Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi
Lukijalle Tämä on tiivistelmä seuratuen arviointiraportista. Koko raportti on luettavissa nettijulkaisuna osoitteessa www.likes.fi/julkaisut Tiivistelmää voi käyttää lähteenä, kun mainitsee julkaisutiedot: Hentunen, J., Turpeinen, S. & Pyykönen, J. 2015. Lisää laatua, enemmän toimintaa. Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 312 Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 329 seuratukea saanutta seuraa kesällä 2015 (vastausprosentti 87)
Seuratuki 2014 2015 378 hanketta 166 jatkohanketta* 212 uutta hanketta 136 palkkaushanketta 30 toiminnallista hanketta 96 palkkaushanketta 116 toiminnallista hanketta Tuki yhteensä 2 484 500 Tuki yhteensä 175 000 Tuki yhteensä 1 568 500 Tuki yhteensä 690 000 Tuki keskimäärin n. 18 300 Tuki keskimäärin n. 5 800 Tuki keskimäärin n. 16 300 Tuki keskimäärin n. 5 900 * Jatkohankkeet saivat seuratukea ensimmäisen kerran jo vuonna 2013. Kaikki yhteensä 4 918 000 Kaikki keskimäärin n. 13 000 Palkkaukset yht. 4 053 000 (226 kpl) Toiminnalliset yht. 865 000 (152 kpl)
Seuratuki alueittain 2014 2015 ALUE HANKKEITA /ASUKAS VASTAUS% Etelä-Suomi 143 0,81 87 Itä-Suomi 43 1,13 95 Lappi 16 1,23 81 Lounais-Suomi 58 1,08 90 Länsi- ja Sisä- Suomi 92 0,95 84 Pohjois-Suomi 26 0,61 85 YHTEENSÄ 378 0,90 87
Mitä hankkeissa on saatu aikaan? Toiminnan laajeneminen Laadun kehittyminen Toimijoiden kouluttaminen Vapaaehtois- ja ohjaustyön tukeminen Yhteistyön kehittäminen Koulu- ja päiväkotiyhteistyö Markkinointi ja viestintä Tapahtumat: järjestäminen, osallistuminen Kustannusten hillitseminen Välinehankinnat ja materiaalituotanto Matalan kynnyksen liikunnan kehittäminen Hallinnon kehittäminen Kilpailutoiminnan kehittäminen Vakiinnuttaminen Perheliikunta 56 54 48 46 41 39 38 30 21 17 17 75 74 93 232 0 50 100 150 200 250 300 Hankkeen myötä aktiivisten lasten ja nuorten määrä seurassa on noussut, suunnistuskoulujen suosio on lisääntynyt, ohjaajia on saatu lisää ja valmennusryhmään kuuluvien nuorten kilpailutulokset ovat parantuneet huikeasti ja ryhmähenki on kasvanut.
Hankkeita eteenpäin vievät asiat ja ongelmat Hankkeita vievät eteenpäin: Laadun parantuminen (74 %) Harrastajamäärän kasvu (72 %) Toiminnan monipuolistuminen (64 %) Lisääntynyt suunnitelmallisuus (61 %) Hankkeiden yleisimmät ongelmat olivat: Vapaaehtoisten vähäinen määrä (49 %) Vaikeus saada tyydyttäviä harjoitusvuoroja (24 %) Aikataululliset ongelmat (21 %) Rekrytoinnin vaikeus (20 %) Vapaaehtoisorganisaatiossa aika ajoin loppuu resurssit esimiestyöhön ja palkattu henkilö ei ole aina saanut riittävästi tai riittävän nopeasti tukea toimintaansa esimiehen taholta.
