Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen

Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen YPAKO Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma -hankkeen loppuraportti 27.03.2008 PSK-Aikuisopisto Pirkko-Liina Elomaa ja Minna Tuomala

Sisältö Sisältö... 2 1. PROJEKTIN TAUSTAA... 3 Yhteydet alue- ja maaseutupolitiikkaan... 3 2. PROJEKTIN TAVOITTEET... 4 3. PROJEKTIN TOTEUTUS... 4 3.1. Projektin organisointi... 4 Projektin ulkoinen tiedottaminen... 5 3.2. Hankkeessa tehty yhteistyö... 5 3.3. Kyselyt... 6 3.4. Haastattelut... 6 3.5. Infotilaisuudet, seminaarit ja työryhmät... 6 4. TULOKSET... 7 4.1. Kyselyt... 8 4.2 Haastattelut... 9 4.3. Koulutus- ja kehittämissuunnitelma... 10 4.3.1. Koulutuksen tarpeet... 10 4.3.2. Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmät... 12 5. Projektin tulosten hyödyntäminen... 13 6. Kiitokset... 13 Liitteet: Liite 1. YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt Liite 2. Raportti YPAKO-hankkeen kyselystä Liite 3. Ympäristönhoitoyrittäjäksi koulutussuunnitelma 2

1. PROJEKTIN TAUSTAA PSK-Aikuisopistolla on vuoden 2005 alusta lähtien järjestetty luontoyrittäjäksi valmistavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Tavoitteena on ollut koulutustarjonnan laajentaminen myös ympäristöyrittäjyyden puolelle. Projektin avulla haluttiin perehtyä alueen ympäristöalan palveluntarjontaan ja palveluntarpeeseen sekä mahdolliseen koulutustarpeeseen. Koulutussuunnitelman pohjaksi oli tavoitteena myös kartoittaa alueella jo oleva alan ammatillinen koulutustarjonta. Tavoitteena oli myös kerätä yhteen aiheen piiriin kuuluvia sidosryhmiä ja suunnitella jatkossa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ympäristönhoidon palvelujen ja koulutuksen kehittämiseksi. Viime vuosina luonto- ja maisemapalveluiden tuottamista on kaavailtu yhä enenevässä määrin maaseudun uutena ansaintamahdollisuutena. Valtion ja kuntien luonnon- ja maisemanhoitotöitä ollaan ulkoistamassa ja tavoitteena on näiden palveluiden tuottaminen jatkossa markkinalähtöisesti. PSK-Aikuisopistolla on toimittu myös maaseudun kehittämistyössä (mm. maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto) ja tavoitteena on olla osaltaan edesauttamassa yrittäjyyden lisääntymistä maakunnassa sekä luomassa valtakunnallista mallia ympäristönhoitotöissä ilmenneiden tarpeiden vastaamiseen. Yhteydet alue- ja maaseutupolitiikkaan Suomen maaseutupolitiikan yleisiä tavoitteita ovat maaseudun elinkeinojen uudistaminen, palveluverkon toimivuuden vahvistaminen, maaseudun asuinympäristön laadun parantaminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä osaamisjärjestelmän ja henkilöresurssien kehittäminen. Valtakunnallisessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007 2013 1 kehittämissuunnitelmassa Pohjois-Pohjanmaa haluaa panostaa jatkossa hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon edistämiseen maakunnassa. Lisäksi painotetaan elinvoimaisen yrittäjyyden kehittämiseen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen parantamiseen. Kehittämisohjelman toimenpiteillä tullaan luomaan edellytyksiä maaseudun uusien työpaikkojen syntymiselle ja yrittäjyyden lisääntymiselle. Alueellisella tasolla laadittu Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma vuosille 2007 2013 2 mainitsee tavoitteikseen mm. maaseudulla asuvien ihmisten elinolojen parantamisen, siellä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen sekä maaseutuympäristön viihtyisyyden lisäämisen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on luota- 1 www.mmm.fi (2007): Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007 2013. 2 Isolahti Maria (toim.): Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma 2007-2013. Pohjois-Pohjanmaan TE- Keskuksen julkaisuja 24. 3

