ASEMAKAAVA KOSKEE Jaala-Palojärven osakaskunnan yhteisen vesialueen 286 876-17-1 osaa 1062/10.02.01/2017 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 61, Jaalan kirkonkylä, korttelin 229 osaa sekä lähivirkistys-, venesatama- ja katualuetta ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 61, Jaalan kirkonkylä, korttelin 229 osa sekä lähivirkistys- ja katualue Jaalan Kallioistentie, kaava nro 61/004 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ KAUPUNKISUUNNITTELU 2019
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Jaalan Kallioistentie (61/004) Asemakaavan muutos Asemakaava koskee Jaala-Palojärven osakaskunnan yhteisen vesialueen 286 876-17-1 osaa Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 61, Jaalan kirkonkylä, korttelin 229 osaa sekä lähivirkistys-, venesatama- ja katualuetta Laatija Kaavassa muodostuvat kaupunginosan 61, Jaalan kirkonkylä, korttelin 229 osa sekä lähivirkistys- ja katualue Kouvolan kaupunki Asuminen ja ympäristö / Kaupunkisuunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2017 OAS nähtävillä 15.11. 18.12.2017 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 15.11.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen 15.11. 18.12.2017 Tekninen lautakunta 22.1.2019 Kuulutus ilmoituslehdessä Julkinen nähtävilläolo Hyväksyminen Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Jaalan kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevan entisen Sahaniemen eli nykyisen Kallioistenniemen itäosassa sijaitsevan venesataman ja siihen liittyvän Kallioistentien ja lähivirkistysalueen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,5 ha. Kuva 1. Kuvassa punaisella viivalla on esitetty kaava-alueen sijoittuminen Jaalan kirkonkylän yhdyskuntarakenteeseen. 2
1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa alueen asemakaavamääräykset ja maankäyttöalueiden rajaukset siten, että ne mahdollistavat sataman muutostyöt vastaamaan muuttuvia veneilytarpeita Kimolan kanavan avaamisen myötä. Vuonna 2017 laaditun Kouvolan veneilypalveluiden nykytilaselvityksen mukaan Jaalan Kallioistenniemessä oleva venesatama on ainoa 100 % käyttöasteella oleva kohde. Kallioistenniemessä olevia vapaita venepaikkoja ovat monet alueen asukkaat ja muut jaalalaiset jonottaneet vuosia, joten veneilypalveluiden kehittämisen näkökulmasta Kallioistenniemen venesataman laituripaikkojen lisäämiselle on olemassa asianmukainen tarve. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset Keskitalon saha, Jaala kloorifenoliselvitys. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 28.10.1988. Suunnitelma kloorifenolihaittojen poistamiseksi Keskitalon sahan alueella Jaalan kunnassa. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 15.11.1988. Jaalan Keskitalon sahan riskinarviointi. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 14.9.2000. Jaalan Keskitalon sahan kunnostuksen yleissuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 16.1.2001. Työsuojelusuunnitelma kemiallisten vaarojen ehkäisemiseksi Jaalan Keskitalon sahan alueen kunnostustöissä. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 16.1.2001. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta (dnro 0400Y0256-181) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 6.7.2001. Kallioistenniemi, Jaala. Yleispiirteinen pohjatutkimus. YS-Yhdyskunta Oy, 13.8.2001. Kiinteistö Oy Jaalan Sahaniemi, Kallioistenniemen asemakaavan muutos, asemakaavaselostus. Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi, 4.11.2002. Jaalan kunnan omistamat arvokkaat luontokohteet. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. Luontoselvitys Kotkansiipi, 2007. Jaalan kunta, Kallioistenniemen venesatama. Ramboll Finland Oy, 1.12.2008. Jaalan Kallioistenniemen venesatamahankkeen Natura-arviointi. Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, 20.11.2009. Kymenlaakson valtakunnallisen ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisemaalueiden päivitysinventointi 2013-2014. Sweco. Loppuraportti 4.9.2014. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Ruhmaanharju, Tornionmäki, Voikkaa, Jokela ja Tuohikotti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ramboll, 25.6.2014. Veneilypalveluiden kehittäminen Voikkaan pohjoispuolisella vesialueella. Esisuunnitelma. Kouvolan kaupunki, Ramboll Finland Oy, 23.8.2017. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2017 ja se sisältyy vuosien 2018-19 kaavoituskatsauksissa esitettyihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Kaavahankeen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, ilmoitustauluilla ja kaupungin virallisilla sivuilla internetissä 15.11.2017. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä 15.11. 18.12.2017 välisen ajan ja niistä pyydettiin alueen toimijoilta ja muilta osallisilta sekä viranomaisilta palautteet. 3
Alueen asukkaiden kanssa pidettiin kaavaneuvottelu 28.11.2017, jossa kaavoittaja esitteli alueen historiaa, voimassa olevaa kaavatilannetta, vireillä olevaa kaavahanketta sekä Kimolan kanavan aukeamiseen liittyviä veneilynkehittämissuunnitelmia. Tilaisuudessa keskusteltiin myös osallisten vaikutusmahdollisuuksista. Varsinaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta jätettiin kuusi mielipidettä ja kolme lausuntoa. Näiden lisäksi kaavan osalliset lähettivät oikaisupyynnön kaavoittajan toiminnasta ja suullisesta sopimusrikkomuksesta valmisteluvaiheen neuvottelun aikana Kouvolan kaupungin Tekniikka ja ympäristöpalveluille, jonka puolesta vastine on toimitettu osalliselle 22.12.2017. Osalliset ovat toimittaneen myös Jaalan Kallioistenniemen venesatama-alueen kaavoitukseen ja alueen toimintaan liittyen oikaisupyynnön olemassa olevan Jaalan venesataman toiminnan lopettamisesta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka on vastannut oikaisupyyntöihin syksyllä 2018. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kaavaehdotus on käsittelyssä teknisen lautakunnan kokouksessa 22.1.2019. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville keväällä 2019. 2.2. Asemakaavan toteuttaminen Jaalan kirkonkylässä sijaitsevassa Kallioistentien asemakaavassa muodostuu uutta asemakaavoitettua aluetta ja olevien yleisten virkistys- ja katualueiden rajauksiin tulee muutoksia. Kaava on siten vaikutuksiltaan vähäistä merkittävämpi asemakaava, joten se hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn alkuvuonna 2019. Jaalan Kallioistenniemen venesataman nykyisille laiturille ja muille satamarakenteille on Etelä Suomen AVI:n 6.10.2010 myöntämä vesilain mukainen lupa (ESAVI/211/04.09/2010). Näin ollen laitureille ja aallonmurtajalle on myös annettu pysyvä käyttöoikeus asemakaavan mukaiselle alueelle, jossa toiminta nyt sijoittuu (sataman rakenteet mukaan lukien). Asemakaavaan liittyvät suunnitellut alueen muutossuunnitelmat tarkentuvat toteutussuunnitteluun kaavan hyväksymiskäsittelyn aikana. Satama-alueen muutossuunnitelmat etenevät kaavan lainvoimaisuuden jälkeen Etelä-Suomen aluehallintoviraston hyväksyttäväksi. