Päätös Etelä-Suomi Nro 45/2013/1 Dnro ESAVI/630/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, jossa pyydetään lupaa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä muualta tuotavan louheen, puhtaan ylijäämämaan, betonitehtaiden jätteiden, purkubetonin ja -tiilen välivarastointiin ja jalostamiseen kierrätyskiviaineksiksi murskaamalla ja/tai seulomalla. Lisäksi pyydetään lupaa harjoittaa pienimuotoista vesiseulontaa ja välivarastoida ja mahdollisesti jatkojalostaa muualla jalostettuja kiviainestuotteita sekä lisätä meluvalleja toiminta-alueen reunoille. Toiminnanharjoittaja pyytää lupaa myös toiminta-aikojen muuttamiseen. Kysymys on olemassa olevan toiminnan oleellisesta muuttamisesta ja määräaikaisen luvan muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi. HAKIJA Rudus Oy PL 49 (Pronssitie 1) 00441 Helsinki TOIMINTA JA SIJAINTI Laitoksessa harjoitetaan kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa sekä ylijämälouheen ym. puhtaan ylijäämämateriaalin vastaanottoa, välivarastointia ja jalostusta kierrätyskiviainekseksi Rudus Oy:n Okeroisten tuotantoalueella, joka sijaitsee Hollolan kunnan Okeroisten kylässä tilalla Kuusistonmetsä RN:o 24:2 ASIAN VIREILLETULO Rudus Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen 10.8.2010 Lahden seudun ympäristölautakunnalle, joka on 27.9.2010 siirtänyt hakemuksen käsiteltäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n momentin 1 ja momentin 2 kohtien 3) ja 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 1 momentin kohtien 7 c) ja e) sekä 13 f) perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 c) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Alueen kaavoitustilanne Hakijalla on mainitulla sijoituspaikalla voimassaoleva Hollolan kunnan ympäristölautakunnan 18.3.2003 annetulla päätöksellä myönnetty määräaikainen lupa maa-ainesten ottoon 10 vuodeksi. Maa-ainesten ottolupa on uudistettu seuraavaksi 10 vuodeksi Lahden seudun ympäristölautakunnan päätöksellä 23.1.2013. Päätös on annettu julki 7.2.2013 ja päätöksen valitusaika päättynee 11.3.2013. Samalle alueelle on Hollolan ympäristölautakunta 12.1.2005 antamallaan päätöksellä myöntänyt Emil ja Kerttu Mälkösen kuolinpesälle kivenlouhintaa ja louheen murskasta koskevan ympäristöluvan, jonka kesto on 10 vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Lainvoiman lupa on saanut Vaasan hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten jälkeen 29.12.2005, jolloin luvan määräaika päättyy 29.12.2015. Voimassa oleva vanha maa-ainesten ottolupa on 30.5.2006 siirretty Lohja Rudus Oy Ab:lle. Myös ympäristölupa on siirtynyt samassa yhteydessä hakijalle. Lahden seudun ympäristölautakunta on 13.6.2007 ja 25.2.2008 antamillaan päätöksillä hyväksynyt vanhaan maa-aineslupaan ottamissuunnitelman tarkennukset. Kohdealueella on voimassa ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava, jossa toiminnan sijoituspaikka on merkitty maaseutumaiseksi alueeksi. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Rudus Oy:n Hollolan Okeroisten kalliokiviaineksen ottoalue sijaitsee vanhan Helsingintien ja Nuuttilantien risteyksen länsipuolella Rälssin maankaatopaikalta noin 2 km etelään Okeroisten kylässä tilalla Kuusistonmetsä RN:o 24:2. Lahden keskustaan on noin 8 km.
3 Maaperä ja vesistö Pohjavesiolosuhteet Ilmanlaatu Luontokohteet Toiminta-alueella maaperä on kalliota, jonka pinnalla on orgaaninen ja mineraalinen maa-aineskerros. Louhinta-aluetta ympäröi havumetsä. Pohjoispuolinen metsä rajoittuu etäämmällä peltoalueeseen. Maa-ainesluvan mukaisen ottoalueen pintamaat on valtaosin kuorittu. Tätä ennen on kaadettu puusto. Samoin on tehty rakennetun tielinjan ja pohjoisosan varastoalueen kohdilta. Lupahakemuksen yhteydessä ei ole tehty maaperätutkimuksia. Ottamisalueen pintavedet johdetaan pinnan kallistuksilla tien itälaidan ojaan. Oja johtaa vedet alueen kaakkoislaidalle tehtyyn selkeytysaltaaseen. Pintavedet johdetaan selkeytysaltaasta metsäojia pitkin seututie 140:n itäpuolella olevaan Makkaraojaan. Varastoalueen pintavedet imeytyvät maaperään. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ja etäisyydet suunnittelualueesta ovat Pennasenmäen pohjavesialue, noin 2,5 km luoteeseen ja Renkomäen pohjavesialue, noin 4,5 km koilliseen. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa, joten naapurikiinteistöt käyttävät talousvetenä joko rengas- tai porakaivojen vettä. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavia paikallisia kohteita kiviainestuotannon lisäksi ovat mm. lähin teollisuusrakennus noin 300 metrin päässä kiviainesten ottoalueen itäpuolella. Teollisuusrakennuksessa on toimisto-, tuotantoja varastotiloja sekä asuintiloja. Vanha Lahti-Helsinki-tie on noin 500 metrin päässä alueen itäpuolella. Pohjoispuolen tieverkosto ei ole kestopäällystettyä. Alueen ilman laatua on mitattu pölypitoisuuksien osalta vuoden 2008 aikana (kokonaisleijuma, TSP). Ympäristölupapäätöksessä mainittuja ohjearvoja ei ylitetty mittausjakson aikana yhdessäkään näytteessä. Muita ilmanlaatuselvityksiä toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt. Kiviainesten ottoaluetta ympäröi havumetsä, joka pohjoisessa rajoittuu peltoalueeseen. Noin 1,6 km etäisyydellä kiviainesten ottoalueesta sijaitsee Luhdanjoen vanhojen metsien luonnonsuojelualue (YSA045103). Alueen lähellä ei ole muita suojelualueita, perinnemaisemia, kulttuuriympäristöjä, arvokkaita kallioalueita tai vastaavia kohteita eikä Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita.
