpointin kappaletavaralogistiikkaa. Tutkimuksen jälkeen oli selvää, että Transpointin nimeä ei kannata hävittää. Nimen säilyttämistä puolsi myös Transpointin asiakkaiden suuri määrä. Kun Transpoint sai etuliitteekseen omistajuudesta ja logistiikan kokonaisuuden osaamisesta kertovan VR:n, uuden brändin perusta olikin valettu. Hyviä ominaisuuksia vahvistetaan Koska uusi brändi ponnistaa vanhojen luomalta perustalta, siihen liittyy valmiiksi joitain mielikuvia. Uusi brändi saa jo lähtötilanteessa ominaisuuksia, joita liitettiin vanhaan»

16 VR TRANSPOINT LIIKETOIMINTA ON JAETTU NELJÄÄN YKSIKKÖÖN. Myynti ja markkinointi Martti Koskinen VR TRANSPOINT Organisaatio Rautatielogistiikka Ilkka Seppänen Logistiikkadivisioonan johtaja Erik Söderholm Kappaletavaralogistiikka Markku Henttinen Massatavaralogistiikka Harri Keihänen Kansainvälinen logistiikka Transpoint International Kari Voutilainen (Suomi, Venäjä), Kari Peltonen (Baltia), Arkadiusz Prejna (CEE). vaunuihin vauhtia yhteistyössä Yli puolet paperiteollisuuden vientikuljetuksista saapuu Kotkan satamaan junalla. Stora Enson, satamaoperaattorin Stevecon ja VR TRANSPOINTin viime syksynä aloitetun yhteistyöprojektin ansiosta vaunut kiertävät nyt tehokkaasti sataman ja paperitehtaitten välillä. 17 Teksti Bo Ingves Kuvat Johannes Wiehn Transpointiin. Seuraavaksi vanhoja vahvuuksia pyritään vahvistamaan entisestään. Tavoite on, että asiakas kokee kaikki palvelumme laadukkaina, luotettavina ja moderneina. Erityisesti haluamme korostaa toimitusvarmuutta, Henttinen sanoo. Uusi brändi yhdistää näkyvästi samojen tunnusten alle kaksi organisaatiota, jotka vielä kaksi vuotta sitten toimivat toisistaan erillään. Henttinen arvioi, että brändien yhdistyminen saa aikaan paljon myönteistä myös sisäisesti. Henkilökohtainen odotukseni on, että aiempaakin vahvemmin pystymme hyödyntämään sitä kapasiteettia, tietoa ja taitoa mitä meillä divisioonassa on. Aikaisemmin toimimme erillisinä yksikköinä, jolloin vahvuudet ja parhaat käytännöt eivät välttämättä levinneet yhtä hyvin. Enää esteitä ei ole. VR Transpointin rautatielogistiikkaa johtava Ilkka Seppänen on samoilla linjoilla. Brändimuutoksella on iso merkitys mielikuvatasolla ja oma heijastuksensa sillä on myös toimintaan. Se vahvistaa sisäistä ja ulkoista kuvaamme laajasta logistiikkatalosta. Yhteinen brändi lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Sen ansiosta pystymme toimimaan entistä tehokkaammin ja tarjoamaan parempaa ja monipuolisempaa palvelua. Seppänen muistuttaa, että brändiuudistus on vain osa laajaa muutosohjelmaa, joka käynnistettiin elokuussa 2009. Kilpailukykymme on jo parantunut, ja paranee varmasti edelleen, kun loputkin muutosohjelman toimenpiteet viedään läpi sovitussa aikataulussa. Tehokkain kuljetusmuoto käyttöön Rautatie- ja maantielogistiikka kohtaavat konkreettisesti massatavaralogistiikassa, jossa valintaa rautatien ja maantien välillä tehdään jopa päivittäin. Nyt voimme punnita asiakkaan kanssa erilaisia kuljetusvaihtoehtoja entistä tarkemmin ja tarjota ratkaisua, jossa kuljetusmuodon valinnan sanelevat tehokkuus ja aikatauluhaasteet, sanoo massatavaralogistiikan johtaja Harri Keihänen. Isot massat, useita satoja tai jopa tuhansia tonneja päivässä, kannattaa kuljettaa junalla. Silloin kun puhutaan kymppitonneista, auto on parempi ratkaisu, Keihänen pelkistää. Keihänen uskoo, että massatavaralogistiikan asiakkaat hyötyvät uudesta toimintamallista, jossa maantie- ja rautatielogistiikkaa kehitetään rinta rinnan toisiaan täydentävinä kuljetusmuotoina. Jatkossa yhdistymisen pitää näkyä parempana asiakaslupausten lunastamisena. Kyse on päivittäisen toiminnan ja yhteistyön parantamisesta, tiedonkulusta ja vastuusta. Jokaisen pitää tietää mitä teemme ja kenen hyväksi toimimme. Paras mainospaikka on rekan kyljessä Transpoint International säilyy brändiuudistuksessa omana osakeyhtiönä. Transpoint International ei kuitenkaan toimi erillään VR Transpointista, päinvastoin. Ulospäin brändimme on VR Transpoint. Vetokalustoa ja trailereita siirretään pikkuhiljaa uusiin väreihin. Nyt pitää panostaa uuteen brändin ja sen näkyvyyteen, sillä Transpoint ei ole vielä nimenä erityisen tunnettu ulkomailla. Paras mainospaikka on rekan kyljessä, Voutilainen toteaa. Kotimaassa viestinnän painopisteet ovat toisenlaiset. Suomalaisille asiakkaille korostamme VR:n omistajuutta yrityksessämme. Viestimme sitä, että olemme osa vakaata yritystä, Voutilainen sanoo. StoraEnson, Stevecon ja VR Transpointin välinen yhteistyö vaunukierron nopeuttamiseksi paperitehtaitten ja satamien välillä on kantanut hedelmää ja yhteistyön syventämisen osalta seuraavaksi tavoitellaan läpinäkyvää kolmikantasopimusta, toteavat Stevecon Kimmo Mäki ja Stora Enson Timo Hatva.»

