KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

Transkriptio

1 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 Jussi Mäntynen ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellään Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen sähöoealastus-, oeravustus- ja elohopeatutimustuloset vuodelta Sähöoealastusissa tavattiin aiiaan 3 eri alalajia - ivennuoliainen, made ja taimen. Alemmalla oealalla oli monipuolisempi alalajisto ja ysilötiheydet olivat pääosin suurempia, josin elinympäristöteijät selittävät osaltaan tämän eron. Taimenen ysilötiheys oli selvästi edellisvuotta suurempi ja sähöoealastusten perusteella taimen myös lisääntyy luontaisesti Silmunosessa. Koeravustusissa saalista saatiin Saveronjoen alaosasta ja Silmunosesta, jossa vaiuttaisi olevan ohtalaisen tiheä ja hyväuntoinen rapuanta. Kalojen elohopeapitoisuudet olivat ohonneet, mutta turvetuotannon vaiutusta elohopean ertymisnopeuteen Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen petoaloissa ei voida tällä hetellä osoittaa. Vuonna 2007 Kiiunsuon turvetuotantoalueen vaiutusen Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen alastoon ja rapuantaan voidaan arvioida olleen lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Raussin Energia Oy:lle ympäristöluvan (nro 40/05/2) turpeen nostoon Kiiunsuon turvetuotantoalueelta. Ympäristöluvassa haijaa velvoitetaan tarailemaan haneen vaiutusia turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön alaantoihin. Kiiunsuon tuotantoalueen uivatusvedet johdetaan Kiiunjoeen. Tämä tarailu osee reittiä Kiiunjoi-Saveronjoi-Silmunjoi ja sen avulla on taroitus selvittää sähöoealastus- ja oeravustusmenetelmillä puruvesistön alaantojen tilaa ja turvetuotannon mahdollisia vaiutusia siihen.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET 1 TUTKIMUSALUE yleisuvaus vedenlaatu alatalous 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Sähöoealastuset Koeravustuset elohopeamäärityset 3 3 TULOKSET Sähöoealastuset oeravustuset elohopeatutimuset 6 4 TULOSTEN TARKASTELU sähöoealastuset oeravustuset elohopeatutimuset 8 VIITTEET 9 Liite 1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalojen sijainnista Liite 2. Sähöoealastusalojen saalis ja lasetut tunnusluvut Liite 3. Koeravustuspöytäirja Liite 4 (2). Sähöoealastuspöytäirja

4 Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoeen vuosina Liite 6 (2). Elohopeamääritysten tutimustodistus

5 1 TUTKIMUSALUE 1.1 YLEISKUVAUS Kiiunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Summanjoen vesistön (13) Sippolanjoen osaalueella (13.005), jona valuma-alue on m 2. Kuormitus ohdistuu Kiiunjoeen, jona vedet virtaavat reittiä Saveronjoi-Silmunjoi-Summanjoi pitin edelleen Suomenlahteen. Kiiunsuon vanhan alueen (120 ha) turvetuotanto on aloitettu vuonna 1996 ja suon läntinen osa (54 ha) on otettu äyttöön vuonna Kiiunsuon turvetuotantoalue muodostaa Kiiunjoen valuma-alueesta tuotantoalueen alapuolella noin 22 %. Kiiunsuon vuotuinen tuotantomäärä on ollut sääolosuhteista riippuen m 3 vuodessa. (Raunio 2005.) 1.2 VEDENLAATU Kiiunsuon turvetuotantoalueen uormitusta ja sen alapuolisen Kiiunjoen veden laatua on tarailtu vuodesta 2001 alaen. Vanhemman tuotantolohon lähtevän veden laatu on vaihdellut melo paljon, mutta veden humus- (COD mn ) ja ravinnepitoisuusissa (typpi ja fosfori) on ollut havaittavissa tuotantoauden aiana tapahtuvaa asvua. Vuonna 2002 valmistuneen läntisen tuotantolohon laseutusaltaasta lähtevän veden humus- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet vuosina 2002 ja 2003 oreita. Veden laadun yleisluoitusen riteerien perusteella Kiiunjoen veden laatu on ainoastaan välttävää. Myös alapuolisella joialueella Saveronjoessa, Silmunjoessa ja Sippolanjoessa vedenlaatu on välttävää. (Raunio 2005.) Kiiunjoen veden väriarvo ja humuspitoisuus olivat vuonna 2006 aiilla tarailuerroilla oreita. Kiintoainetta oli tououun näytteessä runsaasti, mutta pitoisuus lasi esän mittaan ollen syysuussa suhteellisen matala. Typpipitoisuus oli suurimmillaan syysuun näytteessä. Kiiunsuon tuotantoalueen vaiutusta joen vedenlaatuun on vaiea arvioida, osa joi saa alunsa Pöytäsuon alueelta ja on jo luonnostaan humus- ja rautapitoista, ruseaa suovettä. (Pallonen 2007.) 1.3 KALATALOUS Vesistötarailun perusteella Kiiunsuon turvetuotantoalue vaiuttaa Kiiunjoen veden laatuun ainain välittömästi suon alapuolella. Humuspitoisuutta uvaavat veden laadun arvot lasevat alajuosun suuntaan, mutta vastaavasti veden sameus ja rehevyys (fosforipitoisuus) asvavat. Vaiutusalue uuluu Summan- Veha- ja Virojoen alastusalueeseen. Kalastusalue, osaasunnat ja Silmun alaerho ry ovat hoitaneet alueen alaantoja istutusin. Istutusten arvellaan menneen osin huaan joen huonon vedenlaadun vuosi ja sen vaiuttavan myös alueella todettuun taimenen ja harjusen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 1