4 LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Kalliokiviaineksen otto Louhinta Murskaus Toiminnanharjoittaja hakee muutosta ympäristölupaan Rudus Oy:n Hollolan Okeroisten toiminta-alueelle kiinteistölle Kuusistonmetsä RN:o 98-435- 24-2. Tarkoituksena on toiminnan laajuuden ja toiminta-aikojen muuttaminen nykyisistä. Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen kiinteistön keskiosassa 9,8 ha alueella. Lisäksi pyydetään lupaa kierrätyskiviaineksen, ylijäämämaan, purkubetonin ja -tiilen vastaanottoon, välivarastointiin, murskaukseen ja seulontaan sekä muualla jalostettujen kiviainestuotteiden välivarastointiin ja jatkojalostukseen ja vesiseulontaan. Toiminta on ympärivuotista. Murskaus tapahtuu arkisin maanantaista torstaihin 7.00 21.00 ja perjantaisin 7.00 18.00. Eniten melua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten porausta ja rikotusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00. Räjäytykset tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 10 15 välisenä aikana. Vähäistä häiriötä aiheuttavaa toimintaa, kuten huoltotöitä, voidaan suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Louhittavalta alueelta kaadetaan puusto sekä kuoritaan pintamaat vaiheittain ennen louhintaa. Pintamaat välivarastoidaan tai sijoitetaan suojavalleihin alueen reunoille, jolloin ne samalla vähentävät toiminnan aiheuttamien pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä 1-3 kertaa viikossa. Louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytystyöt suorittaa ulkopuolinen räjäytystöihin erikoistunut urakoitsija. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Räjähdysaineiden arvioitu keskimääräinen vuosikulutus on noin 90 t ja maksimikulutus noin 170 t. Alueella louhitusta kiviaineksesta ja alueelle tuodusta ylijäämälouheesta valmistetaan alueella kiviainestuotteita (murskeet, sepelit). Murskauslaitosten sijainti siirtyy toiminnan edetessä. Riippuen jälkimurskainten määrästä tyypillistä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Yksittäiset laitokset pyritään sijoittamaan siten, että ne sijaitsevat mahdollisimman lähellä louhosreunoja ja riittävän kaukana häiriintyvistä kohteista, jolloin melun ja pölyn kantautuminen ympäristöön vähenee.
Vesiseulonta Kierrätystoiminta Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murske varastoidaan eri raefraktioita sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 4...8 metriä. Arvioitu murskeen ja sepelin keskimääräinen päivätuotanto on noin 1900 t ja maksimi 2 700 t ja vastaava vuosituotanto noin 480 000 t ja 690 000 t. Koko toiminta-aikana murskataan kalliota noin 5 000 000 t. Murskauslaitoksen käyttöenergia otetaan sähköverkosta tai vaihtoehtoisesti tuotetaan aggregaatilla. Alueella harjoitetaan vähäisessä määrin vesiseulontaa, jossa tuotteesta poistetaan hienoaines. Seulonta tehdään kontti/säiliötyyppisellä käsittelylaitteistolla, johon voi kuulua useampia säiliöitä tai altaita. Prosessi toimii suljetulla vesikierrolla. Vesiseulotun kiviaineksen (esim. sepelin) keskimääräinen arvioitu vuosituotanto on noin 5 000 t ja maksimi vuosituotanto 10 000 t. Hankealueelle on suunniteltu myös muualta tuotavan kierrätyskiviaineksen käsittelyä. Alueella varaudutaan vastaanottamaan maarakentamisessa syntyvää puhdasta ylijäämämaata ja ylijäämälouhetta, betonitehtaiden tuotannossa syntyvää ylijäämäbetonia, pesukiviä sekä esikuivattua slurria sekä purkutoiminnassa syntyvää betoni- ja tiilijätettä. Jätteiden käsittely on kuvattu jätehuoltosuunnitelmassa. Käsiteltävän materiaalin enimmäismäärä on noin 20 000 t/a. Ylijäämälouhe on rakentamisen yhteydessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta. Ylijäämäbetoni on betoniteollisuuden materiaaliylijäämää sekä hylkytuotteista peräisin olevaa betonia. Purkubetoni on purku- ja saneerauskohteista tulevaa lajiteltua betonia. Betoni koostuu sorasta, vedestä ja sementistä. Kierrätystiili on purku- ja saneerauskohteista tulevaa lajiteltua tiilijätettä. Tiili koostuu pääosin savesta ja hiekasta. Vastaanotetun kiviaineksen laatu tarkistetaan ja kiviaines välivarastoidaan alueella raaka- aineen varastokasoihin. Varastokasoista kierrätyskiviaines jatkojalostetaan murskaus- tai seulontalaitoksessa. Jalostettu kierrätyskiviaines myydään rakennuskäyttöön kuten louhittu ja jalostettu muukin kiviaines. Prosessissa poistetut raudoitukset toimitetaan metallinkierrätykseen. 5
Betoni- ja tiilimurskeen laadunvarmistus tehdään VNa 591/2006 ja sen muutoksen VNa 403/2009 liitteen 1 mukaisin perus- ja laadunvalvontatutkimuksin ja materiaalia toimitetaan kohteisiin joissa sen käyttö on sallittu Välivarastointi ja jatkojalostus Toiminta-ajat Liikenne Alueella välivarastoidaan muualla jalostettuja kiviainestuotteita kuten mursketta, hiekkaa ja soraa. Kiviainestuotteita varastoidaan silloin, kun se on logistisesti järkevää. Tällöin se on myös ympäristövaikutusten kannalta edullista vähentäen kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Välivarastoituja kiviainestuotteita voidaan käyttää hyödyksi alueella tapahtuvassa kiviainestuotannossa esim. sekoittamalla niitä halutussa suhteessa muiden kiviainesten joukkoon. Toiminta on ympärivuotista. Murskaus tapahtuu arkisin maanantaista torstaihin 7.00 21.00 ja perjantaisin 7.00 18.00. Eniten melua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten porausta ja rikotusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Räjäytykset suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 10 15 välisenä aikana. Vähäistä häiriötä aiheuttavaa toimintaa, kuten huoltotöitä, voidaan suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Pesuseulontaa ei tehdä talviaikana. Toiminta-alueelle johtava tie kulkee kallioleikkauksessa, jonka seinämät toimivat meluesteinä. Valmistetut kiviainestuotteet kuljetetaan varastokasoista kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä pääasiassa 40 tonnin kuormissa maanrakennuskohteisiin eri puolille Lahden seutua. Kierrätettävä kiviaines kuljetetaan alueelle 10 40 tonnin kuormissa. Merkittävä osa energian kulutuksesta aiheutuu tuotteiden kuljetuksesta. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliössä. Alueella varastoidaan polttoaineita enimmillään noin 9 000 l ja voiteluöljyä 1 000 l. Kevyen polttoöljyn arvioitu keskimääräinen vuosikulutus on noin 200 t ja maksimikulutus 400 t. Vastaava voitelu- ja hydrauliikkaöljyjen kulutus on 3 t ja 5 t. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Tiedot syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä Erityyppiset ongelmajätteet säilytetään erillään ja varastoidaan katetussa ja varoaltaalla varustetussa kontissa/muussa lukittavassa tilassa. Ongelmajätteet noudetaan tai toimitetaan asianomaiseen vastaanottopisteeseen. 6
Ongelmajätteiden kuljetuksista, määristä ja vastaanottopaikoista pidetään kirjaa. Tuotannossa syntyy sekajätettä vuodessa noin 2 t, metalliromua 40 t ja jäteöljyä 3 t. Jätehuoltoyhtiö tyhjentää sekajäteastiat ja toimittaa jätteen käsittelyyn. Metalliromu toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajalle. Jäteöljy toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi Alueen kalliokiviaineksen hyödyntämisessä raaka-ainevarastokasat sijaitsevat louhitun kallioseinämän alla, kunnes louhe kuljetetaan murskaimelle. Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus tapahtuu alueella pääsääntöisesti samanaikaisesti, joten varsinaista pitkäaikaista louheen varastointia alueella ei tapahdu. Alueelle tuotava kierrätyskiviaines varastoidaan murskausalueen läheisyyteen siihen asti kunnes se on jatkojalostettu tuotteiksi. Valmiit kiviainestuotteet varastoidaan alueen pohjoisosaan rakennetulle varastoalueelle, myöhemmin myös länsiosan varastoalueelle. Varastokasat sijoitetaan alueen pohjois- ja länsilaitaan. Tällöin saadaan ehkäistyä melun ja pölyn leviämistä kyseisiin suuntiin. Varastokasojen korkeus vaihtelee 4-8 metriin. Lähelle pölyä ja melua aiheuttavaa toimintaa sijoitettuna varastokasat ehkäisevät tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Ympäristön asuntokohteissa melu alittaa ohjearvot. Kasojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla voidaan melutasoa edelleen pienentää 7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ovat nykyaikaisia sekä tehokkaita ja niiden energiatehokkuus on hyvä. Laitteiden päästötasot alittavat niille asetetut määräykset ja ne edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. SFS-sertifiointi on myöntänyt 23.6.1998 Rudus Oy:lle ISO 14001 - ympäristöjärjestelmäsertifikaatin. Uusin sertifikaatti on päivätty 31.1.2010. Sertifiointi käsittää kiviainesten myynnin, tuotannon ja toimitukset sekä raaka-aineiden hankinnan ja lisäksi valmisbetoniliiketoiminnan. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Veden hankinta ja käyttö Alueelle tehdään vedenhankintaa varten kaivo. Muodostuvat pintavedet johdetaan pintavesialtaaseen ja hyödynnetään kastelussa. Kasteluvettä käytetään pölynsidontaan. Jätevesien määrä sosiaalitiloista on noin 10 m 3 vuodessa. Jätehuoltoyhtiö tyhjentää umpisäiliön.
