47 Forssan seudun terveydenhuollon ky. LASTENSUOJELUILMOITUS Liite 1

47 Forssan seudun terveydenhuollon ky. LASTENSUOJELUILMOITUS Liite 1 LAPSEN JA PERHEEN TIEDOT Sukunimi ja etunimet Lapsen henkilötunnus (jos tiedossa) Kenen luona lapsi asuu Kunta Lapsen henkilötunnus (jos tiedossa) Puhelinnumero (jos tiedossa) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka ILMOITTAJAN HAVAINNOT LAPSESTA TAI PERHEESTÄ Milloin ja mitä on tapahtunut? Mihin havaintoihin ilmoitus perustuu? LISÄTIETOJEN SAATAVUUS Onko mahdollista saada lisätietoja ilmoittajalta tai joltakin muulta? Keneltä? ILMOITTAJAN YHTEYSTIEDOT PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Nimi Puhelinnumero Lastensuojeluilmoitus toimitetaan kotikunnan sosiaalivirastoihin Yhteydenotot päivystystapauksissa virka-ajan osoitteilla: ulkopuolella Forssan kaupunki sosiaalityön yksikkö, Turuntie 18, Lastenkoti Kaarisilta, puh. 4141 698 30100 Forssa, puh. 41411 Humppilan kunta sosiaalitoimisto, Kisakuja 2, Marjatta Palojärvi, puh. 050 5811 420 31640 Humppila, puh. 41801 Jokioisten kunta sosiaalitoimisto/sosiaalityöntekijät, Tarja Jokinen, puh. 435 4020 Keskuskatu 29A, 31600 Jokioinen, puh. 41821 Somero Hätäkeskus 112 Tammelan kunta perusturvaosasto/sosiaalityöntekijä, Harry Hakala, puh. 436 0341 Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela, puh. 4120 301 (302) Urjala ryhmäperhepäivähoito, puh. 541 4253 Marja Uoti, puh. 546 2207 Ypäjän kunta sosiaalitoimi, Perttulantie 20, 32100 Ypäjä, Anja Alen, puh. (02) 767 3529 puh. (02) 762 65 221 Lom. 3113/9.2002

48 LOUNAIS-HÄMEESSÄ TOIMIVAT VIRANOMAISET Forssan seudun terveydenhuollon ky ja muut viranomaiset OHJE HENKILÖKUNNALLE LASTENSUOJELUILMOITUKSESTA Nuorten päihdeongelmat ja lastensuojelu Tässä ohjeessa käsitellään menettelytapoja esim. terveydenhuollossa silloin, kun potilas on päihtynyt alle 18- vuotias tai muutoin lastensuojelun tarpeessa ja asiakastilanteessa joudutaan harkitsemaan: 1. Ilmoitetaanko potilaan tilanteesta vanhemmille 2. Tehdäänkö potilaasta lastensuojeluilmoitus 3. Lähetetäänkö potilas nuorisopsykiatriseen konsultaatioon Harkinnassa on syytä tiedostaa lastensuojelulain 40 :n ja lain potilaan asemasta ja oikeuksista 9 :n velvoitteet. Molemmat lainkohdat on säädetty potilaan parasta silmälläpitäen. Potilaan tila ratkaisee valittavan menettelytavan. Lastensuojelulaki 8. luku 40 : Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen Lastensuojelulaki koskee alle 18- vuotiasta. Lastensuojelulain tarkoittama ilmoitusvelvollisuus ohittaa siis esim. terveydenhuoltohenkilöstön salassapitovelvollisuuden, eikä sen perusteella ilmoitusta voi jättää tekemättä. 4. luku 12 Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä tämän luvun mukaisiin tukitoimiin viipymättä 1) jos kasvuolot vaarantavat, tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai 2) jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 : Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle. 7 : Jos alaikäinen ei kykene itse päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Vaikka tietoja ei annettaisikaan huoltajalle, voidaan lastensuojeluilmoitus aina tarvittaessa tehdä. Lastensuojeluviranomaiset harkitsevat puolestaan jatkotoimenpiteet ja yhteydenoton huoltajiin. Sosiaalihuollon asiakaslain 10 mukaan: Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikissa toimenpiteissä on otettava ensisijaisesti huomioon alaikäisen etu. 11 : Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu kieltää painavasta syystä antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan (StVM 18/2000 vp) kieltooikeuden on katsottava olevan vastoin lapsen etua aina, jos se estää lapsesta huolta pitävää henkilöä huolehtimasta asianmukaisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta tulee siten noudattaa myös tulkittaessa lapsen oman mielipiteen painoarvoa. Alaikäisen iän myötä kasvava määräämisoikeus ei merkitse, että aikuisten aina tulisi toimia niin kuin alaikäinen tahtoo. Sosiaalihuollon asiakaslain tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että ensisijainen vastuu lapsesta on aina lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla. Lastensuojelun tarve arvioidaan, kun alle 18-vuotias 1. on hoidossa alkoholin tai muiden päihteiden aiheuttaman myrkytyksen, vamman tai taudin takia 2. käyttää päihteitä osastohoidon aikana Lastensuojelun tarve arvioidaan myös, kun 3. vammojen tai sairauksien taustalla epäillään pahoinpitelyä 4. lapsi on hoidossa psykoosin tai vakavan mielialahäiriön vuoksi 5. lapsi on hoidossa itsemurhayrityksen vuoksi 6. alle 18-vuotiaan vanhemmat osallistuvat riittämättömästi lapsen hoitoon, tai muuten laiminlyövät hänen hoitonsa ja huoltamisensa. 7. alaikäisen huoltaja on itse hoidossa päihdeongelman vuoksi, ja herää epäily siitä, ettei kotona olevien lasten hoito ole kunnossa. 1. Ilmoitus kotiin Lapsen tullessa sairaalaan ilmoitetaan asia normaalisti vanhemmille. Mikäli alaikäinen kieltää yhteydenoton vanhempiin, tulee arvioida onko päihtynyt lapsi kykenevä ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden tekemään tämänkaltaista päätöstä. Jokaisessa tapauksessa on pohdittava, mikä on lapsen paras ja lapsen etu. Mm. päihdetila, alkoholimyrkytys tai muu päihteillä aiheutettu huono tila, itsemurhayritys ja psykoosi ovat tiloja, joissa nuori ei pysty päättämään tai vastaamaan hoidostaan. Ilmoitus vanhemmille on tällöin syytä tehdä. Vuorokauden ajasta riippuen ilmoituksen tekee ensiavun tai psykiatrian poliklinikan henkilökunta. 2. Lastensuojeluilmoitus (liite 1) Ilmeinen lastensuojelun tarve tai jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään velvoittaa lain mukaan (lastensuojelun tarve, kohdat 1-7) tekemään lastensuojeluilmoituksen. Tällöin salassapitovelvollisuus viranomaisiin päin kumoutuu. Alaikäisen sekä hänen perheensä kanssa on hyvä keskustella ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä että ilmoitus on lapsen parhaaksi. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ei tarvita asianomaisen suostumusta. Lastensuojeluilmoitus tehdään oheisella lomakkeella kunnan sosiaalityöntekijälle, jonka velvollisuus on tutkia nuoren kokonaistilanne. Nuorelle on syytä kertoa asiasta ja keskustella ilmoituksen merkityksestä ja tarkoituksesta. Tällä avoimuudella toteutetaan potilaslain lähtökohtia; sitä että asiakas on oman asiansa subjekti ja hänellä on oikeus tietää hoidostaan (PotL 5, 6 ). Lastensuojeluilmoituksesta tulee maininta sairauskertomukseen

