HANKESUUNNITELMA 15.9.2014 HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 1 Hankkeen tarve: hajavesiasian hallinta hajallaan Vuonna 2004 astui voimaan nk. haja-asutuksen jätevesiasetus, joka asetti uudenlaisia vaatimuksia viemäriin liittymättömien kiinteistöjen jäteveden käsittelylle. Lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2011 suuren kansalaiskeskustelun saattelemana. Haja-asutuksen jäteveden käsittelyssä on edelleen suuria puutteita. Merkittävä osa kiinteistöjen jätevesien käsittelystä perustuu mm. neuvontahankkeista saatujen kenttätietojen mukaan edelleen pelkkään sakokaivokäsittelyyn, josta jätevedet puretaan maastoon tai ojaan. Nämäkin järjestelmät ovat usein elinkaarensa loppupäässä (kuva 1). Alueelliset erot lähtötilanteessa ovat suuria. Erityisesti Etelä-Suomessa haja-asutuksen jätevedet ovat paikallistasolla merkittävä kuormittaja ja riski mm. juomavedelle. Kuva 1. Esimerkki Jätevesijärjestelmien alueellisesta uudistamistarpeesta 1 : ylemmässä kuvassa jätevesikohteiden uudistamistarve (punainen=uudistettava 15.3.2016 mennessä, keltainen=perusratkaisu kunnossa, mutta järjestelmä vaatii pieniä parannuksia tai toimivuuden seurantaa, eli on käyttöikänsä päässä, vihreä: järjestelmä on nykyisellään kunnossa ja sininen=kohteessa syntyy vain vähäisiä jätevesimääriä, ei puhdistusvaatimusta). Haja-asutuksen jätevesiasetus sekä siirtymäajan siirtoa koskeva lainsäädäntömuutos on aiheuttanut asukkaissa hämmennystä. Asukkaat odottavat edelleen, mitä toimia heiltä vaaditaan ja näin ollen eivät alalle syntyneet asiantuntijapalvelujen tuottajat, kuten suunnittelupalvelut ja erilaisten käsittelyratkaisujen tuottajat, ole saaneet palveluilleen kysyntää. Palveluiden kehittäminen on osin pysähdyksissä. Alalla on paljon toimijoita (kuva 2) joiden osaamisen ja tiedon vaihtoa ei ole järjestetty ja keskinäinen vuorovaikutus on satunnaista, johtuen pitkälti jokaisen toimijan itsenäisestä roolista hajajätevesiasiassa. Keskustelua asiasta käydään lähinnä tiedotusvälineiden kautta sekä pienemmissä erillisissä piireissä. Näiden piirien keskinäinen vuorovaikutus on heikkoa, vaikka yhteisiä asioita ja halua keskustella olisi. Alalla on liikkeellä myös väärää ja puutteellista tietoa vaatimuksista, niiden edellyttämistä toimista ja keinoista. Voidaan perustellusti sanoa, että hajavesiasian hallinta on hajallaan.
Kuva 2. Haja-asutuksen jätevesiasian toimintakenttää, jossa vuorovaikutus tapahtuisi HARA-hankkeen avulla. 2 Hankkeen taustalla VEDET-hanke Toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämisen tarvetta, erityisesti asiantuntijatasolla, on peräänkuulutettu vuosikausia. Ympäristöhallinnon vuosina 2007-2009 koordinoima työryhmä 2 oli ponnistus oikeaan suuntaan ja työryhmä onnistuikin saamaan aikaan useita parannusehdotuksia käytäntöihin sekä lisäsi selkeästi toimijoiden vuorovaikutusta. Työryhmässä käsiteltyjen asioiden loppuun vienti jäi kuitenkin osittain puolitiehen ja kerätty tieto lienee hautautunut työryhmätyöskentelyssä mukana olleiden tahojen arkistoihin. Tiedon laajempi jakaminen ja säilyttäminen jäi puutteelliseksi. Nämä epäkohdat johtuivat todennäköisesti siitä, työryhmän toimikausi oli määräaikainen ja siitä, että työryhmälle ei varattu valmisteluresurssia, vaan kaikki toimijat osallistuivat työhän oman työnsä ohessa myös puheenjohtajisto ja sihteeristö. Myös työkalut tiedon yhteiseen jakamiseen ja säilyttämiseen puuttuivat. Keskitetty tiedon koonti ja jakaminen on useassa yhteydessä tunnistettu haaste ja hajajätevesien osalta alan toimijoita on pyritty tuomaan yhteen ainakin Etelä-Suomen VEDET-hankkeessa. Tämä hanke on Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Hämeen liittojen sekä Uudenmaan ja Hämeen ELYkeskusten yhteishanke, jonka tavoitteena on edistää vesienhoidon tilaa Etelä-Suomessa innovatiivisen projektikehityksen kautta 3. Hankkeella on kolme teemaa, joista yksi on haja-asutuksen jätevedet. Projekteja kehitellään kunkin teeman osalta tuoden alan toimijoita yhteen. Toisin sanoen alan toimijoiden vuorovaikutusta - eräänlaista joukkoälyä - hyödynnetään projekti-ideoinnissa. VEDET-hankkeen seminaarissa syksyllä 2013 sekä sen jälkeisissä kokoontumisissa alan toimijat ovat tuoneet vahvasti esille koordinoidun vuorovaikutuksen tarvetta. Näissä tilaisuuksissa ajatus HARAhankkeesta on saanut alkunsa. 2(5)