8 Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Lähistöllä ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Alueelle johtavan tien alkuosa asfaltoidaan. Tienpinnan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Työkoneita ei pestä alueella. Öljynvaihto ym. huoltotyöt suoritetaan koneille varatulla HDPE- muovilla suojatulla alueella varastoalueen laidassa. Arvioidut hiukkaspäästöt keskimäärin vuodessa ovat noin 0,3 0,8 t ja enintään 1,6 t. Typpioksidin (NOx) päästöt ovat vastaavasti 8 16 t ja 33 t ja hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) 632 t ja 1 300 t. Merkittävintä pölyämistä aiheuttaa murskauslaitteisto, jonka pääasiallisia pölyä aiheuttavia yksikköprosesseja ovat kuljettimen päät ja seulastot. Käytettävät murskaimet ovat suojausasteeltaan B-luokkaa eli laitos on siirrettävä. Pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet koteloinnein (TIEL2270006). Lisäksi pölyämistä ehkäistään kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja laitoksen sekä kivikasojen sijoittelulla. Seulonta aiheuttaa samankaltaisia pölyvaikutuksia kuin murskaus. Pölyämisen ehkäisy tehdään vastaavalla tavalla kuin murskaimissa. Yleensä seulonta liittyy murskaukseen, mutta sitä tehdään vähäisessä määrin myös erillisenä prosessina. Vesiseulonta aiheuttaa vähäistä pölyämistä syötettäessä seulottavaa tuotetta seulalle. Pölyämistä rajoitetaan vesisuihkuilla ja pestävän materiaalin syöttönopeuden rajoittamisella. Pölyämistä aiheuttaa myös louhintaan liittyvä panostusreikien poraus. Käytettävät porausvaunut on varustettu pölynkeräimillä. Lisäksi pölyämistä aiheuttaa kiviaineksen syöttö murskaimeen sekä valmiiden kivituotteiden siirrot ja varastointi sekä kuormaus kuljetusajoneuvoihin. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että ne eivät itse aiheuta pölyämistä ja toisaalta ehkäisevät syntyvän pölyn leviämistä. Myös alueen reunoille rakennetut suojavallit estävät pölyn leviämistä ympäristöön. Liikenteestä aiheutuu teiden pölyämistä, jota estetään tarvittaessa kastelemalla ja kunnossapidolla. Louhinta aiheuttaa ympäristöön porauskalustosta syntyvää melua ja räjäytyksestä syntyvää hetkellistä tärinää ja äänenpaineen nousua. Eniten melua aiheuttavaa porausta ja louheen rikotusta tehdään arkisin klo 7 18 välillä. Räjäytyksiä tehdään 1 3 kertaa viikossa arkisin klo 10 15 välillä.
Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja kuljetuskaluston kippauksesta aiheutuvaa kolinaa. Murskausta tehdään jatkuvatoimisesti päivittäin arkisin maanantaista torstaihin klo 7 21 ja perjantaisin 7 18. Vähäistä häiriötä aiheuttavaa toimintaa, kuten huoltoa, tapahtuu arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6 22. Melun leviämistä ympäristöön vähennetään sijoittamalla murskauslaitos louhinta-alueen pohjatasolle. Tällöin louhintarintaukset toimivat meluesteinä eteläsuuntaan. Porausmelun leviämisen ehkäisy- ja vähentämistoimenpiteet liittyvät porauskaluston valintaan (BAT). Louheen rikotus iskuvasaralla tapahtuu lähes aina louhintatason pohjalla, jolloin louhintarintaukset toimivat meluesteinä. Myös pyöräkuormaajien liikenne tapahtuu pääosin louhintatason pohjalla. Ottamisalueelle johtava tie on tasolla +95...+97. Kallion pinta on tien vieressä korkeimmallaan tasolla +105...+108. Siten tielle on louhittu "kanjoni", jossa louhitut kallioseinämät toimivat tehokkaina meluesteinä. Ajomäärät vaihtelevat huomattavasti kysynnän mukaan. Keskimäärin alueella on 55 kuljetusta työpäivässä, eli alle 4 kuljetusta tunnissa. Kuljetusvälineet jakautuvat määrällisesti siten, että suurin osa on täysperävaunuja eli ns. kasettiautoja. Liikennettä voi olla myös muina aikoina esim. betonituotetehtaiden yms. tehdessä vuorotyötä tai yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden työmailta esim. tie- tai ratasiltojen kansien valut, jotka on tehtävä keskeytyksettä. Kiinteistön laidoille on rakennettu ja rakennetaan vaiheittain noin 6 metriä korkeat vallit melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi. Pääosa valleista on jo rakennettu ja niitä korotetaan vaiheittain materiaalin saatavuuden mukaan. Lisäksi pintamaan ja tuotekasojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla ehkäistään melun leviämistä. 9 ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ Toiminnasta madollisesti aiheutuvat riskit ovat öljyjen pääsy maaperään tai vesistöön. Öljyvuodon aiheuttama ympäristön pilaantuminen estetään säilytysastioiden alle sijoitettavilla suoja-altailla tai kaksoisvaippasäiliöillä. Lisäksi alueelle varataan imeytysainetta mahdollisten vahinkojen varalle öljyn sitomista varten. Lähialueen rakennuksissa on tehty ympäristöriskiselvitys liittyen toiminnasta aiheutuvaan tärinään. Ympäristöriskiselvitys (7.6.2007) on hakemuksen liitteenä. Selvityksen osana on naapurikiinteistöjen katselmuspöytäkirjat valokuvineen. Näitä ei julkisen käsittelyn vuoksi ole sisällytetty lupahakemukseen. Kullekin kohteelle on määritetty sallittu tärinän raja-arvo, jossa
