Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011 Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta
SISÄLLYS 1 Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset... 2 2 Tavoitteet vuodelle 2008... 3 3 Projektin toteutuminen... 3 3.1. Projektin organisaatio... 4 3.2. Tiedottaminen ja yhteistyö... 4 3.3. Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen... 5 3.4. Toimintamallin rakentaminen... 7 3.4.1. Yksilötyö... 7 3.4.2 Ryhmätoiminta... 8 3.4.2.1. Kulttuurivoimala palvelutalossa... 9 3.4.2.2. Kulttuurivoimala kotona asuvien tukena... 10 3.4.2.3. Tasapainoisen elämän ohjelma... 11 4 Projektin keskeiset tulokset... 12 5 Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet... 13 1
1. Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteuttamistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä projektiavustus oli haettua avustusta pienempi, ja näin projektin alkaessa maaliskuussa 2008 projektin menetelmiä tarkistettiin suhteessa käytettäviin resursseihin seuraavanlaisesti: 1. Uusi palvelutuote osaksi ennaltaehkäisevää seniori- ja vanhustyötä, mikä mahdollistaa ikäihmisille kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja turvallisen palvelun Jyväskylässä. Osatavoitteet: Palvelukokonaisuuden innovointi, pilotointi (asiakastyö) sekä arviointi Menetelmät: Tuki ja terapiapalvelutuoteen rakentaminen ja konkreettinen kokeilu asiakastyöstä nousevan palautteen avulla. Vertailuapuna Vanhustyön keskusliiton kokemukset (benchmarking). Toimijaverkoston kokoaminen yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja tutkimus- ja kehittämissäätiö Gerocenterin kanssa. Tuotokset: Uusi toimiva palvelutuote ennaltaehkäisevään seniori- ja vanhustyöhön Jyväskylässä: Palvelutuote pilotoitu ja valmis joulukuussa 2010. Psykososiaalisen seniori- ja vanhustyön toimijaverkosto: Ammattitaitoinen verkosto valmiina joulukuussa 2010. Sopeuttamissuunnitelmaehdotus: Asiakasvirran ohjauksessa tukeudutaan Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevien kotikäyntien asiakasvirtaan sekä Kuokkalan terveysaseman kautta tuleviin asiakkaisiin. Toimijaverkosto on osin jo tehty: osa verkostosta tarvitsee perehdytystä ja mahdollista lisäkoulutusta. 2. Tutkitun tiedon tuottaminen psykososiaalisen tuen ja terapian soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Osatavoitteet: Käytettyjen interventioiden vaikuttavuustutkimus. Seurantatutkimus asiakkailla. Menetelmät: Seurantatutkimus, mikä koskee palvelumallin rakentamista ja monitoimijuutta sekä kustannustehokkuutta seniorityössä. Palvelukokonaisuuden innovointi ja pilotointi (asiakastyö) sekä arviointi. Vaikuttavuustutkimus. Tuotokset: Tutkimuksia 4 kpl. Opaskirja: Voimavaraistava arki seniorityössä, työvälineitä. Opaskirja: Parisuhdeongelmat ja seksuaalisuuden kohtaaminen seniorityössä. Tämä teema liitetään osaksi voimavaraistava arki- työkirjaa. Sopeuttamissuunnitelmaehdotus: Tätä osiota supistetaan ja tutkimus tuotetaan pääosin Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelijatyönä. Seurantatutkimus keskittyy 2 ryhmätoimintaan ja 10 asiakaspariskunnan terapiaprosessin seurantaan. Lisäksi kaikille asiakkaille tehdään asiakaspalautekysely. Etsitään vaihtoehtoja vaikuttavuustutkimusosion toteuttamiseen. 2
2. Tavoitteet vuodelle 2008 Kevään osalta tavoitteena oli tehdä tarkennettu toimintasuunnitelma ja käynnistää projekti. Projektin alkuvaiheen tehtäviä olivat projektin henkilöstön ja ohjausryhmän sekä yhteistyöverkoston kokoaminen, projektin tiedotusmateriaalin tuottaminen, tiedottamisen käynnistäminen, ohjausryhmän toiminnan aloittaminen ja asiakastyön aloittaminen sekä yksilö- että ryhmätoiminnan osalta. Alkuvaiheen riskeiksi arvioitiin, että aikataulut eivät pidä, markkinointi ei onnistu tai että yhteistyöverkosto ei synny. Syksyn tavoitteiksi asetettiin asiakastyön vakiintuminen ja tutkimustoiminnan käynnistyminen. Syksyn aikana oli tavoitteena sopia tutkimus- ja opiskelijayhteistyötä koskevat periaatteet ja aloittaa ensimmäiset tutkimuskonstruktiot. Tavoitteeksi asetettiin myös ensimmäisen artikkelin tuottaminen ammattilehtiin. Riskeiksi arvioitiin, että aikataulut eivät pidä, henkilöstö voi muuttua ja asiakaskunta ei muodostu. 