3 Hankkeen tavoitteet: parempi vuorovaikutus ratkaisut haasteisiin tieto ja käytännöt jakoon Hankkeen tarkoituksena on luoda pohja sille, että jäteveden käsittelyn uudistus saadaan toteutumaan hallitusti siten, että puutteelliset järjestelmät korjattaisiin kohtuullisella aikavälillä ja että kiinteistöillä on käytössään asianmukaiset, ympäristön kannalta kestävät, käyttäjän tilanteeseen sopivat ja toimintavarmat jätevesiratkaisut. Tämän kautta haja-asutuksen jätevesien ympäristövaikutukset pienenisivät pitkällä aikajänteellä. Nykytilanteessa tämä edellyttää parempaa vuorovaikutusta ja hallittua haasteisiin tarttumista laajalla toimijapohjalla. HARA-hankkeessa pyritään kehittämään haja-asutuksen jätevesialan toimijoiden vuorovaikutusta, tunnistamaan lainsäädännön toteutuksen mahdollisia epäkohtia ja pullonkauloja sekä etsimään ja esittämään niihin ratkaisuja. Ajatuksena on luoda foorumi, jossa alan koeteltuja, hyviä käytäntöjä ja toisaalta haasteita tuodaan alan toimijoiden tietoisuuteen ja yhteiseen pöytään keskusteltavaksi. Näin alan asiantuntijoiden joukkoäly saataisiin aktivoitua ja käyttöön. Parempi vuorovaikutus johtaisi parempaan keskinäiseen ymmärtämykseen ja parempaan järjestelmien toteutukseen. Vaatimusten soveltamisen ongelmakohtiin voitaisiin puuttua ennakoiden, hyödyntäen laajaa asiantuntijaverkostoa. Hankkeen onnistuessa oikea tieto leviää laajalle joukolle, jopa valtakunnallisesti, kun alan toimijat levittävät sitä omissa sidosryhmissään ja edistävät järjestelmien uudistamistyötä yhdessä tuumin. Tieto ja käytännöt saatetaan nykyisten ja tulevien toimijoiden käyttöön nyt ja jatkossa. HARA-hanke on yleishyödyllinen projekti, vaikkakin muutama keskeinen hyödynsaaja voidaan tunnistaa: Alan asiantuntijat (siis kunta- ja valtionhallinnon viranomaiset, alan yrittäjät, neuvontajärjestöt, koululaitokset): laaja sidosryhmäverkosto, jonka kautta saa ajankohtaista tietoa asiantuntijatasolta ja jonka kanssa voi pallotella ajatuksia haastavista kysymyksistä. Asukkaat ja päätöksentekijät: parempi vuorovaikutus ja tiedonvaihto asiantuntijoiden kesken sekä parantaa tiedonsaantimahdollisuuksia ja saadun tiedon laatua, että vähentää ristiriitaisen tiedon leviämistä. Nämä tekijät helpottavat päätöksentekoa niin kiinteistökohtaisesti kuin kuntatasolla ja valtakunnallisestikin. Vesistöt ja ympäristö: kun kiinteistöillä tehdään laadukkaita päätöksiä jätevesien suhteen, saadaan vesistö- ja ympäristövaikutuksia pienemmäksi. 4 Toimenpiteet: HAJAVESIRAATI ja HARA-foorumi Hankkeen kaksi keskeistä toimintamuotoa on verkkofoorumilla tapahtuva keskustelu ja ongelmanratkaisu sekä alan toimijoiden (hajavesiraati ja muut toimijat) yhteiset tapaamiset (kokoukset ja foorumi). Toimenpiteet näiden suhteen olisivat seuraavat: HARA-verkkofoorumin perustaminen ja käyttöönotto. Verkkofoorumi on sosiaalista mediaa muistuttava yleismaallinen työpöytä, jonka käyttäjäpiiri koostuu lähinnä alan asiantuntijoista. Foorumin käyttö on kirjautumisen takana ja se annetaan HAJAVESIRAADIN jäsenille ja muille asiantuntijoille. Käyttäjät voivat osallistua keskusteluun yhdessä tai useammassa teemassa, omien intressiensä mukaan. Verkkofoorumissa käyty keskustelu sekä saavutetut tulokset säilyvät nykyisten ja tulevien osallistujien saatavilla erikseen suunniteltavan työkalun avulla. 3(5)