49 12.11.01 Liite 2 KRIISI- JA TURVA-ASUNTO VIRTANEN Forssan kaupungin sosiaalitoimella on lyhytaikaiseksi kriisi- ja turva-asunnoksi tarkoitettu kalustettu yksiö Lastenkoti Kaarisillan yhteydessä. Paikalla olevaa henkilökuntaa ei ole, mutta tarvittaessa lastenkodin henkilökunta pystyy tukemaan ja auttamaan asiakkaita. Tilanteen vaatiessa selvitellään tukitoimien mahdollisuuksia ja tarvetta. Poliisin ja terveyskeskuksen sekä muiden tahojen, jotka voivat kohdata turva-asunnon tarvitsijoita, yhteydenotot ja tiedustelut virka-aikana Forssan kaupungin sosiaalityön yksikköön, joka selvittää tilannetta, turva-asunnon tarvetta ja jatkotyöskentelyn mahdollisuuksia. Sosiaalityön yksikkö (03) 41411 Virka-ajan ulkopuolella yhteydenotot on otettava lastenkoti Kaarisiltaan. Lastenkoti Kaarisilta (03) 4141 698 Isoniityntie 51 B 30300 FORSSA

50 Liite 3 Huolen harmaa vyöhyke (työntekijän huoli lapsen tilanteesta) 1 2 3 4 5 6 7 8 Ei lainkaan huolta Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia tarpeesta saada mukana lisää voimavaroja. Tunne: ilmoitusvelvollisuus ohittaa vaitiolovelvollisuuden Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollanteista. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollanttien tarve. Lapsi vaarassa. Huolta paljon ja jatkuvasti. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollantteja saatava mukaan heti. Lapsi välittömässä vaarassa. Huoli erittäin suuri. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. Lapsi sijoitettu Raisio & H-linna 50 % havainnoista Raisio & H-linna 35 % havainnoista "Alue- ja teemaseulat", alueelliset tai teemoittaiset pohdintaryhmät Raisio & H-linna 11 % havainnoista Raisio & H-linna 3 % havainnoista Raisio & H-linna 1 % havainnoista Esim. ammattiauttajia, asukkaita, valtuutettuja pohtimassa: Olemmeko havainneet alueella/kaupunginosassa/ tässä asiassa sellaista 1) myönteistä kehitystä, jota juuri nyt kannattaisi erityisesti tukea; mitä juuri me voisimme nyt tehdä 2) huolestuttavaa kehitystä, johon juuri nyt kannattaisi puuttua; mitä juuri me voisimme tehdä 3) mitä seuraa, jos teemme niin Tukeen liitetyt huolen puheeksiottamiset Lapseen/nuoreen liittyvän huolen ottaminen puheeksi tukitarjouksiin liittäen niin, että saadaan aikaan uusi myönteinen avaus Selkeyttävät verkostopalaverit Yhteiset pohdinnat: Mitä itse kukin voisi tehdä perheen toivoman hyvän tulevaisuuden tukemiseksi ja lapsiin/nuoriin liittyvän huolen vähentämiseksi Läheisneuvonpidot Läheisten kuuleminen päätöksenteon tueksi kriiseissä/ huostaanottotilanteissa Kuvio 9. Huolen vyöhykkeet ja huolia vähentävät menetelmät. Lähde: Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakes, Raportteja 253. Helsinki 2000 Linkki: http://www.stakes.fi/hyvinvointi/kehi/menetelmat/vyohykkeisto.htm