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi määritetylle Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema-alueelle. Suunnittelualueella kulkeva katu Kallioistentie on toteutettu, mutta kadun päästä puuttuu asianmukainen kääntöpaikka. Pyhäjärven rannassa sijaitsevalle Kallioistenniemen venesatama-alueelle on toteutettu vuonna 2010 matala, n 50 metriä pitkä aallonmurtaja, betonirakenteinen veneiden vesillelaskuluiska ja laituri, jossa on säilytyspaikka 15 veneelle (aisapaikat). Rannalla on 6 maapaikkaa / telarantapaikkaa. Alueelle on merkitty myös 3 vieraspaikkaa (poijupaikat) Satama-alueelle on toteutettu vain osa alueen vuodelta 2008 peräisin olevissa toteutussuunnitelmissa esitetyistä pysäköintipaikoista. Alueelle ei ole toteutettu huoltorakennuksia vaikka niille on asemakaavassa varattu rakennusoikeutta ja ne on merkitty alueen asemakaavan liittyvään havainnekuvaan. Pyhäjärven rannassa on veden korkeuden tarkkailupiste. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi määritetylle Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema-alueen eteläpuolelle. Suunnittelualueella on aiemmin sijainnut Keskitalon saha, jossa sijaitsi myös yksityinen polttoaineen jakelupiste. Saha-alueen maaperää on kunnostettu vuosina 1989 1991 ja 2000-luvun alkupuolella alueen viimeisimpien muutostöiden yhteydessä. 4
Kuva 2. Näkymä Kallioistentien ja Kallioistenkujan risteysalueelta. Kallioistentie tulee kuvassa vasemmalta ja jatkuu kuvan keskellä olevalle venesatama-alueelle. Kuvan oikeassa reunassa oleva katu on nimeltään Kallioistenkuja, kuva 29.8.2017. Kuva 3. Näkymä Kallioistentien päästä itään venesatama-alueelle. Kuvassa vasemmalla oleva rakentumaton alue on asemakaavan mukaista lähivirkistysaluetta, kuva 29.8.2017. Kuva 4. Näkymä venesatama-alueelta länteen kohti kalliomäkeä. Aallonmurtaja ja venepaikat sijoittuvat kuvan vasempaan reunaan. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualuetta rajaavat maisemallisesti sen pohjoispuolella sijaitsevat avoimet peltoalueet ja sen takana maisema-aluetta rajaava Hokkarinharjun metsäinen hiekka- ja moreenimäki. Hokkarinharju on osa ns. toisen Salpausselän harjumuodostelmaa. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Kallioistenniemen kalliomäki, joka on selvitysten perusteella arvioitu kohtalaisen arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi, joka sisältää Sarvivälkerapakiveä. Jaalan kirkonkylä sijaitsee luonnonpiirteiltään vaihtelevassa maisemassa. Salpausselän rinteet jatkuvat laajoina, loivasti kumpuilevina viljelyksinä laskeutuen lopulta loivasti Pyhäjärven rantaan. Jaalan kirkonkylä on perinteinen harjunrinteellä sijaitseva nauhakylä, joka on säästynyt laajalta uudisrakentamiselta. Varsinainen kylän ydin muodostuu perinteisestä ja tasapainoisesta kyläkokonaisuudesta, jossa asutus on alkujaan sijoittunut Jaalantien varteen. Kylän ja Pyhäjärven välinen viljelyaukea on säilynyt yhtenäisenä ja lähes rakentamattomana. Viljelyalue muodostaa yhdessä Jaalantien pohjoispuolella olevan Hokkariharjun rinneasutuksen kanssa yhtenäisen maisemakokonaisuuden. Valtioneuvoston periaatepäätökseen (1995) sisältyy 156 valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Jaalan kirkonkylä on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisemakohteista. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. 5
Kuva 5. Jaalan kirkon kylä on huomioitu Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1995 laatimassa inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kuvaan on merkitty katkoviivalla maisema-alueen rajaus. Lähde, Suomen ympäristökeskus. Maaperä ja pilaantuneen maa-alueet Alue sijoittuu toisen Salpausselän eteläpuolella sijaitsevan Pyhäjärven rantaan. Jaalan Kallioistenniemen (ennen Sahaniemi) alueella on vuosina 1949-1983 toiminut Keskitalon saha, jossa on käytetty KY-5 valmistetta puutavaran sinistymisen estämiseen. KY 5 tuotteen kloorifenoleilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia ihmisiin, joten alueen maaperän tilaa on selvittänyt alueen tuolloisen omistajan Kouvon Seudun Osuuspankin toimeksiannosta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy vuonna 1988. Alustavassa tutkimusvaiheessa suoritettiin maaperäkairaus 10 tutkimuspisteessä, joiden perusteella todettiin kallioperän olevan lähellä maanpintaan ja maaperän sisältävän paikoitellen runsaasti sahatoiminasta syntynyttä orgaanista ainetta (kuorta, purua, puuta). Tutkimusten yhteydessä alueella myös asennettiin pohjaveden korkeusaseman mittausputket, joiden perusteella määritettiin pohjaveden korkeuden lisäksi sen virtaussuunnat. Alueen tutkimustulokset esitettiin 28.10.1988 päivätyssä raportissa. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on laatinut vuonna 1989 suunnitelman Kloorifenolihaittojen poistamiseksi Keskitalon sahan alueella Jaalan kunnassa. Kymen lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimisto hyväksyi 1.2.1991 alueen jätehuoltosuunnitelman ja alueen saastuneet maamassat on poistettu kevään ja kesän 1991 aikana. Maa-ainekset kuljetettiin kompostoitavaksi Kausalan sahalle. Kuva 6. Näkymä venesatama-alueelta pohjoiseen Keskitalon saha-alueelle ennen maaperän puhdistamista. Kuva 7. Venesatama-alueella aiemmin sijainneessa rakennuksessa oli tiloja kalastajille ja venesäilytykselle. Saha-alueen kunnostuksen ja tutkimuksen aikana ei vielä ollut tietoa KY-5 tuotteen sisältämistä epäpuhtauksista; polyklooratuista dipentso-p-dioksiineista ja furaaneista. Useat näistä yhdisteistä ovat huomattavasti myrkyllisempiä kuin kloorifenolit. Vuonna 2000 Keskitalon sahan alueella tehtiin lisätutkimuksia dioksiinien ja furaanien osalta. Tutkimustuloksiin perustuen laadittiin riskinarvio alueella mahdollisesti asuville henkilöille. Riskiarvion perusteella alueella olevat dioksiini- ja furaanipitoisuudet eivät aiheuta terveyshaittoja alueella 30 vuotta asuville henkilöille mikäli alueella kasvavia kasveja ei nautita ravintona. Alueen peittäminen puhtaalla maa-aineksella estää 6
