Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EUROOPAN KOMISSIO Yhteisön hiilija terästeollisuuden investoinnit VUODEN 2002 TUTKIMUSTA KOSKEVA KERTOMUS Tilanne 1. tammikuuta 2002

Tämän kertomuksen on laatinut talouden ja rahoituksen pääosaston rahoitustoimet, ohjelmien hallinnointi ja yhteydet EIP-ryhmään -nimisen osaston laina- ja infrastruktuuriohjelmien hallinnointiyksikkö. Yksikkö vastaa Sijoitukset yhteisön hiili- ja terästeollisuudessa -katsauksesta, johon tämä kertomus perustuu. Tätä julkaisua koskevia lisätietoja voi pyytää yllä mainitun yksikön seuraavilta henkilöiltä: Puhelin Sähköposti Peter Reichel yksikön päällikko (352) 43 01 36 443 peter.reichel@cec.eu.int René Ernstberger hallintovirkamies (352) 43 01 33 028 rene.ernstberger@cec.eu.int tai seuraavasta osoitteesta: Euroopan komissio Talouden ja rahoituksen pääosasto Rahoitustoimet, ohjelmien hallinnointi ja yhteydet EIP-ryhmään Ohjelmien hallinnointi (infrastruktuuri- ja lainaohjelmat) Bâtiment Wagner A 119 Rue Alcide De Gasperi L-2920 Luxembourg Faksi (352) 43 01 36 599 Puhelut ulkomailta: ulkomaan tunnus + 352 (Luxemburgin maanumero) + 43 01 (komissio) + alanumero 33 028

Yhteenveto 1 Johdanto 1.1 Tavoite ja määritelmät......................................................... 35 1.1.1 Tutkimuksen tavoite.......................................................... 35 1.1.2 Määritelmät............................................................... 35 1.1.3 Vuosia 2000 ja 2001 koskevien investointimenojen tarkastelu.................................. 36 1.2 Ecu/euro................................................................ 36 2 Euroopan unionin taloudellinen tilanne vuonna 2001 37 3 Kivihiililouhimot 3.1 Markkinat................................................................ 39 3.2 Investoinnit ja louhintamahdollisuudet................................................ 40 3.3 Valtiontuki................................................................ 41 3.4 Kivihiiliteollisuuden investointilainat................................................. 42 4 Koksaamot 4.1 Investoinnit............................................................... 43 4.2 Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet................................................. 44 5 Terästeollisuus 5.1 Yleistilanne............................................................... 45 5.2 Investointimenot............................................................ 45 5.2.1 Investointien kehitys teräsalalla.................................................... 45 5.2.2 Investointien jakautuminen tuotantolaitoksittain.......................................... 47 5.2.2.1 Terästeollisuuden koksaamot..................................................... 47 5.2.2.2 Sintraamot............................................................... 48 5.2.2.3 Masuunit................................................................ 48 5.2.2.4 Terästehtaat.............................................................. 49 5.2.2.5 Jatkuva valu.............................................................. 50 5.2.2.6 Pitkien tuotteiden valssaamot..................................................... 50 5.2.2.7 Levytuotteiden kuumavalssaamot.................................................. 51 5.2.2.8 Leveän nauhan kylmävalssaamot.................................................. 52 5.2.2.9 Pinnoituslaitokset........................................................... 52 5.3 Päätelmät................................................................ 53 5.3.1 Tutkimustulokset............................................................ 53 5.3.2 Alan kehitys ja näkymät........................................................ 53 31

Tilastotaulukot I Kivihiili Taulukko 1 Kivihiili: Investointimenot............................................ 57 Taulukko 2 Kivihiili: Menot louhintatonnia kohti...................................... 58 Taulukko 3 Kivihiili: Louhinta ja louhintamahdollisuudet................................. 59 II Koksi Taulukko 4 Koksi: Investointimenot............................................. 60 Taulukko 5 Koksi: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.................................. 61 III Sintrauslaitokset Taulukko 6 Kivihiiliagglomeraatit: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet......................... 62 Taulukko 7 Ruskohiilibriketit: Tosiasiallinen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.................... 62 IV Rautakaivokset Taulukko 8 Rautamalmi: Investointimenot......................................... 63 Taulukko 9 Rautamalmi: Louhinta ja louhintamahdollisuudet.............................. 63 V Rauta- ja terästeollisuus A Investointimenot Taulukko 10 Kokonaisinvestointimenot............................................ 64 Taulukko 11 Investointimenot (kansallisessa valuutassa).................................. 65 Taulukko 12 Investointimenot laitoksittain.......................................... 66 Taulukko 12.1 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Belgia, Tanska........................... 66 Taulukko 12.2 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Saksa, Kreikka........................... 67 Taulukko 12.3 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Espanja, Ranska.......................... 68 Taulukko 12.4 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Irlanti, Italia............................. 69 Taulukko 12.5 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Luxemburg, Alankomaat..................... 70 Taulukko 12.6 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Itävalta, Portugali......................... 71 Taulukko 12.7 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Suomi, Ruotsi........................... 72 Taulukko 12.8 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Yhdistynyt kuningaskunta, EU-15................ 73 B Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Taulukko 13 Malmiagglomeraatit: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.......................... 74 Taulukko 14 Harkkorauta: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.............................. 75 Taulukko 15 Raakateräs yhteensä: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet......................... 76 Taulukko 16 Raakateräs: Ennakoidut tuotantomahdollisuudet............................... 77 Taulukko 17 Raakateräs: Prosessikohtaiset tuotantomahdollisuudet Eri prosessien osuudet............ 78 Taulukko 18 Happiteräs: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet............................... 79 Taulukko 19 Sähköteräs: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.............................. 80 Taulukko 20 Jatkuva valu: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.............................. 81 Taulukko 21 Kuumavalssatut leveät nauhat: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet................... 82 Taulukko 22 Raskaat profiiliteräkset: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet........................ 83 Taulukko 23 Kauppateräkset ja kevyet profiiliteräkset: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.............. 84 Taulukko 24 Sileät betoniraudat: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.......................... 85 Taulukko 25 Kiepitetyt betoniraudoitteet: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet..................... 86 Taulukko 26 Valssilanka: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.............................. 87 Taulukko 27 Kuumavalssattu kapea nauha ja putkinauha: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet........... 88 Taulukko 28 Kuumavalssattu kapea nauha ja levyt keloista: Tuotanto.......................... 89 Taulukko 30 Kuumavalssatut levyt ja leveälattateräkset: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet............. 90 Taulukko 33 Kylmävalssatut levyt: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet......................... 91 Taulukko 34 Pitkät tuotteet yhteensä: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet....................... 92 Taulukko 35 Levytuotteet: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet.............................. 93 Taulukko 36 Kuumavalssatut tuotteet yhteensä: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet................. 94 Taulukko 38 Kuumavalssatut tuotteet, kylmävalssatut levyt ja pinnoitetut levyt: keskimääräinen vuosikasvu........................................... 95 Taulukko 39 Tuotantomahdollisuuksien käyttöaste 1996 2001.............................. 96 Taulukko 40 Tuotantomahdollisuuksien käyttöaste tuotantoportaittain vuonna 2001.................. 97 Taulukko 41 Raakateräksen tuotantomahdollisuuksien käyttöaste vuonna 2001.................... 98 Taulukko 42 Tuotantomahdollisuuksien käyttöaste tuotantoportaittain vuonna 2001.................. 99 Taulukko 43 Pinnoitetut levyt: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet........................... 100 32

Kuviot Kuvio 1 Investointien vaihtelu edellisen vuoden ennusteisiin verrattuna............................. 46 Kuvio 2 Kokonaisinvestointien jakautuminen tuotantovälineittäin................................. 46 Kuvio 3 Malmiagglomeraattien ja harkkoraudan enimmäistuotantokapasiteetti......................... 49 Kuvio 4 Sähköteräksen ja happiteräksen enimmäistuotantokapasiteetti............................. 49 Kuvio 5 Kuumavalssattujen pitkien tuotteiden enimmäistuotantokapasiteetti.......................... 51 Kuvio 6 Kuumavalssattujen levytuotteiden enimmäistuotantokapasiteetti............................ 51 Kuvio 7 Kylmävalssattujen levyjen enimmäistuotantokapasiteetti................................. 52 Kuvio 8 Pinnoitettujen tuotteiden enimmäistuotantokapasiteetti................................. 53 33