Kotkan kautta maailmalle lähtee tuotteita lulle kovat vaatimukset. myös Stevecon resursointiin ja lisän- Transpointin että Stevecon suunnitteneet kuljetusmäärät ovat vaikuttaneet etenkin Stora Enson Tärkeätä järjestelmän toimivuuden kannalta on se, että me tavaran tehokkuutta. neet paineita saada toimintaan lisää Etelä- ja Itä-Suomen tehtailta, esimerkiksi tuottajina pystymme hyvissä ajoin Palveluvarmuus on ykkösprioriteettimme, mutta meidän pitää myös toimia Imatralta, Varkaudesta, Kymenlaaksosta Tarkkojen ennakkotietojen avulla VR tehokkaasti, jotta kustannustasomme informoimaan kuljetustarpeistamme. ja Heinolasta. Kuljetusputki toimii yksinkertaistaen siten, että tehtaat tilaavat kuljetustarpeidensa mukaisen määrän vaunuja VR Transpointilta, joka kuljettaa ne tehtaille lastattaviksi ja Transpoint pystyy entistä tarkemmin suunnittelemaan vaunulogistiikkansa, ja Steveco pystyy puolestaan ohjaamaan toimintaansa siten että vaunut puretaan sovitun mukaisesti. Nämä seikat ei heikennä kilpailukykyämme. Siksi on tärkeintä pitää kustannukset kontrollissa. Siinä vaunukierron nopeuttaminen on tärkeä apuväline, koska sen seurauksena pystymme paremmin 18 sen jälkeen satamaan Stevecon purettaviksi. Kun tyhjät vaunut on vapautettu ovat toimivan vaunukierron perusedellytyksiä, Stora Enson logistiikkapäällikkö varaamaan tarvittavat resurssit tulevan työmäärän mukaan, Stevecon kontti- 19 satamassa, kierto voi alkaa uudestaan. Timo Hatva sanoo. toimintojen johtaja Kimmo Mäki Järjestelmä näyttää yksinkertaiselta, sanoo. mutta yhtälössä on monta muuttuvaa tekijää, jotka tekevät siitä vaikeasti hallinnoitavan. Pelkästään se, että tehtaitten tarvitsema vaunumäärä vaihtelee päivittäin, asettaa sekä VR Volyymien supistu - minen ongelma Metsäteollisuuden volyymien pienentyminen on aiheuttanut haasteita VR Transpointin vaunukierrolle. Supistu- Hän tähdentää, että kyseessä on aito yhteistyö, josta vähitellen on muodostunut osa kaikkien kolmen osapuolten jokapäiväistä työtä. Vaikka vaunut nyt yleisesti katsoen Kotka on suomalaisen paperiteollisuuden tärkeimpiä vientisatamia. Organisaatioidemme yhteistyökyky on selvästi kehittynyt projektin myötä. kiertävät hyvin, projekti ei ole ohi, vaan kehitämme järjestelmää koko ajan. Kokoonnumme säännöllisesti tarkastamaan, miten on mennyt ja miten toimintaa kokonaisuutena voi vielä parantaa. Virheet eivät toistu Mäki ja Hatva toteavat, että tehostamisprojekti on kehittynyt hyvin rakentavassa hengessä. Syyttelyn sijasta yritykset ovat yhdessä ottaneet opikseen sattuneista virheistä. Niitä ei päästetä toistumaan. Organisaatioidemme yhteistyökyky on selvästi kehittynyt projektin myötä. Kehitämme kuljetusketjua yhdessä myös sillä tavalla, etteivät yhden osapuolen tehostamistoimenpiteet aiheuttaisi turhia lisäkustannuksia toisille, Hatva sanoo. Kehittämisprojektilla pyritäänkin ennen kaikkea ehkäisemään ongelmien syntyminen etukäteen. Välttääksemme turhat ruuhkapiikit ketjun eri puolilla olemme muun muassa kehittäneet selkeän toimintatavan poikkeamien ehkäisemiseksi. Tehtaat pystyvät tiettyyn rajaan asti rytmittämään satamavarastointiin kuljetettavien erien lähettämistä satamiin, jonka avulla liikennemääriä pyritään tasaamaan. Mikäli liikennemääräennusteissa on tästä huolimatta erityisen suuria piikkejä, Steveco pystyy järjestämään lisää käsittely- ja varastokapasiteettia Kotkan Mussalon ja Hietasen satamissa ja tämän lisäksi myös Haminassa ja Helsingissä. Tarpeen mukaan pystymme siten yhteistyössä Stora Enson kanssa ohjaamaan kuljetukset jopa johonkin toiseen Steveco-konsernin operoimaan satamaan, Mäki toteaa. Kun päivittäiset kuljetukset Kotkan satamaan toimivat pääosin ongelmitta, on kehitystyön päähuomio siirtynyt yritysten välisen tiedonsiirron kehittämiseen siten, että tiedon luotettavuus paranee ja toiminnan suunnitteluaikajänne pitenee. Tärkeä askel oli vaunujen tilauskäytännön harmonisoiminen VR Transpointin kanssa. Meillä on keskenämme selvät pelisäännöt milloin ja miten vaunut tilataan ja toimitetaan. Haastavan viime talven jälkeen vaunut ovat keväästä saakka kiertäneet pääosin hyvin, mutta vielä meillä on paljon tehtävää, ennen kuin koko prosessi toimii sataprosenttisesti, Hatva toteaa.