51 SUOSTUMUS HOITOON HAKEUTUMISESTA Liite 4 Hoitoon hakijan henkilö- ja yhteystiedot SUKUNIMI, Etunimet Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero, postitoimipaikka Puhelin kotiin, toimeen, matkapuhelin Rikos tai tapahtuma, jonka johdosta henkilö hakeutuu hoitoon Rikos/tapahtuma Tapahtuma-aika, paikka Tutkija/puhelin Ilmoituksen nro ANNAN SUOSTUMUKSENI SIIHEN, ETTÄ poliisi voi luovuttaa yhteystietoni A-klinikan henkilökunnalle hoitoon hakeutumisen järjestämiseksi, ja että A-klinikka saa luovuttaa poliisi-, syyttäjä- ja sosiaaliviranomaisille hoitoon hakeutumisen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Päiväysmerkinnät ja suostujan allekirjoitus Asiaa hoitavan poliisimiehen allekirjoitus Huom! Hoitoon hakeutuvan on viipymättä varattava aika A-klinikalle 03 / 4191 2410 Rautatienkatu 23 Forssa A-klinikan laatima kirjallinen selvitys hoitoon hakeutumisesta on toimitettava (1) kuukauden kuluessa tämän suostumusasiakirjan allekirjoituspäivämäärästä lukien tutkivalle poliisiviranomaiselle/jutun tutkijalle, joka toimittaa sen syyttäjäviranomaiselle syyteharkintaa varten. A-klinikan työntekijä lähettää kirjallisen selvityksen Forssan poliisin huumeryhmään juttua tutkivalle poliisimiehelle, Fax. 03-4151 205.

52 Liite 5 PAANAN KOULU JOKIOINEN OHJEELLINEN PÄIHDESTRATEGIA JA TOIMINTAMALLI 1. TAVOITTEET - Koulun tulee olla päihteetön työympäristö - Koulualueella ja sen läheisyydessä ei myydä tai välitetä päihteitä - Koululla tulee olla valmius päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen. Koulun tulee kyetä reagoimaan ongelmaan nopeasti - Koulun tulee toimia yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa - Koulun tulee informoida oppilaille päihteiden vaarat - Koulun tulee huolehtia opettajakunnan koulutuksesta tunnistaa päihteiden käyttäjä - Koulun henkilökunnalla tulee olla selkeät ohjeet puuttua päihdeongelmiin - Koulun tulee seurata säännöllisesti opetushallituksen valtakunnallisia ohjeita esim. huumetestien osalta ja noudattaa niitä tarvittaessa 2. TOIMINTAMALLI/PUUTTUMINEN A. Jos selvästi todetaan, että oppilas esiintyy päihtyneenä kouluaikana: Havaitsija (henkilökuntaan kuuluva) ilmoittaa asiasta rehtorille tai opinto-ohjaajalle Rehtori tai opinto-ohjaaja ottaa yhteyden oppilaan huoltajaan. Jos kysymyksessä on huumeiden käyttö, ohjataan oppilas huoltajan luvalla terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin puh. 41911 Sosiaaliviranomaisille tehdään koululta lastensuojeluilmoitus sen jälkeen, kun huumeiden käytöstä on saatu varmuus puh. 301 Jokinen Tarja (Lastensuojelulaki 12 ja 40 ) Mikäli oppilas käyttäytyy vaarallisen aggressiivisesti, kutsutaan tarvittaessa poliisiviranomaiset paikalle puh. 41511 tai 10022 Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimista yhdessä oppilaan huoltajan kanssa (myös luokanvalvoja mukana)

53 Liite 5 B. Jos epäillään, että oppilas esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana: Havaitsija (henkilökuntaan kuuluva) ilmoittaa asiasta rehtorille tai opinto-ohjaajalle Rehtori ja opinto-ohjaaja keskustelevat asiasta oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitajan kanssa (mikäli sillä hetkellä tavoitettavissa) puh. 41912284 Arja Jokinen Jos epäilyt ovat selkeät, rehtori tai opinto-ohjaaja kutsuu huoltajan koululle Epäselvissäkin tapauksissa rehtori tai opinto-ohjaaja ottaa yhteyden huoltajaan ja keskustelee asiasta Huoltajan luvalla oppilas ohjataan tarpeen mukaan terveyskeskukseen puh. 41911 jatkotoimenpiteisiin Sosiaaliviranomaisille tehdään koululta lastensuojeluilmoitus sen jälkeen, jos huumeiden käytöstä on saatu varmuus puh. 301 Tarja Jokinen (Lastensuojelulaki 12 ja 40 ) Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään huoltajan kanssa jatkotoimista, myös luokanvalvoja mukana C. Mikäli epäillään päihteiden välittämistä tai myyntiä koulussa tai koulualueen läheisyydessä Kaikkien koulun henkilökuntaan kuuluvien tulee tarkkailla erityisesti koulualuetta ja koulun lähialuetta sekä raportoida rehtorille Epämääräisten autojen rekisterinumerot tulee ottaa ylös ja ilmoittaa rehtorille tai opinto-ohjaajalle Rehtori tai opinto-ohjaaja ottaa epäilyttävissä tapauksissa yhteyttä aina poliisiviranomaisiin puh. 41511 tai 10022 tai lähipoliisiin Mikäli oppilaiden keskuudessa todetaan päihteisiin liittyvää kaupankäyntiä, siitä pitää ilmoittaa heti rehtorille. Hän keskustelee asiasta oppilaan kanssa ja ilmoittaa kotiin, huumetapauksissa myös poliisiviranomaisille. Mikäli kaupankäynti on ollut järjestelmällistä, oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään huoltajan kanssa yhdessä jatkotoimista (myös luokanvalvoja mukana)