1 Johdanto 1.1 Tavoite ja määritelmät 1.1.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimus perustuu lukuihin, jotka on saatu EHTY:öön kuuluvilta yrityksiltä ja jotka kattavat 31. joulukuuta 2001 mennessä hiilen tuotannon, raakaterästuotannon ja EHTY:n perustamissopimuksessa eriteltyjen valmiiden tuotteiden tuotannon lähes kokonaisuudessaan. Tutkimustulokset on koottu alue- (hiiliteollisuus) ja jäsenvaltiokohtaisesti (terästeollisuus). On syytä huomata, että vuotta 2002 ja sitä seuraavia vuosia koskevat ennusteet ovat peräisin teollisuudelta, eikä komissio näin ollen vastaa niistä. 1.1.2 Määritelmät 1.1.2.1 Investointihankkeiden luokittelu Yrityksiä pyydettiin kyselyyn vastatessaan erottelemaan seuraavassa mainittujen kolmen eri investointihanketyypin vaikutus investointimenoihin ja niiden tuotantomahdollisuudet: ennen 1. tammikuuta 2002 toteutetut tai sidotut investoinnit (luokka A), investoinnit, jotka on päätetty toteuttaa, mutta joita ei ole vielä sidottu 1. tammikuuta 2002 (luokka B), muut investoinnit, jotka on tarkoitus sitoa 1. tammikuuta 2002 ja 31. joulukuuta 2005 välisenä aikana (luokka C). 1.1.2.2 Investointimenot Investointimenoiksi katsotaan menot, jotka on kirjattu tai kirjataan kyseisen vuoden käyttöomaisuudeksi kyseisen vuoden hinnoilla, paitsi menot, jotka käytetään työntekijöiden asuntojen rakentamiseen ja osakkuuksien hankkimiseen, sekä investoinnit, jotka eivät liity suoraan EHTY:n perustamissopimuksessa määriteltyihin tuotteisiin. 1.1.2.3 Teknisiä tietoja Louhinta- ja tuotantomahdollisuuksia koskevat luvut on saatu luokkien A ja B toteutuneista investoinneista kyseiseltä vuodelta. KIVIHIILI: LOUHINTAMAHDOLLISUUDET Annetut luvut tarkoittavat suurinta mahdollista nettolouhintaa, joka on teknisesti toteutettavissa, eli louhintaa, johon menekkivaikeudet, lakot tai työvoiman saannin vaikeudet eivät vaikuta olemassa olevat tekniset järjestelmät (maanalainen ja maanpäällinen tekniikka, huuhdonta-altaat) huomioon ottaen. Huom. Louhintaa koskevat tiedot on ilmoitettu 1 000-metrisinä tonneina, markkinoille saatettu tonni = laskentatonni. Mukaan ei ole laskettu eräitä pieniä kaivoksia, joissa louhinta on vähäistä, kuten Saksan pienkaivoksia, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevia ns. lisenssinalaisia kaivoksia (licensed mines). KOKSI: TUOTANTOMAHDOLLISUUDET Annetut luvut tarkoittavat koksin vuotuista enimmäistuotantoa, joka on mahdollista saada kyseisellä hetkellä toiminnassa olevista laitoksista, kun otetaan huomioon teknisesti hyväksyttävissä oleva vähimmäiskeittoaika koksihiiliseoksen tavanomaisen koostumuksen aikaansaamiseksi uunien kunto sekä uunien edellä ja jäljessä olevien laitteistojen tarjoamat mahdollisuudet huomioon ottaen. Tuotteiden menekin ja raaka-aineiden saannin oletetaan olevan turvattuja. RAUTAMALMI: LOUHINTAMAHDOLLISUUDET Annetut luvut tarkoittavat suurinta mahdollista kaivosyksikössä toteutettavissa olevaa jatkuvaa louhintaa, kun otetaan huomioon palvelumahdollisuudet, esimerkiksi maanalaiset tai maanpäälliset valmistelulaitokset, jos malmi myydään vasta käsittelyn jälkeen. AGGLOMERAATIT, HARKKORAUTA, RAAKATERÄS JA VALSSATUT TUOT- TEET: TUOTANTOMAHDOLLISUUDET Agglomeraattien, harkkoraudan, raakateräksen ja valssattujen tuotteiden tuotantomahdollisuuksia koskevat luvut tarkoittavat enimmäistuotantoa, joka laitoskokonaisuudessa voidaan tosiasiallisesti saavuttaa, kun otetaan huomioon tuotantokapeikot, joita yksittäiset laitokset voivat aiheuttaa kokonaisuudelle. Mahdollinen enimmäistuotanto on määritelty seuraavasti: Enimmäistuotantokapasiteetti tarkoittaa suurinta mahdollista tuotantoa, joka on saavutettavissa kyseisen vuoden aikana normaaleissa työolosuhteissa vuoden alussa käytössä olevissa laitoksissa, kun otetaan huomioon korjaukset, kunnossapito, tavanomaiset lomat sekä vuoden aikana käyttöön otettavien laitosten lisätuotanto ja lopullisesti suljettavien laitosten tuotanto. Tuotantoarvion on perustuttava kunkin kyseessä olevan laitoksen panoksen todennäköiseen koostumukseen ja siihen oletukseen, että raaka-aineita on saatavissa. Arvioitaessa masuunien ja terästehtaiden enimmäistuotantomahdollisuuksia mukaan on otettu kaikkiin terästehtaisiin toimitettava harkkorauta, ei siis ainoastaan esimerkiksi masuunien kanssa samaan kaivospaikkaan perustettuihin terästehtaisiin toimitettava harkkorauta. Valssaamojen tuotantomahdollisuuksia koskevissa arvioissa on otettu huomioon kaikki normaalit puolivalmistetoimitukset valssaamoille, ei siis ainoastaan lähellä olevista terästehtaista tulleet toimitukset. 35

Valssaamojen kohdalla tuotantomahdollisuudet riippuvat myös valssaamoihin syötettävien tuotteiden muodosta, metallurgisista ominaisuuksista ja leveydestä sekä siitä, mitä tuotteita halutaan saada aikaan. Kun yritykset eivät pystyneet ennustamaan tulevaa kysyntää, niitä pyydettiin käyttämään vuoden 2001 tilannetta pohjana arvioidessaan valssaamoihin syötettyjen ja niistä saatujen tuotteiden jakautumista valssaamoissa. 1.1.3 Vuosia 2000 ja 2001 koskevien investointimenojen tarkastelu On huomattava, että tässä kertomuksessa vuosien 2000 ja 2001 investointimenoja koskevat luvut saattavat poiketa vuoden 2001 kertomuksen luvuista pääasiassa kolmesta syystä: Yritykset ovat voineet korjata vuotta 2000 koskevia menoja, kun lopullinen tilinpäätös on tehty. Yritysten vuoden 2001 toteutuneet menot ovat usein saattaneet poiketa menoennusteista, jotka on esitetty 1. tammikuuta. Todellinen muuntokurssi muutettaessa kansallisia valuuttoja euroiksi vuonna 2002 on saattanut poiketa siitä kurssista, jota on aiemmin käytetty tehtäessä seuraavan vuoden investointimenoennusteita. 1.2 Ecu/euro Vuoden 1998 loppuun asti voimassa ollut ecu on rahayksikkö, jonka arvo määräytyy seuraavista EU:n jäsenvaltioiden kansallisista valuutoista muodostuvan valuuttakorin perusteella: BEF 3,301 PTE 1,393 LUF 0,130 DKK 0,1976 FRF 1,332 ITL 151,8 DEM 0,6242 NLG 0,2198 ESP 6,885 GRD 1,440 IEP 0,008552 GBP 0,08784 Ecun vasta-arvo tietyn maan valuutassa on yhtä kuin ecun valuuttakoriin otettujen valuuttojen vasta-arvojen summa kyseisen maan valuutassa. Alla olevassa taulukossa näkyvät lukujen muuntamiseen käytetyt keskiarvot. Vuodeksi 1999 ja siitä eteenpäin luvut on muunnettu taulukossa esitetyn, kansallisessa valuutassa 1. tammikuuta 1999 voimassa olleen euron kurssin mukaisesti: Maa Rahayksikkö 1998 1999 2000 2001 2002 Belgia................... BEF 40,621 40,340 40,340 40,340 40,340 Tanska.................. DKK 7,499 7,449 7,443 7,452 7,441 Saksa................... DEM 1,969 1,956 1,956 1,956 1,956 Kreikka.................. GRD 330,731 329,689 330,250 340,750 340,750 Espanja.................. ESP 167,184 166,386 166,386 166,386 166,386 Ranska.................. FRF 6,601 6,560 6,560 6,560 6,560 Irlanti.................... IEP 0,786 0,788 0,788 0,788 0,788 Italia.................... ITL 1,944 1,936 1,936 1,936 1,936 Luxemburg................ LUF 40,621 40,340 40,340 40,340 40,340 Alankomaat............... NLG 2,220 2,204 2,204 2,204 2,204 Itävalta.................. ATS 13,854 13,760 13,760 13,760 13,760 Portugali................. PTE 201,695 200,482 200,482 200,482 200,482 Suomi................... FIM 5,983 5,946 5,946 5,946 5,946 Ruotsi................... SEK 8,916 9,488 8,564 9,246 9,468 Yhdistynyt kuningaskunta...... GBP 0,676 0,705 0,623 0,620 0,623 36