3. Projektin toteutuminen Projekti käynnistyi hyvin. Yhteydenottoja sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden osalta tuli ensimmäisen vuoden aikana runsaasti. Projektia esiteltiin monissa eri yhteyksissä, pidettiin yhteistyöpalavereita mahdollisten tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa ja asiakastyö sekä yksilö- ja pariterapian että ryhmätoiminnan osalta päästiin aloittamaan huhtikuussa. Projektin ohjausryhmä koottiin keskeisten yhteistyö- ja asiantuntijatahojen edustajista maaliskuussa. Ohjausryhmään kutsuttiin edustajat hallinnoivan yhdistyksen lisäksi Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jyväskylän yliopistosta, Stakesin Jyväskylän alueyksiköstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Huhtikuun aikana järjestettiin projektin tiedotustilaisuus ja ohjausryhmän ensimmäinen kokous. Syksy kului aktiivisen asiakastyön sekä tiedottamisen ja vaikuttamistyön puitteissa. Suur-Jyväskylän lehti julkaisi projektin toiminnoista ja asiakkaan kokemuksista kertovan jutun kesäkuussa ja Keskisuomalainen heinäkuussa 3
3.1. Projektin organisaatio ja resurssit Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallitus vastaa projektin etenemisen seuraamisesta. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vastaavat projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmä seuraa, arvioi ja ohjaa projektin toimintoja. Projektin ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen vuoden aikana 2 kertaa, huhtikuussa ja marraskuussa. Ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta projektikirjeellä 3 kertaa. Projektin johtajaksi valittiin YTT, työnohjaaja, psykoterapeutti, ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työn kouluttaja Asta Suomi. Hänen työpanoksensa, 550 h ostettiin asiantuntijapalveluna Jyväskylän ammattikorkeakoululta. Projektin johtajan tehtäväksi määriteltiin projektin etenemisestä ja koordinoinnista vastaaminen sekä yksilö- ja parityön kehittäminen ja toteuttaminen. Lisäksi projektityöntekijänä yksilö- ja pariterapian kehittämisessä ja toteuttamisessa toimi THM, psykoterapeutti, kliininen seksologi (NACS), työnohjaaja Maija Sironen, jonka työpanos 240 h ostettiin asiantuntijapalveluna Terapia-, työnohjaus- ja koulutuspalvelu VetaApu Instituutti Oy:ltä. Projektisihteerinä toimi TtM, toimintaterapeutti Maaret Rutanen, joka siirtyi projektin tehtäviin Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n sisältä kokoaikaisesti 1.3. 30.9. ja 70 % työpanoksella 1.10 alkaen Projektisihteerin tehtäväksi muodostui huolehtia toimintojen käytännön organisoinnista ryhmätoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen ohella. Projektisihteerin työpanosta täydennettiin 1.8. alkaen projktityöntekijänä toimivan toimintaterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Altin 40 % työpanoksella. Suunnitelmissa oli toteuttaa myös voimavarojen etsimiseen kohdentuva psykodraamaryhmä, johon liittyen Jyväskylän ammattikorkeakoululta ostettiin asiantuntijapalveluna 50 h työpanos. Ryhmäkokonaisuuden toteutus siiryti kuitenkin seuraavaan toimintavuoteen. 3.2. Tiedottaminen ja yhteistyö Projektille laadittiin esite sekä ammattilaisille ja asiakkaille tarkoitetut esittelyjulisteet. WWW-sivut valmistuivat toukokuussa. Projektista tiedotettiin vuoden aikana useissa eri tilaisuuksissa paikallistasolla: - Kuokkalan alueen yhteistyötahojen tapaaminen (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät, kotisairaanhoito, kotipalvelu, diakoniatyö) - Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n palvelutalojen omaisten päivät (Palvelutalo Kotikaari, Lutakon lähipalvelutalo, Vuoroparin palvelutalo) - Kotikaaren ja Lutakon päiväkeskusten asiakkaat - Jyväskylän alueen vanhustyön toimintaterapeuttien yhteistyöryhmä - Jyväskylän kaupungin päiväkeskusohjaajat - Jyväskylän kaupunkiseurakunta - valtakunnan tasolla: Terve-Sos messut, Jyväskylä 4