Liikkujien määrä seuratukihankkeissa UUDET HANKKEET (n = 149) JATKOHANKKEET (n = 131) Ikäryhmät Uusia liikkujia Keskimäärin / hanke Alle 13-vuotiaita 4 781 30 24 13-18-vuotiaita 1 782 11 19 Yhteensä 6 563 41 22 Alle 13-vuotiaita 1 506 12 4 13-18-vuotiaita 926 7 6 Yhteensä 2 432 19 5 % Uusia harrastajia saatiin enemmän mukaan uusiin seuratukihankkeisiin kuin jatkohankkeisiin Uusissa hankkeissa tulokset olivat lähes samanlaiset kuin edellisellä kaudella: 2013-2014 lisäystä 26 % 2014-2015 lisäystä 22 %
Liikkujien määrä jatkohankkeissa 69 3 59 Harrastajien määrä väheni Harrastajien määrä lisääntyi Harrastajien määrä pysyi samana Liikkujien määrän kehittyminen vaikuttaa eriytyvän toisen hankevuoden aikana Jatkohankkeista hieman yli puolessa lasten ja nuorten määrä lisääntyi ja hieman alle puolessa vähentyi Niissä seuroissa, joissa liikkujien määrä oli lisääntynyt, uusia harrastajia oli tullut paljon, keskimäärin 88 Uusia liikkujia tuli enemmän mukaan palkkaus- kuin toiminnallisiin jatkohankkeisiin
Tuen tarve hankkeissa Ei mitään tai ei osaa sanoa Lisää vapaaehtoistoimijoita Muu Neuvonta, sparraus, asiantuntija-apu Tilat, olosuhteet Koulutukset, tuki kouluttautumiseen Markkinointi ja viestintä Yhteistyö Vertais- ja mentorituki Seuran hallinto ja kirjanpito Työnantajavelvoitteet, työnohjaus Hyvien käytäntöjen jakaminen 12% 10% 15% 14% 19% 26% 26% 25% 24% 29% 38% 66% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työnantajana toimimiseen: palkkaukseen, lomiin, sijaisuuksiin, työssäjaksamiseen, työterveyshuoltoon ja muuhun lakisääteiseen toimintaan, joka on varsin monisyistä ja vapaaehtoispohjalta raskasta hoidettavaa. Myös työntekijän oikeusturva voi kärsiä, kun näitä asioita hoidetaan harrastuspohjalta, kuten seuratyössä usein tapahtuu. Seuratoimijat ovat ongelmia kohdatessaan varsin yksin. Lisää yhteistyötä vastaavassa tilanteessa olevien seurojen kesken.
100% 80% 60% 61% 57% 40% 20% 0% Pidämme Etsimme uusia todennäköisesti rahoitusmuotoja. harrastamisen hinnan nykyisellä tasolla. 18% Nostamme todennäköisesti hintoja. 8% En osaa sanoa.
Millä keinoin pidätte harrastamisen hinnan kurissa? 100% 80% 60% 40% 20% 31% 26% 26% 19% 16% 80 % seuroista täytti seuratuen hintakriteerin (max. 50 /kk) jo valmiiksi, eikä toimintamaksujen hinnoittelua alennettu 65 % seuroista arvioi, ettei seuratuki ole vaikuttanut harrastusmaksuihin mitenkään, tai että se on enintään ehkäissyt maksujen korottamisen 23 % seuroista on alkanut järjestää aiempaa edullisempaa toimintaa, alentanut hinnoittelua tai tarjonnut harrastajille enemmän toimintaa samalla hinnalla 13% 10% 8% 0% Vapaaehtoistyö Suunnittelu Talkoot, varainhankinta Sponsorit, yritysyhteistyö Edulliset tilaratkaisut Jäsenmaksut, uudet jäsenet Muut ulkopuoliset rahoitukset Tapahtuma- tai koulutustuotot
Liikuntapaikkojen hinnat ( /h) Kaikki kunnalliset tilat (n = 174) Maksulliset kunnalliset tilat (n = 98) Yksityiset tilat (n = 53) Keskimääräinen vuokra 14 26 59 Mediaanivuokra 4,5 15 50 Suurin vuokra 140 140 210 Pienin vuokra 0 2 5,5 Suurin osa seuroista käytti kunnallisia liikuntatiloja (65 %) Kunnallisista tiloista noin puolet oli maksuttomia lasten ja nuorten harjoitusvuoroilla Noin 20 % seuroista käytti pääasiassa yksityisiä liikuntapaikkoja
