KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009



Samankaltaiset tiedostot
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

4.7 Todennäköisyysjakaumia

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

RATKAISUT: 21. Induktio

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Jokitalkkari hanke

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Transkriptio:

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 Jussi Mätye ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus- ja oeravustustuloset vuodelta 2009. Ylemmältä sähöoealastusalalta tavattii vai iveuoliaista, alemmalta lisäsi taimeta ja madetta. Taimee ysilötiheys oli selvästi edellisvuotta suurempi, samoi ui 0+ -poiaste osuus taimesaaliista, jote luotaie lisäätymie vaiuttaisi oistuva verrattai hyvi Silmuosessa. Taimesaalii perusteella arvioitu alaohtaie biomassa (g/100 m²) oli edellisvuode tasolla johtue olliaide suuremmasta osuudesta. Koeravustusissa saalista saatii Saverojoe alaosasta ja Silmuosesta, joissa vaiuttaisi oleva ohtalaie rapuata. Silmuose ysiösaalis oli selvästi edellisvuotta pieempi - oeravustussaalii oojaaumasta päätelle alueella oli ravustettu poiete aiemmista vuosista. Vuoa 2009 Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutuse Kiiu-, Savero- ja Silmujoe alastoo ja rapuataa voidaa arvioida ollee lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Itä-Suome ympäristölupavirasto o myötäyt 25.4.2005 Raussi Eergia Oy:lle ympäristöluva (ro 40/05/2) turpee ostoo Kiiusuo turvetuotatoalueelta. Ympäristöluvassa haijaa velvoitetaa tarailemaa haee vaiutusia turvetuotatoaluee alapuolise vesistö alaatoihi. Kiiusuo tuotatoaluee uivatusvedet johdetaa Kiiujoee. Tämä tarailu osee reittiä Kiiujoi-Saverojoi-Silmujoi ja se avulla o taroitus selvittää sähöoealastus- ja oeravustusmeetelmillä puruvesistö ala- ja rapuatoje tilaa ja turvetuotao mahdollisia vaiutusia siihe. Tarailuohjelma o astuut voimaa vuoa 2005 ja sitä toteuttaa Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Vuoa 2009 toteutettii ohjelma muaisesti sähöoealastuset ja oeravustuset.

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET 1 TUTKIMUSALUE 1 1.1 yleisuvaus 1 1.2 vedelaatu 1 1.3 alatalous 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 2.1 sähöoealastuset 2 2.2 oeravustuset 3 3 TULOKSET 3 3.1 sähöoealastuset 3 3.2 oeravustuset 5 4 TULOSTEN TARKASTELU 5 4.1 sähöoealastuset 5 4.2 oeravustuset 6 VIITTEET 7 Liite 1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista Liite 2. Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut Liite 3 (3). Koeravustuspöytäirja Liite 4 (2). Sähöoealastuspöytäirja Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiu-, Savero- ja Silmujoee vuosia 2000-2008