2 Euroopan unionin taloudellinen tilanne vuonna 2001 Euroalueen taloudellinen tilanne heikkeni vuoden 2001 aikana. Euroalueen BKT pysyi lähes muuttumattomana vuoden 2001 toisella ja kolmannella neljänneksellä, minkä jälkeen se pieneni 0,3 prosenttia viimeisen vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2001 keskimääräinen kasvu oli 1,4 prosenttia. Yksityinen kulutus pieneni, sillä lukuisat hintojen nousut heikensivät kotitalouksien ostovoimaa. Myös pörssikurssien lasku ja työmarkkinoilla vallinnut epävarmuus heikensivät kotitalouksien ostovoimaa. Kansainvälisen kaupan arvo supistui 2 prosenttia, mikä puolestaan johti ulkoisen kysynnän jyrkkään laskuun. Loppukysynnän pienentymisen vuoksi investoinnit vähenivät neljän peräkkäisen vuosineljänneksen aikana, ja varastot pienenivät huomattavasti, mikä myös osaltaan hidasti BKT:n kasvua. Vuoden 2002 alkupuoliskon hienoisen elpymisen jälkeen kasvuvauhdin uskotaan palavan potentiaaliselle tasolleen vuoden 2003 alussa. Rahapolitiikka tuki kasvua vuonna 2001. Euroopan keskuspankki (EKP) laski lyhyitä korkoja neljästi, ja tärkein jälleenrahoituskorko laski 150 peruspistettä 3,55 prosenttiin vuoden 2001 lopussa. Pitkät korot laskivat hieman vuonna 2001, mutta vuoden viimeisestä neljänneksestä alkaen ne kääntyivät nousuun vuotta 2002 koskevien elpymisennusteiden vuoksi. Euron kurssi suhteessa dollariin laski vuoden alkupuoliskolla 0,84:ään ja nousi sen jälkeen lyhytaikaisesti, kunnes syyskuun jälkeen alkoi hidas lasku. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa. Inflaatiovauhti jatkoi nopeutumistaan vuoden alkupuoliskolla. Euroalueen keskimääräinen inflaatiovauhti oli 2,5 prosenttia vuonna 2001. Tämän voimakkaan nousun aiheutti pääasiassa ruuan ja energian hintojen kohoaminen, mutta siihen vaikutti myös euron heikkous. Vuoden 2001 jälkipuoliskolla inflaatiovauhti kuitenkin hidastui, ja sen odotetaan laskevan 2,2 prosenttiin vuonna 2002. Euroalueen työllisyys kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2001. Työllisyyden reipas kasvuvauhti eroaa selvästi 1990-luvusta, jolloin uusia työpaikkoja ei juuri syntynyt. Työttömyysaste nousi vain hyvin vähän: 0,1 prosenttia vuoden 2001 alhaisimmasta tasosta 8,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden kehitys seuraa kuitenkin talouden tilaa aina viiveellä, ja tilanne saattaakin huonontua tulevina kuukausina. Hieman voimakkaammasta inflaatiosta huolimatta palkankorotukset pysyivät edelleen maltillisina vuonna 2001. Työntekijää kohden laskettu reaalipalkka oli hieman suurempi verrattuna tuottavuuden vähäiseen kasvuun. Julkistalouden alijäämät koko EU:n alueella (UMTS-tuloja lukuun ottamatta) kasvoivat 0,1 prosentista vuonna 2000 0,7 prosenttiin vuonna 2001. Euroalueen vuoden 2001 alijäämä oli 1,3 prosenttia BKT:stä. Pääsyy budjettitasapainon heikkenemiseen oli suhdannesyklin hidastuminen. Voidaan arvioida, että budjettipolitiikan kehitystä (mitattuna alkuperäisen tasapainon suhdannekorjatulla muutoksella) tiukennetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien mukaisesti 0,4 prosentilla BKT:stä vuonna 2002. 37

3 Kivihiililouhimot 3.1 Markkinat Jos perusteena käytetään yhteisön sisäistä bruttokulutusta, primäärienergian kokonaiskysyntä kasvoi vuoteen 2000 verrattuna. Kysyntä kasvoi 0,1 5 prosenttia kaikkien polttoainetyyppien osalta. EU:n sisäinen energian bruttokulutus ( 1 ) 2000 2001 Polttoaine (milj. toe) (milj. toe) (%) Kivihiili 162,4 164,7 +1,4 Ruskohiili 46,9 49,2 +4,9 Maaöljy 565,1 567,4 +0,4 Maakaasu 340,1 346,2 +1,8 Ydinvoima 211,5 218,4 +3,3 Muut 92,0 92,1 +0,1 Yhteensä 1 418,0 1 438,0 +1,4 ( 1 ) Eurostatin tiedot. toe = öljytonniekvivalentti Energian kokonaiskysynnän arvioidaan kasvavan EU:ssa noin 0,8 prosentin vuosivauhdilla tulevien vuosien kuluessa. Maakaasun kysyntä lisääntyy todennäköisesti noin 3 prosenttia vuodessa, kun taas kiinteiden polttoaineiden kysyntä saattaa pienentyä 2,4 prosenttia vuodessa. Sähkön kysyntä kasvaa ennusteiden mukaan noin 1,6 prosenttia vuodessa, ja vastaavasti sähköntuotantoon käytetyn kaasun käyttö lisääntyy todennäköisesti 5,0 prosenttia vuodessa, kun taas kiinteiden polttoaineiden käyttö sähkövoimaloissa saattaa pienentyä noin 1,9 prosenttia vuodessa. Kivihiilen toimitukset yhteisön sisällä ovat edelleen vähentyneet hitaasti. Sen sijaan toimitukset sähköntuotantosektorille lisääntyivät hieman vuonna 2001. Ennusteiden mukaan vuonna 2002 toimitukset lisääntyvät jälleen hieman ja muodostavat yhä suuremman osan kivihiilitoimituksista (70 prosenttia vuonna 2000, 71 prosenttia vuonna 2001 ja 72 prosenttia vuonna 2002). Toimitukset koksaamoihin, jotka ovat toinen pääasiallinen käyttäjä, ovat todennäköisesti vähentyneet vuonna 2001 ja vähenevät myös vuonna 2002. Näin ollen toimitukset jatkanevat vuonna 1985 alkanutta laskusuuntausta, jonka keskeytti ainoastaan vuonna 2000 tapahtunut toimitusten lisääntyminen. Tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kotimaantoimitukset kasvoivat 4,5 miljoonaa tonnia lähinnä sähköntuotantosektorilla ja muilla sektoreilla. Kasvu oli selvästi suurempi kuin koksaamoihin tarkoitettujen toimitusten odotettu väheneminen. Kasvu johtuu tietyissä maakaasu- ja ydinvoimaloissa esiintyneistä ongelmista, joiden vuoksi tuottajat käyttivät enemmän hiiltä korvaavana energianlähteenä. Kysynnän kasvu tyydytettiin lisäämällä tuontia huomattavasti, minkä lisäksi tuottajat käyttivät entistä enemmän varastojaan. Myös Suomessa kysyntä kasvoi miljoonan tonnin verran lähinnä sähköntuotantosektorilla. Kysynnän arvioidaan kasvaneen jonkin verran myös Italiassa, Tanskassa ja Belgiassa. Toisaalta kaikki muut kivihiiltä tuottavat jäsenvaltiot arvioivat kotimaantoimitusten vähentyneen vuonna 2001 (3 miljoonaa tonnia Ranskassa, 2 miljoonaa tonnia Saksassa ja 1,5 miljoonaa tonnia Espanjassa). Ranskassa toimitukset vähenivät lähinnä sähköntuotantosektorilla, jolla ydinvoiman osuus kasvoi 1,5 prosenttia ja vesivoiman osuus lisääntyi 10,8 prosenttia vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden runsaiden vesivarojen ansiosta. Myös Espanjassa toimitukset vähenivät sähköntuotantosektorilla vesivoimatuotannon kasvun vuoksi. Saksassa toimitukset koksaamoihin sitä vastoin vähenivät, sillä Kaiserstuhlin koksaamo suljettiin vuoden 2000 lopussa. Myös toimitukset muille sektoreille vähenivät. Väheneminen kompensoi selvästi hienoisen kasvun, jota todettiin sähköntuotantosektorille suunnatuissa toimituksissa. Kivihiilen tuonti kolmansista maista jatkaa kasvuaan. Vuonna 2001 tuonti kasvoi selvästi enemmän kuin kotimainen tuotanto väheni, kun taas vuonna 2002 tuonnin odotetaan kasvavan lähes yhtä paljon kuin kotimainen tuotanto vähenee. Kolmansista maista peräisin olevaa kivihiiltä on käytettävissä entistä 39