20 21 energiaa metsistä Bioenergian käytön kasvu tuo lisää töitä logistiikka-alan yrityksille. Samalla joudutaan miettimään, miten raaka-aineet saadaan metsistä tehokkaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin käyttöpaikoille. Teksti Timo Hämäläinen Kuvat Meeri Utti/Kauppalehti, Lauri Olander/Kauppalehti ja Vapo EU edellyttää, että Suomi nostaa uusiutuvan energian osuuden loppukäytössä 38 prosenttiin 2020 mennessä. Uusiutuvaa energiaa pitäisi tuolloin käyttää noin 38 terawattituntia enemmän kuin vuonna 2005. Muutos vastaa noin kolmea Olkiluodon kolmosen vuotuista tuotantokapasiteettia. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelman mukaan uusiutuvan energian lisäyksestä yli puolet saadaan kasvattamalla puupohjaisten raaka-aineiden, erityisesti metsähakkeen, tuotantoa. Metsähakkeen käyttö on tarkoitus nostaa 25 terawattituntiin eli noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Se on noin kolminkertainen määrä vuoden 2008 käyttömäärään verrattuna. Muita ministeriön kaavailemia lisääntyviä uusiutuvan energialähteitä ovat tuulivoima, polttonesteet, lämpöpumpuilla tuotettu energia, biokaasu, pelletit ja kierrätyspolttoaineet. Valtion vero- ja tukipäätökset vaikuttavat oleellisesti voimalaitosten investointeihin. Ne taas vaikuttavat energiajakeiden hankinta-alueisiin ja logistiikkaketjujen muodostumiseen. Oman lisänsä metsäenergian kuljetuksiin voivat tuoda biodiesellaitokset, joita on suunnitteilla ainakin kolme: Neste Oilin ja Stora Enson, Vapon ja Metsäliiton sekä UPM:n hankkeet. Kukin laitos käyttäisi vuosittain arviolta 1,5 2 miljoonaa kuutiometriä puuperäisiä»

22 23 raaka-aineita kuten metsäteollisuuden sivuvirtoja. Erilaisia kuljetusketjuja Metsähaketta toimitetaan lämpö- ja voimalaitoksille eri tavoin: puuaines haketetaan korjuupaikan lähellä tienvarressa, kuljetusketjun varrelle sijoitetussa terminaalissa tai käyttöpaikalla. Metsäteho Oy:n erikoistutkija Kalle Kärhä toteaa, että kullakin tuotantoketjulla on omat vahvuutensa. Tuotantoketju on yleensä sitä kustannustehokkaampi mitä lähempänä käyttöpaikkaa puuaines haketetaan ja murskataan. Tonttien ahtauden takia lämpö- ja voimalaitokset ovat kuitenkin usein ulkoistaneet haketuksen ja murskauksen erillisille terminaaleille. Kärhä arvioi, että kasvava osuus pienpuusta ja hakkuutähteistä tullaan hakettamaan terminaaleissa tai käyttöpaikoilla. Tällä hetkellä liki puolet haketuksesta tapahtuu tien varressa, 36 prosenttia käyttöpaikoilla ja 17 prosenttia terminaaleissa. Pienpuun terminaalikäsittelyä puoltaa se, että puuta korjataan nuorista metsistä yhä enemmän karsittuna. Näin kuormat saadaan täysiksi ja puut voidaan kuljettaa tavanomaisilla puutavara-autoilla. Terminaalit toimivat myös puskurivarastoina, joiden avulla voima- ja lämpölaitokset varmistavat riittävän raaka-aineen saannin talven kylmimpinäkin kuukausina. Lisäksi terminaaleissa seisotettavan puun polttoarvo paranee. Käyttäjät ovat toimitusvarmuuden takia valmiit maksamaan terminaalitoimituksista hiukan korkeamman hinnan kuin tienvarsihaketukseen perustuvista toimituksista. Mutta jos terminaalin kautta kulkevan tavaran osuus nousee yli puoleen, kannattaa hankintaorganisaation tarkistaa, ovatko vaihtoehdot optimaalisesti käytössä. Kärhä ennustaa, että kantojen tuotantoketjuissa kehityssuunta on päinvastainen kuin pienpuuta ja hakkuutähteitä käsiteltäessä. Murskaukseen on nyt saatavilla entistä kätevämmin siirreltävää kalustoa. Kun kannot esimurskataan tienvarressa, saadaan autojen kuormat täysiksi, toisin kuin kokonaisilla kannoilla. Terminaalien käyttö lisääntyy Pöyry on arvioinut, että Suomessa on 2015 yli 600 puuta käyttävää energialaitosta. Määrä ei kasva paljoa nykyisestä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtävät suuret laitosinvestoinnit korvaavat pääsääntöisesti vanhentuvaa ja käytöstä poistuvaa kapasiteettia. Laitosuusintojen myötä voimalaitokset pystyvät käyttämän muun muassa nykyistä enemmän metsähaketta, sanoo Pöyryn johtava konsultti Juha Elo. Elo arvioi Kärhän tavoin terminaalien käytön lisääntyvän kuljetusmäärien kasvun myötä. Huoltovarmuuden painoarvo toimitusketjuja puntaroitaessa tulee jatkossa kasvamaan. Hakkeen käyttäjät eivät halua olla riippuvaisia vain yhdestä toimitustavasta. Elon mukaan terminaalien sijainti vaikuttaa erittäin paljon rautatiekuljetuksiin perustuvien toimitusketjujen