1 TUTKIMUSALUE 1.1 YLEISKUVAUS Kiiusuo turvetuotatoalue sijaitsee Summajoe vesistö (13) Sippolajoe osaalueella (13.005), joa valuma-alue o 145.81 m 2. Kuormitus ohdistuu Kiiujoee, joa vedet virtaavat reittiä Saverojoi-Silmujoi-Summajoi piti edellee Suomelahtee. Kiiusuo vaha aluee (120 ha) turvetuotato o aloitettu vuoa 1996 ja suo lätie osa (54 ha) o otettu äyttöö vuoa 2000. Kiiusuo turvetuotatoalue muodostaa Kiiujoe valuma-alueesta tuotatoaluee alapuolella oi 22 %. Kiiusuo vuotuie tuotatomäärä o ollut sääolosuhteista riippue 80 000-150 000 m 3 vuodessa. (Rauio 2005.) 1.2 VEDENLAATU Kiiusuo turvetuotatoaluee uormitusta ja se alapuolise Kiiujoe vede laatua o tarailtu vuodesta 2001 alae. Vahemma tuotatoloho lähtevä vede laatu o vaihdellut melo paljo, mutta vede humus- (COD m ) ja raviepitoisuusissa (typpi ja fosfori) o ollut havaittavissa tuotatoaude aiaa tapahtuvaa asvua. Vuoa 2002 valmistuee lätise tuotatoloho laseutusaltaasta lähtevä vede humus- ja raviepitoisuudet ovat olleet vuosia 2002 ja 2003 oreita. Vede laadu yleisluoituse riteerie perusteella Kiiujoe vede laatu o aioastaa välttävää. Myös alapuolisella joialueella Saverojoessa, Silmujoessa ja Sippolajoessa vedelaatu o välttävää. (Rauio 2005.) Yleisesti tarasteltua Kiiujoe vedelaatu oli tuotatoaluee alapuolella vuoa 2009 melo samalaie ui aiempiai vuosia. Kiiujoe rautapitoisuudet olivat jopa suovesille oreita. Vesi oli humuspitoista ja väriltää erittäi ruseaa. Myös vede typpipitoisuudet olivat hyvi ruseide vesie tasolla ja vedessä oli rusaasti iitoaiesta. Fosforipitoisuusie perusteella vesi oli erittäi rehevää. Kiiujoi saa alusa Pöytäsuo alueelta, ja äi olle vesi o jo alujaa humuspitoista. Kiiujoessa ei ole seurataa tuotatoaluee yläpuolella. (Häie 2010.) 1.3 KALATALOUS Vesistötarailu perusteella Kiiusuo turvetuotatoalue vaiuttaa Kiiujoe vede laatuu aiai välittömästi suo alapuolella. Humuspitoisuutta uvaavat vede laadu arvot lasevat alajuosu suutaa, mutta vastaavasti vede sameus ja rehevyys (fosforipitoisuus) asvavat. Vaiutusalue uuluu Summa- Veha- ja Virojoe alastusalueesee. Kalastusalue, osaasuat ja Silmu alaerho ry ovat hoitaeet aluee alaatoja istutusi. Istutuste arvellaa meee osi huaa joe huoo Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 1

vedelaadu vuosi ja se vaiuttava myös alueella todettuu taimee ja harjuse luotaisee lisäätymisee. Alueella harjoitetaa otitarve- ja viristysalastusta. (Rauio 2005.) Istutusista taremmi liitteessä 5. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähöoealastuset suoritettii Has Grassl ELT 60II GI-merisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Kiiujoella sähöoealastettii 2.9.2009 ahdella oealalla (liite 1), Pouru silla yläpuolella (uva 1) ja Silmuosessa (uva 2). Kummaltai alueelta valittii 20-30 metri pituie oeala, joa alastettii olme poistopyyi meetelmällä (Juge & Libosvarsy 1965). Saalis puittii ja lasettii lajiohtaisesti, lisäsi lohialat puittii ja mitattii ysilöohtaisesti. Kuva 1. Pouru silla yläpuolie sähöalastusoeala 2 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010

Kuva 2. Silmuose sähöalastusoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuset suoritettii Evo-merroilla 17.-18.9.2009 viidellä oealalla Kiiujoella, Saverojoella ja Silmujoella (liite 1). Koealoilla 1-4 oli pyyissä yhteesä 14 mertaa ja Silmuosella (ala 6) oli 20 mertaa; yhteesä 34 mertayötä. Saaliisi saaduista ravuista mitattii seläilve pituus ja lisäsi irjattii ylös suupuoli ja mahdolliset vammat (liite 3). 3 TULOKSET 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kiiujoe oealalta (liite 1) saatii saaliisi aioastaa iveuoliaista ysilötiheys oli oi 60 pl/100m². Alemmalta oealalta Silmuosesta (liite 1) tavattii iveuoliaise lisäsi taimeta ja madetta (uva 3). Koo taimesaalii ysilötiheys oli oi 30 pl/100 m² ja 0+ -poiaste oi 18 pl/100 m². Biomassoia tarasteltua taime muodosti yli 70 % ooaissaaliista (uvat 3 ja 4). Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 3