Lisäksi erillisten pyyntöjen perusteella projektista on informoitu seuraavissa tilaisuuksissa: - Jyväskylän kaupungin eläkeläisneuvoston kokous - Jyväskylän yliopiston toimintaterapian X tutkimussymposium - Jyväskylän seudun dementiahoitoyhdistys ry:n kuukausitapaaminen - Esittely Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajille - Esittely Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijoille - Esittelyt Pohjois-Päijänteen omaishoitajat ry:n, Kuurojen palvelusäätiön, Kuurojen liiton ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n edustajille. - Mielenterveyden keskusliiton Jyväskylän turvasen työntekijöiden tapaaminen - Virma-projektin (maahanmuuttajavanhustyön toimijat) työntekijöiden ja asiakkaiden tapaaminen - Jyväskylän kaupungin kotihoidon järjestämä katutapahtuma - Vanhusten viikon seniorimessut Tiedottamisen ohella tilaisuuksissa on pohdittu yhteistyömahdollisuuksia ja mallin juurruttamisen edellytyksiä. Konkreettista yhteistyötä on aloitettu erityisesti Jyväskylän kaupungin toimijoiden (Kuokkalan terveysasema ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit) ja Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n toimintayksiköiden kanssa, joiden kautta projektiin on ohjautunut asiakkaita yksilö- ja pariterapiaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen työntekijöiden kanssa on aloitettu yhteistyö ryhmätoimintamallien kehittämiseen liittyen. Toukokuussa julkaistiin mainos projektin alkavista ryhmistä Suur-Jyväskylän lehdessä. Kesäkuussa samassa lehdessä julkaistiin projektia esittelevä kirjoitus, jossa oli mukana asiakkaan haastattelu. Projektin toiminnasta ja alkavista ryhmistä julkaistiin mainos toukokuussa myös Jyväskylä tiedotuslehdessä sekä Kuokkalan alueen tiedotuslehti Kuokkasessa. Sanomalehti Keskisuomalainen esitteli heinäkuussa projektia haastatellen ryhmätoimintaan osallistunutta asiakasta. Projektin työntekijät vierailivat elokuun lopussa Helsingissä tutustuen HelsinkiMission Senioripysäkkitoimintaan ja Vanhustyön keskusliiton Mieli maasta hankkeeseen. Vanhustyön keskusliiton tutkijoiden kanssa ideoitiin tulevia yhteistyön muotoja, ja heidät kutsuttiin vastavierailulle Jyväskylään. 3.3. Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Projektin tavoitteiden suuntaisesti tiedottaminen on rakentunut positiivisen ikäkäsityksen periaatteisiin. Tätä linjaa on toteutettu seuraavasti: 1. Vanhustenviikolla lokakuussa projektin työntekijät olivat esittelemässä projektia kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla. Messujen yhteyteen otettiin yhteistyökumppaneiksi Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita, jotka tekivät Seniorinuotan tarjoamina messuvieraille käsihoitoja ja niskahartiahierontaa kertoen samalla projektin toiminnoista. Vanhustenviikolla projektin päätapahtuma oli ilon ja voimavarojen teemapäivä, Seniorivoimaa, joka järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän Sokoksen kanssa Sokoksen tiloissa. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana yli 60 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa opettajansa kanssa. Opiskelijat toivottivat 5
tervetulleiksi Sokokselle tulevia senioreita, kertoivat mitä sieltä löytyy päivän aikana, haastattelivat senioreita ilon ja voimavarojen lähteisiin liittyen (140 kpl) sekä tekivät loppukyselyitä (80 kpl) ja huolehtivat kahvituksesta yhdessä projektin työntekijöiden kanssa. Päivän aikana kerrottiin projektin toiminnoista ja mukana oli myös kaupungin palveluohjaaja sekä Näkövammaisten keskusliitto ry:n ja Kuurojen palvelusäätiön työntekijät kertomassa omista palveluistaan. Sokos oli laittanut esille senioreille soveltuvia tuotteita ja tarjosi kahvit. Työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemukset päivästä olivat positiivisia, ja kannustavat jatkossakin tapahtumien järjestämiseen. Tulevia tapahtumia varten opittiin paljon. Lisäksi vanhusten viikolla pidettiin alustus henkiseen hyvinvointiin liittyen Kotikaaren päiväkeskuksen avoimissa ovissa. Projekti tavoitti kokonaisuudessaan vanhusten viikon aikana satoja ikääntyneitä ja myös useita ammattihenkilöitä. Toiminnoista tiedotettiin Jyväskylä-tiedotuslehdessä, Jyväskylän kaupungin julkaisemassa vanhusten viikon tiedotteessa sekä sähköpostijakeluna yhteistyökumppaneille. Seniorivoimaa-tapahtumassa kävi ilmi, että ilmoitus olisi kannattanut julkaista myös lehdessä ja esimerkiksi tavaratalon ulkopuolella. 2. Projekti juhlisti mielenterveysviikkoa marraskuussa Tanssin voimaa tapahtumalla. