Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin -seminaari 26.3.2013 Marko Forsblom
Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen liikenne Virtuaaliläsnäolo Ympäristöhaasteet Globaalin talouden painopisteiden muutokset Verkkokauppa Elinkeinoelämän rakennemuutos Suomessa Auton omistamattomuus, pyöräilybuumi Yhä kiihtyvä muutostahti Työnteon uudet muodot Väestön ikääntyminen Uudet kuljetusreitit Tiedon avautuminen Niukat resurssit Edistynyt teknologia ja sen varaan syntyvät palvelut Big data
Hallituskauden keskeiset strategiaprojektit 2012 2013 2014 2015 Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva liikenneverkon luokittelu Toimenpiteet Uuden liikennepolitiikan jalkauttaminen Palvelutason määrittelyyn perustuvan liikennepolitiikan välineet ja menettelytavat Liikennejärjestelmän tila Suunnittelu- ja hankintamenettelyjen kehittäminen Vaikuttavuustarkastelujen uudistaminen ja kehittäminen Ennakointimenettelyjen kehittäminen Liikenteen hinnoittelu, verot ja maksut Ollilan työryhmä liikenteen verojen ja maksujen kokonaistarkastelu Meriliikennestrategia rinnakkaisprojektina väylämaksujen uudistaminen Saaristoliikenteen palvelutaso Hallitusohje l ma Lentoliikennestrategia Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet julkisin varoin toteuttavien henkilökuljetusten kehittäminen yhteentoimiva joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmä liikennemarkkinoiden kokonaistarkastelu rahoituksen kehittäminen Ympäristöstrategia Liikenteen älystrategia
Uusi liikennepolitiikka ja liikenteen toisen sukupolven älystrategia Älyliikenteen vahvistuminen liikennepolitiikan keskiössä älyliikenne olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Keskeisenä ajatuksena on nykyisten väylien käytön tehostaminen ja käyttäjien valintojen lisääminen ja niihin vaikuttaminen Liikennepoliittisten vaikuttavuustavoitteiden rinnalle poikkihallinnolliset vaikutukset ja liiketoimintamahdollisuudet ITS globaalimarkkina 24 Mrd$ (2010) Vuotuinen kasvu > 20 % (65 Mrd$ 2015) Älyliikenteen strategiasta > liikenteen älystrategiaan Älyliikenteen sulauttaminen osaksi kaikkea tekemistä tulevaisuudessa älyliikenteen lopettaminen erillisenä kokonaisuutena
Strategian valmistelu Taustoina EU:n ITS direktiivi ja ITS Action Plan Hallitusohjelma Liikennepoliittinen selonteko Työskentely Rinnakkain selonteon kanssa, ja siitä eteenpäin Säännölliset työpajat (4+6 kpl) ja seminaarit (2 kpl) LVM, Livi, Trafi, IL, Hgin kaupunki, Nokia ja ITS Finland Neuvottelukunnan työryhmät (7 säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää) Luonnoksen kommenttikierros (52 kirjallista kommenttia) Luonnoksen lausuntokierros 15.3.2013 (22 kpl) Uuden liikennepolitiikan klubi ottaa tehtäväkseen neuvottelukunnan strategiset tehtävät Perustetaan Liikenteen älystrategian ohjausryhmä neuvottelukunnan operatiivisten tehtävien hoitoon
Liikenteen toisen sukupolven älystrategian kärkihankkeet 1(3) 1. Älykkään liikennejärjestelmän viitearkkitehtuuri Avoin arkkitehtuuri, standardit ja sertifioinnit 2. Liikennejärjestelmän tilannekuva ja operointi Tavoite: Liikenteen häiriönhallinta ja ennakoiva ohjaus Järjestelmän elementit: Tiedon keruu, käsittely ja monikanavainen jakelu. Ohjausjärjestelmät. 3. Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä Tavoite Kaikki joukkoliikennevälineet kattava seudullinen liikenne kaupunkiseuduilla Ovelta ovelle palvelutaso Järjestelmän elementit Yhteiskäyttöinen lippu- ja maksujärjestelmä Valtakunnallinen aikataulu- ja reittipalvelu Avoin joukkoliikenteen tietokanta Kutsuohjatun liikenteen uusi tuleminen