va edellytyksiä uusille työpaikoille maaseudulla, kehitettävä jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä lisättävä yhteistyötä eri tason toimijoiden ja toimialojen välillä. Ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi on lisättävä tietoa ja osaamista kulttuuri- ja luonnonympäristön vaalimisessa ja hoitamisessa. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin kirjattiin tavoitteiksi 1. kartoittaa alueen ympäristönhoidon ja -huollon tarve, 2. kartoittaa alueen ympäristönhoitoon ja -huoltoon liittyvän koulutuksen tarve, 3. valmistella alueella tarpeita vastaava koulutus- ja kehittämishanke, joka tuottaa osaavaa henkilöstöä yrityksiin sekä uusia yrityksiä alalle, 4. lisätä sidosryhmien tietoisuutta alueensa ympäristönhoidosta ja sen tarpeesta sekä 5. kehittää yhteistyötä alan toimijoiden kesken. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1. Projektin organisointi PSK-Aikuisopisto toteutti hankkeen Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma eli YPAKO 1.1.2007 29.2.2008 välisenä aikana. Hankkeen rahoitushakemus jätettiin Pohjois-Pohjanmaan TE keskukseen 21.4.2006 ja hanke sai kirjallisen rahoituspäätöksen 10.1.2007. Vuoden 2007 lopulla hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaikaa helmikuun 2008 loppuun. Projektin päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan TE keskus (ESR-rahoitus) ja osarahoittajina Nivala-Haapajärven seutukunta ja Siikalatvan seutukunta sekä Utajärven kunta. Projektiryhmä PSK-Aikuisopistossa Pirkko-Liina Elomaa, projektipäällikkö, 1.1.2007 29.2.2008 (ohjausryhmän sihteeri) Nina Heikkinen, projektisuunnittelija, 1.1. - 31.3.2007 Anne Rautiainen-Holm, projektisuunnittelija 1.4. - 14.10.2007 Minna Tuomala, projektisuunnittelija 15.10. 31.12.2007 Marja-Liisa Junes, projektisihteeri 1.1.2007 29.2.2008 Tarja Pahnila, projektin laatuhenkilö Projektin ohjausryhmä Kehittämispäällikkö Eero Merilä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (puheenjohtaja) Ympäristöjohtaja Jorma Turunen Nivala-Haapajärven seutukunta Ohjelmapäällikkö Leena Ruopuro, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Rehtori Jaakko Tarakkamäki, PSK-Aikuisopisto Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa; 25.4.2007, 16.8.2007, 24.10.2007, 29.1.2008 (sähköpostikokous) ja 27.3.2008. Ohjausryhmälle tiedotettiin kokousten välillä tarpeen vaatiessa sähköpostitse projektin kulusta. Projektin etenemisen suunnittelua ja seurantaa varten pidettiin projektipalavereja keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. 4

Projektin taloushallinto ja dokumentointi Projektin taloushallinnosta vastasi PSK-Aikuisopiston taloussihteeri Eini Vierimaa. Kaikki projektiin liittyvät asiakirjat on tallennettu rtf.-muodossa projektin omaan kansioon PSK-Aikuisopiston sähköisiin tiedostoihin. Alkuperäiset, viralliset projektiasiakirjat ovat arkistoituina PSK-Aikuisopiston Haapaveden toimipisteen paloturvallisuusvaatimusten mukaisissa arkistointitiloissa. Kopioita projektiasiakirjoista säilytetään Oulun toimipisteessä projektihenkilöstön työtiloissa. Projektin päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan TE keskus (ESR-rahoitus) ja osarahoittajina toimivat Nivala-Haapajärven seutukunta ja Siikalatvan seutukunta sekä Utajärven kunta. Projektin ulkoinen tiedottaminen Hankkeen tiedotus tapahtui eri puolilla toiminta-aluetta järjestetyin infotilaisuuksin, seminaarein, lehti-ilmoituksin ja sähköpostien sekä projektin nettisivujen kautta. Projektille on teetetty myös käyntikortit, paperiesite sekä mainoskynä. Projektin nettisivuilla 3 on esitelty hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä toteutustapa. Ajankohtaista osiossa on mainostettu infotilaisuuksia ja seminaareja sekä niiden antia jälkeenpäin. Lehdistötiedotteita on tehty kolme, projektin alussa, vuoden 2007 lopulla sekä projektin päätyttyä. Infotilaisuuksista ja seminaareista on ilmoitettu kyseisen alueen paikallislehdissä sekä aina myös laajemmassa alueellisessa sanomalehdessä. 3.2. Hankkeessa tehty yhteistyö Yhteistyössä ovat olleet mukana edellä mainittujen tahojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (mukana ohjausryhmässä), Pudasjärven kaupunki (yhteydet esiselvityshankkeeseen Monipalvelua kylien asukkaille ja mökkiläisille) sekä Humanpolis Rokua. Koulutussuunnitelman laadinnassa asiantuntija-apuna ovat olleet lisäksi Metsähallitus Pohjanmaan Luontopalvelut, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, ProAgria Oulu, Nouseva Rannikkoseutu ry, Oulunkaaren Seutukunta sekä Nivala-Haapajärven seutukunta. Hankkeen aikana tutustuttiin aihepiiriä käsitteleviin jo päättyneisiin sekä meneillään oleviin hankkeisiin mm. Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentuloa esiselvityshanke (2004-2005 EMOTR, OAMK/Luova) Polulta toimeksi2 projekti, (2006-2007 ESR, Pro- Agria Oulu), Matka Kylämaisemaan- hanke Siikajokilaaksossa (2001-2004 EMOTR), Monipalvelua kylien asukkaille ja mökkiläisille Pudasjärvellä (2007 ESR). Valtakunnallista näkemystä alan kehittämiseen on tuonut yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) asettaman valtakunnallisen Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän kanssa. Teemaryhmän sihteeri Juha Rutanen oli hankkeen loppuseminaarissa 27.11.2007 kertomassa ryhmän työstä. Luonto- ja maisemapalvelut käsittävät suurelta osin samoja asioita kuin ympäristönhoitopalvelut. Teemaryhmä kokoaa alaa toimialana, selvit- 3 www.psk.fi/psk/projektit/ypako.html 5

tää alan nykytilaa, kehittää alan yrittäjyyttä ja toimintaympäristöä sekä toteuttaa alan viestintää. Tarkoituksena on uutta palvelutoimintaa kehittämällä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, biologista monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä elinympäristönä. Ryhmän tarkastelussa ovat mm. alan mahdollisuudet, julkinen ja yksityinen rahoitus, toimintamallit, osaamis- ja kehittämistarpeet. Luonto- ja maisemapalvelut ovat jaettavissa luonnonhoitopalveluihin, maisemapalveluihin ja luonnon käyttöön liittyviin palveluihin. Käytännön maastotöiden lisäksi palvelut sisältävät työtehtävinä inventointeja, suunnitelmien tekoa, työnjohtoa ja valvontaa, toteutetaan julkisina töinä, erilaisin tukitoimin ja hankkein sekä yritysmuotoisesti tai näitä toimintamuotoja yhdistellen. Yhteistyötä tullaan teemaryhmän kanssa jatkamaan suunnitellun koulutushankkeen työstämisessä. 3.3. Kyselyt Ympäristönhoitopalvelujen tarvekysely kohdistettiin niille tahoille joiden toimintaan ympäristönhoito ja -huoltotyöt jollain tavalla liittyvät. Alueena oli Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1 alue, lukuun ottamatta Kuusamoa. Kohderyhmässä oli edustettuna ympäristönhoitotöitä tekeviä/teettäviä sekä tekijöitä tai alan koulutusta mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitsevia tahoja kuten kuntien viranomaiset, kyläyhdistykset, matkailu- ja majoitusyritykset, seurakunnat, suurimmat teollisuusyritykset. Kyselyt toteutettiin kesäkuussa 2007 sekä perinteisesti postitettuina lomakekyselynä että sähköpostitse Zef kyselynä internetissä. Kyselylomakkeita lähetettiin postitse yli 120 kappaletta ja sähköpostitse noin 100 kpl. 3.4. Haastattelut Kyselyissä esille nousseita tai muita hankkeen kannalta merkittäväksi koettuja tahoja valittiin haastateltaviksi syvemmän tiedon saamiseksi. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa 2007. Haastatteluissa olivat edustettuina ympäristötekniikka-alan laitevalmistaja, ympäristöhallinto, turvetuottajia, kyläseura, kunta, matkailualue ja osaamiskeskus, ammattikorkeakoulu, metsähallitus ja hankevetäjiä ja kylätoimijoita 4. 3.5. Infotilaisuudet, seminaarit ja työryhmät Infotilaisuuksissa ja seminaareissa asiantuntijat esittelivät alaa ja nostivat esille siihen liittyviä kysymyksiä ja kehittämistarpeita. Infotilaisuuksia ja seminaareja järjestettiin neljä kappaletta ja sen lisäksi yksi työryhmän palaveri. Ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin Nivalassa 28.5.2007, ja siellä ympäristötarkastaja Mari Viirret Pyhäjärven kaupungista valotti ympäristönhoidon ongelmia ja tarpeita viranomaisnäkökulmasta. Tilaisuudessa oli osallistujia Nivalan ja Haapajärven 4H-yhdistyksistä sekä Pyhäjärven ja Reisjärven kunnista. 4 Liite 1. YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt 6