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana 40 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa opettajansa kanssa toimien tapahtuma-avustajina ja tanssittajina. Opiskelijoilla tapahtuma liittyi myös asiakkaan kohtaamisen opintojaksoon, ja siihen liittyen opiskelijat tapasivat ennen tapahtumaa, tapahtumassa ja sen jälkeen palvelutaloissa asuvia ikääntyneitä. Tapahtumassa osallistui lisäksi 20 sosionomiopiskelijaa tanssittajina. Päivän aikana tanssittiin yhdessä ohjattuna seniorilattareita ja tansseja ja päivän päätteeksi oli tanssit Joke Lukkosen orkesterin johdolla. Orkesteri esiintyi ilman korvausta, ja kahvituksen järjestämiseen saatiin lahjoitus Fazer-leipomolta. Päivän aikana tiedotettiin projektin toiminnoista. Tapahtuma saavutti n. 100 eläkeikäistä henkilöä. Osa oli projektin ryhmiin osallistuneita henkilöitä, mutta suurin osa oli tullut saatuaan tiedon tapahtumasta Keskisuomalaisen ilmoituksesta. Tapahtumasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin päiväkeskuksia, mutta yhdistyksen omien toimipisteiden lisäksi osallistujia muista päiväkeskuksista ei ollut tapahtumassa. Tapahtuman aika saattoi olla epäedullinen, sillä tapahtuma järjestettiin klo 11-15. Myöhäisempi iltapäivä olisi saattanut tavoittaa useampia päiväkeskuksia. 6
Projektin työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisessä joulujuhlassa vierailivat Jyväskylän maaseurakunnan tiernapojat ja lisäksi nautittiin yhteinen jouluateria. Asiakkaat antoivat hyvää palautetta vuoden yhteisestä päätöksestä. 3.4. Toimintamallin rakentaminen Työskentely on jakaantunut yksilötyöhön, joka pitää sisällään sekä yksilö- että pariterapian sekä ryhmätoimintaan. 3.4.1. Yksilötyö Projektin tavoitteiden mukaisesti senioreille kohdennettua terapiaa on toteutettu ja samalla kehitetty terapiatyön erityispiirteitä. Varsinaisia terapiaprosesseja on käynnistetty seuraavasti: Yksilö- ja pariterapia yhteensä 50 asiakasta. Terapiakäyntejä toteutui yhteensä 292 kertaa. Lisäksi terapioihin liittyen toteutettiin 24 konsultaatiota asiakkaita hoitavien tahojen tukemiseksi. Asiakkaat ovat tulleet pääosin ennaltaehkäisevien kotikäyntien ohjaamina (20 kpl) ja palvelutalojen työntekijöiden ohjaamina (19 kpl). Lisäsi jotkut asiakkaat ovat ottaneet itse yhteyttä (2 kpl ). Loput asiakkaista ( 9 kpl) ovat tulleet joko terveyskeskuksen tai ryhmätoiminnan kautta. Terapiakäyntejä on toteutettu joustavasti, joko vastaanottoina tai kotikäynteinä. Kotikäynnit ovat havaittu toimiviksi tavoiksi madaltaa terapiaprosessin aloitusta, kotikäyntiasiakkaita on ollut 11. Terapia-asiakkaat ovat pääosin naisia, miehiä on ollut 10. Terapiaa tarvitsevien asiakkaiden kriteerit ovat tarkentuneet. Kaikki yhteydenotot eivät ole johtaneet terapiasuhteen alkamiseen vaan asiakkaita on ohjattu joko ryhmätoimintoihin tai vertaistukipalveluihin. Terapiakontaktin alkuvaiheeseen on yleensä liittynyt kotikäynti, tutkimusvaihe sekä yksilöterapiassa myös mahdollisen puolison tai lasten tapaamiset. Terapia on ollut luonteeltaan pääosin ratkaisu- ja voimavarakeskeistä. Keskeisimmät asiakkaan pulmat ovat liittyneet seuraaviin teemoihin: - masentuneisuus ja alavireisyys: elämänilon ja tarmon katoaminen - parisuhdepulmat: akuutit tai pitkittyneet kriisit - yksinäisyys - omaishoitajaproblematiikka: vihan ja katkeruuden kokemukset - päihdeongelmat - akuutit kriisit: puolison vakava sairastuminen ja kuolema - seksuaalisuus Ikäihmiset tarvitsevat kovasti motivaatioita tehdäkseen muutoksia elämäänsä, vaikka elämä näyttäytyy väliin hyvin epätoivoisena esim. kumppanin liiallisena päihteidenkäyttönä tai väkivaltaisuutena. Miten selvitä arjesta ja pitää elämä siedettävänä, siinä kysymyksiä, joita on pohdittu. Kumppanin huononeminen ja kuolema ovat olleet monen asiakkaan nykypäivää,ja yksin jääminen pitkän liiton jälkeen on 7
ajoittain ylivoimaista. Myös kotoa lähteminen esim. ryhmään vaatii pitkää työstämistä. Myös ikäihmisillä on tarve tulla kohdelluksi naisena / miehenä eikä vain ikääntyneenä. Asiakkaat ovat kokeneet huolta omasta viehättävyydestä, kelpaavuudesta, erektion riittävyydestä jne. Terapiassa on koettu hyvänä seksuaalikysymysten esille ottaminen ja niistä puhuminen, ja on pystytty purkamaan puhumattomuuden taakkaa. Terapiamallin rakentaminen on ollut haasteellista. Asiakkaat eivät useinkaan ole tottuneita terapiakulttuuriin, omien asioiden puhumiseen ja läpityöskentelyyn. Toisaalta on ollut ilo havaita se helpotus, mikä on näkyvissä, kun asiakas on pystynyt purkamaan mielen taakkaa ja näin saanut lisää energiaa uusien ratkaisujen löytämiseksi ja arjen helpottamiseksi. Monen asiakkaan kohdalla keskeinen teema on arjen ilon palautuminen. Olennaista on tunne siitä, että elämä on merkityksellistä. Monen asiakkaan arki on erilaista odottamista: odotetaan arkisia asioita, kuten tuttavien tapaamista, seuraavaa aktiviteettia tai lääkärikäyntiä jopa. Asenteisiin kohdistuvat interventiot ovat haasteellisia: on vaikea asettua löytämään iloa nykyhetkestä, jos joko oma terveys tai puolison/kumppanin terveys on vaakalaudalla. Toisaalta elämän korjaava voima yllättää: tässä vaiheessa projektia on asiakaspalautteiden pohjalta havaittavissa, että asiakkaat selviävät vaikeista elämäntilanteista. ja terapiatyöllä on paitsi korjaavaa niin myös ennaltaehkäisevää merkitystä. 