enemmän. Käytettävissä oleva määrä kattaa ennusteiden mukaan reilusti EU:n tarpeet. On syytä huomata, että kansainväliset kivihiilentoimittajat ovat muodostaneet huomattavia yrityskeskittymiä, mikä osoittaa, että tämän teollisuudenalan rakenneuudistus ei rajoitu ainoastaan EU:hun. Valtaosa yhteisön markkinoille tuodusta kivihiilestä on edelleen peräisin viidestä maasta: Etelä-Afrikasta, Australiasta, Kolumbiasta, Yhdysvalloista ja Puolasta. Vuonna 2001 näiden viiden maan osuus oli 73 prosenttia EU:n kivihiilen tuonnista, kun vastaava luku oli 85 prosenttia vuonna 1990. Suurin yksittäinen toimittaja oli edelleen Etelä-Afrikka, jonka osuus oli 25 prosenttia yhteisön markkinoista. Sitä seurasivat Australia (15,5 prosenttia), Kolumbia (12 prosenttia), Yhdysvallat (vähän alle 11 prosenttia) ja Puola (10 prosenttia). Australian markkinaosuus ja Australiasta peräisin olevat määrät vähenivät lähes 17 prosentista vuonna 2000 15,5 prosenttiin vuonna 2001, vaikka hiilen kysyntä kasvoi EU:ssa. Vähenemisen pääasiallisena syynä ovat vuonna 2000 ja vuoden 2001 alkupuoliskolla nousseet rahtihinnat, joiden vuoksi Australian CAF ARA -hinnat muodostuivat epäedullisiksi. Rahtihintojen lasku vuoden 2001 jälkipuoliskolla ja vuoden 2002 alussa on osaltaan johtanut Australiasta peräisin olevan tuonnin elpymiseen. 3.2 Investoinnit ja louhintamahdollisuudet Hiiliteollisuudessa jatkettiin rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on tuotantokulujen pienentäminen, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi jatkettiin myös tuotantokapasiteetin pienentämistä. Euroopan hiilentuotannosta vastaa enää neljä tuottajamaata: Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja ja Ranska. Investointimenot olivat vuonna 2001 yhteensä 448,7 miljoonaa euroa eli lisäystä oli 35,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lisäys koski Ranskaa lukuun ottamatta kaikkia tuottajamaita. Vuodeksi 2002 ennusteet lupaavat huomattavaa vähenemistä, jonka myötä menot laskisivat 374,1 miljoonaan euroon. Vaikka tuotantoyhtiöt ovatkin ponnistelleet kovasti niin teknologian kuin organisaationkin saralla tuottavuuden parantamiseksi, yhteisön kivihiiliteollisuuden tavoite kehittyä kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyiseksi ei ole enää saavutettavissa, mikä koskee suurinta osaa yhteisön tuotantoa. Koska helppopääsyisimmät esiintymät ovat vähitellen ehtyneet ja maailmanmarkkinahinnat ovat vakaat, kuilu yhteisön hiiliteollisuuden tuotantokustannusten ja hiilen maailmanmarkkinahintojen välillä on vuosien varrella leventynyt eikä suinkaan kaventunut ja ainoa ratkaisu tuen rajoittamiseksi on kaikkein tappiollisimpien kaivosten hiilentuotannon asteittainen vähentäminen tai jopa lopettaminen. Kivihiilen tuotanto oli vuonna 2001 78,7 miljoonaa tonnia ja louhintamahdollisuudet 86,1 miljoonaa tonnia eli vähennystä oli 5,2 prosenttia. Louhintamahdollisuudet vähenevät edelleen vuonna 2002. Kivihiilen tuotanto väheni Saksassa 6,7 miljoonaa tonnia vuonna 2001 verrattuna vuoden 2000 tasoon. Vuonna 2002 tuotanto vähentynee vielä 1,7 miljoonaa tonnia. Ruhrin alueella sijaitsevat Westfalenin ja Ewald/Hugon kaivokset sekä Saarlandissa sijaitseva Göttelborn/Redenin kaivos suljettiin vuonna 2000. Auguste Victorian ja Blumenthal/Haardin kaivokset fuusioituivat heinäkuussa 2001. Niederbergin ja Friedrich-Heinrichin kaivokset yhdistettiin tammikuussa 2002, ja ne muodostivat Westin kaivoksen. Vuoden 2001 lopussa kaivossektorilla oli yhteensä 52 600 työpaikkaa, kun vastaava luku oli 66 400 vuoden 1999 lopussa. Vuonna 2001 Saksan kivihiililouhimoihin investoitiin 220,5 miljoonaa euroa, ja vuoden 2002 investoinnit ovat ennusteiden mukaan 216,5 miljoonaa euroa. Espanjassa hiilen louhintaan ja malmin rikastukseen tehdyt investoinnit kasvoivat tuntuvasti eli 93,8 miljoonaan euroon, ja investointi tonnia kohden on kaikkein korkein koko Euroopan yhteisössä eli 6,3 euroa tonnilta. Espanjassa tuotanto väheni noin miljoona tonnia vuosien 2000 ja 2001 välisenä aikana. Vuonna 2002 tuotanto vähentynee vielä 700 000 tonnia. Espanjan kivihiilialueet ovat pieniä, maantieteellisesti syrjäisiä alueita, jotka ovat varsin riippuvaisia hiilentuotannosta. Tuotantoa harjoittavia yrityksiä on 47. Kahdeksan yritystä tuottaa vähintään miljoona tonnia vuodessa (Encasur, Hunosa, Endesa Generación, Coto Minero del Sil, Hullera Vasco-Leonesa, Minero Siderurgica de Ponferrada, Minera Catalano Aragonesa ja Unión Minera del Norte). Tuotanto on vähentynyt koko sektorilla, mutta eniten Asturiassa. Sektorilla oli 14 159 työpaikkaa vuoden 2001 lopussa, kun vastaava luku oli 15 677 edellisenä vuonna. Yhdistyneessä kuningaskunnassa investoinnit kasvoivat vuonna 2001 merkittävästi: 128,4 miljoonaan euroon. Vuonna 2002 investointien määrän ennustetaan laskevan 81,4 miljoonaan euroon. Pitkään jatkuneen vähenemisen jälkeen tuotanto kasvoi yli 1,5 miljoonaa tonnia. Kokonaistuotanto oli vuonna 2001 32,3 miljoonaa tonnia, kun se oli 30,6 miljoonaa tonnia vuonna 2000. Tuotanto kasvoi sekä maanalaisissa kaivoksissa I Investointimenojen ja tuotantomahdollisuuksien kehitys kivihiiliteollisuudessa vuodesta 1995 (EU-15) (x 10 6 ) 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 ( 1 ) Ecua/euroa 624,8 605,3 527,6 424,2 473,4 331,5 448,7 374,1 Miljoonaa tonnia 140,5 131,2 126,6 110,7 104,1 91,5 86,1 80,3 ( 1 ) Ennusteita. 40