HAJAVESIRAADIN yhteen kokoaminen. Raatiin kutsutaan laaja alan toimijoiden edustus (mm. kuvan 1 mukaan). Jokainen osallistuu toimintaan oman työnsä ohessa. HARA-kokoukset (esim. 4 kokousta vuodessa). Raadin toimintaa ohjaamaan tehdään toimintasuunnitelma, jossa määritellään kokousten tarkemmat aihepiirit yhdessä alan toimijoiden kanssa. Kokouksissa käsitellään ennalta sovittuja ja valmisteltuja asiakokonaisuuksia ja tavoitteena on konkreettisten tulosten/esitysten syntyminen. HARA-foorumi (esim. 2 foorumia vuodessa). Foorumiin kutsutaan raatia laajempi osallistujajoukko eri puolilta Suomea. Foorumissa käsitellään raadin kokouksissa esiin tulleita, laajempaa huomiota vaativia asiakokonaisuuksia. Foorumit toimivat myös valtakunnallisina koulutus/tiedonvaihtotilaisuuksina. Hankkeen tuotoksina syntyy mm.: Verkkofoorumi toimijoiden käytännön työn tueksi Verkkofoorumi toimii myös tietopankkina kokouksissa ja foorumissa käsitellyistä asioista Esityksiä asioiden eteenpäin viemiseksi jätevesien käsittelyn kehittämiseksi Osaamisen ja tiedon vaihtoa Alustavia esimerkkejä kokous- ja foorumiaiheiksi mm. Asukkaiden motivointi laadukkaan toteutuksen tekemiseksi paikallistasolla Vesihuollon laajentuminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä Ammattimaisen suunnittelun kysyntä ja laadukkaat toteutukset Kuiva- tai vähävetinen sanitaatio nyky-suomessa Jätevesijärjestelmien huolto ja lietteen hyödyntäminen Lykkäyshakemukset ja valvontatoimet siirtymäajan päätyttyä Mallikohteet asukkaiden tueksi järjestelmien uudistamisessa, suunnittelutekniset kysymykset 5 Hankkeen organisointi, aikataulu ja resurssitarve Hankkeen toimiaika olisi 2014-2016, lainsäädännön antaman siirtymäajan päättymisvuoteen asti. HARA-kokouksia olisi näin ollen 2-3 kuukauden välein ja HARA-foorumi järjestettäisiin 1-2 kertaa vuodessa. Kokousten, foorumeiden sekä verkkokeskustelun järjestäminen on aikaa vievää puuhaa, mutta hanke pyrittäisiin pitämään hallinnollisesti mahdollisimman kevyenä ja hyödyntämään osallistujien tiloja sekä aktiivisuutta oman toimen ohessa. Hankkeessa hyödynnettäisiin verkkofoorumin pohjana lähtökohtaisesti VEDET-hankkeessa kehitettyä ohjelmistoa. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, aatteellinen yhdistys, jolla on pitkä kokemus haja-asutuksen jätevesien tiimoilta tehdystä yhteistyöstä toiminta-alueensa kuntien kesken, vesiensuojeluyhdistysten kesken sekä neuvontahankkeiden kesken. Yhdistyksessä projektinjohtajana on toiminnanjohtaja Jaana Pönni ja hankkeeseen palkataan osa-aikainen koordinaattori. Koordinaattori vastaa käytännön töiden valmistelusta sekä yhteyksistä sidosryhmiin sekä toimii foorumin yhtenä sparraajana. Yhdistyksen muu henkilökunta avustaa hanketta tarvittaessa esim. talousraportoinnin osalta. HAJAVESIRAATI työskentelee oman työnsä ohessa, keskeisille asiantuntijoille annettaisiin sparraajarooli verkkofoorumilla. Kokoukset ja foorumit voitaisiin järjestää HAJAVESIRAADIN osallistujien tiloissa (esim. Suomen ympäristökeskus). 4(5)
6 Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskulut ovat arviolta 65 000 (alla oleva taulukko), omarahoituksen osuus olisi 20 %, eli 13 000. Hankkeelle haetaan maakunnan kehittämisrahaa, jonka osuus kuluista olisi 80 % eli 52 000. Taulukko 1. Hankkeen arvioidut vuosittaiset kulut momenteittain. BUDJETTI MENOT 2014 2015 2016 2014-2016 Henkilöstökulut 8000 21000 15000 44000 Matkakulut 200 800 700 1700 Ostopalvelut 1500 6000 2500 10000 Vuokrat 450 2050 1350 3850 Muut kulut 600 1750 1300 2650 Yhteensä 10750 32600 21650 65000 Lähteet 1) Peuraniemi Minttu, Örnmark Karolina. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2013. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 250. Lohja 2014.. 2) Ympäristöministeriö. Hajajätevesityöryhmän loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja 4/2010. Helsinki 2010. 3) Uudenmaan liitto. VEDET-hankkeen kuvaus, saatavilla osoitteessa www.maailmanpuhtainvesi.fi, haettu 11.9.2014. 5(5)