on huomioitu kohteen etäisyys, rakenteet ja kunto. Raja-arvot on määritelty siten, ettei sen alittavilla heilahdusnopeuden arvoilla katsota olevan riskiä rakennuksille. 10 SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA MITTAUKSET Hakija on aloittanut tuotantolouhinnan vuonna 2008 tammikuussa. Ennen toiminnan aloittamista ja sen käynnistyttyä toiminnanharjoittaja on tehnyt hakemuksen liitteenä olevat seuraavat suunnitelmat, selvitykset ja mittaukset: Kalliokiviaineksen ottamisen melumallinnus 17.1.2008 Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Melun ohjearvo esim. ulkona asumiseen käytettävillä alueilla on 55 db-50 db. Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin Sound Plan 6.4 melumallinnusohjelmaa. Melun laskentamallina oli General Prediction Method, jota käytetään yleisesti mm. teollisuusmelun laskennassa. 3D-mallissa otettiin huomioon mm. maaston muodot sekä maaperän ja kasvillisuuden aiheuttama vaimennus. Alueella olevan metsän tuomaa vaimennusta ei otettu huomioon. Maaperä oletettiin vaimentavaksi lukuun ottamatta paljasta kalliopintaa, joka oletettiin ääntä heijastavaksi pinnaksi. Laskennan tulokset ovat keskiäänitasoja, joissa ei otettu huomioon mahdollista impulssimaisuuskorjausta. Laskentaoletuksena käytettiin louhinnan aikaisia pääasiallisia melulähteitä, kuten poravaunu, rikotus, murskain ja kaksi työkonetta sekä niille sovittuja äänitehotasoja. Mallinnuksessa melutasot jäävät alle päiväajan ohjearvon eli 55 db kaikissa tarkastelluissa tilanteissa. Louhinnan ja murskauksen ympäristömelumittaukset 26.1.2009 Keväällä 2008 mitattiin murskauksen ja rikotuksen melua kolmessa mittauspisteessä ja syksyllä 2008 neljässä pisteessä. Keväällä mittauskertoja oli vain yksi murskauslaitoksen toimintajakson keskeydyttyä. Samoissa pisteissä mitattiin taustamelutaso ennen toiminnan aloittamista vuonna 2007. Taustamelutaso alueella oli silloin 39 45 db. Keväällä 2008 mitatut murskauksen aikaiset keskiäänitasot mittauspisteissä olivat 5 17 db taustamelutasoa korkeammat kuin 2007. Mittausepävarmuus huomioituna melun todettiin kevään 2008 mittauksessa olevan kuitenkin ohjearvon tasalla. Melutasot olivat impulssimaisuuskorjaus huomioituna välillä 50 59 db.
Syksyn 2008 toimintakaudella murskauslaitoksen sijaintia muutettiin meluntorjunnan vuoksi. Syksyn 2008 mittauksissa toiminnasta aiheutuneet keskiäänitasot olivat 11 13 db alhaisempia kuin kevään vastaavassa tilanteessa mitatut. Louhinnan ja murskauksen leijuvan pölyn mittaukset 26.1.2009 Ulkoilman leijuvan pölyn pitoisuutta mitattiin Okeroisten louhinta-alueen ympäristössä kahdessa mittauspisteessä 20.10. 27.11.2008. Selvitys perustuu voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiin. Valtioneuvosto on antanut asetuksessa (Vnp 480/1996) ohjearvot ilmanlaadulle terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Arvot ovat vuosikeskiarvona 50 µg/m 3 tai vuoden vrk-arvojen keskiarvona 120 µg. Pölymittaukset tehtiin tehokeräimellä (GMWL) SFS 3863 standardia soveltaen. TSP-pitoisuudet olivat alhaisia molemmissa mittauspisteissä. Ympäristölupapäätöksessä mainittuja valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja ei ylitetty yhdessäkään näytteessä mittausjakson aikana. Ympäristöriskiselvitys 7.6.2007 Okeroisten kalliokiviaineksen ottoalueen lähiympäristön kiinteistöihin noin 1 000 m säteellä on tehty katselmuksia ja kaivoselvityksiä 27.3.2007 30.5.2007. Rakennuksista katselmoitiin perustukset ulkopuolelta ja sisätilojen kivirakenteet. Kaikista kaivoista otettiin vesinäytteet ja lisäksi rengaskaivojen kunto arvioitiin silmämääräisesti ja mitattiin vesipinnan korkeus. Rakennusten (22 kpl) katselmuksista on laadittu pöytäkirjat, joissa on määritelty kiinteistökohtaiset tärinän raja-arvot rakennustyypin ja perustamistavan perusteella. Alueella ei ilmennyt ympäristöriskiselvityksessä erityisen tärinäalttiita kohteita. Tärinävaurioriski minimoidaan louhintojen aikana mitoittamalla samanaikaisesti räjähtävät räjähdysainemäärät lähimpien kiinteistöjen mukaan ja seuraamalla tärinämittauksin lähirakennuksiin johtuvia heilahdusnopeuksien arvoja ja taajuuksia. Tarkkailusuunnitelma 11.1.2008 Tarkkailu koskee ottamisalueen pohja- ja pintavesiä, naapureiden kaivoja sekä ympäristön melua, pölyä ja tärinää. Lähin asuinrakennus on noin 600 m etäisyydellä. Lähin naapuri on noin 300 m päässä sijaitseva teollisuuskiinteistö. Lähialueen kaivoista otetaan näytteet vuosittain. Rengaskaivojen vedenpinta mitataan kahdesti vuodessa. 11
Vaikutuksia pohjaveteen seurataan alueelle rakennettavasta vedenottopisteestä. Pintavedet kootaan louhittuun altaaseen. Ylimääräinen vesi johdetaan Makkaraojaan, jonne johdettavasta vedestä otetaan näyte kaksi kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä arvioidaan virtaama. Toiminnan aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti lähimmissä altistuvissa kohdissa. Melutaso ja pöly mitataan ensimmäisen toimintavuoden aikana lähimmissä altistuvissa kohteissa. Tärinämittauksia tehdään lähimmistä rakennuksista toimintaa aloitettaessa tai louhintatapaa oleellisesti muutettaessa. Mittauksilla varmistetaan, ettei louhinnassa käytetä ylisuuria momentaanisia tai kokonaisräjähdysainemääriä Jätehuoltosuunnitelma 26.11.2010 Suunnitelmassa esitetään tiedot hyödynnettävistä ja käsiteltävistä jätteistä sekä suunnitelma jätehuollon järjestämisestä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen erillisenä liitteenä. Ottamissuunnitelman tarkennukset 13.6.2007 ja 25.2.2008 Ottamistoiminnan ja siihen liittyvän valvonnan tulkinnanvaraisuuksien poistamiseksi hakija on teettänyt aluetta koskevan ottamissuunnitelman tarkennuksen. Lahden seudun ympäristölautakunta hyväksyi hakijan pyynnön käyttää suojavallien ja varastoalueiden rakentamisessa ylijäämäbetonia, pesukiviä ja slurria 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Voimassaolevaan lupaan haetut muutokset Kalliota murskataan keskimäärin 480 000 t vuodessa ja koko toimintaaikana yhteensä noin 5 000 000 t. Voimassaolevan luvan mukaan kalliota voidaan murskata keskimäärin 258 914 m 3 vuodessa ja toiminta-aikana enintään 1 812 400 m 3. Kierrätyskiviainesta, kuten puhdas ylijäämämaa, louhe, ylijäämäbetoni, pesukivet, esikuivattu slurri, purkubetoni ja -tiili murskataan ja/ tai seulotaan enintään 20 000 t vuosittain. Lisäksi haetaan lupaa muualta tuotavan louheen, puhtaan ylijäämämaan, betonitehtaiden jätteiden, purkubetonin ja - tiilen välivarastoimiseen ja jalostamiseen kierrätyskiviaineksiksi murskaamalla ja/ tai seulomalla. Edelleen haetaan lupaa harjoittaa pienimuotoista vesiseulontaa sekä välivarastoida ja jatkojalostaa muualla jalostettuja kiviainestuotteita.