3.4.2. Ryhmätoiminta Kevään aikana on suunniteltiin ja valmisteltiin ensimmäisiksi ryhmätoiminnoiksi Kulttuurivoimalaryhmää ja Tasapainoinen elämän ohjelmaa Ryhmät täyttyivät nopeasti lehti-ilmoitusten ja tiedottamisen perusteella. Molemmat ryhmät ovat perustuneet terapeuttisen ryhmätoiminnan periaatteisiin, ne ovat suljettuja ja ryhmään otettiin maksimissaan 10 asiakasta. Apuohjaajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat. Keskeisenä asiana suunnitteluvaiheessa nähtiin asiakkaan oma halu tai tarve muutokseen. Ryhmätoimintaan ohjautui ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 49 henkilöä, joista naisia oli 41, miehiä 8. Heistä 24 oli omasta kodissa asuvia naisia, 5 miehiä ja 17 palvelutalossa asuvia naisia ja 3 miehiä. Asiakkaista suurin osa tuli ammattihenkilöiden ohjaamana (palvelutalojen hoitohenkilökunta 20, psykoterapeutit 6, kaupungin toimintaterapeutit 2, päiväkeskukset 2, kotisairaanhoito 1, psykologi1). 13 asiakasta otti itse yhteyttä lehti-ilmoituksen perusteella ja 4 tuli puolison suosittelemana lehti-ilmoituksen perusteella. Ryhmätoimintaan osallistui vuoden aikana aktiivisesti 22 henkilöä. Kahdelle asiakkaalle tarjottiin yksilöllisiä tukikäyntejä, koska heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua ryhmiin. 6 asiakasta kieltäytyi tarjotusta ryhmästä esimerkiksi kunnon huononemisen vuoksi. Osa asiakkaista halusi alkuarvioinnin jälkeen jäädä odottamaan seuraavia alkavia ryhmiä. Vuoden lopussa 19 asiakasta 8
odotti keväällä alkavia ryhmiä. Kaikkiin asiakkaisiin on oltu vähintäänkin puhelinyhteydessä ja suurimmalle osalle tehtiin arviointikäynti ennen ryhmätoiminnan aloittamisesta asiakkaan yksilöllisen tilanteen selvittämiseksi ja ryhmätoiminnan sopivuuden arvioimiseksi. Lisäksi ryhmätoiminnassa aloittaville on tehty erillinen tutkimuskäynti ennen ryhmätoiminnan alkamista ja ryhmän päätyttyä ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Seuraavana vuonna osallistujille tehdään myös seuranta-arvioinnit, kun ryhmän aloittamisesta on kulunut vuosi. Arviointimenetelminä ensimmäisessä Kulttuurivoimala-ryhmässä käytettiin elämänlaatua arvioivaa Rand 36-kyselyä ja mielialaa arvioivaa CES-D menetelmää. Ne koettiin osin vaikeaselkoisiksi ja käytettävät menetelmät vaihdettiin toisiin. Asiakkaan arjen kuvaamiseen käytettiin asiakaslähtöistä toiminnan ongelmien itsearviointimenetelmää, COPM (Canadian occupational performance measurement) haastattelua, joka on toiminnoista suoriutumisen yksilöllinen mittari. Se on suunniteltu toimintaterapeuttien käyttöön saamaan selville asiakkaan itsensä arvioimana toiminnoista suoriutumisessa tapahtuvaa muutosta. Mielialan arvioinnissa käytettiin herkäksi todettua BDI-II arviointimenetelmää ja elämänlaatua arvioitiin maailman terveysjärjestön WHOQOL-BREF elämänlaatumittarin avulla, jonka suomennettu versio saatiin Jyväskylän yliopiston kautta käytettäväksi Lapin yliopistosta. Kaikkiaan ryhmäkontakteja asiakkaisiin toteutui 249. Ryhmätyöskentelyyn liittyviä yksilökäyntejä toteutui 122 (alkuarvioinnit 37, tutkimuskäynnit 52, tukikäynnit 33). Tutkimusarviointeja toteuttivat projektiavustajina toimineet 4 toimintaterapeuttiopiskelijaa ja Jyväskylän yliopiston toimintaterapian lehtori Kristiina Juntunen. Arvioinneissa toimittiin siten, että vaikuttavuuden tarkasteluun tarkoitetut arvioinnit teki eri henkilö kuin ryhmän ohjaaja. Ennen arviointeja järjestettiin avustajille koulutuspäivä, jossa perehdyttiin Canadian Occupational Performance Measurement menetelmän käyttämiseen. Kouluttajana toimi TtM, toimintaterapeutti Mari Kantanen. Lisäksi projektisihteeri perehdytti tutkimusavustajat muiden arviointimenetelmien, Beckin masennustestin ja WHOQOLmittarin käyttämiseen. Vuoden aikana aloitettiin 3 ryhmäkokonaisuutta. Keväällä toteutui 2 kuukauden pilottikokeilu Kulttuurivoimala-ryhmänä palvelutalon asukkaille. Syksyllä toteutettiin 3 kuukauden Kulttuurivoimala-ryhmä kotona asuville ikääntyneille asiakkaille ja aloitettiin 5 kuukautta kestävä Tasapainoisen elämän ohjelma. Ryhmille on haettu verrokeita päiväkeskuksessa aloittavista uusista asiakkaista, mutta heitä ei ole ohjautunut projektiin kuin muutama henkilö. 