kannattavuuteen. Alkukuljetuksilla on suuri merkitys kokonaiskustannuksissa. Jos terminaali on paikassa, mihin autot pystyvät tuomaan paljon puuta lähietäisyydeltä, voi jatkokuljetus junilla olla kannattavaa alle sadankin kilometrin kuljetusmatkoilla. Se edellyttää tietysti kohtuullista rahtihinnoittelua, Elo sanoo. Rautatiekuljetukset voivat saada lisää nostetta myös, mikäli hallituksen tavoite kivihiilen korvaamiseksi kotimaisilla puupohjaisilla polttoaineilla toteutuisi. Se vaatisi kuitenkin tukia, joista ei ole sovittu. Kivihiilen käytön vähentäminen tietäsi kasvavia puuenergian kuljetusvirtoja. Rannikolla sijaitseviin voimaloihin olisi hankittava puuta laajalta alueelta, mikä parantaisi junakuljetuksen kilpailukykyä. Yleisestikin metsäenergian kysynnän lisääntyessä laitosten hankinta-alueet mitä ilmeisimmin laajenevat. Nyt metsäenergiaa kuljetetaan kohtalaisen lyhyitä, yleensä 60 80 kilometrin pituisia matkoja. Turve seospolttoaineena Useat voimalaitokset käyttävät turvetta yhdessä biopolttoaineiden kanssa, koska seospoltossa kattilat kestävät korroosiota paremmin kuin biomassoja poltettaessa. Eri energialähteiden käyttö parantaa myös huoltovarmuutta. Vapo Oy tuottaa energiakäyttöön turvetta, puupolttoaineita kuten sahojen sivutuotteita, metsäenergiaa ja pellettejä yhteensä noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa. Turpeen osuus tästä on noin 90 prosenttia. Vapo käyttää kuljetuksiin sopimusautoilijoiden palveluita ja kalustoa. Junakuljetusten osuus on pieni. Viime vuonna junat kuljettivat vajaat 35 000 tonnia puupellettejä Vilppulasta Kaskisten satamaan, missä ne laivattiin vietäväksi Tanskaan ja Ruotsiin. Pelletin vienti oli kaiken kaikkiaan 120 000 tonnia. Kotimaahan pellettejä menee vain hiukan vähemmän kuin vientiin. Niiden käytön yleistyminen vaatisi valtiolta vero- tai tukipoliittisia toimia. Esimerkiksi Ruotsissa verotus ohjaa omakotiasujia pellettien käyttöön polttoöljyn sijasta. Siellä pellettejä kuluu noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Vapo pystyi leikkaamaan maantiekuljetustensa kustannustasoa vuoden 2009 aikana keskimäärin viidellä prosentilla tehostamalla kuljetuskaluston käyttöä ja parantamalla suunnittelua. Logistiikkajohtaja Jari Leppänen on vakuuttunut, että kustannuksia voi edelleen pienentää. Kokonaisuutta voidaan varmasti vielä hioa paremmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Yhtenä keinona on rautatiekuljetusten lisääminen. Siihen pyrimme seuraavien vuosien aikana, Leppänen sanoo. Junakuljetukset haasteiden edessä VR Transpointissa seurataan tarkasti uusiutuvien energialähteiden esiinmarssia. Yhtiötä kiinnostavat erityisesti kuljetusketjut, joissa alkukuljetus tapahtuu autoilla ja runkokuljetus junilla. Metsäenergian autokuljetusten tiedetään lisääntyvät varmasti, mutta rautatiekuljetusten tiellä on monta kantoa. Käyttöpaikkoja on paljon, ja raakaaineen toimituspisteet ovat hajallaan. Riittävän vahvojen kuljetusvirtojen aikaansaaminen on haastavaa, toteaa johtaja Ilkka Seppänen. Metsäenergiaa hankitaan voimalaitoksille yleensä niin läheltä, että junien on vaikea pärjätä kustannuksissa autokuljetuksille. Junakuljetukset tulevat kustannuksien kannalta kilpailukykyisiksi yleensä vasta kun kuljetusmatka on 150 kilometriä tai enemmän. VR Transpointilla on tällä hetkellä käytössään noin 200 hakkeen ja bioenergian kuljetukseen soveltuvaa vaunua. Yhtiö on kuitenkin ajan kuluessa kehittänyt kuljetuksiin myös uusia ratkaisuja. Viimeksi VR Transpoint kokeili itävaltalaisen Innofreightin kontteja, mutta niille ei ole ainakaan toistaiseksi löytynyt sopivaa käyttökohdetta bioenergiakuljetuksissa. Nyt VR Transpoint on yhdessä metsäyhtiöiden ja Vapon kanssa mukana Tekesin hankkeessa, jossa Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu kokeilee kuljetuksiin uutta Fibrocom Oy:n konttityyppiä, joka soveltuisi sekä auto- että junakuljetuksiin. Kuljetettavana on suhteellisen halpa raaka-aine, joka pitää toimittaa tehokkaasti ja edullisesti käyttökohteeseen. Tavaran kuljettaminen yksiköitynä kontteihin olisi keino, jolla vältetään irtotavaran ylimääräistä käsittelyä ja siitä aiheutuvia kustannuksia, Seppänen pohtii. Jos uudenlaisen konttiratkaisun kehitystyö tuottaa toivotun tuloksen, avaa se mahdollisuuksia rakentaa kuljetusketjuja, joissa haketta kuljetetaan ensin autoilla ja sen jälkeen junilla.