Hakija esittää seuraavia toiminta-aikoja. Murskaus tapahtuu arkisin maanantaista torstaihin 7.00 21.00 ja perjantaisin 7.00 18.00. Eniten melua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten porausta ja rikotusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Räjäytykset suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 10 15 välisenä aikana. Vähäistä häiriötä aiheuttavaa toimintaa, kuten huoltotöitä, voidaan suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Pesuseulontaa ei tehdä talviaikana. Voimassa olevassa luvassa melua aiheuttavaa toimintaa, kuten murskausta, porausta tai rikotusta ei saa suorittaa kuin normaalin työajan puitteissa klo 8.00 16.00 arkisin eikä lainkaan kesäaikana 15.6. 15.8. mainitut päivät mukaan lukien. Lupahakemuksen täydennys Toiminnanharjoittaja on antanut asiassa lisäksi seuraavan täydennyksen: Toiminta-aikojen osalta Rudus Oy on esittänyt, että liikennettä on pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin 6-22 välisenä aikana. Erityisissä tilanteissa liikennettä voi olla myös muina aikoina. Suurten valmisbetonivalujen tekeminen vaatii tasaista raaka-ainevirtaa, koska valaminen täytyy järjestää katkeamattomasti. Suurien valujen takia kaikkia työvaiheita ei ole aina mahdollista järjestää päiväsaikaan tai arkipäivisin normaalien toiminta-aikojen puitteissa. Myös betonituotetehtaiden tuotanto voi vaatia kiviainesten toimitusta normaalista toimitusaikataulusta poikkeavasti lähinnä lauantaisin. Tämänkaltaisten tilanteiden vuoksi olemme esittäneet mahdollisuutta poiketa tavanomaisista toiminta-ajoissa tarpeen vaatiessa. Muita vastaavanlaisia kohteita voivat olla esimerkiksi vaativat työmaat, kuten esimerkiksi vesiputken rikkoutuminen kaupunkialueella sekä suuret asfalttiurakat. Poikkeukset toiminta-ajoissa yökuormauksen osalta rajoittuisivat hätätapauksiin ja vain muutamiin kertoihin vuodessa. Kiviainesten toimitustarvetta tehtaille ja työmaille lauantaisin esiintyy kuitenkin kuukausittain. Käynti toiminta-alueella Kuormauksesta suurin häiriö aiheutuu liikennöinnistä mukaan lukien peruutussummerit. Kiviainestuotteiden kuormaaminen järjestetään poikkeavissa tilanteissa siten, että kaikki siirtomatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Myös peruutussummerit voidaan tarvittaessa vaihtaa vähemmän häiriötä herättäviin summereihin. Edellä mainituilla toimilla saadaan naapureihin kohdistuvat haitat minimoitua. Laitoskäynti toiminta-alueelle tehtiin 13.12.2011 ja samalla pidettiin perehtymisluonteinen viranomaisneuvottelu hakemusta koskevista toiminnoista. 13
14 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Hollolan kunnan ja Etelä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 24.2.2011-28.3.2011. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaiset lausunnot on pyydetty 11.4.2011. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hämeen ELY-keskus Aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta Rudus Oy:n Hollolassa Okeroisten kylässä tilalla Kuusistonmetsä sijaitsevan toiminta-alueen ympäristöluvan muutoshakemuksesta. Lupaa haetaan Lahden seudun ympäristölautakunnan 4.1.2005 antamaan kalliokiviaineksen louhimon ja murskauslaitoksen ympäristöluvan muuttamiseen sekä muualta tuotavan louheen, puhtaan ylijäämämaan, betonitehtaiden jätteiden, purkubetonin ja -tiilen välivarastoimiseen ja jalostamiseen kierrätyskiviaineeksi murskaamalla ja/tai seulomalla. Lisäksi haetaan lupaa harjoittaa pienimuotoista vesiseulontaa sekä välivarastoida ja mahdollisesti jatkojalostaa muualla jalostettuja kiviainestuotteita. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka laajuutta ja toiminta-aikoja halutaan muuttaa nykyisestä. Samalla lisätään meluvalleja alueen reunoille. Lupahakemuksesta ei käy selkeästi ilmi paljonko louhittava ja murskattava kiviainesmäärä kasvaa eikä sitä, mihin jätteeksi luokiteltavat maa- ainekset ohjataan. Hollolan ympäristölautakunta on myöntänyt toiminalle ympäristöluvan 4.1.2005. Ympäristölupa on myönnetty äänestyspäätöksellä neljä luvan myöntämisen puolesta ja kolme vastaan. Kaksi ympäristölautakunnan jäsentä ja ympäristönsuojelusihteeri jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Ympäristölupa on määräaikainen, ollen voimassa kymmenen vuotta Hollolan ympäristölautakunnan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Alue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Ruduksen alueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnitellun kiviaineksen ottoalueen kohdalle on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, jonka suunnittelumääräys on seuraava: suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksiin sekä luonnonarvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestävälle alueelle.