tehokkaasti kiintoaineeseen sitoutuneiden haitta-aineiden pölyämisen. Alueen kunnostussuunnitelman (16.1.2001) mukaiselle puhdistustyölle on myönnetty ympäristölupa 6.7.2001. Vuonna 1988 tehdyn puhdistussuunnitelman mukaan sahan rannan edustalla suoritettiin pohjasedimentin kloorifenoliselvitys talvella 1988-89. Tutkimuksessa selvitettiin kloorifenolien mahdollista adsorptiota pohjalietteeseen tai sedimenttiin. Vuonna 2000 pohjasedimenteistä otettiin uusia näytteitä 4 kpl, joista kahdessa tarkasteltiin sedimenttejä eri syvyyksiltä. Näytteistä tutkittiin dioksiini- ja furaaniyhdisteet. Selvityksen mukaan yhdessä näytepisteessä havaittiin hieman kohonnut arvo. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat selkeästi pienempiä ja tutkimuksen mukaan järvivedelle altistuminen ei aiheuta terveysriskejä. Tutkimuksiin pohjautuvan riskiarvioinnin sekä Kaakkois-Suomen ympäristölupapäätöksen (KAS- 2006-Y-433-18) mukaisesti on alueen maaperä kunnostettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen urakoimassa kunnostamisurakasassa dioksiinien ja furaanien osalta tavoitetasoihin vuonna 2007. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut 5.12.2007 loppuraportin työn hyväksymisestä. Kasvillisuus Jaala kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Suunnittelualueen kasvillisuus koostuu kokonaan alueelle maa-ainesten vaihtojen jälkeen istutetusta tai sinne siirtyneestä kasvillisuudesta. Lähivirkistysalueella kasvaa 3-4 metriä korkeita mäntyjä ja erilaista varpukasvillisuutta. Venesatama-alueen maa-ainekset on vaihdettu alueen yhdyskuntateknisen rakentamisen yhteydessä. Venesatama-alueelle on istutettu matalakasvuisia tyrnejä. Pyhäjärven ranta-alueella ja aallonmurtajalla kasvaa alueille luontaisesti levinneitä koivuja. Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueelle ja siihen rajautuvalle katualueelle on rakennettu kunnallistekniset järjestelmät. Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkoston putkilinjat sijoittuvat katualueille ja verkoston paineviemärin pumppaamo sijoittuu Kallioistentien varrella olevalle ET-alueelle. Venesatama-alueelle on rakennettu oma vesijohto- ja viemäriliittymä huoltorakennusta ja veneiden septitankkien tyhjennystä varten. Yleisille alueille on rakennettu hulevesiviemärijärjestelmä, joka johtaa korttelija katualueille kertyvät pintavedet Kallioistenniemen venesataman kohdalla Pyhäjärveen laskevaan hulevesiviemäriputkeen. Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole tiedossa olevia suojelukohteita. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseen Jaalan Kyrönlahden Natura-alue Pyhäjärvi (FI0406003). Vaikka kaavamuutosalue sijoittuu kokonaisuudessaan Natura-alueen ulkopuolelle, sen suojeluarvoa heikentävän toiminnan sijoitus on kiellettyä. Venesatama-alueen rakentamisen yhteydessä on hankkeen Natura-vaikutuksista laadittu arviointi (Luontoselvitys Kotkansiipi 20.11.2009). Arvion perusteella hankkeella ei ollut sellaisia vaikutuksia, jotka hävittäisivät tai heikentäisivät niitä luontoarvoja, joiden perusteella kyseinen kohde on otettu Natura-ohjelmaan. Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan Jaalan kirkonkylän maisemakokonaisuudeksi merkitylle luonnonsuojeluohjelman alueelle (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995). Maisema-alueiden tarkennustyö on meneillään. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Varsinaisella kaavamuutosalueella ei sijaitse rakennuksia eikä alueella ole asukkaita. Vireillä olevaan kaava-alueeseen rajautuu kolme kiinteistöä, joissa on yhteensä 6 asukasta (tilanne 1/2019). Suunnittelualueen ympärillä oleviin katualueisiin rajautuu useita asuinkiinteistöjä, joista Pyhäjärven rantaan rajautuvat erillispientalotontit on rakennettu ja kaava-alueen länsipuolella sijaitsevat ns. kuivanmaantontin ovat rakentamattomia. 7
Kuva 8. Näkymä venesatama-alueelta pohjoiseen 3.5.2010. Venesatama-alueen pohjoispuolella olevalle erillispientalojen korttelialueelle 229 ei ole vielä toteutettu rakennuksia. Kuva 9. Jaalan Kallioistenniemen venesatama kuvattuna 3.5.2010 ennen satama-alueen viimeisiä muutostöitä. Kuva 10. Venesatama-alueen lähelle, Kallioistenkujan varrelle rakentuivat alueen ensimmäiset talot, 3.5.2010. Kuva 11. Venesatama-alueella on aiemmin ollut lainapolkupyöriä, kuva sataman valmistumisvuonna 1.10.2010. Kuva 12. Jaalan Kallioistenniemen venesatama kuvattuna 10.7.2011, jolloin satama-alueen viereisiä korttelien 229 ja 230 erillispientalotontteja ei vielä ollut rakennettu. Satama oli toiminut Kallioistenniemen alueella tuolloin vuoden. Kuva 13. Sähköverkon muuntamo ja paineviemäriverkoston pumppuasema sijoittuvat Kallioistentien varrelle ET-alueelle. Kuva 14. Vierasvenepaikka sijoittuu venesatama-alueen eteläosaan. Vierasvenepaikalla on kolme poijupaikkaa. 8
Kuva 15. Betonirakenteinen veneiden vesillelaskuluiska. Kuva 16. Kuusi venepaikkaa sijoittuu maalle, kuva 29.8.2017. Kuva 17. Näkymä ponttonirakenteiselta venelaiturilta kohti venesatama-aluetta 29.8.2017. Venesatama-alueen vieressä olevilla erillispientalotonteilla olevista asuinrakennuksista oikeanpuoleisin on valmistunut vuonna 2013. Kuvassa vasemmalla olevan rakennuksen rakennuslupaan liittyvää loppukatselmusta ei ole vielä tehty (tilanne tammikuu 2019). Muinaismuistot Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistolain (295/63) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Suunnittelualueella sijainnut vanha varastorakennus on purettu 2000-luvun alussa. Suunnittelualueeseen rajautuville erillispientalojen korttelialueille toteutetut rakennukset ovat esimerkki 2000-luvun alkuvuosikymmenten pientalorakentamisen tavasta toteuttaa monityylistä kaupunkikuvaa. Alueen asemakaavaan liittyy rakentamistapaohje, johon liittyy myös alueen värityssuunnitelma (Kiinteistö Oy Jaalan Sahaniemi Jaalan kunta. Kallioistenniemen rakentamistapaohjeet. Pöyry. 67070341.BR, 15.1.2008). Kallioistenniementien länsipuoliset tontit ovat rakentamattomia. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu Jaalan kirkonkylän eteläpuolelle, Pyhäjärven ranta-alueelle. Venesatama-alueen suunnitelman on laatinut Ramboll Oy Jaalan kunnan aikana (1.12.2008). Kouvolan kaupunki on rakentanut satama-alueen vuonna 2010. Satama-alueen laiturille ja muille satamarakenteille on Etelä Suomen AVI:n 6.10.2010 myöntämä vesilainmukainen lupa (ESAVI/211/04.09/2010). Luvan perusteella laitureille ja aallonmurtajalle on käyttöoikeus voimassa olevan asemakaavan venesatama-alueelle, jossa toiminta sijoittuu (rakenteet mukaan lukien). Venesatama-alueelle on vuonna 2010 toteutettu matala, noin 50 metriä pitkä louherakenteinen aallonmurtaja. Aallonmurtajan pintakerroksessa käytetty kiviaines on liikkunut ja pudonnut aallonmurtajan päältä ilmeisesti Pyhäjärven jäiden työntämänä. Muutokset ovat aiheuttaneet sen, että aallonmurtaja on madaltunut merkittävästi ja sen suojavaikutus on pienentynyt. Muutosten vuoksi kivien alla oleva suodatinkangas on tullut näkyviin. Satama-alueelle on rakennettu betonirakenteinen veneiden vesillelaskuluiska ja ponttonilaituri, jolla on säilytyspaikka 15 veneelle (aisapaikkoja). Yksi reunimmaisista paikoista ei ole käytössä veden mataluuden vuoksi. Rannalle on toteutettu kuusi maapaikkaa / telarantapaikkaa. Venesatama-alueen eteläosaan on merkitty kolme vieraspaikkaa (poijupaikat) Satama-alueelle on toteutettu ainoastaan suunnitelmassa esitetty pohjoispuolinen 12 autopaikan pysäköintialue. Alueen eteläreunassa olevaa neljän paikan 9