Tärkeintä on palvelu Konsulttiyritys Marketing Clinic oli vahvasti mukana VR TRANSPOINTin brändiuudistuksessa,jossa alan päättäjien mielipiteitä kuunneltiin herkällä korvalla. Marketing advisor Anna Sirkiä korostaa, että uudistuksen tulee näkyä ennen kaikkea omassa toiminnassa. Kaikkein tärkeintä on asiakaslähtöisyys. Teksti Markku Rimpiläinen Kuva Aleksi Poutanen 24 25 Marketing advisor Anna Sirkiä auttoi VR Transpointia uuden brändin luomisessa. Ennen brändiuudistusta tehtiin laaja kysely logistiikka-alan päättäjien keskuudessa. Mitkä olivat sen keskeiset tulokset? Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien mielikuvia logistiikkapalveluiden tarjoajista, palveluiden käyttöä sekä tyytyväisyyttä palveluntarjoajiin. Vastaajat näkivät VR Cargon ja Transpointin melko erilaisina, mutta erityisesti asiakkaiden keskuudessa mielikuvat olivat hyvinkin positiivisia. VR Cargossa korostui rautatieliikenteen selvä vahvuus, ympäristöystävällisyys. Transpoint puolestaan erottui muista erityisesti hyvään asiakaspalveluun liittyvien tekijöiden ansiosta. Millaisia johtopäätöksiä tuloksista tehtiin? Erittelimme analyysien kautta, mitkä ovat ne VR Cargoon ja Transpointiin liitetyt vahvuudet, joita uutta brändiä rakennettaessa tulee säilyttää ja mihin suuntaan mielikuvaa tulisi kehittää, jotta VR Transpoint olisi niin nykyisten kuin potentiaalistenkin asiakkaiden mielestä mahdollisimman houkutteleva yhteistyökumppani. Tärkeimmäksi teemaksi nousi jo olemassa olevan vahvuuden, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen entisestään. Miten VR Transpointin uusi ilme syntyi? Kun tavoitemielikuva ja kehityssuunta oli selvillä, graafinen suunnittelutoimisto teki ilmeestä neljä erilaista polkua, jotka testasimme logistiikka-alan päättäjien keskuudessa. Näin saimme selville, mikä nimi ja ilme viestii parhaiten koko logistiikkadivisioonan vahvuuksia sekä haluttua mielikuvaa. Kokonaisuudessa huomioitiin tietysti myös VR konsernin näkökulma ja niin päädyttiin VR Transpoint -nimeen ja ilmeeseen. Asiakaslähtöisyyttä voi varmaankin vahvistaa parhaiten oman toiminnan ja konkreettisen tekemisen kautta? Nimenomaan näin. Vaikka mielikuvasta puhummekin, on tässä todella kyse toiminnasta, ei niinkään mainonnasta. On tärkeää että kaikki prosessit ja toimintatavat mahdollistavat aidon asiakaslähtöisyyden. Asiakkaan kokemusta tulisi pyrkiä parantamaan kaikissa kohtaamisissa. Auttaako uuden brändin starttia se, että vanhoihin brändeihin liittyi myönteisiä mielikuvia? Toki. Brändit olivat jo lähtötilanteessa hyvässä kunnossa. Nyt puhutaan hienosäätämisestä ja hyvän tekemisestä entistä paremmaksi. Voiko vanhojen brändien positiivisia ominaisuuksia siirtää uudelle brändille? Positiiviset elementit pitää ehdottomasti pyrkiä siirtämään uudelle brändille ja rakentaa uutta niiden varaan. Ei kannata hukata sitä hyvää, joka on onnistuttu vuosien mittaan rakentamaan. Mitä mielikuvatavoitteiden saavuttaminen edellyttää organisaatiolta? Ensin pitää tehdä lupausten lunastaminen mahdolliseksi, sitten voidaan antaa lupauksia ja lopulta lunastaa lupaukset päivittäisellä työllä. Pitää varmistaa, että työn tekemisen mallit, prosessit ja työkalut ovat sellaisia, että ihmisillä todella on mahdollisuus toimia asiakaslähtöisesti. Millainen brändi VR Transpoint on kolmen vuoden kuluttua? Uskon vahvasti siihen, että VR Transpoint on kolmessa vuoden vuodessa onnistunut vahvistamaan vahvuuksiaan edelleen, on kohderyhmänsä silmissä entistäkin asiakaslähtöisempi ja tunnetaan asiakastaan ymmärtävänä logistiikkayrityksenä. Organisaatio on niin vahvasti tämän takana, että he varmasti saavat aikaan hienoja tuloksia. Entä kuinka suuri on brändin merkitys valintatilanteessa? Usein sanotaan, että b-to-b-maailmassa brändillä ei ole niin väliä. Silti päätösten tekijät ovat aina ihmisiä, ja silloin myös mielikuvat vaikuttavat päätöksentekotilanteessa. Varsinkin kappaletavarabisneksessä on paljon kilpailua ja palveluntarjoajia, jotka tarjoavat samantyyppisiä palvelukokonaisuuksia. Silloin mielikuvan merkitys valintatilanteessa korostuu. Kilpailijoista voi erottua mielikuvan keinoin. Logistiikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia, kehittynyttä tietotekniikkaa hyödyntäviä palveluja. Onko asiakaspalvelu tässä uudessa maailmassa yhtä tärkeää kuin ennenkin? Aivan varmasti on. Tekniset ratkaisut helpottavat työn tekemistä ja niillä usein parannetaan myös asiakkaan kokemusta. Kaikkia asioita ei kuitenkaan voida hoitaa teknisillä ratkaisuilla ja lopulta tavaroita lähettävät ja vastaanottavat aina ihmiset.