3.4.2.1. Kulttuurivoimala palvelutalossa Kulttuurivoimala-ryhmä suunnattiin alakuloisuutta ja depressiivisyyttä kokeville palvelutalon asukkaille. Asiakkaat ohjautuivat ryhmään hoitohenkilökunnan suosittelemana. Tavoitteena oli ryhmän tuella helpottaa osallistujien alavireisyyttä, auttaa heitä tunnistamaan omia mielenkiintoja ja mahdollistaa kulttuuritoimintaan osallistuminen sekä tekemällä että kokemalla. Asiakkaiden mielialaa ja elämänlaatua seurattiin Rand 36- ja CES-D menetelmien avulla. Kulttuurivoimala-ryhmään suositeltiin 10 henkilöä. Yksi henkilö kieltäytyi alkuarvioinnissa ja 9 henkilön elämänlaatua ja mielialaa arvioitiin ennen ryhmän alkua. Arvioiduista henkilöistä 2 ei kuitenkaan kokenut pystyvänsä osallistumaan ryhmään lainkaan terveydellisten ongelmien vuoksi ja yksi osallistui vain kerran. Ryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa ja 6 henkilöä osallistui siihen keskimäärin 6 kertaa käyntimäärien vaihdellessa 4-7. Loppuarviointi saatiin tehtyä 4 ryhmäläiselle. Yksi ryhmäläinen ei halunnut osallistua loppuarviointiin, yhdelle 9
arviointia ei tehty yleiskunnon huononemisen ja sekavuuden vuoksi. Lisäksi yhden ryhmäläisen arviointia ei voitu katsoa luotettavaksi sekavuuden ja haastattelemisen vaikeuden vuoksi. Tulosten vertailemiseksi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n toimintaterapeutti toisessa palvelutalossa arvioi asiakkaitaan samoilla menetelmillä. Näinkin lyhyessä interventiossa kahden asiakkaan mieliala helpottui merkittävästi, yhden kohtalaisesti. Vaikka kahden asiakkaan arviointi ei ollut luotettavaa alentuneen kognitiivisen kyvykkyyden vuoksi, heidän toiminnassaan oli havaittavissa positiivisia muutoksia: Toiselle asiakkaalle ryhmään lähteminen oli aluksi hyvin hankalaa, ja lopussa hän tuli mukaan mielellään. Toinen asiakas taas aktivoitui muutoin arjen toiminnoissaan. Ryhmässä toimiminen oli osin haastavaa ryhmäläisten erilaisten kognitiivisten taitojen osalta, ja pilottiryhmän aikana vahvistui käsitys, että aluksi kannattaa kiinnittää huomiota ryhmäläisten samankaltaisiin valmiuksiin, jotta toiminnoista saadaan kaikille riittävän haasteellisia ja myös ryhmäläisten keskinäinen toimiminen mahdollistuu. 8 kerran ryhmäkokonaisuus oli ryhmäprosessin hyödyntämistä ajatellen liian lyhyt. RAND-36 menetelmällä arvioituna Kulttuurivoimalaan osallistuneiden elämänlaadun kaikilla osa-alueilla tapahtui muutos positiiviseen suuntaan ja mieliala kohentui keskimäärin 11 pisteellä. Verrokeilla muutokset olivat vähäisempiä, osin elämänlaadun osatekijöissä ei tapahtunut muutosta ja osin muutokset muuttuivat negatiiviseen suuntaan. Verrokeilla mieliala pysyi CES-D menetelmällä arvioituna lähes ennallaan muutoksen ollessa keskimäärin 1 pisteen. Kulttuurivoimalaan osallistuneiden ja verrokeiden muutosten suurin ero ilmeni tarmokkuudessa (35 pistettä), fyysisessä roolitoiminnassa (29 pistettä) ja kivuttomuudessa (26 pistettä). Pilottiryhmän perusteella tehtiin muutoksia suunniteltuihin elämänlaatua ja mielialaa arvioiviin menetelmiin. Rand 36 ja CES-D olivat osin vaikeaselkoisia. Niiden sijaan seuraavissa ryhmissä päätettiin kokeilla WHOQOL-mittaria ja Beckin masennustestiä. 3.4.2.2. Kulttuurivoimala kotona asuvien ikääntyvien tukena Toinen kulttuurivoimala ryhmä suunnattiin alavireisyyttä kokeville ikääntyville, joilla on kiinnostusta kulttuuriin sekä tekemisen että kokemisen kautta. Ryhmän tavoitteena oli etsiä iloa elämään kulttuurin avulla. Ryhmään ohjautui 12 henkilöä. Heistä 5 otti yhteyttä itse lehti-ilmoituksen perusteella ja 7 ohjautui ammattihenkilön suosittelemana (toimintaterapeutti, psykoterapeutti, sairaanhoitaja). Alkuarvioinnin jälkeen ammattihenkilöiden suosittelemista asiakkaista1 ei halunnut aloittaa ryhmässä, 1 jäi odottamaan seuraavaa ryhmää, jotta ehtisi saada kuljetuspalvelupäätöksen ja kulkeminen