54 Liite 5 3. ENNAKOINTI Terveystiedon oppitunneilla tulee oppilaille antaa tietoa päihteiden ja huumeiden vaaroista Vuosittain tulee järjestää resurssien puitteissa huumeisiin liittyviä tiedotustilaisuuksia Mikäli joku henkilökunnasta havaitsee koulussa tuntemattoman henkilön ja epäilee hänen tarkoitusperiään, tulee aina kysyä millä asioilla henkilö liikkuu! Jos henkilöllä ei ole järkevää selitystä, häntä pyydetään poistumaan koulun alueelta. Asiasta tulee ilmoittaa rehtorille heti esim. oppilaan välityksellä. Välituntivalvojien tulee erityisesti seurata omilla valvontavuoroillaan piha-alueen ja ympäristön tapahtumia Verkostoyhteistyö tulee olla ajan tasalla koko ajan (yhteistyö mm. poliisin ja sosiaaliviranomaisten kanssa) Oppilaiden poissaolojen seuranta ja puuttuminen (luokanvalvojat) tulee olla tehokasta Oppilaiden mahdollista poikkeavaa käyttäytymistä tulee seurata Kotien kanssa tulee olla tehokkaassa, luontevassa ja avoimessa yhteistyössä Henkilökunta tulee kouluttaa tunnistamaan huumeiden käyttäjät Toimintaohjeet tulee olla kaikkien työyhteisössä toimivien tiedossa, jotta ongelmiin voidaan puuttua heti Myös oppilaiden tulee tietää koulumme päihdestrategian olemassaolo

55 Liite 6 FORSSAN YHTEISLYSEON KÄYTÄNTEET HUUME- JA PÄIHDEASIOISSA LV. 03-04 Koska alueemme päihde- ja huumeongelmat ovat vakavia, pyrimme omalla tiiviillä ja johdonmukaisella koulutyön seurannalla ehkäisemään päihteiden käyttöä. Tavoitteenamme on huumeeton, päihteetön ja turvallinen oppimisympäristö. PÄIHTEET JA HUUMEET KOULUSSA Järjestyssäännöt kieltävät päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena esiintymisen sekä päihteiden ja huumeiden tuonnin kouluun. Järjestyssääntöjen rikkomisesta rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen ja koulutuslautakunta voi erottaa opiskelijan määräajaksi (Lukiolaki ja kaupungin hallintosääntö). Koulun kriisisuunnitelmassa on kerrottu tarkkaan, miten toimitaan, jos koulussa joku esiintyy päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena (liite). Lukio pyrkii osaltaan ehkäisemään nuorten huumeiden ja alkoholin haittavaikutuksia. Aihetta käsitellään eri kursseilla tapahtuvassa opetuksessa. Muun muassa pakollisella terveystiedon kurssilla käsitellään huumeiden ja päihteiden käyttöä. POISSAOLOT JA OPISKELUMENESTYS Koska päihde- ja huumeongelmat heijastuvat koulutyöhön, lukio seuraa tästäkin syystä tarkkaan opiskelijoiden poissaoloja ja opiskelumenestystä. Opiskelijoiden poissaoloja ja opintomenestystä seurataan koko ajan. Opiskelijoiden tulee selvittää poissaolot heti kouluun tultuaan opettajille. Kerran viikossa on ryhmänohjaustuokio, jossa ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä. Tällä tavoin ryhmänohjaajalla on mahdollisuus seurata koko lukuvuoden ajan opiskelijoitaan. Lukiossa seurataan opiskelijoiden opintomenestystä jokaisen jakson päätyttyä opettajainkokouksessa. Huomiota kiinnitetään suoritettujen kurssien määrään, niiden arvosanoihin (jos on tapahtunut huomattavaa tason laskua) ja poissaolojen määrään. Tämän jälkeen opiskelijahuoltotyöryhmä käsittelee em. opettajainkokouksessa tulleet asiat. OH-työryhmä sopii opiskelijakohtaisesti toimintamallin.