6 luontaiseen lisääntymiseen. Alueella harjoitetaan otitarve- ja viristysalastusta. (Raunio 2005.) Istutusista taremmin liitteessä 5. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähöoealastuset suoritettiin Hans Grassl ELT 60II GI-merisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Kiiunjoella sähöoealastettiin ahdella oealalla (liite 1), Pourun sillan yläpuolella (uva 1) ja Silmunosessa (uva 2). Kummaltain alueelta valittiin metrin pituinen oeala, joa alastettiin olmen poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsy 1965). Saalis punnittiin ja lasettiin lajiohtaisesti, lisäsi lohialat punnittiin ja mitattiin ysilöohtaisesti. Kuva 1. Pourun sillan yläpuolinen sähöalastusoeala 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

7 Kuva 2. Silmunosen sähöalastusoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuset suoritettiin Evo-merroilla viidellä oealalla Kiiunjoella, Saveronjoella ja Silmunjoella (liite 1). Koealoilla 1 ja 3-5 oli pyynnissä 2 mertaa/paia, Silmunosella (ala 6) oli 6 mertaa; yhteensä 14 mertayötä. Silmunosen oealalla merrat sijoitettiin ylemmäs osialueelle uin aiempina vuosina - myös maantiesillan yläpuolelle. Saaliisi saaduista ravuista mitattiin seläilven pituus ja lisäsi irjattiin ylös suupuoli ja mahdolliset vammat. 2.3 ELOHOPEAMÄÄRITYKSET Keväällä 2007 pyydettiin atisoilla näytealoja ylemmältä sähöoealastusalueelta (Pourun silta, liite 1) ja Silmunosen alapuolelta elohopeamääritysiä varten. Saaliisi saatiin muutamia hauia ummaltain alueelta. Elohopeamäärityset tehtiin Ewica laboratoriot Oy:ssä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 3

8 3 TULOKSET 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kiiunjoen oealalta (liite 1) saatiin saaliisi vain 11 ivennuoliaista. Alemmalta oealalta Silmunosesta (liite 1) tavattiin 3 eri alalajia (uva 3), näistä appalemääräisesti yleisimpinä ivennuoliainen ja taimen. Taimensaaliin ysilötiheys oli noin 22 pl/100 m². Myös biomassoina tarasteltuna ivennuoliainen ja taimen olivat alemman oealan merittävimmät lajit, muodostaen yhteensä lähes 90 % oonaissaaliista (uvat 3 ja 4). Koealaohtaiset tauluot eri pyyntierroilla saadusta saaliista lajeittain samoin lasennalliset arvot mm. oonaisbiomassoista ja ysilötiheysistä on esitetty liitteessä 2. Ysilömäärä Biomassa % Kivennuoliainen Made Taimen Kuva 3. Alemman oealan sähöoealastussaalis lajeittain %-osuusina oonaissaaliista. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