mahdollistuisi ja 1 ei päässyt aloittamaan terveysongelmien vuoksi. Ryhmän aloitti 9 henkilöä. Ensimmäisen kerran yksi henkilö halusi vaihtaa samaan aikaan alkaneeseen Tasapainoisen elämän ohjelmaan ja kyseisestä ryhmästä yksi henkilö halusi siirtyä Kulttuurivoimalaan. Ryhmä kokoontui suljettuna ryhmänä 3 kuukauden ajan yhteensä 12 kertaa. Ryhmän ohjaamisesta vastasi projektisihteerinä toimiva toimintaterapeutti yhdessä 2 toimintaterapeuttiopiskelijan kanssa. Ryhmäläiset osallistuivat ryhmään aktiivisesti, keskimäärin 10 kertaa osallistumisen vaihdellessa 5-12 kertaan. Lisäksi ryhmäläisille tarjottiin mahdollisuutta osallistua projektin yhteisiin tapahtumiin 10
(Seniorivoimaa, tanssitapahtuma, pikkujoulut). Ryhmäkertojen sisältö suunniteltiin asiakkaiden mielenkiintojen mukaisesti: teemoiksi nousivat kirjallisuus, runot, käden taidot, taidenäyttelyihin tutustuminen, maalaaminen, musiikki ja aivojumppa. COPM-menetelmän avulla tehtyjä alku- ja loppuarviointeja vertailemalla on huomattavissa, että yksilöllisesti tarkasteltuna muutosta parempaan on tapahtunut seitsemällä yhdeksästä osallistujasta. Ryhmätasolla tarkasteltuna on näkyvissä positiivinen muutos sekä toiminnoista suoriutumiseen että niihin tyytyväisyyteen. Depressiivisyyttä mittaavan BDI-II arvioinnin pisteet alenivat seitsemällä yhdeksästä ryhmäläisestä muutoksen ollessa keskimäärin 3 pistettä. Osallistujat antoivat positiivista palautetta erityisesti ryhmässä vallinneesta positiivisesta ilmapiiristä, uusien ystävien löytämisestä, hyvästä seurasta ja retkien tekemisestä. Kahdeksan ryhmäläistä palautti palautelomakkeen. Palautteessa ryhmäläiset arvioivat ryhmän vastanneen odotuksiaan hyvin. Hyväksi oli koettu yhdessä oleminen ja uudet ihmissuhteet (n=6) ja ryhmän oli koettu antaneen voimavaroja arkeen (n=3). Myös ilmapiiri oli koettu hyvänä (n=3) ja kiitosta saivat valitut toiminnot. Muutosehdotuksia ei tullut paljoa. Yksittäisinä kokemuksina tuotiin esille, että kulttuuriretkiä olisi voinut olla enemmän, keskustelua olisi voinut olla enemmän ja ryhmä olisi saanut olla pidempi (n=2). Muutama toi esille toiveen toiminnan jatkumisesta (n=2). Ohjaajien toiminnassa iloisuus ja myönteisyys sai kiitosta (n=5) samoin kuin kannustaminen (n=3) ja yksilöllinen huomiointi (n=2). 3.4.2.3. Tasapainoisen elämän ohjelma kotona asuvien ikääntyvien tukena Tasapainoisen elämän ohjelma perustuu amerikkalaiseen Lifestyle Redesign ennaltaehkäisevään toimintaterapiaohjelmaan, joka on osoitettu vaikuttavaksi tavaksi parantaa ja ylläpitää yli 60-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua (Clark ym. 1997). Alkuperäisohjelma on kestoltaan 9 kk ja viikoittaisten ryhmätapaamisten lisäksi ohjelmaan sisältyy kuukausittainen kotikäynti, jonka avulla voidaan tarkentaa ryhmäläisten henkilökohtaisia tavoitteita ja niiden toteutumista ohjelman aikana. Ohjelmaa on kokeiltu eri puolilla eurooppaa 2 8 kk pituisena, ja projektissa päätettiin toteuttaa pilottiryhmä 5 kk pituisena. Ohjelman teemat liittyvät liikkumiseen, raha-asioiden hoitamiseen, terveyden ylläpitämiseen toimimalla, ruokailuun, ajankäyttöön, turvallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuriin. Ohjelmaa muokataan henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Ryhmän alussa kullekin ryhmäläiselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet COPM menetelmän avulla. Tasapainoisen elämän ohjelman toteuttamista suunniteltiin viikoittain opintopiirityyppisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston työntekijöiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkakoulun opiskelijat tekevät ohjelman sovelluksesta ja kokemuksista 2 opinnäytetyötä toimintatutkimustyyppisesti. Opinnäytteet valmistuvat vuoden 2009 aikana. Pilottiryhmän vaikuttavuutta tarkastellaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen toimintaterapian työntekijöiden kanssa. Työskentelyä ohjaa erikoistutkija, PhD, toimintaterapeutti Greta Häggblom Kronlöf. 11