pysäköintialuetta ei ole toteutettu. Venesatama-alueelle ei myöskään ole toteutettu huoltorakennuksia, vaikka alueelle on asemakaavassa esitetty rakennusoikeutta 400 k-m2. Alueelle ei tällä hetkellä ole sijoittunut työpaikkoja. Satama-alueella on aiemmin ollut lainattavia polkupyöriä kirkonkylällä sijaitsevan ravintolan Vanhan Kelon asiakkaita varten. Kuva 18. Jaalan Kallioistenniemen venesatamasuunnitelma, Ramboll Finland Oy 1.12.2008. Suunnitelmaa ei ole kokonaisuudessaan toteutettu. Kuva 19. Näkymä Kallioistenniemen venesatama-alueelle sataman aallonmurtajan päästä tarkasteltuna. Kuva 20. Ponttonilaiturille kulkua ei ole rajoitettu asianmukaisella portilla. Kuva 21. Aallonmurtaja on vaurioitunut ja suodatinkangas on osin paljaana. Kuva 22. Venesataman tekniset järjestelmät ovat käyttämättä. 10
Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on saavutettavissa olemassa olevaa Kallioistentien katualuetta ja Kallioistenniemen yksityistietä pitkin. Kallioistentie on asemakaavoitetulle katualueelle sijoittuva sorapintainen katu. Katualueella on katuvalaistus. Kallioistenniemen yksityistien tietoimikunta on perustettu 24.6.1965 ja Kouvolan kaupunki on yksi kyseisen tiekunnan osakkaista. Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniikka on suorittanut tarkastelun kaupungin kunnossapitämille yksityisteille vuonna 2018. Tarkasteluissa on huomioitu uudistettu yksityistielaki sekä kunnossapitokriteerien ajantasaisuus. Kallioistenniemen yksityistien (pituus 1,92 km) kunnossapitämiselle löytyy asialliset perusteet ja sitä voidaan kunnossapitää kaupungin toimesta kesäkaudella. Perusteluiksi mainitaan mm. että tie johtaa yleisessä käytössä olevalle viralliselle uimarannalle tai paikalle, venesatamalle tai matonpesupaikalle. Kallioistentien osalta tie myös johtaa kaupunkirakenteen ulkopuolella olevalle asemakaava-alueelle. Lisäksi todetaan, että tietä ei ole tarve asemakaavoittaa. Tekninen huolto Kaava-alueella olevalla Kallioistentiellä kulkevat olemassa olevat Kouvolan Vesi Oy:n vesijohtoja viemärijohtolinjat. Alue on yhdistetty kirkonkylän jätevesiviemäriin paineviemärillä, jonka pumppaamo sijoittuu Kallioistentien itäreunassa sijaitsevalle ET-alueelle. Kyseisellä alueella on myös Suur-Savon Sähkö Oy:n sähköverkon puistomuuntamo. Alueen sähköverkko on toteutettu maakaapeleilla. Katujen varsilla kulkee Elisa Oyj:n sekä Telia Oyj:n data- ja puhelinjohtoja. Ympäristöhäiriöt ja melu Alue ei ollut mukana vuonna 2016 laaditussa Kouvolan meluselvityksessä eikä alueen katuverkon liikennemääriä ei ole laskettu. Kallioistenniementien ja muiden alueen katujen liikenne koostuu lähes kokonaisuudessaan alueen kiinteistöille kohdistuvasta liikenteestä eikä alueella ole varsinaista läpiajoliikennettä. Kallioistentie on venesatama-alueelle päättyvä kokoojatyyppinen katu, Kallioistentiestä erkanevat Kallioistenkuja ja Järvirinne ovat päättyviä asuntokatuja. Kallioistenniemen venesataman laiturissa olevien tai vieraspaikoille ankkuroituvien veneiden aiheuttamaa liikennemäärää ei ole selvitetty tai mitattu. Virkistysalueet Suunnittelualueella sijaitsevalla lähivirkistysalueella (VL) kasvavat männyt on istutettu alueelle maa-ainesten vaihtamisen jälkeen. Tulevaisuudessa, kun lähivirkistysalueella oleva puusto kasvaa, alue yhdistää Pyhäjärven ranta-alueen laajempaan Kallioistenniemen virkistysalueverkostoon. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa suunnittelualueella olevat katu-, lähivirkistys- ja venesatama-alueet. Pyhäjärven vesialue (Jaalan-Palojärven yhteinen vesialue) on yksityisessä omistuksessa, kts. kaavan liite 4. Jaalan Kallioistenniemen venesataman laiturille ja muille satamarakenteille on Etelä Suomen AVI:n 6.10.2010 myöntämä vesilain mukainen lupa (ESAVI/211/04.09/2010). Näin ollen laitureille ja aallonmurtajalle on myös annettu pysyvä käyttöoikeus alueelle, jolle toiminta sijoittuu (sataman rakenteet mukaan lukien) asemakaavan mukaiselle alueelle. 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen maakuntakaava on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa 12.6.2006 ja ympäristöministeriössä 28.5.2008 ja 18.1.2010. Kaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Jaalan kirkonkylä ja sen eteläpuoleiset Pyhäjärveen rajautuvat alueet on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaana maisemakokonaisuutena. Jaalan Kyrönlahden Natura-alue on merkitty maakuntakaavaan. Kallioistenniemen venesatama-alueelle johtaa maakuntakaavaan merkitty veneväylä (musta palloviiva). Heinola-Kuusankoski kanavan linjaus kulkee alueen eteläpuolitse (kaavakartalla oleva sininen palloviiva). 11
Kuva 23. Ote voimassa olevasta Kymenlaakson maakuntakaavasta Kauppa ja merialue. Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti on merkitty kaavakarttaan punaisella. Kuva 24. Ote Jaalan kunnan rantaosayleiskaavakartasta Kallioistenniemen kohdalta. Jaalan kunnan rantaosayleiskaava länsi- ja eteläosa Alueella on voimassa Jaalan kunnanvaltuuston 8.7.2004 hyväksymä oikeusvaikutteinen Jaalan kunnan rantaosayleiskaava. Kaavassa suunnittelualueen pohjoisosa on merkitty erillispientalojen alueeksi (AO), jolle on merkitty sijoitettavaksi 7 kpl asuinrakennusta. Eteläosaan asuinrakennuksia saa sijoittaa 6 kpl. AO-alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kallioistenniemen keskiosaan, erillispientalojen väliin, on merkitty venevalkama-alue (LV). Kallioistenniemen metsäiset alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Koko Kallioistenniemen asemakaava-alue on merkitty rantaosayleiskaavaan katkoviivalla ranta-asemakaavoitetuksi alueeksi. Asemakaava Alueella on voimassa 14.1.2003 hyväksytty asemakaava (Kallioistenniemen asemakaavan muutos, kaava nro 163 11). Kaavassa alueelle on merkitty Kallioistentieksi nimetty katu. Kadun ja korttelin 229 välissä oleva alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Kallioistentien risteysalueella sijaitsevalla yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella sijaitsee viemäriverkon pumppaamo ja sähkön muuntamo. Pyhäjärven rantaan on kaavassa merkitty venesatama-alue (LV) ja sille on osoitettu kaavassa rakennusoikeutta 400 k-m2. Kaavassa on esitetty saastuneena alueena (saa) ranta-alueen ja aallonmurtajan aluerajaus. Kaavaan liittyy rakennustapaohje (Pöyry, 15.1.2008), jossa annetaan rakennustavan lisäksi väritykseen ja kasvillisuuteen liittyviä suunnitteluohjeita. Kuva 25. Asemakaavan havainnekuva 15.1.2008, suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen 30.8.2010. Pohjakartta Pohjakartta on MRL 54 a :n mukainen ja pohjakarttaa on tarkennettu vuonna 2018. 12