Haapavedellä 28.8.2007 järjestetyssä tilaisuudessa asiantuntijoina olivat ympäristöinsinööri Harri Heikkilä Siikalatvan seutukunnasta ja metsämestari Raimo Pääkkö Rampen maaseutupalveluista. Osallistujia oli Haapaveden 4H-yhdistyksestä, Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:stä, sekä Siikalatvan ympäristöpalveluista. Seminaari Elämyksiä ja elantoa maaseudun ympäristöstä järjestettiin Rokualla, Rokuanhovissa 16.10.2007. Seminaarissa olivat esiintyjinä insinööri Arto Lehto, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus (Kunnostushankkeet ja niiden rahoitusmahdollisuudet), projektipäällikkö Vesa Krökki, Humanpolis Rokua (Rokuan matkailualue nyt ja tulevaisuudessa) sekä Oulujokivarren asukas Heikki Pesämaa näkemyksineen muuttuvasta maisemasta. Rokua Humanpoliksen edustajat totesivat, että Rokuan matkailualueella kehitettävää löytyy reitistöistä ja vesistöistä. Tulevaisuudessa tarvittaisiin kulttuuriin, ympäristöön, hyvinvointiin liittyvää osaamista. Alan ammatillisista koulutusmahdollisuuksista puhui projektipäällikkö Pirkko-Liina Elomaa PSK-Aikuisopistosta. Seminaariin osallistui lähikuntien asukkaita ja yrittäjiä ja virkamiehiä. Seminaarin jälkeen tutustuttiin Vesa Krökin johdolla opastuskeskus Supassa avattuun Rokua Saari jonka meri hylkäsi näyttelyyn. Projektin tavoitteisiin kuului koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Koulutussuunnitelmaa varten koottiin koulutussuunnitelmatyöryhmä, joka koostui tärkeiksi katsotuista yhteistyökumppaneista. Työryhmässä oli 10 henkilöä ja heiltä toivottiin kommentteja ja oman toimialansa näkemyksiä esitettyyn luonnokseen koulutuksen toteutustavasta, sisällöstä ja kohderyhmästä. Työryhmässä olivat edustajat Metsähallituksesta, ProAgriasta, Ympäristöhallinnosta, Metsäkeskuksesta, Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnista, paikallisesta toimintaryhmästä (Nouseva Rannikkoseutu ry, edusti myös muita alueen toimintaryhmiä.) sekä PSK-Aikuisopiston yrittäjäinstituutista. Työryhmä kokoontui 21.11.2007 PSK-Aikuisopistolla. Työryhnän tuloksista tarkemmin luvussa Tulokset. Projektin päätösseminaari Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen pidettiin Oulussa, Kruunumakasiinissa 27.11. klo 13.00 16.00. Seminaarissa esiteltiin projektin tulokset ja koulutussuunnitelma. Seminaarissa olivat vierailevina asiantuntijoina teemaryhmän sihteeri Juha Rutanen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR (Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä ja alan valtakunnallinen kehittäminen), puistonjohtaja Jouni Kosonen, Metsähallitus, Luontopalvelut (Luonnonsuojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt), suojelubiologi Päivi Virnes, Metsähallitus, Luontopalvelut (Puistoalueiden hoitotyöt) sekä toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, ProArgia Oulu ry. / Maa- ja kotitalousnaiset (Maisema mahdollisuutena). Seminaariin osallistui henkilöitä oppilaitoksista, yrityksistä, metsäkeskuksesta, kunnista. 4. TULOKSET Projektin lopullisena tuloksena on tavoitteiden mukaisesti laadittu koulutus- ja kehittämissuunnitelma, jonka avulla jatkossa pyritään vastaamaan kyselyiden ja haastattelujen esille tuomaan monialaosaajien tarpeeseen. Kyselyn tuloksista on laadittu erillinen raportti 5. Alla esitellään lyhyesti kyselyn ja haastattelujen tulokset sekä pääpiirteet koulutussuunnitelmasta 6. 7

Kuva 1. Projektin päätösseminaari Oulussa 4.1. Kyselyt Kyselyn vastauksissa yritysten ja eri organisaatioiden ympäristönhoitoon ja huoltoon liittyvistä tarpeista nousivat esille seuraavat: piha- ja puistoalueiden sekä kesäajan istutusten hoito, talviajan lumi- ja hiekoitustyöt, ranta-alueiden raivaus ja rantojen puhtaanapito, ympärivuotinen puhtaanapito, tienpientareiden niitto, yksityisteiden hoito, jätehuolto ja kierrätysjärjestelmät, jätehuoltojärjestelmän laatiminen, puiden kaato, harvennus ja hakkuutyöt, jätevesipuolen neuvonta ja seuranta, ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen hoito ja ylläpito sekä ojien kaivu, kunnostus, ojanpenkereiden siistiminen. Vastausten perusteella ympäristönhoitopalveluiden tarve koettiin lisääntyneen (yli 60% vastaajista). Yritysten/organisaatioiden henkilökunta huolehtii suurimmaksi osaksi itse ympäristönhoidosta. Mikäli ko. palvelut oli ulkoistettu, esim. jätehuolto tai sisätilojen siivous, niin ne ostettiin paikalliselta yritykseltä. Ostetun palvelun laatuun ja hintaa oltiin tyytyväisiä. Tärkeimmät esille