Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa osaa. Uudisrakennukset ja rakennusten muutoshankkeet tulee suunnitella suojeltuun rakennuskantaan yhteen sovittaen ja harmoninen kokonaisuus säilyttäen (valmistaloratkaisuja ei suosita sellaisenaan alueella). 1. SIJOITUS JA SUUNTAUS Pappilan vanha päärakennus Pappilan vanhan päärakennuksen koordinaatisto Tonteilla 2 ja 3 uudisrakennukset sijoitetaan pappilan vanhan päärakennuksen kanssa samaan koordinaatistoon. Väentupa Väentuvan koordinaatisto Tontilla 4 siirrettävät aitat sijoitetaan väentuvan kanssa samaan koordinaatistoon. Uudisrakennukset pääsääntöisesti myös väentuvan suuntauksen mukaisesti, mutta pihan lounaissivustalla voi käyttää myös vanhan päärakennuksen linjausta. Portaat Pappilan vanha päärakennus on UUDISRAsijoitettu rakentamisajankohtansa ihanteiden mukaisesti kohti vesistömaisemaa. Väentupa, eli aikaisempi päärakennus on sijoitettu myös aikakautensa ihanteiden mukaisesti rintama kohti kirkkoa. SIIRRETTÄVÄT AITAT P Vanhojen pappilan päärakennuksien alkuperäiset yhteydet ympäristöön säilytetään, rakennukset jätetään vapaasti sijaitseviksi uudisrakentamisella muodostettavien kehyksien sisään. Näin muodostetaan erilaisia rakennuksin rajattuja sisäpihoja, jotka muistuttavat saarijärveläisessä talonpoikaisrakentamisessa aikoinaan käytettyjä säännöllisenmuotoisia piharatkaisuja (neliön tai suorakaiteen muoto, Saarijärvellä ei rakennettu umpipihoja). 1(5)
Harjansuunta Suositeltava harjansuunta on esitetty kuvassa. Rantasaunojen harjansuunta mieluiten rannan myötäisesti. Sisäänkäynnit Pääsisäänkäynnit pyritään järjestämään sisäpiha-alueilta. 2. MAASTOON SOVITTAMINEN Rakennukset sovitetaan huolellisesti maaston muotoihin. Rantarinteen puolella sokkeli ei saa nousta häiritsevän korkeaksi. Rakennuksen sovittamista alarinteen puoleiseen maastoon voi tukea mm. puuterassein ja pensasistutuksin. Pihan taso noin + 126,3 - +126,6 korkeimmillaan noin + 125 noin + 125 1:2 Julkisivun enimmäiskorkeus 4m PIHA+ 126,6 Tonttien 2. ja 3. valtatien puoleisilla rakennusaloilla uudisrakennukset sovitetaan maastoon siten, että kulku rakennuksien ensimmäiseen kerrokseen voi tapahtua valtatien puoleiselta sivulta. Rakennusten ensimmäisen kerroksen käyttötarkoitus voi olla esim. autokatokset, jolloin ovien tulee olla pystysuuntaan paneloidut, joko lehtiovet tai kippiovet (ei vaakasuuntaan jaoteltuja lamelliovia). LEIKKAUS KOHTI KAAKKOA 2(5)
T Tontilla 4. uudisrakennus/kset tulee sovittaa huolellisesti rantaan päin viettävään rinteeseen mieluiten maantasokerroksen lattiatasoja porrastamalla, jolloin sokkeli ei nouse rannan puolella häiritsevän korkeaksi. Jos lattiatason porrastamista ei voida tehdä esim. esteettömyysvaatimusten takia, tulee rakennuksen istuvuutta maastoon alarinteen puolella tukea esim. terassein ja istutuksin. Vesistö TONTTI 4. LEIKKAUS KOHTI KAAKKOA 3. MITTASUHTEET: Kattomuotoina on sallittu harjakatto ja lapekatto (kaavamääräys). Rakennuksien mittasuhteet muodostetaan sopusuhtaisiksi ja ryhdikkäiksi. a) Suositeltavat kattokaltevuudet uudisrakennuksilla 1: 2,5, 1:2 tai 1:1,5. Pienissä rakennusosissa voi käyttää myös näistä poikkeavaa kattokaltevuutta. b) Rakennusten massoittelussa tulee käyttää sopusuhtaisia ratkaisuja mm. siten, että runkoleveydet eivät saa olla liian suuria suhteessa rakennuksen korkeuteen ja kokonaismuotoon. Alueella suositellaan käytettäväksi kapeaa runkoleveyttä perinteistä rakennustyyliä mukaillen. c) Rantasaunat: Kattokaltevuus ja julkisivun ja harjan korkeus nykyisen olemassa olevan hirsirakenteisen saunan mukaisesti. 4. RAKENNUKSIEN MATERIAALIT: Alueen kaikki olemassa olevat rakennukset ovat puurakennuksia. Lukuun ottamatta uudempia talousrakennuksia, rakennuksien runko on hirrestä. Päärakennuksien julkisivut on laudoitettu; v. 1900 rakennetussa päärakennuksessa laudoitus on alaosassa vaakasuuntainen ja yläosassa pystysuuntainen. Väentuvan julkisivut on rimalaudoitettu. Aitat ovat hirsipintaisia. a) Uudisrakennusten tulee olla julkisivuiltaan pääosin puuverhoiltuja. Rantasaunoissa ei tarvitse julkisivulaudoitusta, jos saunat rakennetaan hirrestä. Saunojen hirsirakenne ei saa olla kuitenkaan pyöröhirttä. b) Kattomateriaali: Huopa, kattotiili, pelti, viherkatto. Peltikattona suositellaan saumattua peltiä. 3(5)