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa alueen asemakaavamääräykset ja maankäyttöalueiden rajaukset siten, että ne mahdollistavat sataman muutostyöt vastaamaan muuttuvia veneilytarpeita Kimolan kanavan avaamisen myötä. Vuonna 2017 laaditun Kouvolan venepaikkojen nykytilatarkastelun mukaan Jaalan Kallioistenniemessä oleva venesatama on ainoa 100 % käyttöasteella oleva kohde. Kallioistenniemessä olevia vapaita venepaikkoja ovat monet alueen asukkaat ja muut jaalalaiset jonottaneet vuosia, joten veneilypalveluiden kehittämisen näkökulmasta Kallioistenniemen venesataman laituripaikkojen lisäämiselle on olemassa asianmukainen tarve. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta. Kaavahanke sisältyy vuosien 2018-19 kaavoituskatsauksissa esitettyihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Kouvolan kaupunki on päättänyt osallistua Kimolan kanavahankkeen toteutukseen. Kanavan ja sulun kunnostus vuosina 2018-19 mahdollistaa uuden veneilyreitin syntymisen Kouvolan Pyhäjärveltä Heinolaan ja sieltä edelleen Päijänteelle. Kouvolan kaupungin venepaikkaverkosto on peräisin kuntaliitosta edeltävältä ajalta. Asiaa ei ole kokonaisuutena tarkasteltu kuntaliitoksen jälkeen. Kouvolassa sijaitsevien venepaikkojen sijaintia, määrää ja palvelutasoa on tarkasteltu erityisesti tämän uuden tärkeän veneilyreitin näkökulmasta. Selvityksen perusteella on laadittu veneilyn palveluiden kehittämissuunnitelma Voikkaan pohjoispuolisille vesialueille (Ramboll Finland Oy 23.8.2017), jossa selvitettiin olemassa olevien venesatamien ja venerantojen kehittämismahdollisuuksia sekä retkisatama- ja vierasvenesatamapalveluiden että lähialueen asukkaiden tarpeet huomioiden. Jaalan Kallioistenniemen venesatama-alueen osalta todettiin mm. seuraavaa: Aallonmurtajan nykyinen sijoitus hankaloittaa sataman laajentamista. Mikäli kohteeseen halutaan lisätä venepaikkoja edellyttää se aallonmurtajan jatkamista tai olemassa olevan aallonmurtajan purkua ja uudestaan tekemistä venesatamalle varatun alueen eteläreunaan. Aallonmurtajan muotoilutoimenpiteiden tai aallonmurtajan siirron jälkeen kohteeseen voidaan sijoittaa laitureita. Selvitykseen liittyi kaksi yleissuunnitelmatasoista suunnitelmaa Jaalan Kallioistenniemen venesatama muutostarpeista (kuvat 26 ja 27). Jaalan Kallioistenniemen venesatamaa kehitetään ensin olemassa olevia rakenteita tehostaen ja laituripaikkoja lisäten (kuva 18). Tulevaisuudessa Kallioistenniemen venesatama-alueen tarkempaa toteutussuunnittelua varten tehdään alueelta kattavasti luotauksia, kartoituksia ja mittauksia sekä pohjatutkimuksia. Tarkemman toteutussuunnittelun yhteydessä hankitaan mm. muutostöihin vaadittavat vesilain mukaiset luvat. Tarkempi jatkosuunnittelu on jo käynnistetty Voikkaan Virtakiven ja Hirvelän venesatamien osalta. Kuva 26. Kallioistenniemen venesatama-alueen muutos VE1. Ramboll 23.8.2017. Kuva 27. Kallioistenniemen venesatama-alueen muutos VE2. Ramboll 23.8.2017. 13
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto Kouvolan Vesi Oy Järvi-Suomen Energia Oy Elisa Oy, Telia Oyj Jaalan yrittäjät ja Jaalan kyläyhdistys ry Kouvolan Kipparit ry / matkaveneily 4.3.2. Vireille tulo Asemakaavan muutos ei sisältynyt vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa esiteltyihin kaavoitusohjelman kohteisiin. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla 15.11.2017. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Kaavahankkeen valmisteluvaiheeseen liittyen on pidetty neuvottelu kaavan osallisten kanssa 28.11.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavahanke ei koskee maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä se ole kulttuuriympäristökohteiden säilymisen kannalta merkittävä, joten kaavasta ei ole järjestetty MRL 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle 15.11.2017. Kouvolan Kimolan kanavahankkeesta ja siihen liittyvistä vireillä olevista venesatamien kaavoitushankkeista keskusteltiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin välisessä kehittämiskeskustelussa 8.6.2018. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen (kannanotot ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet) Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 15.11.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävänä 15.11. 18.12.2017 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Nähtävillä olon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Kaavaan liittyvä valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävänä 15.11. 18.12.2017 välisenä aikana tutustumista ja mielipiteiden esittämistä varten Tekniikka- ja ympäristötalossa, kaupungin Internet sivuilla (www.kouvola.fi/kallioistentie). Nähtävillä olosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa 15.11.2017. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto lähetettiin 14.11.2017 tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten kaava-alueella oleville toimijoille, viranomaisille, kaupungin omille toimijoille sekä kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Alueen asukkaiden kanssa pidettiin erillinen kaavaneuvottelu 28.11.2017, jossa kaavoittaja esitteli osallisille Kallioistenniemen historiaa, alueen eri kaavoitusvaiheita, Kallioistenniemen voimassa olevaa kaavaa, vireillä olevia Kimolan kanavan avaamiseen liittyviä veneilypalveluiden kehittämissuunnitelmia sekä vireille tullutta Kallioistenniemen kaavahanketta. Neuvottelussa kaa- 14