Koealaohtaiset tauluot eri pyytierroilla saadusta saaliista lajeittai samoi lasealliset arvot mm. ooaisbiomassoista ja ysilötiheysistä o esitetty liitteessä 2. 80 70 60 Ysilömäärä Biomassa 50 % 40 30 20 10 0 Kiveuoliaie Made Taime Kuva 3. Alemma oeala sähöoealastussaalis lajeittai %-osuusia ooaissaaliista. 800 700 600 g/100 m² 500 400 300 Taime Made Kiveuoliaie 200 100 0 Pouru silta Silmuosi Kuva 4. Sähöoealastussaalii perusteella arvioidut alaohtaiset biomassat (g/100m²) lajeittai. 4 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010

3.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusissa ei tavattu Kiiujoesta laiaa rapuja, Saverojoesta se sijaa saatii alimmalta oealalta uudella merralla yhteesä 10 ysilöä, eli ysiösaalis oli 1,7 pl (rapua/merta/yö). Silmuosesta saatii 20 merralla yhteesä 41 ysilöä - ysiösaalis oli site 2,1 pl. Kuvassa 5 o esitetty rapusaalii oo- ja suupuolijaauma (ravu ooaispituus o oi asiertaie verrattua seläilve pituutee). Noi 25 % ravuista oli yli ymmesettisiä - aaraita oli oi 55 % saaliista. Koeala- ja mertaohtaiset saaliit liitteeä 3. 14 12 oiras (=23) aaras (=28) 10 Kpl 8 6 4 2 0 25-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 Seläilpi, mm Kuva 5. Koeravustussaalii pituusluoajaauma suupuolittai. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuode 2008 tulosii (Mätye 2009) verrattua ylemmältä sähöalastusoealalta saatii edellee aioastaa iveuoliaista - tällä ertaa 36 pl. Alemmalta oealalta Silmuosesta saatii saaliisi iveuoliaiste lisäsi mateita ja taimeia. Taimete ysilötiheys oli oi olmiertaie edellisvuotee verrattua, mutta laseallie biomassa g/100 m² oli uitei samaa luoaa edellisvuode assa olliaide Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 5

huomattavasti suuremmasta osuudesta johtue - appalemääräisestä saaliista yli puolet oli sama evää poiasia. Koealastusalat eivät ole täysi vertailuelpoisia eseää; tulosia vääristää aloje hyvii erilaie luoe. Tarailualuee lähistöllä ei ole Silmuosea vastaavaa virtapaiaa ja itse joii o lähiä ojaooluoaa, jote oealoje vertailu täytyy suorittaa varausella. Eliympäristö (esim. suojapaioje määrä, pohja ivisyys ja virtausopeus) vaiuttaa rataisevasti alastoo. Sähöalastuste rialle voitaisii harita esim. mädihaudotaoeita, joilla voitaisii selvittää turvetuotao vaiutusta aloje lisäätymisee. Mätirasioissa uoriutueet taimeepoiaset olisivat myös laadultaa selvästi lähempää luoopoiasia ui istuaat. Tämä tutimuse perusteella Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutuse Kiiu-, Savero- ja Silmujoe alastoo voidaa arvioida ollee lievä vuoa 2009. 4.2 KOERAVUSTUKSET Saverojoe alaosalla vaiuttaisi oleva edellee ohtalaie rapuata (4-oealalla ysiösaalis oli 1,7 pl). Silmuose oealalla ysiösaalis oli hiema oreampi olle 2,1 pl. Rapuaa tiheyde arvioitiasteio (Tuloe, Järvepää & Westma 1999) muaa Silmuosessa o oeravustuste perusteella ohtalaie rapuata (ohtalaie = 1-4 ysilöä/merta). Hyvässä uossa olevassa rapuaassa o yleesä vähitää 10-20 % yli ymmesettisiä ysilöitä (Tuloe, Eramo, Järvepää, Westma, Savolaie & Maoe 1998), jote Silmuose rapuataa voidaa pitää oojaauma suhtee hyvää. Alle 7 cm: rapuja ei juuriaa saada syöttimerroilla, samoi isoje oiraide määrä o usei yliedustettua iide oo ja aggressiivisemma äyttäytymise vuosi (Tuloe ym. 1998). Kiiujoessa ei tämä tutimuse perusteella esiiy laiaa rapuja ja Saverojoessai vaiuttaisi oleva melo heio rapuata alaosaa luuu ottamatta. Tästä voisi päätellä turvetuotao vaiuttava haitallisesti lähialuee rapuataa ja että se vaiutus ei ulotu eää Silmuoselle asti. Täytyy uitei huomata etteivät Kiiu- tai Saverojoe oealat vastaa Silmuosea, joa o eliympäristöä joiravulle aiva eri luoaa. Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutus aluee joirapuatoihi lieee uitei vähäie. 6 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010