56 EPÄILLYS PÄIHDE- TAI HUUMERIIPPUVUUDESTA Opiskelija voidaan ohjata huumetesteihin opiskelijan/huoltajan suostumuksella, jos huumeiden käyttöä epäillään. Vastaavasti päihde- ja/tai huumeriippuvuutta epäiltäessä opiskelija voidaan ohjata asiantuntijan hoitoon (esim. Forssan A-klinikka, p. 41911 (vaihde)). Opiskelijan kanssa tehdään hoitoonohjaussopimus (liite). Jos opiskelija kieltäytyy testistä tai hoidosta, opiskelijaa pyritään tukemaan lukiossa opiskelijahuoltotyöryhmän määrittelemin keinoin. Huume- tai päihderiippuvuus eivät sinällään ole syitä lukiosta erottamiseen.

57 LIITE. OTE FORSSAN YHTEISLYSEON KRIISISUUNNITELMASTA 4.1 Päihtynyt opiskelija koulussa Jos koulussa tavataan opiskelija, joka on todennäköisesti päihtynyt: 1. ota yhteys rehtoriin, terveydenhoitajaan tai toimi tarvittaessa itse 2. jos tilanne on uhkaava, soita poliisi 3. soita kotiin/huoltajalle 4. opiskelijaa ei jätetä yksin, hän on koko ajan aikuisen seurassa (ei kuitenkaan luokassa tai ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa) avuksi valvonnassa voi olla: -aineenopettaja -vapaatunnilla oleva opettaja -rehtori 5. Tieto tapahtuneesta terveydenhoitajalle 6. Opiskelija poistetaan koulusta huoltaja hakee Jos huoltajaan ei saada yhteyttä: ilmoitus poliisille 7. Jatkotoimenpiteet tarvittaessa seuraavana päivänä: -palaveri koululla, jossa mukana -opiskelija -vanhemmat/huoltajat -opiskelijahuoltotyöryhmä - selvitetään tapahtunutta - sovitaan jatkotoimenpiteistä, ettei tilanne uusiudu 8. Jatkohoito (OH-työryhmä sopii asiasta) 9. Muuta huomautettavaa -väkivaltainen/uhkaava opiskelija on aina poliisiasia

58 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI Liite 7 28.8.2002 TIEDOTE OPISKELIJOILLE JA HEIDÄN HUOLTAJILLEEN HUUMEITA JA PÄIHTEITÄ KOSKEVISTA SÄÄNNÖISTÄ OPPILAITOKSESSA Päihteidenkäyttö on ongelma niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Huumeiden käyttö on kuolemanvakava asia. Forssan seudulla on kuollut useita nuoria huumeiden yliannostukseen. Huumeidenvastaiseen työhön panostetaan Forssan seudulla monella tavalla. Alueella on käynnistetty useantyyppisiä projekteja ja poliisilla on käytössä työhön erikoisyksikkö. Oppilaitoksessamme tilanne on mielestämme hallinnassa ja jäljempänä kuvaamillamme toimenpiteillä haluamme sen sellaisena pysyvänkin. Kaikenlaisten päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö on oppilaitoksessa ehdottomasti kielletty. Opiskelijoiden tulee kantaa vastuu itsestään ja sen lisäksi pyrkiä myös huolehtimaan opiskelijatovereistaan. Huumeisiin liittyvistä havainnoista voi luottamuksellisesti kertoa oppilaitoksen terveydenhoitajalle ja kuraattorille. LASTENSUOJELULAKI JA TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET VELVOITTAVAT HENKILÖ- KUNTAA PUUTTUMAAN ASIAAN HETI, JOS VÄHÄNKIN ON EPÄILYÄ. VARHAINEN PUUTTUMINEN ON ENSIARVOISEN TÄRKEÄTÄ, KOSKA VAIN SITEN VOIMME EHKÄISTÄ MAHDOLLISEN KÄYTÖN JO HYVISSÄ AJOIN. OPPILAITOKSEN TOIMINTAMALLI: Poissaoloja seurataan ja niihin puututaan ja tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajiin Koko henkilökunta valvoo ettei huumeita ja päihteitä käytetä, hallussapidetä eikä levitetä oppilaitoksessa. Kaikilla on oikeus ja velvollisuus puuttua asioihin mikäli tarvetta ilmenee Opiskelija voidaan ohjata huumetesteihin opiskelijan/huoltajan suostumuksella, jos käyttöä epäillään Mikäli testin tulos on positiivinen, oppilaitos velvoittaa opiskelijan lopettamaan huumeiden käytön ja sitoutumaan oppilaitoksen tarpeellisiksi katsomiin toimenpiteisiin. Asiasta ilmoitetaan huoltajille; antaen kuitenkin opiskelijalle mahdollisuuden itse kertoa asiasta. Mikäli opiskelija kieltäytyy yhteistyöstä päihdeongelman ratkaisemiseksi, voidaan hänet oman turvallisuutensa vuoksi erottaa työsuojelullisin perustein ja lisäksi voimme taata muille oppilaille heille lakiin kuuluvan oikeuden opiskella turvallisessa sekä rauhallisessa ympäristössä. HALUAMME YHDESSÄ HUOLTAJIEN KANSSA PITÄÄ HUOLTA NUORISTAMME JA TA- VOITTEENAMME ON HUUMEETON, PÄIHTEETÖN JA TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRIS- TÖ. Tuula Koivula Johtava rehtori