9 g/100 m² Taimen Made Kivennuoliainen Pourun silta (yp) Silmunosi (ap) Kuva 4. Sähöoealastussaaliin perusteella arvioidut alaohtaiset biomassat (g/100m²) lajeittain. 3.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusissa ei tavattu Kiiunjoesta lainaan rapuja, Saveronjoesta sen sijaan saatiin ahdelta alimmalta oealalta yhteensä 7 ysilöä. Silmunosesta saatiin yhteensä 13 ysilöä uudella merralla ysiösaalis oli siten 2,2 pl (rapua/merta/yö). Kuvassa 5 on esitetty rapusaaliin oo- ja suupuolijaauma (ravun oonaispituus on noin asinertainen verrattuna seläilven pituuteen). Noin 75 % ravuista oli yli ymmensenttisiä ja naaraita oli noin olmannes saaliista. Koeala- ja mertaohtaiset saaliit liitteenä 3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 5

10 oiras (n=13) naaras (n=7) pl Seläilven pituus, mm Kuva 5. Koeravustussaaliin pituusluoajaauma suupuolittain. 3.3 ELOHOPEATUTKIMUKSET Ylemmältä alueelta (Pouru) saatiin neljä hauea elohopeamääritysiin. Pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,13-0,44 mg/g esiarvon ollessa 0,28 mg/g (uva 6, tauluo 1 ja liite 6), eivätä siten yllä äyttöelpoisuutta rajoittavalle tasolle, minä raja-arvo on 0,5 mg/g. Näytealat olivat tosin pieniä ja yllättäen pienimmän hauen (126 g) pitoisuus lähentelee raja-arvoa. Silmunosen alapuolelta saaduista hauista suurimman (1180 g) elohopeapitoisuus oli 0,62 mg/g ylittäen raja-arvon. Yhteensä olmen hauen elohopeapitoisuudet vaihtelivat välillä 0,24-0,62 mg/g esiarvon ollessa 0,45 mg/g (uva 6, tauluo 1 ja liite 6). Tauluo 1. Näytealojen ysilöohtaiset tiedot ja elohopeapitoisuudet (Hg mg/g). Koeala Laji Pituus, mm Paino, g Iä, v Suupuoli Hg, mg/g Pouru haui oiras 0, , , naaras 0,29 Silmu haui naaras 0, , ,24 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

11 0,7 0,6 0,5 Hg, mg/g 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Pouru Silmu n=4 n=3 Kuva 6. Hauien esimääräinen elohopeapitoisuus ja vaihteluvälit tarailualueen alapuolella. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuoden 2006 tulosiin (Mäntynen 2007) verrattuna ylemmältä oealalta saatiin lähes yhtä vaatimaton saalis tällä ertaa 11 ivennuoliaista. Silmunosessa saalisjaauma oli utauinin edellisvuosien altainen, josaan harjusia, hauia eiä säriä saatu yhtään appaletta. Ysilömäärät ja biomassat sen sijaan olivat moninertaiset edellisvuoteen verrattuna, erityisesti taimenen osalta. Vuonna 2006 samea vesi ja suhteellisen ova virtaama vaieuttivat sähöoealastusia ja tämä osaltaan selittää eroa. Saadut taimenet olivat pituudeltaan mm, joten taimen lisääntyy luontaisesti Silmunosessa. Harjusen osalta on aiempia havaintoja luonnonpoiasista. Koealastusalat eivät ole täysin vertailuelpoisia esenään; tulosia vääristää alojen hyvinin erilainen luonne. Tarailualueen lähistöllä ei ole Silmunosea vastaavaa virtapaiaa ja itse joiin on lähinnä ojaooluoaa joten oealojen vertailu täytyy suorittaa varausella. Elinympäristö (esim. suojapaiojen määrä, pohjan ivisyys ja virtausnopeus) vaiuttaa rataisevasti alastoon. Sähöalastusten rinnalle voitaisiin harita esim. vuorovuosin tehtäväsi mädinhaudontaoeita, joilla voitaisiin selvittää turvetuotannon vaiutusta alojen lisääntymiseen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 7