nousseet ongelmat yritysten/organisaatioiden ympäristönhoidossa olivat järjestyksessä seuraavat: ajan, käytettävissä olevan rahallisen resurssin, työvoiman sekä tarvittavien koneiden ja laitteiden puute. Ympäristönhoitoa pidettiin sekä yrityksen imagon, että henkilökunnan ja asiakkaiden viihtyvyyden kannalta suurelta osin erittäin tärkeänä. Asiakkaat olivat myös kiinnostuneita yritysten/organisaation ympäristönhoitoasioista. Vain 12 %:lla vastanneista oli yrityksessään ympäristönhoitosuunnitelma. Ympäristönhoitosuunnitelman laatimiselle nähtiin tarvetta sellaisissakin yrityksissä joissa sitä ei ollut. Ympäristö- tai laatujärjestelmä oli viidesosalla vastanneista yrityksistä. Tarvetta sellaisen laatimiselle nähtiin muutamassa yrityksessä. Ympäristöjärjestelmän sertifiointiin ei sen sijaan oltu halukkaita. Reilu puolet vas- 8

tanneista (57 %) näki tarvetta laatu- ja ympäristöosaamisen lisäämiselle. Ammatilliseen tutkintoon johtavalle koulutukselle ei nähty tarvetta, vaan lyhyet seminaarit koettiin sopivimmaksi koulutusmuodoksi. Seuraavista aiheista haluttiin lisää koulutusta; laki ja asetukset sekä uudet tekniikat, jäteasiat, luonnonsuojelu ja rantojen käyttö. 4.2 Haastattelut Kyselyissä esille nousseille ja muutoin tärkeäksi koetuille tahoille toteutettiin henkilökohtaiset haastattelut. Haastatteluissa olivat edustettuina ympäristötekniikka-alan laitevalmistaja, ympäristöhallinto, turvetuottajia, kyläseura, kunta, matkailualue ja osaamiskeskus, ammattikorkeakoulu, metsähallitus ja hankevetäjiä ja kylätoimijoita. Ympäristötekniikan laitevalmistajan mukaan jätevesipuolen koulutusta järjestetään lähinnä viikonloppuseminaareina, eikä aikaa pitkäkestoiseen ammatilliseen koulutukseen ole. Laitteiden huoltotarve on suuri ja tarvittaisiin tekijöitä jotka hallitsevat kaikenlaiset jätevesijärjestelmien huollot, valmistajasta riippumatta. Myös jätevesisuunnitelmien laatiminen työllistäisi osaavaa henkilöstöä. Pienten firmojen yritysosaaminen koetuksella kun työntekijöiden määrä kasvaa, tarvittaisiin lisää yrityskoulutusta. Tulevaisuudessa jätevesipuolen osaajien tarve kasvaa ja kaiken tason tekijöiden koulutusta tarvittaisiin. Ympäristöhallinnon kunnostushankkeiden kohteena on usein vesistö tai perinnemaisema. Tarpeista esille nousivat mm. olemassa olevien retkeilyreittien hoito, reittien rakenteiden huolto ja ylläpito sekä vesien kunnostus. Kunnostus- ja hoitotarpeet johtuvat usein virkistyskäyttötarpeesta, samoin kuin maisemavaurioiden korjaustarve. Myös jälkiseuranta on tarpeen kunnostuksen jälkeen. Vesistökunnostushankkeissa on mm. kasvillisuuden niittoa, jolle ei tahdo löytyä yrittäjiä. Suurissa ympäristöhankkeissa (esim. kaivoshankkeet) tarvitaan maisemavaurioiden korjaukseen tekijöitä. Pohjavesiensuojelussa olisi vanhojen maaaineksen ottopaikkojen jälkihoitoa, jonka ympäristökeskus kustantaa. Ympäristökeskuksen näkökulmasta palvelutarpeita olisi paljonkin erilaisissa hankkeissa ja kunnostustöissä. Koulutuksen tarve alan tekijöille on ilmeinen. Turvealalla lupamääräykset työllistävät luontoselvitysten konsultteja. Turvetuottaja järjestää itse ympäristöasioiden ja lupamääräysten koulutukset turveyrittäjille. Tuotantoyrittäjistä on pulaa, mutta ympäristönhoitoon liittyvät palveluntarpeet ovat jo konsulttien tai omien työntekijöiden hallussa. Yrittäjäkoulutusta tarvittaisiin. Turvealalla lupaprosesseihin tarvitaan luonnontilan kartoituksia, jotka tilataan konsulteilta. Tuotantoalueille on jälkihoitovelvoite eli alueiden siistiminen, rakenteiden poistaminen ja vesistöjen tarkkailu. Tuotantoalueita tulee poistumaan käytöstä kiihtyvällä tahdilla. Eniten tarvittaisiin kuitenkin yrittäjäkoulutusta, sillä alalle tarvitaan sopivia urakoitsijoita jatkossakin. Kylällä olevia ympäristönhoitotarpeita ovat mm. rantojen raivaukset, roskakalan pyynti ja muu järvikunnostukseen liittyvä, venepaikkojen tekoa, jo tehtyjen retkeilyrakenteiden ylläpitoa. Kylältä voisi löytyä halukkuutta koulutukseen; ympäristötöihin tai eräoppaaksi. Hyvinvointiin liittyvät koulutukset ja projektit kiinnostavat. Kunnat tarvitsisivat mm. monitaitoisia yrittäjiä retkeilyreittien ylläpitoon. Kunnista löytyy pieniä yrityksiä, joille voisi tarjota lyhytkursseja ympäristöasioista. Utajärven kunta auttaisi koulutuksen markkinoinnissa ja tarjoaisi tilat kohtuulliseen vuokraan. Käytännön harjoittelumahdollisuuksia löytyy alan opiskelijoille. Työvoimakoulutus voisi tulla kyseeseen. 9