59 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Liite 8 Lom. 2115 A4 / 10.2001 10 KYSYMYSTÄ ALKOHOLISTA Päiväys: Vastaajan nimi: YKSI annos = 1 pullo(33cl) keskiolutta tai siideriä 0,5 l keskiolutta = 1,5 annosta 12 cl viiniä 0,5 l A-olutta = 2 annosta 8 cl väkevää viiniä 0,75 l viiniä = 6 annosta 4 cl viina 0,5 l viinaa = 13 annosta Rengasta se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettasi. 1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muuta alkoholijuomaa? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. 0 ei koskaan 1 noin kerran kuukaudessa tai harvemmin 2 2-4 kertaa kuukaudessa 3 2-3 kertaa viikossa 4 4 kertaa viikossa tai useammin 2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? (Katso annokset yllä olevasta taulukosta.) 0 1-2 annosta 1 3-4 annosta 2 5-6 annosta 3 7-9 annosta 4 10 tai enemmän 3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 6. Kuinka usein viime vuoden aikana olet tarvinnut krapularyypyn? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 7. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 8. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 4. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 5. Kuinka usein viime vuoden aikana et juomisen vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 9. Oletko itse tai joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? 0 ei 2 on, mutta ei viimeisen vuoden aikana 4 kyllä, vuoden aikana 10. Onko sukulainen, ystävä, lääkäri tai joku muu henkilö ollut huolissaan juomisestasi tai ehdottanut, että vähentäisit tai lopettaisit juomisesi? 0 ei 2 on, mutta ei viimeisen vuoden aikana 4 kyllä, viimeisen vuoden aikana Nämä kysymykset perustuvat Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa kehitettyyn AUDIT-testiin. Viikossa juodut annokset. Testissä saatu pistemäärä: Aikuinen: Jos sait 8 pistettä nainen tai 10 pistettä mies tai enemmän tai jos viikkokulutuksesi on yli 16 annosta (nainen) tai yli 24 annosta (mies), on sinun syytä pysähtyä tarkastelemaan alkoholikäyttöäsi. Neuvottele tarvittaessa hoitajan tai lääkärin kanssa.

60 Liite 9 Kaavio päihdeongelmasta (alkoholi, huumeet) työterveyshuollon näkökulmasta Esim. Työturvallisuuskeskuksen koulutus Terveystarkastukset ja muut vastaanotolla käynnit - työhöntulo, määräaikaisja ikätarkastukset Keinot: keskustelu, AUDIT kysely, Laboratoriokokeita (GT), Alkometritutkimus, huumeseulat, Jaettava materiaali, Ohjaus tarvittaessa jatkohoitoon TYÖPAIKAN PÄIHDEOHJEL- MA Hoitoonohjausmalli Työpaikan kulttuuri. Yhteyshenkilöt, Työsuojelu. Henkilökunnan koulutus ja perehdytys Tietojen antaminen ja ohjaus työpaikkatoiminnan yhteydessä Työntekijään kohdistuva toiminta Ehkäisy työpaikalla Työntekijän päihdeongelma Ehkäisy työterveyshuollossa HOITOONOH- JAUSSOPIMUS: A- klinikka Psykiatrian poliklinikka/ Katkaisuhoito Vaikutus Työpaikalla Työntekijälle itselle Työnantajalle Työyhteisön ilmapiiri (esim. vaikutus työnjakoon, - järjestelyihin) Poissaolot Tapaturmariski lisääntyy Terveydentila ja toimintakyky alenee, mahdollisesti ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen Liikennerikkomukset Tuotannolliset ja taloudelliset vaikutukset

PÄIHDEONGELMAISEN HOITOONOHJAUS PERUSPALVELUISSA Liite 10 VIRKA-AIKANA VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA MA PE klo 8 16 MA TO klo 16 08 PE klo 16 MA klo 08 PÄIHDEONGELMA KAIKKI IKÄRYHMÄT Avokatkaisu 61 A-KLINIKKA KAIKKINA AIKOINA KOULU Terveydenhoitaja PERUSTER- VEYDEN- HUOLTO avosairaanhoito ERIKOISSAI- RAANHOITO Somaattinen psyki- atri- Erikoissairaanhoito/ psykiatria/ Os.11 konsultaatio Erikoissairaanhoito/ somaattinen Alle 18-v Alle 18 v. Etsikkoprojekti Alle 18-v. LASTENSUOJELU - Selvitys ja tukitoimenpiteet - Kotiin ilmoitus (- Huostaanotto erityistap. ) PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO Alle 18-v. Alle 18-v. PERUSTERVEYDEN- HUOLLON VUODEOSAS- TO LASTENSUOJELU - Selvitys ja tukitoimenpiteet - Kotiin ilmoitus ( - Huostaanotto erityistap. ) Laitoskuntoutus Huumevierotus Erikoissairaanhoito: psykiatria, lastenspykiatria, nuorisopoliklinikka, akuuttityöryhmä Erikoissairaanhoito/ somaattinen 40 TUNTIA/vk POLIISI Ajokortti Putka 128 TUNTIA/vk Kotiin