12 Tämän tutimusen perusteella Kiiunsuon turvetuotantoalueen vaiutusen Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen alastoon voidaan arvioida olleen vuonna 2007 lievä. 4.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusten aiaan sää oli pilvinen ja osin sateinen, miä on omiaan lisäämään rapujen atiivisuutta, toisaalta oeravustusta edeltänyt helteinen jaso saattoi houutella rapuja vaihtamaan uortaan uudelleen. Saveronjoelta saatiin edellisvuotta paremmin rapuja, ysiösaalis vaihteli oealoittain välillä 0-2,5 pl. Silmunosen oealan tulosia ei voi suoraan verrata aiempiin vuosiin, osa merrat oli sijoitettu selvästi ylemmäs attavamman uvan saamisesi alueesta. Rapuannan tiheyden arviointiasteion (Tulonen, Järvenpää & Westman 1999) muaan Silmunosessa on oeravustusten perusteella ohtalainen rapuanta (2,2 ysilöä/merta). Hyvässä unnossa olevassa rapuannassa on yleensä vähintään % yli ymmensenttisiä ysilöitä (Tulonen, Eramo, Järvenpää, Westman, Savolainen & Mannonen 1998), joten Silmunosen rapuantaa voidaan pitää oojaauman suhteen hyvänä. Alle 7 cm:n rapuja ei juuriaan saada syöttimerroilla, samoin isojen oiraiden määrä on usein yliedustettuna niiden oon ja aggressiivisemman äyttäytymisen vuosi (Tulonen ym. 1998). Kiiunjoessa ei tämän tutimusen perusteella esiinny lainaan rapuja ja Saveronjoessain vaiuttaisi olevan melo heio rapuanta - alimmalla oealalla tosin 2,5 ysilöä/merta. Tästä voisi päätellä turvetuotannon vaiuttavan haitallisesti lähialueen rapuantaan ja että sen vaiutus ei ulotu enää Silmunoselle asti. Täytyy uitenin huomata etteivät Kiiuntai Saveronjoen oealat vastaa Silmunosea, joa on elinympäristönä joiravulle aivan eri luoaa. Kiiunsuon turvetuotantoalueen vaiutus alueen joirapuantoihin lienee uitenin vähäinen. 4.3 ELOHOPEATUTKIMUKSET Kiiunjoen hauien elohopeapitoisuudet olivat ohonneet, vaia pienten hauien osalta raja-arvoja ei ylitettyään. Isompien hauien äyttämistä ravinnosi lienee uitenin syytä rajoittaa. Tulosten valossa on oletettavaa, että ooaampien hauien pitoisuudet ylittävät raja-arvon 0,5 mg Hg/g, jolloin syöntisuositus on enintään 0,5 g viiossa. Työ- ja elineinoministeriön asettama myyntiiellon raja-arvo 1 mg Hg/g ei uitenaan ylittynyt yhdenään näytealan osalta. Verrattuna esimerisi Kymijoen vuoden 2007 elohopeatutimustulosiin välillä Voiaa- Kuusanosi (julaistaan eväällä 2008), Kiiun- ja Silmunjoen hauien elohopeapitoisuudet olivat hieman oreammat. Voiaan ja Kuusanosen väliseltä joiosuudelta pyydettyjen yhteensä seitsemän hauen elohopeapitoisuudet vaihtelivat välillä 0,10 mg Hg/g (haui 541 g / 3v) - 0,51 mg Hg/g (haui 1583 g / 6v). 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

13 Tämän tutimusen tulosten perusteella ei voida uitenaan osoittaa turvetuotannon nopeuttavan elohopean ertymistä petoaloihin. Näytealoisi pitäisi onnistua saamaan useita samanooisia saman lajin ysilöitä, jotta voitaisiin luotettavasti tarastella turvetuotannon vaiutusta elohopeapitoisuusiin. Erityisesti riittävän ooaiden hauien saaminen joien latva-alueilta on osoittautunut ongelmallisesi. VIITTEET Junge, C.O. & Libosvarsy, J Effect of size selectivity on population estimates based on successive removals with electrical fishing gear. Zool. Listy 14, p Mäntynen, J Kiiunjoen alataloudellinen tarailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 158/ s. Pallonen, R Kiiunsuon turvetuotantoalueen uormitus- ja vesistötarailun vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Raunio, J Kiiunjoen alataloudellinen tarailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Saura A Sähöoealastus. Teosessa: Böhling, P. & Rahiainen, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja menetelmät. RKTL, 303 s. Tulonen, J., Järvenpää, T. & Westman, K Rapututimuset. Teosessa: Böhling, P. & Rahiainen, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja menetelmät. RKTL, 303 s. Tulonen, J., Eramo, E., Järvenpää, T., Westman, K., Savolainen R. & Mannonen A Rapuvedet tuottavisi. RKTL. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 9