15 Hämeen ELY-keskus lausuu asiasta seuraavaa: Ympäristöluvassa on huomioitava Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset rajoitukset vähimmäisvaatimuksina. Lupahakemuksessa ei ole esitetty etäisyyttä lähimpään asutukseen. Hollolan ympäristölautakunnan 4.1.2005 myöntämässä ympäristöluvassa todetaan, että lähin asutus sijaitsee 230 800 m säteellä ottoalueesta. Valtioneuvoston asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että sen melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen käytettävään rakennuksen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta vain tietyin edellytyksin. 3 :ää sovelletaan hakemuksen mukaiseen toimintaan 1.1.2018 alkaen. Jos ympäristölupa myönnetään, se tulee myöntää määräaikaisena enintään 31.12.1017 asti. Ennen ympäristölupapäätöksen tekoa meluselvitys tulee päivittää melun laskentamalliin perustuen siten, että meluselvityksessä on huomioitu myös räjäytysten aiheuttama melu. Ympäristöriskiselvityksestä 7.6.2007 (Ramboll) ei käy ilmi, onko räjäytysten aiheuttamasta tärinästä ollut haittaa lähimmillä kiinteistöillä. Alueelle otetaan vastaan vuosittain hakemuksen mukaan maksimissaan 20 000 tonnia kierrätyskiviaineksia kuten puhdasta ylijäämämaata, louhetta, ylijäämäbetonia, betoniteollisuuden pesukiviä ja esikuivattua slurria sekä purkubetonia ja -tiiltä. Kierrätyskiviainekset murskataan ja/tai seulotaan ja myydään maarakennuskäyttöön tai hyödynnetään (purkubetonia ja -tiiltä lukuun ottamatta) alueen kenttä- ja suojavallirakenteissa. Alueella olemassa olevissa rakenteissa on käytetty puhtaita ylijäämämaita sekä betonitehtaiden tuotannossa syntyvää puhdasta, kovettunutta ja raudoittamatonta ylijäämäbetonia, betonisekoittimen pesussa käytettäviä pesukiviä sekä esikuivattua slurria Lahden seudun ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. Betonitehtaiden jätteitä on hyödynnetty lokakuuhun 2010 mennessä alueen rakenteissa noin 3000 m 3 ja ylijäämämaita noin 11 000 m 3. Ylijäämämaiden käyttötarpeen osalta asiakirjoista ilmenee, että tarve on noin 200 000 m 3, joista muualta tuotavia on noin 150 000 m 3. Hakemuksesta tai sen liitteistä ei käy ilmi, mikä on rakenteissa tarvittavien betonitehtaiden jätteiden hyödyntämismäärä, rakenteiden sijaintipaikka tai rakenne. Hakemusta tulisi siltä osin täydentää, jotta lupaviranomainen voi arvioida onko kyse jätteen aidosta hyötykäytöstä. Ympäristöluvassa tulee antaa riittävät määräykset jätteen hyödyntämisestä alueella. Lähtevien jätteiden osalta on todettu toiminnassa syntyvät tyypilliset jätteet. Jätteiden joukosta puuttuu Betoroc-tuotteina maanrakennuskäyttöön myytävät jakeet, jotka kuitenkin ovat nykyisen jätelainsäädännön mukaan jätteitä.
Kierrätyskiviainesten käsittely ja hyödyntäminen tukee Etelä- ja Länsi- Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita mm. maaainespankkien perustamista koskevien tavoitteiden osalta, ja on siinä mielessä kannatettava. Toiminnanharjoittajan on nimettävä toiminnan tunteva ympäristönsuojeluvastaava ja hänelle sijainen. Ympäristövastaavan yhteystiedot on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle. Tiedot on pidettävä ajan tasalla. Toiminnan merkittävistä muutoksista on ilmoitettava kirjallisesti Hämeen ELY-keskukselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on ilmoitettava kirjallisesti asiasta Hämeen ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Hämeen ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä yksityiskohtainen raportti, josta käy ilmi kallionlouhintaa ja murskausta koskevat tiedot, jätteeksi luokiteltavien jakeiden tiedot sekä ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet. Tiedot on toimitettava sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Lahden seudun ympäristöpalvelut Aluehallintovirasto on pyytänyt Lahden seudun ympäristöpalvelujen, Hollolan kunnan ja Hollolan kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta muutoshakemuksesta, joka koskee kierrätyskiviaineksen käsittelyä sekä alueelta saatavan kiviaineksen louhintaa ja murskausta Okeroisten toiminta-alueella. Lahden seudun ympäristölautakunnan johtosäännön mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot ympäristölupa-asioissa annetaan virkamieslausuntona. Lahden seudun ympäristöpalvelut antaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: Nykyiseen toimintaan haetaan päivittäisten toiminta-aikojen pidennystä ja lupaa käsitellä muualta tuotavaa louhetta, puhtaita ylijäämämaita, betonitehtaiden jätteiden purkubetonia ja -tiiltä. Näitä massoja suunnitellaan myös välivarastoitavan ja jalostettavan kierrätyskiviaineksiksi murskaamalla ja/tai seulomalla. Alueella on voimassa oleva 2003 myönnetty maa-ainesten ottolupa (ottomäärä 1 8124000 m3). Luvan voimassaolo loppuu vuonna 2013. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa, että nykyinen maa-aineslupa ja louhintalupa madollistavat vuosittaiset louhinta- ja murskausmäärät, mutta on otettava huomioon, että maa-aineslupa on voimassa enää lyhyen aikaa. Toiminnan nykyinen ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena ja on voimassa vuoteen 2015. Alue on maakuntakaavassa MU-aluetta, joka on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on ulkoilun ohjaustarvetta. Alueen koillis-, pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee viljelyksessä olevia peltoja ja metsää. Pellon ja toiminta-alueen välillä on lyhimmillään ainoastaan muutamia kymmeniä 16