Scanditoy toimittaa tilaukset keskusvarastostaan Suomeen joko asiakkaille suoraan tai VR Transpointin Turun terminaalin kautta. Terminaalissa tavarat lajitellaan osoitteiden mukaan. 26 27 lelulogistiikkaa Pukilla on joulun alla kiire, mutta leluja maahantuovassa Scanditoyssa aletaan jo silloin valmistella seuraavan joulun lelutoimituksia. Teksti Timo Hämäläinen Kuvat Roni Lehti, Brio ja Plugi Scanditoy on yksi johtavista lelutukkureista Suomessa. Toimitusjohtaja Mika Kalpamaan mukaan yhtiön osuus lelumarkkinoista on hieman alle viidennes. Scanditoy tuo maahan leluja kaiken ikäisille lapsille. Omia tuotemerkkejä ovat muun muassa BRIO, Alga sekä Happy Friends-nuket ja Junior Driver -pikkuautot. Valikoimaan kuuluu myös lisenssi- ja merkkituotteita kuten Hello Kitty, Barbapapa, Muumi, Revell-koottavat sekä Bestway-uimalelut ja -altaat. Olemme osa Brio-konsernia, ja BRIO on kärkituotteemme. Mutta myös muut edustamamme lelumerkit ovat meille tärkeitä. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa myytiin noin puoli miljoonaa Hello Kitty -lelua. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että alle kymmenen vanhoja tyttöjä on maassamme noin 300 000. Pitkä kuljetusketju Lelukauppa huipentuu joulukuussa. Kalpamaan mukaan Scanditoyn maahantuonnista 60 70 prosenttia ajoittuu vuoden jälkipuoliskolle. Toinen suuri sesonki lelukaupassa on kesällä. Scanditoyn keskusvarasto on Ruotsissa Malmön pohjoispuolella Osbyssä. Samaisessa paikassa syntyi 126 vuotta sitten BRIO. Keskusvarastossa tilaukset keräillään asiakaskohtaisiksi lähetyksiksi, jotka toimitetaan vastaanottajille yli 50 maahan ympäri maailmaa. Kokonaisuudessaan logistiikkaketju on varsin pitkä, sillä arviolta yli 95 prosenttia leluista tehdään Kaukoidässä. Scanditoy toimittaa tilaukset keskusvarastostaan Suomeen joko asiakkaille suoraan tai VR Transpointin»

Turun terminaaliin voi saapua päivittäin kymmeniä puoliperävaunuja täynnä leluja. Rahtikirjat laaditaan Turussa. Terminaaliin saapunut tavara on vastaanottajalla seuraavana päivänä. 28 29 Turun terminaalin kautta. Terminaalissa tavarat lajitellaan osoitteiden mukaan, tehdään rahtikirjat ja lastataan autoihin. Aamulla terminaaliin saapunut tavara on vastaanottajalla jo seuraavana päivänä. Lokakuu on lelulogistiikassa vuoden vilkkainta aikaa. Silloin Turun terminaaliin voi saapua päivittäin jopa kymmeniä puoliperävaunuja täynnä leluja. Kuluvan syksyn ennätys on 280 lavaa päivässä. Sesongit ovat haastavia logistiikalle. Kapasiteettia pitää olla riittävästi. Silloin tavara ei makaa liian kauan meidän varastossamme ja saamme sen tarvittaessa liikkeelle. Meidän pitää ottaa huomioon myös se, että kaupat haluavat varmistaa tavaroiden saatavuuden ennen kuvastojensa ulostuloa ja myyntisesongin piikkiä. Sesongit ovat tosin hyvin tiedossa, joten niihin voidaan valmistautua. Kalpamaan mukaan hyvä ennakkosuunnittelu onkin onnistuneiden toimitusten edellytys. Lelukauppaa käydään paljon ennakkoon. Kauppiaat tekevät joulunajan tilaukset jo vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Kesäajan lelut tilataan edellisen vuoden syksyllä, Kalpamaa kertoo. Suomessa perinteisillä lelukaupoilla ei ole niin suurta roolia jälleenmyynnissä kuin muualla. Meillä kuluttajat ostavat lelut yleensä suurten päivittäistavaraketjujen myymälöistä, halpahallityyppisten ketjujen myymälöistä tai tavarataloista. Klassikotkin uudistuvat Scanditoyn tuomien lelujen menekki on kasvanut hyvää vauhtia. Taantumakaan ei notkauttanut lelujen kysyntää. Lapsiin käytetty rahamäärä on kasvanut taantumankin aikana. Vaikeina aikoina ihmiset haluavat ostaa korkealaatuisia tuotteita, jotka kestävät käyttöä. Kallein lelu on se, joka menee rikki nopeasti tai joutuu pian hyllylle. Kalpamaa arvioi, että kuluvasta vuodesta tulee Scanditoylle kaikkien aikojen menestyksekkäin Suomessa. Perinteisten BRIO-lelujenkin myynti kasvaa tänä vuonna yli viidenneksellä. Vanhat klassikot pitävät pintansa vuodesta toiseen. Puiset helistimet, junaradat, kilpa-autot, Hakka-lyöntilauta ja BRIO-hella ovat kestosuosikkeja. Klassikotkin elävät ajan mukana. Kalpamaan mukaan BRIO-tuotteiden tuotekehityksessä on satsattu viime vuosina paljon puurautatien kehittämiseen. Veturit ja junat ovat malliltaan nykyaikaisia, ja asemiin ja laitteisiin on lisätty