ALKOHOLIONGELMAISEN LAITOSKATKAISUHOITO Liite11 62 ASIAKKAAN OHJAUS - Ensisijainen muoto on avokatkaisu - A-klinikan tai omalääkärin toimesta - Toissijaisena laitoskatkaisu - Laitoskatkaisupaikka on Forssassa ensisijaisesti vuodeosasto 22, tarvittaessa vuodeosasto 21 (kumpikin tarvittaessa maalaiskuntien asiakkaiden järjestelypaikka virka-ajan ulkopuolella) sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän hoivaosastot. - Vaikea päihdekatko ja/tai sekakäyttäjä ja/tai kaksoisdiagnoosi lähetetään psykiatrian osastolle 11. - Delirium tremens: ensisijaisesti psykiatrian osastolle 11 MI-lähetteellä ja jos liittyy tajunnan tason lasku ja vitaalitoimintojen häiriöitä sisätautiosaston valvontayksikköön. SISÄÄNOTTO OSASTOILLE - Vastaanotolla selvitettävä laitoshoidon tarve ja edellytykset: Asiakas on motivoitunut katkaisuun eikä katkaisu onnistu avohoidossa. Vieroitusoireiden vaikeuden perusteella somaattisen esh:n tai psykiatrisen laitoshoidon tarpeen määrittely. - Vuodeosastolle 22 (tai 21) puhelinsoiton perusteella (os. 22 p. 2651, os. 21 p. 2601) Läheteteksti ja hoito-ohjeet Lähetelomakkeelle, paperituloste asiakkaalle mukaan Jos asiakas on hakeutunut ensin A-klinikalle, kirjoitetaan siellä Lähete-lomakkeelle esitiedot (mm. alkoholin käytön kartoitus, lääkitys, aiemmat päihdehoidot ja tiedot aiemmista katkaisuista ja niihin mahd. liittyneistä krampeista, deliriumista yms.) ennen terveysaseman lääkärin tutkimusta ja hoito-ohjeita - Peruskuntien hoivaosastoille puhelinsoiton perusteella, kts. puhelinnumerot jäljempänä (ei sisäänottoa klo 20-08 Tammelan, Humppilan ja Ypäjän hoivaosastoille), Lähete-lomakkeelle, paperituloste mukaan - Promillemäärä selvitettävä lähtiessä

63 TOIMENPITEET OSASTOILLA - Tavoitteina: Totutetaan elimistö alkoholittomaan tilaan ja estetään kouristusten, rytmihäiriöiden, sekavuuden ja neste- ja elektrolyyttiepätasapainon kehittyminen. Annetaan asiakkaalle turvallinen ja moralisoimaton hoitoympäristö. Estetään tiamiinin puutoksesta aiheutuvat pysyvät aivovauriot (Wernicken enkefalopatia). Vähennetään vieroitusoireita, kuten vapinaa, unettomuutta, ahdistusta ja pahoinvointia - Määritetään uudelleen promillemäärä - CIWA-Ar. pisteytys (mikäli käytössä) vaikeusasteen arviointiin (lääkehoito yleensä, jos yli 20) - Yleistilan ja RR:n pulssin seuranta, riittävä nesteytys ja elektrolyyttitasapainosta huolehtiminen - Lääkitys: - Vaihtoehto 1: - Klooridiatsepoksidi (Risolid) 25 mg x 4, tarvittaessa 25 mg lisää ad. 200 mg yhteensä, kolmannesta päivästä eteenpäin alenevin annoksin (lasketaan 25 mg kerralla) tai jos se ei ole aiemmin sopinut, oksatsepaami (Oxepam) 30 mg x 3, tarvittaessa lisää 15 mg 1-3/vrk. TAI Vaihtoehto 2: - Diatsepaamikyllästyshoito, jos motorista levottomuutta tai vaihtoehto 1 ei aiemmin ole toiminut (ei vaikeassa maksavauriossa): 20 mg tunnin välein, kunnes nukkuu (tarvittaessa ad. 200 mg, keskimäärin yleensä 80-100 mg) ja 2.-3. päivänä 10-20 mg x 3. Jos väsyttävää vaikutusta ei saada 8 tunnissa, haloperidoli (Serenase) 5 mg per os. Jos promillemäärä yli 1, diatsepaamin aloitus 10 mg:lla. JA kummassakin vaihtoehdossa lisäksi: 1) Tiamiini (Neuramin) 100 mg i.m. (tai i.v.) kolmena peräkkäisenä päivänä (aloitus ennen mahdollista glukoosipitoista infuusiota) ja sen jälkeen suun kautta (B1-Vitamin) 300 mg x 1/vrk. 2) Unilääkkeeksi tarvittaessa tematsepaami (Tenox) 20 mg 1-2 tabl., jos ei riitä promatsiinihydrokloridi (Sparine) 50-100 mg tai levomepromatsiini (Levozin) 50 mg. 3) Alkoholikouristusten estoon karbamatsepiini (Neurotol): alkuannos 400 mg, sitten 200 mg x 3 JOS a) useampi kuin yksi seuraavista: juonut yli 3 vrk, aiempi aivovamma tai neurologinen sairaus, yt. heikko, korvikeaineita tai sekakäyttöä tai b) kouristelua aiempien vierotusjaksojen yhteydessä ja nyt yli 4 vrk:n käyttöjakso. Mahdollinen trauma-anamneesi muistettava. 4) Propanololi 40 mg 2-3 sydämen tykyttelyyn 5) Haloperidoli tarvittaessa ½-1 amp. i.m. x 2 tai 1-4 mg x 3 per os motoriseen levottomuuteen. - Muut toimenpiteet Asiakkaan kanssa sovitaan ja kirjataan periaatteet vierailijoiden käynneistä, vierailuajoista ja soittoajoista. Annetaan asiakkaalle päihdekansio luettavaksi. JATKOTOIMENPITEET - Arvio jatkolääkkeistä, ei rutiinisti etenkään bentsodiatsepiinireseptejä, keskustelu disulfiraamista (Antabus), aloitus osastolla tai myöhemmin A-klinikalla. - A-klinikan työntekijän käynti FST ky:n omalla osastolla ennen kotiutusta, jos uusi päihdeasiakas, muissa tapauksissa ja aina maaseudun hoivaosastoilta varataan aika osastolta A-klinikalle. - FST ky:n kunkin osaston sosiaalityöntekijä selvittää yhdessä A-klinikan kanssa: Kuntouttavan laitoshoidon järjestämistoimenpiteet. Sosiaalietuudet Ohjauksen tukiryhmiin (AA, Al-anon jne.) PUHELINNUMEROITA Hoivaosastot: Humppila p. 4180 350, Jokioinen (Intalankartano) p. 424 9550, Tammela (Ruisluoto) p. 424 9451, Ypäjä p. 02-7626 5232,. A- klinikka p. 4191 2410. 9.1.2003