5. VÄRIT Maalien tulee olla peittäviä, paitsi rantasaunoissa voi käyttää myös hieman kuultavia julkisivun käsittelyaineita. Maalien ja muiden julkisivujen käsittelyaineiden tulee mieluiten olla perinteisin tekniikoin valmistettuja. a) Rakennuksissa tulee olla yksi pääväri, joka soveltuu alueen kokonaisilmeeseen. Tehostevärejä sallitaan, mutta harkitusti. Rantasaunojen värin tulee istua rantamaisemaan, päävärisävyinä suositaan tummia maanläheisiä värejä. b) Katto: Punainen (ei räikeä), musta ja harmaan sävyt. 6. AIDAT Valtatien puoleisella rajalla liikenteen melun leviämistä torjutaan puuaidalla tai kivimuurilla sekä kasvillisuudella. Tontteja ei tule erottaa toisistaan raja-aidoilla, vaan yksityistä tilaa suojataan tarvittaessa kasvillisuuksin ja tilahierarkisin keinoin. 7. VIHERYMPÄRISTÖ Korttelin 603 tonttien 2-4 puutarha on entistä pappilan puutarhaa ja se on osa alueen kulttuurihistoriallista sekä maisemallista arvoa. Uudisrakennussuunnitelmiin sisällytetään puutarhasuunnitelma, joissa osoitetaan säilytettävät puut ja pensaat, sekä rakentamisen tieltä poistettaviksi suunnitellut puut. Säilytettävät elementit: a) Siperianpihtakuuset säilytetään (uusitaan tarvittaessa) maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina puina. b) Päärakennukselle johtava hiekkakäytävä säilytetään nykyisellä sijainnillaan johtaen keskeisesti sisäänkäynnille, myös lehtipuukujanne kuuluu päärakennuksen rakentamisajankohdan puutarhaan. c) Mathias Caloniuksen muistomerkki. d) Rannan puolella rantaviivan tuntuman puustoa säilytetään, alueelle ei tule istuttaa luonnonympäristöstä poikkeavia lajeja (kuten esim. hopeapajua). Rantapuuston ja päärakennuksen välistä rinnettä ei saa kasvattaa puustolla umpeen, vaan päärakennuksen tulee näkyä vesistöön päin. e) Alueen puistomainen luonne nurmialueineen säilytetään. Suositukset puutarhan kehittämiseksi: Puutarhaa elvytetään, ryhdistetään ja kehitetään kauttaaltaan perustamisen aikaisella kasvi- ja pensasmateriaalilla. Puutarhan käytäväverkostoa kehitetään edelleen, tonttien rajat eivät saa muodostaa esteitä, vaan käytäväverkostosta on muodostettava kokonaisuus, kuten eri tonttien puutarha-alueittenkin tulee liittyä toisiinsa. Keskeisten käytävien tulisi mieluiten olla hiekkapintaisia ja selvärajaisia. (Huom. pelastusreitit) a) Alueelle laaditaan puutarhasuunnitelma, jossa lähtökohdaksi otetaan puutarhan säilyneet ominaispiirteet. Tarkempi kasvillisuusinventointi saattaa olla tarpeen suunnitelman pohjaksi. b) Uudisrakennusten piha-alueet suunnitellaan muuhun puutarhaan sopiviksi. Sijaintia vesistön lähellä on hyvä käyttää hyväksi tilasuunnittelussa; etenkin jos alueelle rakennetaan palveluasumisyksikkö, huomiota on kiinnitettävä eri huoneista avautuviin näkymiin viherympäristöön ja järvimaisemaan. Ulkotiloja tulee ajatella rakennuksen sisätilojen jatkeena. 4(5)
c) Alueelle voi perustaa hyöty- ja koristekasvipuutarhoja, istuskeluryhmiä yms. Istutuslaatikot on mahdollista sijoittaa myös terassoiden lämpimään ilmansuuntaan viettävään rantarinteeseen. Istutuslaatikoita lämpimään ilmansuuntaan viettävässä rinteessä. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Helsinki, ( Maisemasuunnittelu Hemgård). 8. LUPAMENETTELY Ennen lopullisten pääpiirrosten laadintaa ja rakennusluvan hakemista, rakennushankkeesta on esitettävä luonnospiirrokset, alustava värisuunnitelma ja alustava asemapiirros, jossa esitetään rakennuksen sopivuus maastoon ja olemassa olevaan rakennuskantaan ja viherympäristöön. Luonnosaineisto esitetään kaupungin rakennusvalvonnan laaturyhmälle. 5(5)