voittaja kertoi osallisille vaikutusmahdollisuuksista. Neuvottelun jälkeen osallinen, joka ei osallistunut neuvotteluun, lähetti oikaisupyynnön kaavoittajan toiminnasta ja suullisesta sopimusrikkomuksesta Kouvolan kaupungin Tekniikka ja ympäristöpalveluille, jonka puolesta vastine on toimitettu kyseiselle osalliselle 22.12.2017. Osallinen on toimittanut Jaalan Kallioistenniemen venesatama-alueen kaavoitukseen ja alueen toimintaan liittyvät oikaisupyynnöt Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle, joka on vastannut oikaisupyyntöihin syksyllä 2018. Nähtävillä olon aikana viranomaisilta ja alueella olevien verkostojen omistajilta sekä muilta toimijoilta tuli 3 lausuntoa. Muut kaavan osalliset toimittivat 6 palautetta. Seuraavaan on koottu kaavasta annetut lausunnot ja palautteet sekä niiden vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus: ei toimitettua lausuntoa. Kymenlaakson museo on tutustunut Jaalan Kallioistenniemen lähivirkistys-, venesatama- ja katualueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa siitä mielipiteenään seuraavaa: Kaavan tavoitteena on ajanmukaistaa alueen kaavamääräykset ja maankäyttöalueiden rajaukset siten, että ne mahdollistavat sataman muutostyöt vastaamaan muuttuvia veneilytarpeita Kimolan kanavan avaamisen myötä. Kymenlaakso museolla ei ole huomautettavaa asemakaavanmuutoksesta. Vastine: Kymenlaakson museon lausunto merkitään tiedoksi. Kymenlaakson pelastuslaitos ilmoittaa lausunnossaan, että pelastuslaitoksen veneenlaskupaikka tulee huomioida alueen jatkosuunnittelussa. Vastine: Kymenlaakson pelastuslaitoksen palaute välitetään alueen muutossuunnittelua koordinoivalle yhdyskuntatekniselle suunnittelulle. Kouvolan Vesi Oy lausuu kaavasta seuraavaa: Kouvolan kaupunkisuunnittelu on pyytänyt Kouvolan Vesi Oy:n lausuntoa vireille tulevaan asemakaavan muutokseen Kallioistentie 61/004. Alue sijaitsee Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueella ja alueen vesihuollon johdot on rakennettu katualueille. LV-alueella sijaitsee nykyisellään satama-alueen vesi- ja viemäriliittymä. Liittymien sulkuventtiilit näkyvät liitteenä olevassa kartassa punaisena poikkiviivana sekä vaaleansinisenä tähtenä. Liittyjä vastaa liittymäjohtojen mahdollisesta siirrosta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Alueen huleveden purkuputki on rakennettu nykyisen LV-alueen läpi vesistöön. Purkuputkea varten tulee kaavassa varata johtorasite, jotta sataman tuleva laajennusrakentaminen ei vaikeuta linjan kunnossapitoa. Muilta osin Kouvolan Vesi Oy:llä ei ole asemakaavan muutokseen huomautettavaa. Vastine: Asemakaavaehdotukseen merkitään johdoille varattu alueen osa LV-alueella kulkevalle hulevesien purkuputkelle. Jaala-Palojärven Maaosakaskunta: ei toimitettua lausuntoa. Kaava-alueen ulkopuolella olevan kiinteistön omistaja antoi kaavasta seuraavaa palautetta: Arvoisa Vastaanottaja, tällä kirjeellä haluamme tuoda julki mielipiteemme koskien otsikossa olevaa ehdotusta asemakaavamuutokseen. 15
Jaalan elinvoimaisuuden varmistaminen ja kylän alueiden kehittäminen on meille tärkeää ja on hyvä että myös Kouvolan reuna-alueita kehitetään. Samaan aikaan haluamme tuoda julki huolemme asemakaavamuutoksesta joka koskee Kallioistenniemelle suunniteltua sataman laajennusta. Olemme listanneet alle pääkohdat asioista joita ei ole kaavamuutoksessa mielestämme otettu riittävän hyvin/ollenkaan huomioon. 1) Ympäristö ja turvallisuus Kallioistenniemellä on aiemmin toiminut saha-ja puunkyllästämislaitos jonka vuoksi ennen alueen kaavoitusta asumiskäyttöön, kaikki saastunut pintamaa alueelta vaihdettiin. Maan vaihto rajoitettiin kuitenkin koskemaan vain maa-alueita ja Pyhäjärven pohjasedimentissä olevat ympäristömyrkyt sahan alueella ovat edelleen varastoituna järven pohjaan. Asemakaavamuutoksessa suunnitelma on poistaa nykyinen aallonmurtaja ja siirtää sekä laajentaa sitä toiseen paikkaan. Nykyisen aallonmurtajan poisto-operaatiossa joudutaan väkisinkin kaivautumaan syvälle järven pohjaan kaivurilla jotta kaikki nykyisessä aallonmurtajassa olevat kivilohkareet saadaan poistettua ja siirrettyä uuteen paikkaan. Asemakaavamuutos ei mielestämme ota huomioon sitä että purkutyössä järven pohjaan sitoutuneet ympäristömyrkyt vapautuvat pintavesiin ja voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa alueen ympäristölle. luonnolle ja eläimille, etenkin kun Kyrönlahti on käsittääksemme Natura-aluetta. Alueella olevista ympäristömyrkyistä ja niiden kemiallisista koostumuksista on tehty kattava selvitys alueen kaavoituksen aikana asuinkäyttöön ja toivomme että tämän selvityksen tiedot otetaan vakavasti huomioon. 2) Jätehuolto Kallioistenniemen nykyisellä laiturialueella on jo tällä hetkellä todella vakava ongelma lokkien kanssa. Laituria käyttävät veneilijät ja kalastajat perkaavat usein saaliinsa venelaiturin rannassa ja jättävät kalanperkeet ja jätteensä nykyisen aallonmurtajan kivikolle. Alueelle on sen vuoksi pesiytynyt kookas lokkiyhdyskunta jonka jätökset pilaavat niin laiturissa pidettävät veneet, itse laiturin kuin myös alueen talojen katot. Uuden asemakaavasuunnitelman mukaan venepaikkojen määrä yli kaksinkertaistuu. Alueelle ei kuitenkaan ole suunnitelmassa tehty minkäänlaista jätehuoltosuunnitelmaa tai jätepistettä. On selvää että kalastajien lisääntymisen myötä perkuujätteiden määrä, sekä matkaveneilijöiden jätteet ja roskat tulevat päätymään suoraan luontoon ja maahan satama-alueella. Tämä tulee aiheuttamaan merkittävän tuhoeläin- ja lokkiongelman. Olette varmasti nähneet millaisessa kunnossa lähes kaikki valtateiden varsilla olevat levähdysalueet ja niiden jäteastiat ovat- kun astia on täysi roskat jätetään jäteastian ulkopuolelle maahan. Tilanne tulee olemaan Kallioistenniemellä vielä pahempi koska mitään suunnitelmaa jätehuollolle ei ole tehty. Huolemme on että alueesta tulee kaatopaikka jonka haju-ja tuhoeläinhaitat ovat merkittävät. 3) Parkkipaikat Asemakaavamuutoksessa venepaikkojen määrää suunnitellaan kasvatettavan yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Kuitenkaan alueelle ei ole suunniteltu kuin muutama uusi parkkipaikka. Nykyiset ja uudet suunnitellut kenttäalueet eivät tule ole olemaan tarpeeksi isoja vastaamaan kasvaneeseen autojen ja venetrailereiden pysäköintitarpeeseen. Tämä tulee aiheuttamaan sen että satama-alueelle tulevat autoilijat alkavat pysäköimään autojaan ja veneitään villisti alueen omakotitalojen edustalla koska parkkitilaa alueella ei ole riittävästi. Väärän pysäköinnin lisäksi tämä tulee aiheuttamaan myös turvallisuus- ja vahinkoriskejä kun autot trailereineen etsivät alueelta paikkaa jonne jättää kulkuneuvonsa jopa viikoiksi. Koska alue sijaitsee kaukana Kouvolan keskustasta, on selvää että väärään pysäköintiin ei tulla eikä pystytä puuttumaan kaupungin toimesta. Vastuu pysäköinnin oikeasta toteutuksesta jää alueen asukkaille ja tämä tulee aiheuttamaan kitkaa alueen asukkaiden ja satama-alueen käyttäjien välillä, tämä ei mielestämme voi olla oikein. 4) Kallioistenniementie Kallioistentielle tullaan Jaalan kirkolta Kallioistenniementietä pitkin joka on yksityistie Kallioistentien alkuun asti. Kallioistenniementien ylläpito- ja hoitokustannuksista vastaavat alueen kiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen omistajat. Mikäli asemakaavamuutos toteutetaan ja satama-alueelle lisätään yli kaksinkertainen määrä venepaikkoja, on selvää että tienhoitokustannukset tulevat nousemaan yksityistien osakkaiden kesken. Mielestämme jo nykyinen tilanne jossa 16