leikkiarvoa lisääviä ominaisuuksia. Kehitystyöstä kertoo osaltaan BRIO Rail & Road Matkustus -radan valinta vuoden 2010 leikki-ikäisten leluksi. Kil - pailun järjestää Suomen Leluyhdistys. Voittoisassa Brion lelussa puurautatieleikki laajenee maantielle. Juna kuljettaa matkustajat asemalle, josta matka jatkuu linja-autolla. Myyntilukujen hyvä kehitys on liiketoiminnalle tietysti tärkeää. Mutta mielihyvää Kalpamaalle tuottaa myös ajatus siitä, että on mukana myymässä tuotteita, joiden saajan kasvoille leviää lähes poikkeuksetta tyytyväinen hymy. Mitä leveämpi, sitä parempi. Henkilöstö osa laatuketjua Scanditoy ja VR Transpoint ovat tehneet pitkään yhteistyötä lelujen jakelussa. Kalpamaa on erityisen tyytyväinen siihen, että VR Transpointin toiminnasta johtuvien toimitusvirheiden ja reklamaatioiden määrä on erittäin pieni. Yhteistyötä leimaa myönteinen ja avoin ilmapiiri. Jos joskus on aihetta kritiikille, se osataan ottaa vastaan. Yhteistyön laatu mitataan paljolti siinä, miten ongelmatilanteet hoidetaan. Kalpamaa nostaa esiin myös kuljettajien ja terminaalityöntekijöiden merkityksen toimitusten onnistumiselle. Kuljetusliikkeen henkilökunta on osa laatuketjua. Työntekijät varmistavat asiakkaidemme tyytyväisyyden. Kyse on paljolti siitä, että osaa arvostaa omaa työtään ja ymmärtää oman panoksensa kokonaisuudessa.

Svensk resumé Turvallisesti Många vägar till Ryssland Transporterna till Ryssland är allt betydelsefullare för VR. Gällande landsvägstransporterna erbjuder VR Transpoint nu också terminaltjänster och lokal distribution i St. Petersburg och Moskva. VR:s intresseföretag söker tillväxt genom järnvägstrafiken. Bakom grundandet av intresseföretagen ligger en omfattande järnvägsreform i Ryssland. Som en följd av den flyttades bland annat de ryska järnvägarnas RZD:s godsvagnar och operativa verksamhet till RZD:s nya godstrafikföretag Freight One Company, PGK. Gällande rälsbundna containertransporter är ContainerTrans ett stort företag. Bolagets största ägare är RZD. De här dotterbolagen till RZD är nu partners till VR. Tillgången till vagnar är tryggad för vi får dem nu direkt av ägaren. Med hjälp av PGK kan vi sköta transporter Scanditoy är en av de ledande leksakspartiaffärerna i Finland. Enligt företagets vd Mika Kalpamaa är företagets andel av leksaksmarknaden nästan en femtedel. Scanditoy importerar leksaker för barn i alla åldrar. Bland de egna varumärkena finns bland annat BRIO, Alga samt Happy Friendsdockor och Junior Driver-småbilar. Scanditoys centrallager ligger i Sverige, i Osby norr om Malmö. På samma ort föddes BRIO för 126 år sedan. I centrallagret till hela Ryssland och OSSE-länderna. Det innebär att servicen nu ges i Finland och på finska, belyser Freight One Scandinavias vd Maria Kuokkanen förändringarna. Vi är främst kända som en containeroperatör men vi sköter också specialtransporter och olika projekttransporter. Vi erbjuder den service kunderna vill ha. Vid behov kan vi också sköta speditionen, säger ContainerTrans Scandinavias försäljnings- och utvecklingsdirektör Artem Gubarev. Transpoint International satsar framförallt på att utveckla distributionen i St. Petersburg och Moskva. Vi utvidgar våra terminaltjänster och erbjuder skräddarsydda tjänster enligt våra kunders behov, säger Transpoint Internationals vd Kari Voutilainen. plockas beställningarna till separata kundleveranser som skickas till mottagare i över 50 länder över hela världen. Från centrallagret levererar Scanditoy beställningarna antingen direkt till kunderna i Finland eller via VR Transpoints terminal i Åbo. I terminalen sorteras godset enligt adress och fraktsedlarna uppgörs varefter godset lastas i bilarna. De leveranser som kommer till terminalen på morgonen är hos mottagaren redan följande dag. Ett bra brand med en bättre service Vad annat ändras än det nya namnet och brandet? Det nya brandet har redan från början fått egenskaper som tidigare förknippades med gamla Transpoint. Det följande steget är att ytterligare stärka de starka sidorna. Målsättningen är att kunderna tycker att vår service är högklassig, snabb och modern. Framförallt vill vi betona leveranssäkerheten, säger Markku Henttinen, direktör för VR Transpoints styckegodslogistik. Det nya brandet kombinerar på ett synligt sätt under ett enhetligt varumärke två organisationer som ännu för två år sedan verkade separat från varandra. Henttinen tror att sammanslagningen av de två branden ger många positiva förtecken också internt. Ilkka Seppänen, direktör för VR Transpoints järnvägslogistik, är inne på samma linje. Det nya brandet är imagemässigt viktigt och påverkar också verksamheten. Det stärker den interna och externa bilden av en stor logistikoperatör. Det gemensamma brandet ökar känslan av samhörighet. Det gör att vi kan fungera effektivare än tidigare och erbjuda en bättre och mångsidigare service. 