VIITTEET Häie, H. 2010. Kiiusuo turvetuotatoaluee uormitus- ja vesistötarailu vuosiyhteeveto 2009. Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Juge, C.O. & Libosvarsy, J. 1965. Effect of size selectivity o populatio estimates based o successive removals with electrical fishig gear. Zool. Listy 14, p. 171-178. Mätye, J. 2009. Kiiujoe alataloudellie tarailu vuoa 2008. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009. 7s. Rauio, J. 2005. Kiiujoe alataloudellie tarailuohjelma. Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Tuloe, J., Järvepää, T. & Westma, K. 1999. Rapututimuset. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Eramo, E., Järvepää, T., Westma, K., Savolaie R. & Maoe A. 1998. Rapuvedet tuottavisi. RKTL. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 7

Liite 1.1. Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista LIITE 1.1

Liite 1.2. Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista LIITE 1.2

LIITE 2 Liite 2. Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut. Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Kiiujoi, Pouru silla yp. Päivämäärä 2.9.2009 Koeala ro 1 Koeala pita-ala 60 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m 2 100 m 2 100 m 2 luott. väli MASSA (G)/ 1. 2. 3. PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 iveuoliai 22 9 5 232 6,44 36,00 60,00 66,45 6,10 11,97 428,20 0,54 0,11 Yhteesä 22 9 5 232 36,00 60,00 66,45 428,20 Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Silmuosi Päivämäärä 2.9.2009 Koeala ro 2 Koeala pita-ala 180 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m 2 100 m 2 100 m 2 luott. väli MASSA (G)/ 1. 2. 3. PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kiveuoliai 16 15 6 252 6,81 37,00 20,56 28,80 7,71 15,10 196,12 0,34 0,14 Made 1 1 92 46,00 2,00 1,11 1,21 0,41 0,80 55,67 0,57 0,44 Taime 40 7 6 773 14,58 53,00 29,44 30,36 0,97 1,89 442,78 0,69 0,07 Yhteesä 57 23 12 1117 92,00 51,11 60,37 694,57

LIITE 3.1 Liite 3.1. Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä 18.9.2009 Ravustajat Jmä Koeala 1-4, Kiiujoi-Saverojoi Ravustetu aluee pituus, m Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,5 Pohja laatu Savi, ivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 14 Vede lämpötila ºC 12 Säätila Aurioie Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli 1 1-2 ei saalista 2 3-4 ei saalista 3 5-8 ei saalista 4 9 10 67 64 60 63 62 44 11 45 58 12 29 50 13-14 ei saalista Vammat ja loiset

LIITE 3.2 Liite 3.2. Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä 18.9.2009 Ravustajat JMä Koeala 6, Silmuosi Ravustetu aluee pituus, m 200 Leveys, m 6 Kesim. syvyys, m 0,5 Pohja laatu Kivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 20 Vede lämpötila ºC 12 Säätila Aurioie Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli Vammat ja loiset 6 15 ei saalista 16 47 31 17 ei saalista 18 49 46 49 47 19 45 otsapiii puuttuu 52 20 50 44 21 38 22 34 44 23 48 oi. sasivaurio 24 45 51 vase reg. 43 vase puuttuu 49 48 25 42 50 oiea puuttuu 49 50 47 43 48 41 45 26 46 35