Liikenteen toisen sukupolven älystrategian kärkihankkeet 2(3) 4. Älykäs liikenteen valvonta Tavoite; Kustannustehokkaan ja vaikuttavan kameravalvonnan edistäminen tie- ja katuverkossa Järjestelmän elementit: Nykykäytön laajentaminen - turvavälit, turvavyön käyttö, bussikaistat, läpiajokiellot 5. Reagoivat ja ennakoivat turvajärjestelmät Tavoite: Liikenneonnettomuuksien seurauksien lieventäminen ja onnettomuuksien ehkäiseminen Järjestelmän elementit: ecall, alkolukko, ajotapaan vaikuttaminen, hälytysajoneuvojen etuisuudet, yhteistoiminnalliset järjestelmät 6. Liikenteen monipalvelumalli Tavoite: Aika- ja paikkasidonnaiset sekä vuorovaikutteiset palvelut erilaisista päätelaitteista. Liikenteen hinnoittelu. Järjestelmän elementit Paikannus- ja päätelaitteet, ohjelmistot, taustajärjestelmät, viranomaispalvelut, kaupalliset palvelut
Liikenteen toisen sukupolven älystrategian kärkihankkeet 3(3) 7. Älykäs logistiikka Tavoite: Sähköiset toimintatavat ja menettelyjen multimodaalinen yhteentoimivuus; logistiikkaketjun tiedonsiirron automatisoiminen Järjestelmän elementit: Sähköiset toimintatavat, standardisoitu ja avoin data sekä yhteentoimivat järjestelmät 8. Ekologinen ja viisaampi liikkuminen Tavoite: Liikkumistarpeeseen, liikkumisvalintoihin ja kuljettajan ajotapaan vaikuttaminen. Ekologisen ja älykkään liikenteen synergiat. Järjestelmän elementit: Liikkumisen ohjaus, ajotapasovellukset, etäarki, yhteisöllinen kuluttaminen 9. Älyliikenteen innovointi- ja pilotointiohjelmat Tavoite: Toteutuksen kiihdyttäminen, vientirengastoiminnan edistäminen ja PPP arvoverkostojen kehittäminen. Älyliikenteen ekosysteemin luominen. Järjestelmän elementit: Innovatiivisuuden mahdollistamat hankinnat, suuret kokeilu- ja toimeenpanopilotit (E18, ITS Factory, KutsuPlus)
Logistiikan osahankkeet Keskeiset toimenpiteet Edistetään kehitettyjen ja suunniteltujen sähköisten toimintatapojen jalkauttamista ja etsitään ratkaisut pienten kuljetusyritysten saamiseksi mukaan sähköisten toimintamallien käyttöön. Tavoitteena on sähköisten kuljetusdokumenttien käyttöasteen nostaminen vähintään muiden pohjoismaiden tasolle. Laaditaan puuttuvat sähköiset sanomat EDIFACT- ja XML esitystavoille (UBL) sähköisen toimintatavan ulottamiseksi kattamaan koko toimitusketju, varmistaen sanomien käyttökelpoisuus kaikissa kuljetusmuodoissa sekä määritellään suosituksia eri kuljetusmuotojen väliselle tiedonsiirrolle. PortNet-järjestelmän järjestelmän sanomien päivitys XML-muotoon, Single Window -kehitystä silmälläpitäen. Kehitetään toimitusosoite ja paikkatietojärjestelmien yhteen toimivuutta siten, että ne palvelevat paremmin kuljetusten sähköistä asiointia ja toimintamalleja. Toteutetaan kansallinen multimodaalinen Single Window järjestelmä esim. EU:n Next Generation National SW -suuntaviivojen ja PortNet järjestelmän kokemusten pohjalta. Toteutetaan logistiikkaketjun tiedonsiirron täysi automatisointi, jossa kuljetettavat tavarat kommunikoivat järjestelmien kanssa. SSCC koodien tai vastaavien käyttöönottaminen valtakunnan laajuisesti. Aikataulu 2013-2014 2013-2014 2013-2014 2014-2015 2015-2017 2016-2020
Kärkihankkeiden rahoitus Kärkihankkeiden kokonaiskustannukset vuosille 2013-2017 ovat n. 300 miljoonaa ja ne jakautuvat eri osapuolille seuraavasti: valtio 215 milj. (n. 40 M / vuosi) kunnat 20 milj. yritykset 30 milj. käyttäjät 35 milj. Vuotuinen älyliikennemarkkina Suomessa n. 300 M vuodessa (VTT 2012) Valtion rahoitus on noin 4 prosenttia väylien pitoon tarkastelujaksolla osoitetuista määrärahoista
Kokeilujen kautta toteutukseen, case Pohjoinen kasvukäytävä Yhtenäinen ja kansainvälisesti vetovoimainen alue: turvallinen tuotantoympäristö, jossa on myös viihtyisä asua.
FITSRUS Smart Transport Corridor Concept Pilot roadmap
10 th ITS European Congress HELSINKI 2014 Save the Date! Smart, Safe and Clean Cooperative Mobility Smart Transport Corridor Helsinki-St. Petersburg ITS Finland
Kiitos ja kumarrus.