että avolouhoksissa. Hiiliteollisuuden työpaikkojen määrä alihankkijat mukaan lukien väheni vuoden 2000 joulukuun ja vuoden 2001 joulukuun välisenä aikana 10 636:sta 10 232:een. Työpaikkojen määrä väheni maanalaisissa kaivoksissa 746 työpaikalla (9 prosenttia), kun taas avolouhoksissa työpaikkojen määrä kasvoi 342:lla (13 prosenttia). Vuoden 2002 alussa oli toiminnassa seitsemäntoista maanalaista kaivosta. Kahteen vuoteen ei ole suljettu yhtään kaivosta. Skotlannin viimeinen maanalainen kaivos, Longannet, jouduttiin kuitenkin tulvimisen vuoksi lopettamaan, ja UK Coal ilmoitti sulkevansa Yhdistyneen kuningaskunnan vanhimman, Yorkshiren länsiosassa sijaitsevan Prince of Wales -kaivoksen elokuussa 2002. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan koillisosassa sijaitseva pieni itsenäinen Blenkinsoppkaivos suljetaan elokuussa. Yhdistyneen kuningaskunnan suurin maanalaista hiilen louhintaa harjoittava yritys UK Coal ilmoitti heinäkuussa 2002, että Selby-kokonaisuus (Selbyyn kuuluvat Riccallin, Stillingfleetin ja Wistow n maanalaiset kaivokset) suljetaan 20 kuukauden kuluessa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on 51 avolouhosta, jotka sijaitsevat pääasiassa Skotlannissa, Pohjois-Englannissa, Midlandsin alueella sekä Walesin eteläosassa. Niiden tuotantomäärä oli yli 14 miljoonaa tonnia vuonna 2001. Avolouhosten hiilentuotanto on kasvanut ainoastaan Skotlannissa, jossa on kahdeksasta kymmeneen avolouhintaa harjoittavaa yritystä, kun vastaavien yritysten määrä on Englannissa vain neljä ja Walesissa neljästä viiteen. Uusille tuotantopaikoille myönnettäviä lupia koskeva suunnittelu on ongelmallista varsinkin Englannissa. Ranskassa hiilentuotanto laski edelleen (vuonna 1994 tehdyn) hiilialan kansallisen sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan kivihiilen tuotanto Ranskassa on tarkoitus lopettaa vuonna 2005. Vuonna 2001 tuotanto oli 2 miljoonaa tonnia, kun se oli 3,1 miljoonaa tonnia vuonna 2000. Vuonna 2002 tuotanto vähentynee vielä 1,4 miljoonaa tonnia. Vuoden 2001 lopussa hiiliteollisuudessa oli 6 945 työpaikkaa, kun vastaava luku oli 7 973 vuonna 2000. Lothringenin alueella on toiminnassa kaksi maanalaista kaivosta: Merlebach, joka suljetaan lokakuussa 2003, ja La Houve, joka suljetaan heinäkuussa 2005. Saône-et-Loiren departementissa sijainnut Blanzyn avolouhos suljettiin joulukuussa 2000, Gardin avolouhokset tammikuussa 2001 ja Aveyronin ja Aumancen avolouhokset kesäkuun lopussa 2001, joten toiminnassa on ainoastaan Gardannen maanalainen kaivos Centre-Midin alueella. Kaivos suljetaan joulukuussa 2003. 3.3 Valtiontuki Valtiontukea pienennetään, ja sen osalta noudatetaan yhteisön oikeudellista kehystä, jonka mukaan ensisijainen tuki myönnetään toimille, joilla rakenneuudistuksen sosiaalisia ja alueellisia seurauksia pyritään kaikin mahdollisin tavoin lieventämään. Jäsenvaltiot, jotka olivat jättäneet uudistamis-, järkeistämis- ja rakenneuudistussuunnitelmansa komissiolle vuonna 1994 komission päätöksen N:o 3632/93/EHTY mukaisesti, myönsivät vuonna 2001 rahoitustukea kivihiiliteollisuudelle seuraavasti: 4 156,3 miljoonaa euroa Saksalle; kohteet ovat tuki terästeollisuudelle tarkoitetulle koksihiilelle, tuki sähköntuotantoon tarkoitetulle kattilahiilelle sekä kaivostyöläisille maksettava tukipalkkio (Bergmannsprämie). Tukitoimien tarkoituksena on kattaa ero tuotantokustannusten ja myyntihintojen välillä. Viimeksi mainitut neuvotellaan vapaasti yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevan vastaavanlaatuisen kivihiilen maailmanmarkkinoilla vallitsevan tilanteen perusteella. 1 128,6 miljoonaa euroa Espanjalle; tähän kuuluu käyttötuki, toiminnan vähentämistuki, tuki poikkeuksellisten sosiaalikulujen rahoittamiseksi niiden työntekijöiden hyväksi, jotka ovat menettäneet työpaikkansa Espanjan kivihiiliteollisuuden uudistamisen, järkeistämisen, rakenneuudistuksen ja kaivostoiminnan vähentämisen vuoksi, ja tuki, jolla katetaan kaivosten sulkemisesta aiheutuvia poikkeuksellisia teknisiä kuluja, silloin kun sulkeminen johtuu Espanjan kivihiiliteollisuuden uudistamisesta, järkeistämisestä, rakenneuudistuksesta ja kaivostoiminnan vähentämisestä. 992,9 miljoonaa euroa Ranskalle; kohteet ovat toiminnan vähentämistuki ja poikkeuksellisten menojen kattamiseen tarkoitettu tuki niiden sosiaalietuuksien maksamiseksi, jotka aiheutuvat työntekijöiden siirtämisestä eläkkeelle ennen lakisääteisen eläkeiän saavuttamista, tuki muihin poikkeuksellisiin menoihin uudelleenjärjestelyjen ja järkiperäistämisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden hyväksi, tuki jäljellä oleviin verosäännöksistä, lainsäädännöstä ja hallinnollisista määräyksistä aiheutuviin menoihin, tuki uudelleenjärjestelyjen vuoksi välttämättömiin lisätoimiin, tuki jäljellä oleviin, aiemmin toiminnassa olleista kaivoksista aiheutuviin menoihin, tuki teollisuudenalan uudelleenjärjestelystä johtuviin poikkeuksellisiin luontaisiin arvonalennuksiin sekä tuki sosiaalimenojen kattamiseksi, joiden syy on kustannusten lisäys, joka johtuu maksajien ja maksuosuuksien määrän vähenemisestä uudelleenjärjestelyjen vuoksi. 65,7 miljoonaa Englannin puntaa (105,7 miljoonaa euroa) Yhdistyneelle kuningaskunnalle; tuen tarkoituksena on kattaa tuotantokustannusten ja myyntihinnan välinen ero. Myyntihinnasta sovitaan vapaasti osapuolten kesken ottaen huomioon yhteisön ulkopuolisissa maissa tuotettuun vastaavanlaatuiseen hiileen maailmanmarkkinoilla sovellettu hinta. Edellä mainitut tuet on maksettu seuraaville kaivoksille: Longannet, joka kuuluu Mining (Scotland) Ltd -yhtiölle, on saanut 21,5 miljoonaa Englannin puntaa Selby, joka kuuluu UK Coal Plc -yhtiölle, on saanut 20,3 miljoonaa Englannin puntaa Hatfield, joka kuuluu Hatfield Coal Company Ltd -yhtiölle ja sittemmin CoalPower Ltd -yhtiölle, on saanut 4,965 miljoonaa Englannin puntaa Tower Colliery, joka kuuluu Tower Colliery Ltd -yhtiölle, on saanut 3,819 miljoonaa Englannin puntaa East Pit Extension, joka kuuluu Celtic Energy Ltd -yhtiölle, on saanut 3,187 miljoonaa Englannin puntaa North Lanarkshire Coalfields, joka kuuluu LAW Mining Ltd -yhtiölle, on saanut 2,285 miljoonaa Englannin puntaa Betws, joka kuuluu Betws Anthracite Co -yhtiölle, on saanut 1,97 miljoonaa Englannin puntaa Ayreshire Coalfields, joka kuuluu LAW Mining Ltd -yhtiölle, on saanut 1,3 miljoonaa Englannin puntaa Blenkinsopp, joka kuuluu Blenkinsopp Collieries Ltd -yhtiölle, on saanut 1,17 miljoonaa Englannin puntaa 41