Ohjelmaa muokataan ja suunnitellaan koko ajan osallistujien tarpeiden mukaisesti. Alkaneen ryhmän pääasiallisiksi mielenkiinnon kohteiksi nousivat alussa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäminen, turvallisuus ja ympäristössä liikkuminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen. Osallistujilta on kerätty kirjallista palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen, ja he ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä / erittäin tyytyväisiä käsiteltyihin teemoihin. Käydyt keskustelut on koettu erityisen hyviksi. Ryhmälle asetettuja tavoitteita on tarkennettu yksilöllisillä käynneillä. Muutamien kohdalla positiivisia muutoksia oli havaittavissa jo ryhmän alkuvaiheessa: eräs asiakas oppi ja rohkaistui käyttämään linja-autoa, kolme asiakasta tiedosti tarkemmin pulmansa ja lähti hakemaan aktiivisesti lisää apua omaan tilanteeseen. Ryhmää ovat ohjanneet projektisihteerinä ja projektissa ohjatussa harjoittelussa oleva toimintaterapeuttiopiskelija. Ensimmäinen ohjelma saadaan päätökseen helmikuussa 2009 ja tuloksia analysoidaan tämän jälkeen tarkemmin. 4. Projektin keskeiset tulokset Projektin avulla on saatu nostettua ikääntyvien psykososiaalisen tuen ja terapian tärkeys esille sekä ammattihenkilöiden että ikääntyvien keskuudessa. Projektin on myös edesauttanut myönteisen ja voimavarakeskeisen vanhus- ja seniorityön leviämistä järjestettyjen tapahtumien myötä. Ensimmäisen vuoden aikana on saatu kokemuksia yksilö- ja pariterapioiden toteuttamisesta. Samoin ryhmämallien toteuttamisesta on saatu kokemuksia ja on pystytty todentamaan asiakkaiden hyötyneen toiminnoista. Näiden kokemusten avulla on mahdollista lähteä pilotoimaan palvelutuotteita seuraavana vuonna. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden avulla on saatu luotua lähtökohdat verkoston toiminnalle. Verkosto on muodostunut. Konkreettinen yhteistyö on aloitettu koulutusten ja konsultaatioiden toteuttamisella. 12
5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet Jatkotavoitteina vuodelle 2009 psykoterapian osalta on parisuhdetyön kehittäminen ja terapiatyön vaikuttavuuden arviointi. Terapiatyön vaikuttavuutta koskeva Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäyte käynnistyy keväällä 2009 ja se valmistuu joulukuussa 2009. Ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen oli suunnitelmissa ensimmäiselle syksylle, mutta se siirtyy seuraavaan vuoteen. Asiakkaiden yksilölliseen tukemiseen kaivataan lisää menetelmiä. Projektissa on pohdittu mahdollisuuksia virittää opiskelijayhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että opiston opiskelijoiden kanssa siten, että saataisiin opiskelijoita tukihenkilöiksi esimerkiksi masentuneille, yksinäisille vanhuksille koko lukuvuodeksi kerrallaan. Samoin opiskelijoiden roolia voisi kehittää myös ryhmätoimintojen laajentamiseen liittyen. Keväällä 2009 järjestetään yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa ja suunnitellaan yhteistyömuotoja tulevaksi lukuvuodeksi. Asiakas- ja ammattihenkilöyhteydenottojen perusteella näyttäisi olevan tarpeen jatkossa suunnata ja kokeilla ryhmämalleja myös kohdennetuille ryhmille ainakin palveluasumiseen, omaishoitajille, leskille ja aistirajoitteisille. Lisäksi tarpeen voisi olla kehittää ohjattujen ryhmien odottajien ryhmä, jotta ei tulisi liian pitkiä odotusaikoja. Tässä yhteydessä on virinnyt ajatus myös kohdennetun erityistä psykososiaalista tukea tarjoavan päiväkeskustoiminnan tarpeesta, joka voisi tukea kuntoutusjaksotyyppisesti vaikeissa elämäntilanteissa, ja josta voitaisiin saattaen vaihtaa asiakkaita pysyvämpien palveluiden piiriin. Samoin yhtenä kehittämiskohteena on interventioryhmien jatkotoiminnan kokeilu kevyemmillä resursseilla opiskelijatyönä siten, että tavoitteena voisi osin olla ikääntyvien itseohjautuvasti jatkuvat ryhmätapaamiset. Tasapainoisen elämän ohjelmaa tarkastelevat opinnäytetyöt valmistuvat ensi vuoden aikana. Ryhmätoimintojen toteuttamisessa jatketaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kehittymisen seurantaa vaikuttavuuden arvioimiseksi. Seuraavan vuoden aikana on mietittävä, miten saataisiin vertailuryhmiä projektin ryhmille. On oleellista lähteä arvioimaan toteutuneita asiakkuuksia ja aloittaa onnistuneiden prosessien mallintaminen. Tärkeimpänä kysymyksenä tulevana vuonna noussee juurruttamisen aloittaminen ja yhteistyöverkostojen konkreettinen muodostaminen. Kesäkuun alussa projekti järjestää ensimmäisen asiantuntijapäivän yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Päivän aikana esitellään aihealuetta, kokemuksia tähänastisesta työskentelystä ja aloitetaan. yhteistyöverkoston ja päättäjien sitouttaminen. 13