maksamme kaupungin venerannan käyttäjien tiemaksut on epätavallinen ja koska suuremman tien käyttöasteen vuoksi hoitokustannukset nousee, on meidän vaikea hyväksyä että me maksamme Kouvolan virkistyskäyttäjien tarpeet omasta kukkarostamme. Kallioistentiellä asuu myös useampi lapsiperhe jotka kulkevat kouluun kapeaa ja valaisematonta Kallioistenniementietä pitkin. Toivoisimme kaavasuunnitelman tekijää tutustumaan tien turvallisuuteen ajamalla tietä Jaalan kirkolta satama-alueelle pimeän aikaan jotta saa paremman käsityksen siitä millaisia riskejä kasvava liikennemäärä aiheuttaa. 5) Vaihtoehtoinen sijainti Mielestämme suunnitelmat Kimolan kanavan avaamiselle virkistyskäyttöön on tervetullut ja kasvavaa liikennettä tukemaan tarvitaan merkittävä määrä infraa. Kallioistenniemi ei kuitenkaan mielestämme ole oikea sijainti tukemaan kanavan liikennemääriä. Kuten kerroimme, Kallioistenniemi on kaukana Jaalan kirkonkylän palveluista, liikenne alueelle tapahtuu yksityistien kautta ja alueella ei ole tällä hetkellä mitään palveluita joita veneilijät tarvitsevat. Myös kustannustehokkuuden kautta on vaikeaa perustella Kallioistenniemeä oikeaksi sijoituspaikaksi uudelle satama-alueelle. Asemakaavamuutoksessa ehdotetaan vanhan laiturin ja aallonmurtajan täydellistä purkua ja siirtoa uuteen paikkaan. On selvää että Pyhäjärven sedimentissä olevien ympäristömyrkkyjen vuoksi nykyisen aallonmurtajan purku tulee olemaan kallista. Tämän vuoksi Kallioistenniemen venelaiturin säilyttäminen nykyisellään ja suunnitelman mukaisen uuden satama-alueen rakentaminen lähemmäksi Jaalan palveluita, esimerkiksi Jaalan lahdelle josta Kouvolan kaupunki omistaa maata, on varmasti edullisempi vaihtoehto kuntalaisille ja kaupungin budjetille. Jaalanlahdelle sijoitettu satama-alue pystyisi paremmin palvelemaan veneilijöitä joiden kävelymatka satamasta Jaalan kauppoihin ja palveluihin lyhenisi merkittävästi, samalla Jaalan yrittäjien mahdollisuudet tarjota monipuolisia palveluitaan parantuisi merkittävästi. Lopuksi haluamme kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotettua asemakaavan muutosta. Kuten kerroimme, Jaalan alueen kehittäminen on meille tärkeää jotta myös Kouvolan syrjäisemmät alueet pysyvät kehityksessä mukana. Emme ole tässä kehityksessä jarruna vaan haluamme osaltamme tukea alueen elinvoimaisena pysymistä. On kuitenkin huomioitavaa että ehdotettu asemakaavamuutos ei tule palvelemaan Kallioistenniemen aluetta, sen luontoa ja ympäristöä eikä Jaalan seudun intressejä parhaalla mahdollisella tavalla ja sen vuoksi emme voi ehdotusta tukea. Kyse ei ole NIMBY-ilmiöstä (not in my back yard) vaan siitä että ehdotettua satama-alueen laajennusta ei voi mielestämme tehdä niin että se täyttäisi ympäristö-, turvallisuus-, jätehuolto ja asukasviihtyvyyden näkökohdat. Annamme mielellämme lisätietoja yllä olevista huolistamme ja toivomme että mielipiteemme otetaan huomioon. Vastine: Ympäristö ja turvallisuus Palautteessa on esitetty huoli Pyhäjärven vesialueen ruoppaamisen mahdollisesti aiheuttamista haitoista sekä naapurikiinteistöille että suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalle Jaalan Kyrönlahden Natura-alueelle. Vireillä olevassa Kallioistentien asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa (kaava nro 61/004) laajennetaan Kallioistenniemen venesatama-alueen maankäyttörajausta ainoastaan Pyhäjärven suuntaan. Varsinaiselle venesataman asemakaavan mukaiselle maa-alueelle ei tule rajamuutoksia. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa Jaalan Kallioistenniemen venesatama-alueen palvelutason parantamiseen liittyvät toimenpiteet. Tulevaisuudessa alueen varsinaisia toteuttamissuunnitelmia varten laaditaan hankkeiden laajuudesta riippuen tarvittavat tutkimukset, selvitykset (esimerkiksi ruoppaus, pohjasedimentit) ja suunniteltujen muutosten vaikutusten arvioinnit, (luontokohteet, liikenne, Natura-vaikutukset jne.). Alueen tarkemmat toteutussuunnitelmat laatii Kouvolan kaupunki ja hyväksytään erikseen asemakaavan jälkeen. Kaavan toteuttamista on ohjattu yleismääräyksillä Venesatama-alueella tehtävät muutostyöt eivät saa heikentää Jaalan 17
Kyrönlahden Natura 2000-alueen luontoarvoja. Venesatama-alueella tehtävistä muutostöistä tulee tarvittaessa laatia Natura-arviointi. Venesatama-alueella tehtävissä muutostöissä tulee selvittää alueen maaperän ja pohjasedimenttien tila. Muutostyöt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa naapurikiinteistöille tai Pyhäjärven vesialueelle.. Palautteessa esitetty huolet alueen toteuttamissuunnitteluun liittyen on välitetty alueen suunnittelua koordinoivalle Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniselle suunnittelulle. Jätehuolto Palautteessa on tuotu esille huoli siitä, että Kallioistenniemen venesatama-alueen jätehuoltoa ei ole järjestetty asianmukaisesti ja että veneilytoiminnan laajentuessa jätehuoltoasiaan tulee paneutua nykyistä paremmin. Kallioistenniemen venesataman kunnossapidosta vastaa Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniset palvelut. Alueelle ei tällä hetkellä ole rakennettu huoltorakennusta vaikka se oli kuvattu voimassa olevassa asemakaavassa ja sille oli varattu rakennusoikeutta 400 k-m2. Vireillä olevassa kaavassa venesatama-alueen rakennusoikeus pienenee 300 k-m2 (400 k-m2 -> 100 k-m2). Kaavaan on merkitty yleismääräys Venesatama-alueelle saa sijoittaa maksimissaan 100 k-m2 käyttötarkoitusta palvelevia huolto-, palvelu- ja liiketiloja. Alueelle ei saa sijoittaa majoitustiloja.. Palaute on välitetty alueen huollosta vastaavalle yhdyskuntateknisille palveluille, joka tekee päätökset alueen huoltoon liittyen. Pysäköintitilojen riittävyys Jaalan Kallioistenniemen venesatamasuunnitelmaan (1.12.2008) on merkitty 16 autopaikkaa, joista vain 12 on toteutettu. Alueelle on siis mahdollista toteuttaa vielä neljä lisäautopaikkaa. Alueen