Aberpergwm, joka kuuluu Mining (Scotland) Ltd -yhtiölle, on saanut 1,03 miljoonaa Englannin puntaa Central Surface Mines, joka kuuluu H. J. Banks & Co Ltd -yhtiölle, on saanut 832 000 Englannin puntaa North East Surface Mines, joka kuuluu H. J. Banks & Co Ltd -yhtiölle, on saanut 739 000 Englannin puntaa Elwyn Mining Complex -tuotantoyksikkö, joka kuuluu Merthyr Mining Co. Ltd -yhtiölle, on saanut 677 000 Englannin puntaa New Albion OCCS -tuotantoyksikkö, joka kuuluu Hall Construction Services Ltd -yhtiölle, on saanut 521 000 Englannin puntaa Scotland-tuotantoyksikkö, joka kuuluu Hall Construction Services Ltd -yhtiölle, on saanut 387 000 Englannin puntaa Eckington Colliery, joka kuuluu Moorside Mining Company Ltd -yhtiölle, on saanut 0,29 miljoonaa Englannin puntaa Hay Royds Colliery, joka kuuluu J. Flack & Sons Ltd -yhtiölle, on saanut 0,26 miljoonaa Englannin puntaa Blaentillery No 2, joka kuuluu Ffynonau Duon Mines Ltd -yhtiölle, on saanut 0,23 miljoonaa Englannin puntaa Nantyglo OCSS -tuotantoyksikkö, joka kuuluu F. Parnell Ltd -yhtiölle, on saanut 184 000 Englannin puntaa Nant-Hir No 2, joka kuuluu MWA (Anthracite) Ltd -yhtiölle, on saanut 44 000 Englannin puntaa. 3.4 Kivihiiliteollisuuden investointilainat Yhteisön kivihiilikaivosten investointeihin tarkoitettuja lainoja (EHTY:n perustamissopimuksen 54 artiklan ensimmäinen kohta) ja yhteisön hiilenkulutusta edistäville laitoksille tarkoitettuja lainoja ei enää myönnetä, kuten esitetään Euroopan komission antamissa suuntaviivoissa, jotka koskevat tämäntyyppistä rahoitustoimintaa EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen ( 1 ). Tämän vuoksi yhteisön investointihankkeille ei vuonna 2001 haettu yhtään lainaa. ( 1 ) EYVL C 175, 28.6.1994. 42

4 Koksaamot 4.1 Investoinnit II Investointimenojen kehitys koksaamoissa vuodesta 1995 (EU-15) (miljoonaa ecua/euroa) Todelliset menot Ennakoidut menot (luokat A + B) 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kaivoskoksaamot 5,6 9,3 20,2 12,3 5,9 4,5 5,7 6,6 2,4 Itsenäiset koksaamot 12,2 10,0 12,2 5,9 3,4 3,8 4,2 5,2 6,2 Terästeollisuuden koksaamot 94,6 131,0 120,9 87,5 88,6 152,0 223,5 153,2 20,2 Yhteensä 112,4 150,3 153,3 105,7 97,9 160,3 233,4 165,0 28,8 Kokonaisinvestoinnit koksaamoihin lisääntyivät vuonna 2001 huomattavasti ja olivat 233,4 miljoonaa euroa. Kaivoskoksaamoja on enää vain Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Niiden osalta vuoden 2001 menoja korjattiin edellisvuoden ennusteita pienemmiksi eli 5,7 miljoonaan euroon. Ennusteet lupaavat nousua vuodeksi 2002. Itsenäisten koksaamojen osuus koksaamoiden kokonaismenoista oli 0,2 prosenttia vuonna 2001. Niiden investointimenot nousivat jo toisena peräkkäisenä vuonna edellisvuoteen verrattuna ja olivat 4,2 miljoonaa euroa. Italia ei vastannut kyselyyn. Terästeollisuuden koksaamojen investointimenot Euroopan unionissa nousivat edelleen huomattavasti edellisvuoteen verrattuna, ja ne olivat 223,5 miljoonaa euroa. Tämä lisääntyminen johtui pääasiassa Italian menoista, jotka olivat 187,9 miljoonaa euroa vuonna 2001. Vuoden 2002 ennusteet ennakoivat sitä vastoin laskua. 43

III Tuotantomahdollisuuksien kehitys koksaamoissa vuodesta 1999 (EU-15) (miljoonaa tonnia) Tuotanto Todelliset Tuotantomahdollisuudet Ennakoidut 2000 2001 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kaivoskoksaamot 4,8 3,1 5,9 4,9 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Itsenäiset koksaamot 0,8 1,1 1,5 1,1 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Terästeollisuuden koksaamot 30,2 28,6 34,7 34,9 34,2 32,2 30,9 30,6 30,7 Yhteensä 35,8 32,8 42,1 40,9 38,3 36,3 35,0 34,7 34,8 4.2 Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet ( 1 ) Jäsenvaltioiden koksin tuotanto oli vuonna 2001 yhteensä 32,8 miljoonaa tonnia eli 3,0 miljoonaa tonnia (8,7 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2000. Tuotanto supistui eniten Saksassa, jossa Kaiserstuhlin koksaamon sulkeminen vähensi ( 1 ) Katso tilastotaulukko 5, sivu 61. tuotantoa 1,9 miljoonaa tonnia. Ennen Kaiserstuhlin koksaamon sulkemista Saarlandissa sijaitseva Fürstenhausenin koksaamo ja Ruhrin alueella sijaitseva Gelsenkirchenin koksaamo olivat lopettaneet toimintansa jo vuonna 1999, joten saksalaisella kivihiiltä tuottavalla Deutsche Steinkohlella on enää jäljellä yksi koksaamo Bottropissa. Sen vuosituotanto on 2 miljoonaa tonnia. Koksin tuotanto väheni Yhdistyneessä kuningaskunnassa 700 000 tonnia vuonna 2001, sillä terästuotanto supistui 7 prosenttia. Koksin tuotannon ennustetaan vähenevän EU:n alueella 550 000 tonnia (eli 1,6 prosenttia) vuonna 2002. 44