metrejä leveä alue. Lähistöllä sijaitsevat seudullinen ulkoilureitti, laavu, metsästysmaja ja lintutorni. Hakemuksessa esitetty muualta tulevien ylijäämämaiden, jätebetonin ja kiviainesten käsittely voi olla maakuntakaavan vastaista. Toiminta estää vaikutusalueellaan kaavan mukaisen virkistyskäyttötarkoituksen toteuttamista jatkossa. Murskaus ja jätemassojen käsittely on tällä hetkellä ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslaista annetun tulkinnan mukaan jätteen käsittely tulee sijoittaa kaavamerkinnältään jätteenkäsittely alueelle (EJ). Lupa on haettu toistaiseksi voimassaolevaksi. Lahden seudun ympäristöpalveluiden mukaan, jos lupa myönnetään, sitä ei pitäisi myöntää pitemmäksi aikaa kuin, mitä maa-ainestenottolupa on voimassa. Suunniteltu muualta tuotavien maamassojen ja jätebetonin käsittely on melko vähäistä eikä todennäköisesti juuri nosta ympäristökuormitusta asutukselle ja alueen virkistyskäytölle nykyiseen toimintaan verrattuna, jos toiminta-aikoja ei lisätä. Toiminto sijoittuu alueelle, jossa on myös muita samantyyppisiä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja, kuten mm. Rälssin maankaatopaikka ja Syväojan teollisuusalueen louhinta- ja murskaus, jossa kaavan toteuttaminen vaatii useiden vuosien louhinta- ja murskaustoimintaa. Nämä toiminnot yhdessä nykyisen ja vielä mahdollisesti laajennettavaksi haetun toiminnan kanssa aiheuttavat alueelle paljon raskasta liikennettä, joka voi aiheuttaa asutukselle haittaa. Tehtyjen pöly- ja melumittausten perusteella tasot eivät ylitä ympäristöluvan ehtoja. Lahden seudun ympäristöpalvelut on kuitenkin saanut toiminnasta etenkin tärinään liittyviä valituksia, joten asukkaat katsovat toiminasta aiheutuvan haittaa. Haittaa arvioitaessa on otettava huomioon melun impulssimaisuus. Mallinnuksen mukaan impulssimaisuus on otettu huomioon niin, että saatuun tulokseen on lisätty kaksi desibeliä, jolloin melutaso alittaisi ympäristöluvassa määrätyt tasot Peltolan kiinteistöjen kohdalla. Lahden seudun ympäristöpalvelut ei ole vakuuttunut, että impulssikorjaus, joka mallinnuksessa on tehty, on riittävä. Melutasot voivat myös mahdollisesti ylittää ympäristöluvassa määrätyt melutasot joissain työvaiheissa. Tarkkailusuunnitelmassa kaivoista ja vedenottopaikoista tehtäviin analyyseihin tulee lisätä öljyhiilivedyt jakeittain määritettyinä ja muiden käytössä olevien aineiden vaatimat analyysit. Melun ja pölyn leviämisen tarkkailu tulee olla vähintään valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelusta annetun asetuksen mukaista (Vna 800/2010). Melu-, pöly-, tärinä- ym. muut ympäristövaikutukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja alueen virkistyskäytölle. Hakija esittää toimintoaikojen merkittävää lisäystä. Nykyisessä luvassa on sallittu arkipäivisin työaikaa yhden työvuoron verran ja kesäajalla toiminnassa on tauko. Lahden seudun ympäristöpalvelut katsoo, että toimintaaikoja ei pidä nykyisestään ainakaan merkittävästi pidentää. 17
Hollolan kunta Lahden seudun ympäristölautakunta on saanut alueen toimintaan liittyviä valituksia melun ja tärinän suhteen. Ainakin yhdestä asuinkiinteistöstä on epäilty, että räjäytykset ovat vaurioittaneet heidän kiinteistöään ja pilanneet talousvesikaivon. Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoa, joten kiinteistöt ovat oman kaivon varassa. Hollolan kunta on lausunnossaan viitannut Lahden seudun ympäristöpalvelujen lausuntoon ja todennut lisäksi, että Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen käsittely Okeroisten toiminta-alueella on kaavan vastaista jätemassojen käsittelyn osalta ja tällä perusteella haettu lupa tulisi evätä. Mikäli lupa annetaan, lupa tulisi sitoa maa-ainesten ottoluvan määräaikaan ja toiminnan tulisi tapahtua sellaisissa puitteissa, että se aiheuttaa ympäristölle mahdollisimman vähän häiriötä ja muita ongelmia. Hollolan terveydensuojeluviranomainen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa lausuntonaan seuraavan: Muutosta haetaan Lahden seudun ympäristölautakunnan 4.1.2005, 2 myöntämään ympäristölupaan joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Muutosta haetaan muualta tuotavan louheen, puhtaan ylijäämämaan, betonitehtaan jätteiden, purkubetonin ja tiilen välivarastointiin ja jalostamiseen kierrätyskiviainekseksi murskaamalla ja/tai seulomalla. Lisäksi haetaan lupaa harjoittaa pienimuotoista vesiseulontaa sekä välivarastoida ja mahdollisesti jatkojalostaa muualla jatkojalostettuja kiviainestuotteita. Toiminnan laajuutta ja toiminta-aikoja halutaan muuttaa sekä samalla alueen reunoille lisätään meluvalleja. Ottoalueella syntyy jäteöljyjä noin 3 t/a, sekajätettä 2 t/a, metalliromua 40 t/a ja sosiaalitilojen jätevesiä 10 m /a. Alueella varastoidaan enintään 9 000 litraa polttoaineita. Ottoalueella prosessissa käytetään kierrätettävää vettä ja teitä kastellaan suolattomalla vedellä. Toiminnasta merkittävimmät päästöt aiheutuvat toiminnan eri vaiheissa syntyvästä pölypäästöstä, melusta ja tärinästä. Toiminnalla ei saa olla haitallisia vaikutuksia alueen pohja- tai pintaveden laatuun eikä lähistöllä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatuun. Hakemusasiakirjoissa esitetty tarkkailu vaikuttaa riittävälle. Toiminnasta asutukselle aiheutuvat pöly- ja meluhaittojen syntyminen tulee minimoida. Hakemusasiakirjoissa on esitetty kahden mittauspisteen leijuvan pölyn mittausarvoja. Lupaviranomaisen tulisi edellyttää kattavampaa toiminnasta aiheutuvan leijuvan pölyn tutkimista sekä seurantaa erityisesti lähimpien asuinkiinteistöjen alueella. Pelkkä leijuvien hiukkasten koko- 18
naismassan määrittäminen ei kuvaa kattavasti terveydelle haitallisimpien pienhiukkasten määrää hengitysilmassa. Toimija on esittänyt keinoja, joilla pyrkii vähentämään toiminnasta aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja. Rakennettavilla meluvalleilla ei kuitenkaan ole toiminnan alkuvaiheessa kovin suurta vaikutusta esimerkiksi Peltolan kiinteistöjen suuntaan. Hakemusasiakirjojen materiaalin mukaan keskiarvomelukuorma jää kuitenkin raja-arvojen tuntumaan. Melun leviämisen estäviä ratkaisuja tulisi toteuttaa alueella mandollisimman nopeasti ja melua tuottava toiminta tulisi sijoittaa niiden muodostamaan katveeseen suhteessa asutukseen ja muuhun attistuvaan ympäristöön. Katson, että toiminnasta ei suunnitellussa tilanteessa melun osalta aiheudu terveyshaittaa, mutta se voi aiheuttaa lähimmissä melulle altistuvissa kiinteistöissä viihtyisyyshaittaa. Edellinen tulisi huomioida eniten melua aiheuttavan toiminnan osalta toiminta-aikoja määriteltäessä. Fastervest Oy Yhtiö vastustaa muistutuksessaan haettavan luvan myöntämistä seuraavilla perusteilla: 1. Hakija ei ole noudattanut olemassa olevan luvan mukaisia työ aikoja. Työt ovat parhaimmillaan alkaneet jo klo. 04:00 aamulla. 2. Pölyhaitta on suuri. Kivipölyä tulee suuria määriä. Viimeisimmät pölymittaukset, jotka on tehty, eivät ole päteviä. Koko mittausajanjaksolla oli sadetta. 3. Aikaisempien räjäytysten aiheuttamat vahingot kiinteistölle ovat edelleenkin korvaamatta, kuten ikkunoiden ja rakenteiden rikkoontumiset ja kaivon veden ehtyminen. 4. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on kiinteistömme alueella suuri. Rudus Oy on osoittanut suurta välinpitämättömyyttä asiassa ja niiden kuntoon saattamisessa. Fastervest Oy on liittänyt muistutukseen 2.5.2008 päivätyn kirjeen Lahden seudun ympäristölautakunnalle. AA ym. AA ja 7 kiinteistönomistajaa ja naapuria on muistutuksessaan todennut seuraavan. Vastustamme haettavan luvan myöntämistä laajennettuun toimintaan. Kyseessä on olemassa oleva louhostoiminta, jolle ympäristölautakunta on määritellyt toiminta- ja ympäristölupaehdot. Kyseisiä ehtoja ei ole noudatet- 19