30 31 Leksakslogistik Fart på vagnarna genom samarbete Över hälften av pappersindustrins exporttransporter till hamnen i Kotka kommer med tåg. Tack vare ett samarbete som Stora Enso, hamnoperatören Steveco och VR Transpoint inledde förra hösten cirkulerar nu vagnarna effektivt mellan hamnen och pappersfabrikerna. Via Kotka exporteras produkter främst från Stora Ensos fabriker i södra och östra Finland, som till exempel Imatra, Varkaus, Kymmenedalen och Heinola. Transportflödet fungerar förenklat sagt så att fabrikerna beställer den behövliga mängden vagnar av VR Transpoint som kör dem till fabrikerna för lastning och därefter till hamnen där Steveco lossar dem. När vagnarna har tömts kan kretsloppet börja på nytt. roni lehti Tapaturmataajuutta kuvaava TRI-indeksi on parantunut. Se kehittyy mistä puhutaan VR TRANSPOINTin Kappaletavaralogistiikassa turvallisuuden jatkuva parantaminen on johtamisen keskeinen teema. Turvallisuus ymmärretään Kappaletavaralogistiikassa hyvin laajasti. Meille turvallisuus merkitsee liikenneturvallisuutta, työturvallisuutta, työpaikka- ja toimitilaturvallisuutta. Turvallisuutta on myös vastuu asiakkaiden lähetysten käsittelystä esimerkiksi sovittujen kansainvälisten standardien ja suositusten mukaisesti, kertoo Kappaletavaralogistiikan toimintajärjestelmästä vastaava johtaja Kai Kultalahti. Turvallisuustavoitteiden toteumista seurataan johtamisjärjestelmän raportoinnin kautta. Tavoitteiden saavuttaminen todennetaan toimipisteiden sisäisissä ja ulkoisissa järjestelmäarvioinneissa. Vaikka toimintajärjestelmäämme ei ole sertifioitu turvallisuusstandardien mukaan, järjestelmämme sisältää turvallisuusosion. Tälläkin kertaa yksi arvioinnin painopisteistä oli työpaikka- ja liikenneturvallisuus, Kultalahti sanoo. Toimintajärjestelmä täyttää standardien ISO 9001:2008 ja ISO 140001:2004 vaatimukset. DNV Certification Oy Ab arvioi VR Transpointin Kappaletavaralogistiikan toimintajärjestelmän lokakuun alussa. Myös tämän ulkoisen arvioinnin loppuraportin mukaan työtapaturmien ja liikennevahinkojen määrät ovat vähentyneet. Tapaturmataajuutta kuvaava TRIindeksi, joka kertoo työtapaturmien lukumäärän miljoonaa tehtyä työtuntia kohden, oli meillä lokakuun lopussa reilusti alle neljäkymmentä, kun se vuotta aiemmin oli lähes kuusikymmentä. Haasteena on se, että yhä suurempi osuus työstä tehdään alihankkijavoimin. Heidän osaltaan raportointi ei ole läheskään yhtä kattavaa kuin se on oman henkilökuntamme osalta, Kultalahti sanoo. Kappaletavaralogistiikka uudisti turvallisuustietojen keräämismenetelmät vuonna 2009 ja tarkensi samalla kirjaamiskäytäntöjään. Tuloksena syntyi malli, jossa työtapaturmat, liikennevahingot, turvallisuushavainnot ja niin sanotut läheltä piti -tilanteet ovat entistä nopeammin ja täsmällisemmin tiedossa ja käyttävissä. Kun asiat ovat tiedossa ja kirjattuna, voidaan toimintaa kehittää ja ottaa opiksi jo tehdystä. Turvallisuuden parantaminen perustuu jatkuvaan muistuttamiseen turvallisuusasioista. Se kehittyy mistä puhutaan, Kultalahti tiivistää. Seuraava suuri harppaus turvallisuuden kehittämisessä tapahtuu vuoden 2011 alussa, kun johto ja asiantuntijat jalkautuvat entistä enemmän kentälle käymään turvallisuuskeskusteluja ja pitämään turvallisuustuokioita. Samalla otetaan käyttöön VR-konsernin yhteinen Turvallisuuden tietojärjestelmä. Tavoitteena on, että saamme lähes reaaliaikaiset tiedot turvallisuushavainnoista, kuten poikkeamista, työtapaturmista ja liikennevahingoista. Panostamme myös siihen, että saamme tiedot myös kumppaneiltamme ja alihankkijoitamme silloin, kun on kyse VR Transpointin kappaletavaraliiketoiminnasta, Kultalahti sanoo.

www.vrtranspoint.fi, www.vrtranspoint.com