Oulun seudun ammattikorkeakoulu kouluttaa alalle suunnittelijoita (maisemasuunnittelun ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmat), eikä niinkään tekijöitä. Matkailuun liittyvässä koulutuksessa on maaseutumatkailun ja luontoliikunnan opintoja. Uutena on syksyllä 2007 alkanut maaseudun kehittäjän ylempi amk-tutkinto, jossa voi suuntautua maaseudun innovaatioihin tai ympäristönsuunnitteluun ja hoitoon. Yhteistyömahdollisuuksina nähdään esim. hankkeet ja koulutukset, joissa AMK vastaisi teoriapuolesta ja PSK:n opiskelijat käytännön hankkeista. AMK:n opiskelijoita voisi myös käyttää koulutuksen suunnittelussa. Metsähallitus on tehnyt huoltosopimuksia yrittäjien kanssa Pohjanmaan Luontopalveluiden alueella retkeilyreittien ja niiden rakenteiden huollosta. Metsähallituksessa huoltotöitä ja asiakaspalvelua ollaan jatkossa enemmänkin ulkoistamassa. On koulutettu jonkin verran ns. luontovalvojia (myös metsäluonnonhoitaja, Taivalkosken metsäoppilaitos). Erityisesti merikohteissa löytyy tarvetta merikelpoisille huollon osaajille. Metsähallituksen edustajan toiveena olisi yrittäjänä toimiva monitoimiosaaja sekä asiakaspalvelun että huoltotoimien pariin. Yhteenvetona: metsähallituksen luontopalveluissa ollaan ulkoistamassa sekä huoltoa että asiakaspalvelua ja osaajia tarvitaan. Ihanne olisi monitoimiosaaja, joka pystyisi sekä huoltohommiin että asiakaspalveluun! 4.3. Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Projektin tavoitteisiin kuului koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Koulutussuunnitelmaa varten koottiin koulutussuunnitelmatyöryhmä, joka koostui onnistuneen koulutuksen kannalta tärkeiksi katsotuista yhteistyökumppaneista. Työryhmässä oli 10 henkilöä ja heiltä toivottiin kommentteja ja oman toimialansa näkemyksiä esitettyyn luonnokseen koulutuksen toteutustavasta, sisällöstä ja kohderyhmästä. Työryhmässä olivat edustajat Metsähallituksesta, ProAgriasta, Ympäristöhallinnosta, Metsäkeskuksesta, Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnista, paikallisesta toimintaryhmästä (Nouseva Rannikkoseutu ry, edusti myös muita alueen toimintaryhmiä.) sekä PSK-Aikuisopiston yrittäjäinstituutista. Työryhmä kokoontui 21.11.2007 PSK-Aikuisopistolla. Aineksina koulutus- ja kehittämisohjelmalle olivat sekä hankkeen aikana kyselyissä ja erityisesti haastatteluissa esille tulleet tarpeet. Koska näitä tarpeita oli paljon ja ne olivat hajanaisia, päädyimme kohdentamaan suunnitelmamme erityisesti ympäristönhoitoon ja siihen liittyvään yrittäjäkoulutustarpeeseen. Ympäristönhuoltoalalta mukaan otetaan haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien huolto ja kunnossapito, koska sillä alalla on puutetta osaavista ja vastuullisista yrittäjistä. Erityisesti haastatteluissa esille nousseet tarpeet, joita selvitettiin edelleen perehtymällä maakunnan kehittämisstrategioihin ja suuntaviivoihin, ohjasivat kohdentamaan jatkohanketta. Tämä suuntautuminen vahvistui sekä koulutustyöryhmän että ohjausryhmän käsittelyssä. Seuraavassa esitellään koulutuksen tarve ja tavoitteet. Varsinainen koulutussuunnitelma on liitteenä 2. 4.3.1. Koulutuksen tarpeet Hankkeessa kartoitettiin ympäristönhoito- ja huoltoalan ammatillinen koulutus ja todettiin, ettei sitä ole tarjolla Pohjois-Pohjanmaalla. Ympäristötyöllistymisen ja ympäristönhoi- 10