LIITE 3.3 Liite 3.3. Koeravustuspöytäirja 6 26 53 27 ei saalista 28 50 57 47 29 45 30 49 31 60 56 32 52 33 46 45 otsapiii puuttuu 34 ei saalista = oiras = aaras

LIITE 4.1 Liite 4.1. Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä 2.9.2009 Kalastajat JMä, TV Koeala Kiiujoi yl. (1) Kalastetu aluee pituus, m 20 Leveys, m 3 Kesim. syvyys, m 0,25 Pohja laatu Savi, ivi Raeoo, mm 0-300 Virtausopeus, m/s 0,25 Vede lämpötila ºC Varjoisuus, % 80 13 Säätila Aurioie Näösyvyys, m 0,4 Muuta Poistopyyti (1-3) Kalalaji Pituus, mm 1 iveuoliaie Paio, g 134 Kpl 22 2 iveuoliaie 62 9 3 iveuoliaie 36 5 SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä 2.9.2009 Kalastajat JMä, TV Koeala Silmuosi (2) Kalastetu aluee pituus, m 30 Leveys, m 6 Kesim. syvyys, m 0,3 Pohja laatu Kivi Raeoo, mm 100-500 Virtausopeus, m/s 0,4 Vede lämpötila ºC 14,1 Säätila Aurioie Näösyvyys, m 0,3 Varjoisuus, % 60 Muuta Sameaho vesi haittaa alastusta Poistopyyti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paio, g Kpl 1 taime 75 5 68 4 76 5 82 6 81 6 87 6 79 5 82 6 83 6 83 6 77 5 71 4 75 5

LIITE 4.2 Liite 4.2. Sähöoealastuspöytäirja 1 taime 72 5 86 7 81 6 74 5 77 5 77 5 71 4 115 15 121 18 130 22 124 20 129 21 130 21 123 18 81 7 133 24 137 26 172 54 120 17 125 20 143 30 133 23 138 27 1 130 23 186 62 69 4 191 62 made 27 1 iveuoliaie 77 15 joirapu 2 2 taime 75 5 80 6 81 6 75 5 74 5 80 6 123 19 iveuoliaie 144 16 joirapu 4 3 taime 80 6 79 5 71 5 78 5 145 30 162 50 iveuoliaie 31 6 made 65 1 joirapu 1

LIITE 5 Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiu-, Savero- ja Silmujoee vuosia 2000-2008. Kalataloushallio istutusreisteri Tulostuspäivä 18.3.2009 Istutuset 1.1.2000-31.12.2008 Istutusaia Laji Iä Pituus mm Kpl Rahoitus ro Istutuspaia Aluee omistaja 28.6.2000 Järvitaime 3v 65 7 Silmujoi Sippola 28.6.2000 Järvitaime 3v 65 7 Silmujoi, 12.6.2001 Järvitaime 2v 227 130 7 Silmujoi, 12.6.2001 Järvitaime 1v 101 465 7 Silmujoi 31.10.2003 Harjus 1 100 1704 7 Silmuosi Sippola 5.5.2006 Järvitaime 4v 462 50 1 Roihasilta Silmu alaerho 5.5.2006 Järvitaime 4v 462 50 1 Humalögäs Silmu alaerho 5.5.2006 Järvitaime 4v 462 50 1 Silmulahti Silmu alaerho Varat: 1 = velvoitevarat 2 = alastusehoitomasu 3 = valtio alaviljelyvarat 4 = metsähallituse varat 5 = osaasutie varat 6 = alastusaluee varat 7 = muut varat Iä: mvl = istutettu mätiä mspa = istutettu mätiä, silmäpisteaste v = vastauoriutuut e = esiesäie 1 = ysiesäie 1v = ysivuotias 2 = asiesäie 2v = asivuotias je uo = istutettu ei suuypsiä aloja, iää ei tueta tarasti ai = istutettu suuypsiä aloja, iää ei tueta tarasti la = lasiaerias a = arateoitu lasiaerias