Liikuntapaikkojen hinnat ( /h) eri alueilla 200 150 100 50 0 210 210 200 87 22 29 28 10 16 1013 10 110 30 15 160 24 10 45 0 7 Seurojen maksamissa liikuntapaikkojen tilavuokrissa oli alueellisia eroja Kalleimmat vuorot olivat Etelä-Suomessa ja Lapissa Edullisimmat tilavuokrat olivat Pohjois-Suomessa Korkein hinta Mediaanihinta Keskimääräinen hinta
Eri lajien keskimääräiset vuokrahinnat ( /h) ja kunnallisten vs. yksityisten tilojen käyttö Tässä laatikossa näkyy vastaajamäärä- ja %-jakauma lajin vastauksista
Seurojen saamat yleisavustukset Yleisavustukset seuraa kohden Yleisavustukset jäsentä kohden Keskimäärin n. 7 700 Keskimäärin n. 17 Mediaani n. 5 050 Mediaani n. 14 Suurin avustus 84 000 Suurin avustus 128 Pienin avustus 200 Pienin avustus 0,33 Seuroista 82 % sai kunnalta yleis- tai perusavustusta Seuran kotikunta Avustus ( /jäsen) Espoo 33,1 Helsinki 23,1 Jyväskylä 3,3 Kouvola 20,9 Kuopio 27,1 Lahti 10,3 Oulu 5,7 Pori 23,0 Rovaniemi 21,0 Tampere 20,0 Turku 10,6 Vantaa 13,9
Seurojen elinvoimaisuus ja taloudelliset toimintaedellytykset vaihtelevat monista eri syistä. Osa riippuu seurasta itsestään, osa on seuran vaikutusvallan ulottumattomissa. Esimerkiksi liikuntapaikkainfrastruktuuri, kuntien avustukset ja valtion tukimuodot vaikuttavat hyvin konkreettisesti hintaan ja laatuun urheiluseuraharrastajan näkökulmasta. Suomessa olisi mietittävä kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä sitä, kuinka lasten ja nuorten liikuntaa rahoitetaan. Riittääkö 300 400 seuralle jaettava seuratuki, kun Suomessa on jopa 10 000 urheiluseuraa? Valuuko lajiliittojen lasten ja nuorten liikuntaan suunnattu rahoitus paikallistasolle, niin että yhä useampi lapsi tai nuori löytää liikunnan? Onko kuntien rooli kunnossa, jos liikuntapaikat repsottavat ja urheiluseurojen avustukset vaihtelevat moninkertaisesti kunnasta toiseen? Urheiluseurat eri lajeista ja paikkakunnilta ovat eriarvoisessa asemassa liikunnan tarjoajina ja mahdollistajina. Onko lapsella tai nuorella sellainen perusoikeus kuin minkä tahansa liikuntamuodon harrastaminen urheiluseurassa? Täytyykö yhteiskunnan tukea eri lajeja tasapuolisesti? Jos lasten ja nuorten liikuntaa pidetään niin tärkeänä kuin juhlapuheissa vakuutellaan, tarvittaisiin laajempaa kansallista keskustelua ja konkreettisia keinoja harrastamisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Päävastuu seuran kehittämisestä, toimivuudesta ja elinvoimaisuudesta on seuratoimijoilla itsellään. Seurat perustuvat edelleen suurilta osin vapaaehtoiseen kansalaistoimintaa. Kysymys kuuluukin: onko olemassa yhteistä näkyä siitä, mihin suuntaan seuroja halutaan kehittää? Valta suunnan päättämisestä on rahoittajilla.
Seuratuen seuranta & arviointi LIKES-tutkimuskeskus kokoaa seuratuesta vuosittain keskeisiä tietoja Aihealueina ovat seuratuen perustiedot, hankkeiden toiminnalliset tulokset, haku- ja jakoprosessin arviointi ja harrastamisen hinta Vuonna 2016 tehdään seuroille ja liikuntajärjestöille opas seurojen kehittämisprosesseista. Seurannassa on ollut mukana 31 seuraa, joiden kokemusten pohjalta opas kootaan.