5 Terästeollisuus 5.1 Yleistilanne Maailmantalouden suhdanteet heikkenivät vuoden 2001 edetessä, ja vuotta leimasi Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuminen, jonka vaikutukset tuntuivat kaikilla talousalueilla. Yhdysvaltojen suhdanteiden heikentyessä deflaatio voimistui jonkin verran Japanissa maan rakenteellisten ongelmien myötä, ja toiminta hidastui huomattavasti uusilla alueilla. Argentiina ja Turkki ajautuivat talouskriisin vuoksi syvään lamaan. Euroopan unioni ei pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltojen talousmoottorin heikkoa toimintaa. EU:n talouskasvu oli 1,8 prosenttia, kun vastaava luku oli 3,6 prosenttia vuonna 2000. Myös Itä-Euroopan maat kärsivät talouskasvun hidastumisesta, kun taas Venäjän talous pystyi torjumaan sitä huomattavassa määrin, sillä öljynhinnat pysyivät korkeina. Näin ollen maailmankaupan kasvu, joka oli vuonna 2000 yli 12 prosenttia, supistui viime vuonna huomattavasti: noin yhden prosentin. Tästä huolimatta dollarin kurssi pysyi korkeana euroon nähden. Maailmantalouden kasvun hidastumisen vuoksi öljynhinnat tulivat alaspäin, mikä osaltaan hidasti inflaatiovauhtia vuoden aikana. Teollisuuden investointien romahtaminen johti selvään käänteeseen Euroopan koneenrakennusalan tuotannossa, joka jo ennestään kärsi Euroopan ulkopuolisen viennin vähenemisestä. Tuotanto kasvoi vuoden alkupuoliskolla 3,6 prosenttia ja laski yli 3 prosenttia viimeisen vuosineljänneksen aikana, joten vuodenlopun kasvuluku oli 1,2 prosenttia. Maailmantalouden kasvun hidastuminen vaikutti varsin huomattavasti myös Saksan koneenrakennusteollisuuteen, joka kuitenkin saavutti noin 2 prosentin kasvun, sillä vuodenalun hyvän tilauskannan ansiosta teollisuuden tuotantoaste pysyi korkeana osan vuodesta. Ranskassa tuotanto väheni noin 1 prosentin, kun taas muissa Euroopan maissa tuotannon kasvu oli lähellä Euroopan keskimääräistä kasvulukua. Toiminta rakennusalalla oli kaiken kaikkiaan myönteistä Euroopassa vuoden aikana lukuun ottamatta jälleen Saksaa, jossa laskua oli yli 10 prosenttia. Alan vuosikasvu oli Euroopassa noin 2 prosenttia, sillä Espanjan rakennussektorin toiminta jatkui vilkkaana. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja vähäisemmässä määrin myös Italiassa myönnettiin tukea julkisiin investointeihin muun kuin asuntorakentamisen alalla samoin kuin julkisissa rakennusurakoissa. Ranskassa vuoden kasvuvauhti oli 1,7 prosenttia eli alhaisempi verrattuna vuoden 2000 erittäin voimakkaaseen kasvuun. Kotitalouksien kulutus pysyi Euroopassa hyvänä, mikä vaikutti myönteisesti henkilöautojen ja muiden yksityisliikenteessä käytettyjen autojen kysyntään. Autojen rekisteröintimäärät olivat suuria useimmissa maissa, ja ne kasvoivat vuoden aikana noin 1 prosentin. Markkinat olivat erittäin vilkkaat varsinkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kasvu 10,7 prosenttia), Ranskassa (kasvu 5,7 prosenttia) ja Espanjassa (kasvu 4 prosenttia). Saksassa markkinat supistuivat 1,1 prosenttia. Kevyiden hyötyajoneuvojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen markkinat heikkenivät noin 3,5 prosenttia vuonna 2000 saavutettujen korkeiden lukemien jälkeen. Korvausinvestointeihin perustuvan kysynnän väheneminen ja investointivauhdin hidastuminen vaikuttivat kielteisesti ajoneuvojen kysyntään. Tuotanto vaihteli varsin huomattavasti Euroopan päätuottajamaiden välillä: Ranskassa ja Saksassa tuotanto kasvoi vakaasti, kun taas Italiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa samoin kuin Espanjassa tuotanto romahti. Ranskalaiset valmistajat kasvattivat markkinaosuuksiaan tuomalla menestyksekkäästi markkinoille uusia mallejaan, ja Ranskassa toimivien ulkomaisten valmistajien tuotannon kasvu vaikutti toisaalta myönteisesti alan kehitykseen. Kun tarkastellaan kaikkien ajoneuvojen tuotantoa, ranskalainen tuotanto kasvoi 8,4 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin eurooppalainen tuotanto, jonka kasvu oli alle 1 prosentin. Käyttäjäsektorien toiminnan seurauksena teräksen todellinen kulutus Euroopassa heikkeni kuluneena vuonna, ja vuodenlopun lukema oli lähellä vuoden 2000 tasoa. Tämän lukeman taustalla on lasku, joka alkoi toisella vuosineljänneksellä (ensimmäisellä neljänneksellä kulutus oli suuri) ja jatkui vuoden loppuun. Kysynnän vilkkaus ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja vuonna 2000 johti varastojen paisumiseen myynti- ja jalostusportaassa, mikä heikensi teräksen kysyntää vuonna 2001. Tätä suuntausta vahvisti kaksi tekijää: tuonnin tulva yhteisön ulkopuolisista maista, joilla oli menekkiongelmia tavanomaisilla markkinoillaan, sekä teollisuustoiminnan laantuminen, joka puolestaan johti tuotevarastojen mukauttamiseen tuotantoketjussa. Teräksen laskennallinen kulutus laski EU:ssa noin 2,5 prosenttia. 5.2 Investointimenot 5.2.1 Investointien kehitys teräsalalla Investointien määrä oli vuonna 2001 yhteensä 4 501,1 miljoonaa euroa eli vähennystä oli 1,2 prosenttia. Investointitaso pysyi kuitenkin kahden edellisvuoden tavoin korkeana. Menot keskittyivät enemmän valssaamoihin kuin tuotantoprosessin alkuvaiheisiin, mikä heijastaa tuotantokapasiteetin kasvua, erityisesti kylmävalssaus- ja sinkityslinjojen osalta. Tosiasiallisten ja arvioitujen menojen ero on +11,8 prosenttia. Tosiasialliset menot ovat olleet arvioituja menoja suuremmat kaikissa maissa paitsi Ruotsissa, Suomessa, Alankomaissa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Italiassa. Vuoden 2002 menoennusteet ennakoivat laskua ( 10 prosenttia) verrattuna vuoteen 2001. Kokonaismenot ovat 4 041,9 miljoonaa euroa, ja merkittävää kasvua ennustetaan 45

Suomi/Finland 74 Kuvio 1: Investointien vaihtelu edellisen vuoden ennusteisiin verrattuna Nederland 25 Sverige 14 Luxembourg 10 Italia 2 Belgique/België 21 EU-15 Ireland 0 EU-15 12 Portugal 0 Danmark 0 Österreich 19 United Kingdom 17 France 18 España 10 Deutschland 81 Elláda 346 Suomen (+362,2 miljoonaa euroa) ja Luxemburgin kohdalla (+44,7 miljoonaa euroa). Tanskan investointitaso pysyy samana (+0,15 prosenttia). Kaikkien muiden EU:n jäsenvaltioiden investoinnit ovat laskussa. Viidentoista jäsenvaltion EU:n kokonaisinvestoinnit jakautuvat tuotantovälineittäin vuosina 2000, 2001 ja 2002 kuvion 2 mukaisesti. Kuviosta ilmenee, että investoinnit pienenevät vuosien 2001 ja 2002 välillä, ja kokonaisinvestointien jakautumisessa tuotantovälineittäin on havaittavissa seuraavat kehityssuunnat: harkkoraudan valmistus (koksaamot, sintraamot, masuunit): 12:n ja 13 prosentin välillä kokonaisinvestoinneista, joista suurin osa masuuneihin happiterästehtaat: 8,1 prosenttia investoinneista vuonna 2000, osuus pienenee 5,0 prosentin tuntumaan seuraavina vuosina sähköterästehtaat: 7,6 prosenttia investoinneista vuonna 2000, osuus kasvaa 9,5 prosenttiin vuonna 2002 jatkuva valu: 10,5 prosenttia investoinneista vuonna 2000, osuus pienenee 6,6 prosenttiin vuonna 2002 kylmävalssaamot: 10,2 prosenttia investoinneista vuonna 2000, osuus kasvaa 13,5 prosenttiin vuonna 2002 pinnoituslaitokset: 12,4 prosenttia investoinneista vuonna 2000, osuus laskee edellisvuoden tapaan 6,2 prosenttiin vuonna 2002 100 50 0 50 100 % Kuvio 2: EU:n 15 jäsenvaltion kokonaisinvestointien jakautuminen tuotantovälineittäin (miljoonaa euroa) 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 4 553,4 4 501,1 4 041,9 450,7 376,5 22,0 833,9 97,0 161,6 502,4 497,1 421,9 306,7 328,8 321,2 80,0 153,7 51,06 424,0 16,7 872,0 210,2 182,7 357,2 449,5 413,5 297,0 243,9 243,1 56,7 223,4 340,9 336,2 9,7 779,4 224,1 146,0 251,7 545,2 266,1 385,3 204,8 305,3 64,1 153,3 1. 2. 4. 16. 17. 18. 1. Koksaamot 2. Sintraamot 4. Masuunit 5. Happiterästehtaat 6. Sähköterästehtaat 8. Jatkuva valu 9. Puolivalmistevalssaamot 16. Kylmävalssaamot 17. Pinnoituslaitokset 18. Muut valssaamot 20. Sähkövoimalat jne. 21. Muut 23. Pitkien tuotteiden valssaamot 24. Levytuotteiden valssaamot 5. 20. 6. 21. 8. 23. 9. 24. 2000 2001 2002 46