14 Liite 1/1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalojen sijainnista

15 Liite 1/2 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalojen sijainnista

16 Liite 2. Sähöoealastusalojen saalis ja lasetut tunnusluvut. Lasentatauluo populaatiooon arvioimisesi, 3 alastusta (Junge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Kiiunjoi, Pourun sillan yp. Päivämäärä Koealan nro 1 Koealan pinta-ala 75 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 ivennuoliain ,09 11,00 14,67 16,44 2,98 5,85 50,80 0,52 0,20 Yhteensä ,00 14,67 16,44 50,80 Lasentatauluo populaatiooon arvioimisesi, 3 alastusta (Junge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Silmunosi Päivämäärä Koealan nro 2 Koealan pinta-ala 105 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kivennuoliain ,10 20,00 19,05 27,84 11,50 22,53 281,20 0,32 0,19 Made ,50 4,00 3,81 5,57 5,14 10,08 197,67 0,32 0,43 Taimen ,55 22,00 20,95 22,32 1,82 3,56 837,85 0,61 0,13 Yhteensä ,00 43,81 55, ,73

17 Liite 3. Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä Ravustajat AL, JK Koeala Kiiunjoi-Saveronjoi-Silmunosi Ravustetun alueen pituus, m Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,3 Pohjan laatu Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 14 Veden lämpötila ºC 14,8 Säätila sade Muuta Koeala, nro Merta, nro Seläilpi, mm Suupuoli ei saalista ei saalista vesipula 3 3 ei saalista 4 ei saalista ei saalista n n n n n n n Vammat ja loiset = oiras n = naaras

18 Liite 4/1(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat JR, JK Koeala Kiiunjoi yl. (1) Kalastetun alueen pituus, m 30 Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,1 Pohjan laatu hiea / savi Raeoo, mm Virtausnopeus, m/s 0,17 Veden lämpötila ºC Varjoisuus, % 14,8 Säätila aurinoinen Näösyvyys, m 0,15 60 Muuta Vesi alhaalla, rantapenaa 0,5 m paljaana Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl ivennuoliainen ivennuoliainen ivennuoliainen

19 Liite 4/2(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat JR, JK Koeala Silmunosi (2) Kalastetun alueen pituus, m 30 Leveys, m 3,5 Kesim. syvyys, m 0,25 Pohjan laatu ivi Raeoo, mm Virtausnopeus, m/s 0,56 Veden lämpötila ºC 16,9 Säätila aurinoinen Näösyvyys, m 0,25 Varjoisuus, % 50 Muuta Vesi matalalla Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl 1 taimen made ivennuoliainen taimen made 98 2 ivennuoliainen 58 7 joirapu 113 oiras 95 naaras 3 taimen ivennuoliainen 91 9 made 20

20 Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoeen vuosina Kalataloushallinnon istutusreisteri Tulostuspäivä Istutuset Istutusaia Laji Iä Pituus mm Kpl Rahoitus nro Istutuspaia Alueen omistaja Järvitaimen 3v 65 7 Silmunjoi Sippolan Järvitaimen 3v 65 7 Silmujoi, Järvitaimen 2v Silmunjoi, Järvitaimen 1v Silmunjoi Harjus Silmunosi Sippolan Järvitaimen 4v Roihansilta Silmun alaerho Järvitaimen 4v Humalöngäs Silmun alaerho Järvitaimen 4v Silmulahti Silmun alaerho Varat: 1 = velvoitevarat 2 = alastusenhoitomasu 3 = valtion alanviljelyvarat 4 = metsähallitusen varat 5 = osaasuntien varat 6 = alastusalueen varat 7 = muut varat Iä: mvl = istutettu mätiä mspa = istutettu mätiä, silmäpisteaste v = vastauoriutunut e = esiesäinen 1 = ysiesäinen 1v = ysivuotias 2 = asiesäinen 2v = asivuotias jne nuo = istutettu ei suuypsiä aloja, iää ei tunneta tarasti ai = istutettu suuypsiä aloja, iää ei tunneta tarasti la = lasianerias a = arantenoitu lasianerias