20 tu kaikilta osin nykyisen louhostoiminnan aikana. Katsomme, että hakemuksen mukainen kiven ympärivuotinen louhinta ja murskaus on naapuruussuhdelain vastaista aiheuttaessaan pysyvää ja kohtuutonta haittaa melusta, pölystä, tärinästä ja räjäytyksistä. Louhostoiminta on alueella poikkeuksellista seutukaavavarauksen, nykyisen asutuksen ja maatalouselinkeinotoiminnan huomioiden. Kiven louhiminen ja murskaus jatkuvasti ympärivuoden on lähiasutukselle erittäin häiritsevää. Murskaustoiminnasta aiheutuva meteli on mekaanisten murskainten jyskyttävää ääntä ja kuljetuskaluston kippauksesta aiheutuvaa kolinaa. Tällainen pitkäaikainen jatkuva melu on henkisesti raskasta ja mieltä masentavaa. Voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti louhoksen toiminta on alkanut jo ennen kello seitsemää. Vaadimme, että ympäristösuojeluviranomainen valvoo, että aiemmin päätettyjä toiminta-aikoja noudatetaan eikä myönnä hakemuksessa esitettyjä toiminta-aikojen laajennuksia. Hakemuksen mukainen toiminta aiheuttaa ympäristösuojelulain varovaisuusperiaate huomioiden terveyshaittaa ja merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, vaikka alueella käytettäisiin A-luokan murskaamoa, kuten jo olemassa olevassa ympäristöluvassa määritellään. Hakija/toiminnanharjoittaja ei ole noudattanut tätä ympäristölautakunnan lupaehtoa käyttäessään siirrettävää B-luokan murskaamoa. Kuluneina toimintakausina räjäytykset ovat vavisuttaneet lähialueen rakennuksia aina Nostavalle asti. Räjäytyksistä on tullut halkeamia talojen seiniin ja piipun hormeihin. Louhoksesta 700 metriä olevan asuintalon porakaivo on kahdesti rikkoutunut. Tulleita vahinkoja ei ole kaikilta osin korvattu. Ympäristölautakunnan 4.1.2005 päätöksen mukaan murskattavien, seulottavien ja muutoin käsiteltävien kiviainesten on oltava kosteita ja pölyämättömiä. Tätäkään lupaehtoa ei ole pystytty täysin noudattamaan, koska silminnähden pölyjä on kulkeutunut lähialueelle. Miten ympäristösuojeluviranomainen valvoo ja on valvonut, että kastelujärjestelmä on lupaehtojen mukaisesti toiminnassa? Melutasoa, pölyä ja muita haittavaikutuksia on mitattava säännöllisesti koko toiminta-ajan lähimmissä altistuvissa kohteissa kilometrin säteellä toiminta- alueelta. Melun, pölyn ja muiden haittavaikutuksien vähentämiseksi vaadimme, että louhoksen työskentelytason pohjakorkeutta madalletaan ainakin korkeuteen 80. Tällä toimenpiteellä meluvallien vaikutus tehostuisi. Toinen merkittävä melun ja päästöjen vähentämiskeino on poistaa agregaattien käyttö sähkön tuottamiseen ja ottaa käyttöön kiinteistön sähköliittymä.
Emme hyväksy, että louhinta-alueelle tuodaan muualta kiviainesta eikä muita hakemuksessa mainittuja aineksia murskattavaksi ja edelleen jalostettavaksi, koska kuljetus lisää entisestään melua ja pölyä lähiympäristöön. Jo tällä hetkellä louhokselle tuotu kiviaines on aiheuttanut liikenteellistä ja murskauksellista melua ja pölyä. Edellä olevien seikkojen perusteella katsomme, että uutta laajennettua ympäristölupaa ei tule myöntää hakijalle. Lisäksi katsomme, että ympäristösuojeluviranomaisen tulee kumota nyt voimassa oleva ympäristölupa lupaehtojen rikkomusten johdosta. BB ja CC AA ja BB ovat mielipiteenään todenneet seuraavan: Ensiksikin mielestämme nykyinen ympäristölupa ja sen ehtojen toteutuminen tulee tosittaa käytännössä (pöytäkirjan ote 4.1.2005 /Hollolan kunta ympäristölautakunta; 18 erillistä kohtaa sivuilla 16-18) sekä tehdä tarvittavat johtopäätökset ja toimenpiteet hakijan toimesta niiden toteuttamiseksi. Tässä tosittamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluun liittyviin kohtiin eli esim. käytetyn murskauslaitteiston luokitus (A/B) ja todellisiin, ei mallinnettuihin meluarvoihin. Esimerkiksi meidän kohdalla (Nuuttilantie 148) melumittauksia ei ole suoritettu vaikka ko. suunnassa melu on todella kova (heijastuu kallioseinästä pohjoiseen) ja nykyinen toiminta on aiheuttanut selkeästi havaittavaa maisema-arvon heikkenemistä niin melun, räjäytysten aiheuttaman tärinän kuin pölyn suhteen. Tähän liittyen hakija kertoo hakemuksessaan (myös luvassa) miten esim. melun leviämistä estetään etelän suuntaan, muttei pohjoisen suunnasta muuta kuin kuusi metriä korkeilla meluvalleilla, joiden vaikutusta meidän kohdalla ei ole tositettu käytännössä eikä teoriassa eikä niitä kaikkia ole edes vielä rakennettu. Meluamis- ja räjäytysajankohtien suhteen voimme todeta, että luvan mukaisia aikoja ei havaintojemme mukaan noudateta nytkään. Esim. räjäytys 12.1.2011 klo 15:40, joka oli niin suuri, että luulimme talomme hajoavan (Solanteen mukaan paukut meni vahingossa väärään paikkaan?). Hakija kertoo myös hakemuksessaan, että Rudus Oy:llä on ISO 14001 ympäristöjärjestelmäsertifikaatti. Tämän johdosta herää kysymys onko ulkoinen auditoija todellakin arvioinut toiminnan siellä ja ympäristössä - mikä on ollut arvioinnin tulos ja tarvittavat toimenpiteet asioiden kuntoon saattamiseksi? Esim. antamamme palautteen (pöly, melu ja räjäytysten aiheuttama tärinä) johdosta meillä ei ole tehty edelleenkään 16.10.2009 Solanteen toimesta luvattuja mittaustoimenpiteitä. Myöskään mainittu toiminnan käyttötarkkailu ei ole porakaivomme veden laadun osalta toistaiseksi toteutunut. Kaavaillun louhinta-alueen kaivon johdosta vaarana voi olla myös porakaivomme tuoton heikkeneminen. Muutoshakemusta käsiteltäessä tulee etenkin luonnonarvojen kannalta ottaa huomioon eri kaavoissa olevat Jokimaalle tulevat teollisuus- ja asuin- 21