Luokkien A ja B investointimenot (miljoonaa ecua/euroa) 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 3 256,7 3 851,6 3 746,0 4 206,4 4 297,4 4 553,4 4 501,1 4 041,9 IV Investointimenot, luokat A ja B Terästeollisuus, EU-15 yhteensä (suhteelliset osuudet) (%) Toteutuneet Ennusteet 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Koksaamot 1,9 3,4 5,0 3,8 2,6 Sintraus ja pelletointi 1,9 1,8 1,3 1,6 1,9 Masuunit 6,5 7,1 5,4 7,6 16,3 Happiteknistä valmistustapaa käyttävät terästehtaat 5,6 7,2 5,4 5,1 5,2 Välisumma Nestemäinen vaihe integroitu valmistus 16,0 19,4 17,0 18,0 26,0 Suora murskaus 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Sähköteknistä valmistustapaa käyttävät terästehtaat 6,6 6,7 6,6 9,5 6,5 Välisumma Nestemäinen vaihe sähkötekninen valmistus 6,7 6,7 6,6 9,5 6,5 Jatkuva valu 4,7 9,3 9,2 6,6 8,8 Puolivalmistevalssaamot 0,8 0,5 0,4 0,2 0,0 Karkeat ja keskikarkeat valssaamot 4,4 3,2 4,0 4,8 5,4 Hienovalssaamot 2,1 3,0 3,8 2,3 1,8 Lankavalssaamot 2,1 2,1 1,7 1,9 1,4 Leveän nauhan kuumavalssaamot 11,1 7,7 9,0 6,4 6,9 Kapean nauhan kuumavalssaamot 0,5 0,3 0,5 0,4 0,2 Levyjen kuumavalssaamot 2,0 1,9 1,8 1,6 1,4 Leveän nauhan kylmävalssaamot 10,1 10,9 10,0 13,5 9,0 Muut menot 3,2 3,5 4,1 3,6 3,3 Välisumma Valssaamot 36,3 33,1 35,2 34,8 29,4 Pinnoituslaitokset 16,2 11,0 7,9 6,2 9,1 Voimalat jne. sekä muut 20,1 20,4 24,0 24,8 20,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yhteensä (miljoonaa euroa) 4 297,3 4 553,5 4 501,1 4 041,9 3 106,9 sähköntuotanto ja muut investoinnit: 23,0 prosenttia vuonna 2000, osuus kasvaa 24,8 prosenttiin vuonna 2002 pitkien tuotteiden kuumavalssaamot: investoinnit pysyvät 9,2 prosentin tuntumassa levytuotteiden kuumavalssaamot: laskua 23,4 prosentista vuonna 2000 21,9 prosenttiin vuonna 2002, vuonna 2001 vähimmäistaso 21,3 prosenttia. 5.2.2 Investointien jakautuminen tuotantolaitoksittain Kun investointimenoja tarkastellaan tuotantolaitoksen tyypin mukaan, voidaan esittää seuraavat havainnot: 5.2.2.1 Terästeollisuuden koksaamot Koksaamojen investointimenot nousivat 153,6 miljoonasta eurosta vuonna 2000 223,3 miljoonaan euroon vuonna 2001, 47

V Investointimenot, luokat A ja B Terästeollisuus, EU-15 yhteensä (suhteelliset osuudet) (%) Toteutuneet Ennusteet 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Koksaamot 13,7 12,1 17,4 29,1 21,1 9,9 Sintraus ja pelletointi 15,8 11,9 9,1 7,4 8,8 7,2 Masuunit 41,4 40,8 36,4 31,7 42,0 62,7 Happiteknistä valmistustapaa käyttävät terästehtaat 29,1 35,2 37,2 31,8 28,2 20,1 Välisumma Nestemäinen vaihe integroitu valmistus % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 milj. euroa 637,4 686,0 883,7 767,0 727,4 809,1 Karkeat ja keskikarkeat valssaamot 55,7 51,1 38,5 42,2 53,2 63,2 Hienovalssaamot 27,4 24,6 36,6 39,8 25,9 20,7 Lankavalssaamot 16,9 24,3 25,0 18,0 21,0 16,2 Välisumma Valssaamot pitkät tuotteet % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 milj. euroa 378,7 372,1 376,5 424,0 366,2 266,5 Leveän nauhan kuumavalssaamot 44,1 46,8 37,0 42,3 29,2 39,2 Kapean nauhan kuumavalssaamot 3,5 2,3 1,4 2,4 1,9 1,1 Levyjen kuumavalssaamot 10,1 8,4 9,1 8,4 7,4 8,2 Leveän nauhan kylmävalssaamot 42,4 42,6 52,4 46,8 61,5 51,5 Välisumma Valssaamot litteät tuotteet % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 milj. euroa 1 128,2 1 017,6 947,8 960,0 886,1 543,5 ja ne laskevat jälleen samalle tasolle vuonna 2002. Menot liittyvät lähinnä Italiaan ja koskevat pääasiassa koksiuunijärjestelmiä (noin 128,3 miljoonaa euroa vuonna 2001). Koksin enimmäistuotantokapasiteetti vähenee jatkuvasti 34,7 miljoonasta tonnista vuonna 1999 aina 30,7 miljoonaan tonniin vuonna 2005, mikä vastaa ilmoitettuja sulkemisia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa ja koksin prosenttiosuuden pienenemistä raudantuotannossa, joka liittyy hiilipölyn syöttömenetelmän käyttöönottoon. Ranskassa Cokes de Drocourt SA:n (Nord) ja Carlingin (Moselle) koksaamon tulokset heikkenivät, minkä vuoksi Charbonnages de France käynnisti menettelyn näiden kahden teollisuusyksikön myymiseksi. Cokes de Drocourt SA:ta koskeva tarjouspyyntö oli tulokseton, ja Charbonnages de France päätti lopettaa tuotannon maaliskuun lopussa 2002. Carlingin koksaamo muutti liiketoimintaansa suuntautumalla valimokoksin markkinoille, joiden kannattavuus on metallurgisen koksin markkinoita parempi. 5.2.2.2 Sintraamot Sintraukseen ja panosten valmistukseen liittyvät menot vähenevät tasaisesti vuodesta 2000 (80,0 miljoonaa euroa) vuoteen 2002 (64,1 miljoonaa euroa). Menojen on ilmoitettu kasvavan vuosina 2001 ja 2002 Saksassa (yhteensä +13,6 miljoonaa euroa) ja Suomessa (+9,2 miljoonaa euroa), ja Itävallassa käynnistyy useita merkittäviä investointeja vuonna 2002 (yhteensä +47,0 miljoonaa euroa). Enimmäistuotantokapasiteetti laskee 117,0 miljoonaan tonniin vuonna 2002, ja se kohoaa noin 118,0 miljoonaan tonniin vuonna 2005. 5.2.2.3 Masuunit Masuuneja koskevat investoinnit pysyvät korkeina, mutta vähenevät kuitenkin merkittävästi vuoden 2000 jälkeen noin 250 miljoonan euron tasolle. Vuonna 2001 menot olivat merkittäviä Saksassa ja Italiassa (yli 50 miljoonaa euroa), minkä lisäksi menot ylittävät 25 miljoonaa euroa Belgiassa (29,9 miljoonaa euroa), Itävallassa (26,4 miljoonaa euroa) ja Suomessa (26,8 miljoonaa euroa). Menot koostuvat tuotantovälineiden kunnossapidosta ja/tai uudistamisesta (hiilipölyn syöttömenetelmä, masuunien ohjauksessa käytettävät tietokonejärjestelmät) sekä ympäristönsuojelutoimenpiteiden lisäämisestä. Harkkoraudan tuotanto oli 89,7 miljoonaa tonnia vuonna 2001, eli 4,7 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna, kun taas enimmäistuotantokapasiteettia tarkistettiin tällä ker- 48