lisäautopaikoituksen sijoittuminen ratkaistaan alueen toteutussuunnitelmassa. Vireillä olevassa asemakaavassa on määrätty, että venesatamatoiminnoille tulee toteuttaa 1 autopaikka / 10 venepaikkaa. Asemakaavaan on merkitty minimiautopaikkamäärä, joten alueelle saa myös toteuttaa tätä enemmän autopaikoitusta. Kadulle saa pysäköidä ajoneuvon, mikäli sitä ei ole erikseen liikennemerkillä kielletty tai rajoitettu. Ajoneuvoa ei kuitenkaan saa pysäköidä sellaiseen paikkaan, missä se voi aiheuttaa muille kadulla liikkujille vaaratilanteita. Katualueiden suunnitteluun liittyvä palaute on välitetty yhdyskuntateknisille palveluille. Kallioistenniementien liikenne Kaava-alue on saavutettavissa olemassa olevaa Kallioistentien katualuetta ja Kallioistenniemen yksityistietä pitkin. Kallioistentie on asemakaavoitetulle katualueelle sijoittuva sorapintainen katu. Kallioistenniemen yksityistien tietoimikunta on perustettu 24.6.1965 ja Kouvolan kaupunki on yksi tiekunnan osakkaista kuten kaikki alueella olevat tilanomistajat. Yksityistien kunnossapidosta vastaa tiekunta, joka voi hakea kaupungilta avustuksia tien kunnossapitoon liittyviin toimenpiteisiin. Palautteessa on tuotu esille näkökulma, että venesatama-alue lisää merkittävästi liikennettä yksityistiellä ja kyseinen venesatama-alueen liikenne aiheuttaa vaaratilanteita pimeän aikaan. Liikennemäärien arvioimisessa tulee kuitenkin huomioida, että Kallioistenniemen voimassa olevan kaava-alueen rakennuspaikoista on toteutettu vain 2/3, joten niemen asukasliikenne tulee tulevaisuudessa lisääntymään nykytilanteesta. Asukasliikenteen kasvuun vaikuttaa varmasti myös se, että alueella ei ole julkista liikennettä ja että alue on melko kaukana työpaikoista ja julkisista sekä yksityisistä palveluista. Venesatama-alueen liikenne keskittynee sataman toiminta-ajalle alkukeväästä syksyyn, kun taas asukasliikenne on ympäri vuoden jokapäiväistä. Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniikka on suorittanut tarkastelun kaupungin kunnossapitämille yksityisteille vuonna 2018. Tarkasteluissa on huomioitu uudistettu yksityistielaki sekä kunnossapitokriteerien ajantasaisuus. Kallioistenniemen yksityistien (pituus 1,92 km) kunnossapitämiselle löytyy asialliset perusteet ja sitä voidaan kunnossapitää kaupungin toimesta kesäkaudella. Perusteluiksi mainitaan mm. että tie johtaa yleisessä käytössä olevalle viralliselle uimarannalle tai paikalle, venesatamalle tai matonpesupaikalle. Kallioistentien osalta tie myös johtaa kaupunkirakenteen 18
ulkopuolella olevalle asemakaava-alueelle. Lisäksi perusteluissa todetaan, että tietä ei ole tarve asemakaavoittaa. Kulkuun liittyvä palaute on välitetty venesatama-alueen toimintaa koordinoivalle yhdyskuntateknisille palveluille. Venesatama-alueen vaihtoehtoinen sijainti Palautteessa on tuotu esille näkemys, että kaavalla olisi mahdollista antaa suoraan lupa olemassa olevien laiturien ja aallonmurtajan purkamiselle. Näkemys on virheellinen, sillä asemakaava vain mahdollistaa luvan hakemisen asemakaavassa esitettyä maankäyttöä varten. Lupahankkeen laajuudesta riippuen laaditaan asianmukaiset toteutussuunnitelmat, selvitykset ja tutkimukset. Selvitysten kattavuuden määrittelee luvan myöntäjä. Palautteessa on esitetty toive, että olemassa olevan Kallioistenniemen venesatamaalueen venepaikkojen lisäämisen sijasta tulisi rakentaa uusi venesatama lännessä sijaitsevalle Jaalanlahdelle, joka olisi lähempänä Jaalan kirkonkylän palveluja ja jossa ei ole vakituista asutusta. Esitetty Jaalanlahti, eli Kirkkolahti, on vesistöltään matala ja sijoittuu kokonaisuudessaan Natura 2000-alueelle. Kouvolan kaupunki ei omista alueelta maa- tai vesialuetta eikä kyseiselle alueelle ole rakennettu satamatoimintojen tarvitsemaa infrastruktuuria. Venesatama-alueen sijoittaminen Jaalanlahdelle eli Kirkkolahdelle ei tällä hetkellä ole mahdollista. Jaalan Kallioistenniemen venesataman laiturille ja muille satamarakenteille on Etelä Suomen aluehallintoviraston (AVI) 6.10.2010 myöntämä vesilain mukainen lupa (ESAVI/211/04.09/2010). Kaava-alueen ulkopuolella olevan kiinteistön omistaja antoi kaavasta seuraavaa palautetta: Olemme erittäin huolestuneet meidän asuinalueen liittyvään asemakaavahankkeesta ja sen vaikutuksesta meidän lähiympäristöön, luontoon, alueen maineeseen, turvallisuuteen ja asukkaiden omaan rauhaan. Olemme arvostaneet tämän alueen sen turvallisuudesta ja rauhasta. Ja nämä tekijät olivat etupäässä tontin ostopäätöksen tekohetkellä. Luotin siihen, että minun perhe saa asua rauhassa ja turvallisessa ympäristössä tällä alueella vuosikausia. Olemme valinneet juuri tämän alueen koska se oli sopiva meille mm. näiden tekijöiden osalta. Asemakaavahankkeen myötä alueen asema sekä turvallisuuden ja rauhan taso muuttuvat huonompaan suuntaan. Omien arvojen kannalta tontti silloin ei enää täyttää meidän asettamia vaatimuksia. Tässä tilanteessa pidän kaupungin toimintaa loukkaavana ja epäluotettavana. Asemanhankkeen vireille panolla kaupunki pettää asukkaiden odotuksia alueelta. Tonttimme oli ostettu alle kymmenen vuotta sitten ja silloin kaupungin viranomaiset olivat varmasti tietoiset mahdollisesta asemakaavahankkeesta. Miksi tontin ostajat eivät olleet tiedotettu tästä? Siksikö että tontin arvo olisi tippuneet meidän silmissä ja monien osalta kaupat olisi jääneet tekemättä? Tonttimme sijaitsee aivan Natura-alueen vieressä. Joka vuosi monet lintulajit löytävät sieltä suojaa ja pesimispaikkaa. Ison venesataman sijoittaminen Natura-alueen läheisyyteen vaarantaa ja rikkoo koko suojelualueen ajatuksen. Lisäksi rakentamiseen liittyvät toimenpiteet saattavat häiritä järvenpohjan sedimenttikerrokset, jotka sisältävät sahaliiketoiminnasta jääneet lukuiset epäpuhtaudet. Alueen järvenpohjalla on savea ja mutaa. Rakentamisen myötä pohjakerrokset sekoittuvat veteen ja pilaavat veden laatua. Lisäksi olemme viime vuosina kunnostaneet rantamme. Rakentamistoimenpiteet saattavat pilata rantamme kuntoa huomattavasti. Vastustamme vahvasti asemakaavahanketta. Vastine: Venesatama-alueen sijoittuminen Jaalan Kallioistenniemeen Kaavan osallinen on tuonut palautteessaan esille näkökulman, että Jaalan Kallioistenniemen venesatama aluetta ei saisi käyttää sille voimassa olevassa asemakaavassa hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen. Perusteluiksi on mm. esitetty, että alueen asuinrakentamisen tontit ovat olleet arvokkaita, eikä sen vuoksi alueelle haluta häiriötä tai turvattomuutta tuottavaa toimintaa ja, että Kallioistenniemessä olevat asuintontit ovat olleet alueella ennen venesatamaa. 19