toyrittäjyyden mahdollisuudet on viime aikoina nostettu esille yhä useammin elinvoimaisen maaseudun kehitystyössä. Eri tahoilta on ilmennyt selkeä tilaus ympäristönhoitotöille ja näiden toteuttajille. Ympäristönhoitotyöt toimisivat toimeentulon lisänä maatalousyrittäjille sekä muille maaseudulla toimiville yrittäjille, myös matkailu- ja virkistyspalvelujen tuottajille. EU- ja valtakunnallisten rahastojen uuden ohjelmakauden tavoiteohjelmissa mainitaan maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen työmahdollisuuksia lisäämällä ja syrjäytymistä ehkäisemällä, sekä alueiden kilpailukykyä vahvistavat toimet. Maaseutu- ja luontomatkailun kilpailukyvyn ja alueiden vetovoimaisuuden kannalta on ympäristönhoitotöillä alati kasvava merkitys. Maaseutu- ja kulttuurimaisemien rappeutuessa tulee ympäristön- ja maisemanhoidon ammattilaisten, nimenomaan tekijöiden, kysyntä kasvamaan tulevaisuudessa. Maisemaa on hoidettu usein maanomistajan tai kyläyhteisön toimesta talkootyönä. Kuntien ja eri yhteisöjen hallinnassa on paljon maaseutumaisia alueita joiden hoitoon tarvitaan urakoitsijoita, sillä yhä useammin palvelut ostetaan ulkopuolisilta yrittäjiltä. Valtio ja kunnat ulkoistavat jatkossa enemmän ympäristönhoitotöitään ja mm. ympäristöhallinnon suojelualueiden hoitovastuuta on suunniteltu siirrettäväksi Metsähallitukselle, kuten myös yksityismaiden sekä eräiden Metsäntutkimuslaitoksen suojelualueiden hoitoa, mistä seuraa kasvava työn toteuttajien tarve. Retkeily- ja virkistysalueiden rakenteiden huolto ja puuhuolto ovat myös kuntien ja metsähallituksen ulkoistamisen kohteina. Myös tieliikelaitos Destia tekee kulttuuriympäristönhoitoa yhteistyössä työpalveluiden tarjoajien kanssa. Tulevaisuudessa myös Museovirasto on potentiaalinen muinaisjäännösten hoitoon liittyvien maisemanhoitourakointien ostaja. Maaseutualueiden biologisen monimuotoisuuden turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää perinnemaisemien kattavampaa hoitoa ja arvokkaiden maatalousalueiden optimaalisen hoidon kannalta koulutetut paikalliset tekijät ovat tarpeen. Vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoito-ohjelmien myötä vesienhoidolle on kasvava tilaus ja erityyppisten vesistöjen kunnostustöiden tekijöille on kysyntää. Lintuvesikunnostuksissa tarvitaan erityisesti kalustoa joka soveltuu ranta-alueiden niittoon. Metsästysseuroilla on myös erityyppisiä lintuvesihankkeita ja muita riista-alueiden hoitokohteita, joihin saatetaan tarvita kalustoa ja tekijöitä. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät työllistävät nyt suunnittelijoita ja neuvojia, mutta tulevaisuudessa myös jätevesijärjestelmien huolto edellyttää osaavia henkilöitä. Suurtilalliset eivät aina ehdi toteuttaa kaikkia maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteitä ja voisivat olla halukkaita ostamaan näitä työpalveluita toisilta maatalousyrittäjiltä tai näihin asioihin perehtyneiltä osaajilta. Maaseudun sopimuksellisuus järjestelmän myötä työmahdollisuuksien ja ympäristönhoidon monitoimiosaajien yhteen saattaminen onnistuisi jatkossa paremmin. Välittäjäorganisaatiot ovat siten tärkeitä sidosryhmiä suunnitellun koulutushankkeen kannalta. 11

Maaseudun elinvoimaisuus Sopimuksellisuus Maaseudun vetovoimaisuus Jätevesijärjestelmien huolto Vesistöjen hoito Luonnonsuojelualueiden hoito Ympärivuotinen yrittäjyys Monialayrittäjä - luonto ja ympäristö - Retkeily- ja virkistysalueiden huolto ja kunnostus Tuotteistaminen ja markkinointi Olemassa olevan konekannan käyttö Henkilökohtaistaminen Verkostoituminen Osaamisen ja toiminnan monipuolistaminen Kuva 3. Tarpeet ja mahdollisuudet ympäristönhoidon monialayrittäjyydelle. Koulutushankkeella on selkeä positiivinen merkitys valtakunnallisen, maakunnallisen ja paikallisen maaseutupolitiikan tavoitteiden toteutumisessa. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma vuosille 2007 2013 mainitsee tavoitteikseen mm. maaseudulla asuvien ihmisten elinolojen parantamisen, siellä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen sekä maaseutuympäristön viihtyisyyden lisäämisen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on luotava edellytyksiä uusille työpaikoille maaseudulla, kehitettävä jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä lisättävä yhteistyötä eri tason toimijoiden ja toimialojen välillä. Näitä tavoitteita edelleen korostetaan toimintaryhmien kehittämisohjelmissa, jotka painottavat erityisesti maaseudun elinkeinotoiminnan ja elämänlaadun vahvistamista. Ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi on lisättävä tietoa ja osaamista kulttuuri- ja luonnonympäristön vaalimisessa ja hoitamisessa. 4.3.2. Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Koulutukseen osallistunut henkilö voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai toisen yrittäjän palveluksessa. Yrittäjyyspainotteinen koulutus muodostuu eri osioista, joista ohjatusti valitsemalla oppija muodostaa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman ja omaa aiempaa osaamistaan parhaiten tukevan paketin. Hän pystyy toimimaan monialaosaajana ympäristönhoitotöissä sekä muilla oman osaamisensa alueilla. Tarjoamalla monipuolinen koulutuspaketti, voidaan vahvistaa alalla jo ennestään toimivan tai alaa sivuavan yrittäjän ympärivuoden työllistävää toimenkuvaa. 12

Koulutuksella pyritään aktivoimaan ympäristöyrittäjinä toimivia verkostoitumaan toisiin yrittäjiin ja alueensa sidosryhmiin. Koulutus painottaa yrittäjyyttä, tuotteistamista, markkinointia ja projektityön mahdollisuuksia sekä tuo esille erilaiset rahoitusmahdollisuudet. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena aikuisopiskelijoille kahden vuoden aikana kahdella eri alueella. Koulutus sisältää lähiopintojaksoja sekä ohjattua etäopiskelua, yhteensä 60 opiskelijatyöpäivää / koulutus. Koulutukseen osallistujat ovat toimialaansa laajentavia tai toiminnastaan luopuvia maatalousyrittäjiä sekä maaseudulta toimeentuloa hakevia yrittäjähenkisiä henkilöitä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on jo olemassa olevaa ympäristönhoitotöihin soveltuvaa konekantaa. Myös muut yrittäjät, kuten luonto- tai elämyspalveluyrittäjät, voivat laajentaa toimialaansa työllistyäkseen paremmin ympärivuotisesti. Maisemanhoitotyöt voivat olla osa elämyspalveluyrittäjän ohjelmatarjontaa. 5. Projektin tulosten hyödyntäminen Esiselvityshankkeen tuloksista koulutus- ja kehittämissuunnitelmaa on hyödynnetty jatkohankkeen suunnittelussa. Tulokset auttavat kohdentamaan jatkohankkeen sisällöllisesti maaseutualueiden yritystoiminnan kehittämisen ja aktivoinnin suuntaan koulutus- ja kehittämishankkeen avulla. Projektin tuottamasta informaatiosta hyötyvät myös muut ympäristönhoito ja huolto hankkeita tai koulutusta suunnitteleva. 6. Kiitokset Esitämme parhaat kiitoksemme hankkeen työskentelyyn ja sen tulosten saavuttamiseen osallistuneille henkilöille. Toivomme yhteistyön alan kehittämiseen ja siihen liittyvän koulutuksen merkeissä jatkuvan. 5 Liite 2. Raportti YPAKO-hankkeen kyselystä. 6 Liite 3. Ympäristönhoitoyrittäjäksi koulutussuunnitelma. 13

YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt Liite 1 Haastattelujen tekijät: Anne Rautiainen-Holm Minna Tuomala Pirkko-Liina Elomaa Palaveri- ja haastattelutilaisuus Utajärvellä 20.8.2007: Toiminnanjohtaja Ritva Okkonen Humanpolis Rokua Jussi Laatikainen, Utajärven kunta Hankesuunnittelija Antti Koistinen, Utajärven klapiyrittäjyysverkoston kehittämishanke Projektipäällikkö ja Rokuan alueen ympäristöpäällikkö Vesa Krökki, Humanpolis Rokua Toimitusjohtaja Risto Mononen Yrityspuisto Oy Sihteeri Maire Taikina-aho, Utajärven kunta Haastattelu PSK-Aikuisopistossa 28.8.2007 Pohjois-Suomen aluepäällikkö Markku Ilonen, Wavin-Labko Oy Palaveri Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa 31.8.2007 Insinööri Arto Lehdon, kehittämisosasto, ympäristönhoitoryhmä Haastattelu PSK-Aikuisopistossa 10.9.2007 Biologi Petri Tähtinen, VAPO Oy Rokuan seminaarin suunnittelupalaveri PSK-Aikuisopistossa 10.9.2007 Insinööri Arto Lehdon, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Toiminnanjohtaja Ritva Okkonen, Humanpolis Rokua Heikki Pesämaa, Oulujokivarren asukas Palaveri Turveruukki Oyn tiloissa 19.9.2007 Ympäristöpäällikkö Tarja Väyrynen Haastattelu- ja keskustelutilaisuus Korpisen kyläseura, Pudasjärvi 27.9.2007 Martti Lehtola, Jukka Herukka, Rauni Räisänen, Antti ja Annikki Ylitalo Palaveri Oulunseudun ammattikorkeakoulu, Vallinkorva 28.9.2007 Lehtori Kaija Karhunen, luonnonvara-alan yksikkö Haastattelu PSK-Aikuisopistossa 29.9.2007 Puistonjohtaja Timo Eskolan, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Palaveri Pudasjärvellä 30.11.2007 Projektipäällikkö Mikko Puhakka ja työllistämiskoordinaattori Tuomo Jokikokko, Pudasjärven kaupunki 14