OPIOIDIRIIPPUVAISTEN HOITO 64 Liite 12 Sosiaalitoimi - asuminen - toimeentulo - maksusitoumukset - muu lääke - as.maks - aktivointisuunnitelma - lastensuojelu os. 11/ päihdetyöryhmä - vkl-lääkkeenjako - työpari ryhmänvetoon Psyk.pkl - sos.tt. - kuntoutustuki - psykologi - työkykyarviot - psyk.kons Työvoimatsto - harjoittelut, kokeilut, kurssit, tukityöllistäminen, aktivointisuunnitelma Projektit - oljenkorsi - equal - työpaja Omaiset - vkl-lääkkeenjako - ryhmät - hoko Vertaistuki - NA - Frs:n seudun huumeperheiden tuki ry Kokkikerho Asiakkuus Tavoittava, arvioiva taso Lääkkeenjako, keskustelu, voinnin seuraus A-KLINIKKA K A S I P R O J E K T I Hoidon koordinointi, kokonaisuus, koulutus TOTEUTTAVA TASO KUNTIEN TERVEYSASEMAT Perusterveydenhuolto - somaattiset sairaudet - hammashoito - rokotukset Järvenpään sosiaalisairaala - arviointi - katkaisu - kuntoutus - intervalli - konsultaatio - ohjaus - koulutus LBR - u-seulat - hepatiitit, maksa yms. - seuranta K-HKS - esh:n maksusit. Jss:n jaksoille - pikkulapsityöryhmä TYKS - sosiaalipediatrinen yksikkö Krimi Vankila - hoitojatkumo Vouti - sakot - ulosotot Kaisa Kuusela FST ky 12.11.2002 - YKP - tuki

65 PÄIHDERIIPPUVUUDEN ARVIOINTI JA AJOKORTTI Liite 13 ARVIOINTIIN OHJAUS Edellytetään poliisin kirjallista päätöstä / määräystä päihdealaan perehtyneen lääkärin päihderiippuvuusasiassa antaman todistuksen esittämisestä MENETTELYKAAVIO 1. AUDIT enintään 13, ei riippuvuutta (ICD 10) (ja huumeseula negatiivinen jos viitteitä muuta kuin alkoholiriippuvuudesta ollut), ajokorttitodistus tai nuorison terveystodistus: ei päihderiippuvuutta. 2. AUDIT enintään 13, riippuvuus on (ICD 10), ei juopuneena ajamista, ryhmä 1 ajokortti, ajokorttitodistus: ajokykyyn vaikuttava sairaus, ei olennaisesti heikennä kykyä, lääkärintarkastus 2-5 vuoden kuluttua. 3. Muut kuin kohtien 1 ja 2 tapaukset; myös aina kun viitteitä muusta päihderiippuvuudesta kuin alkoholi ja ICD 10 riippuvuus on tai huumeseula positiivinen: ajokorttitodistus: erikoislääkärin lausunto tarpeen. ARVIOINTIPAIKKA Asiakkaan toivomus pyritään myös ottamaan huomioon Omalääkäri: - hoitosuhde ennestään - pystyy suorittamaan arvion A-klinikka - tarvitaan erityisasiantuntemusta; omalääkärin tai poliisin ohjaamana Psykiatrian poliklinikka - hoitosuhde ennestään tai - erityistapauksissa omalääkärin tai a-klinikan ohjaamana Työterveyslaitos - maksusitoumuksella kuljettajatutkintoon erikoisissa ongelmatilanteissa, kun kysymyksessä ammattikuljettaja. ICD 10 PÄIHDERIIPPUVUUDEN KRITEERIT Vähintään kolme seuraavista yhtäaikaisesti kuukauden ajan tai toistuvasti viimeisen vuoden aikana: 1. Voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa päihdettä. 2. Heikentynyt kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista. 3. Vieroitusoireita päihteenkäytön päättyessä tai vähentyessä tai muun päihteen käyttöä vieroitusoireiden lievittämiseksi. 4. Sietokyvyn kasvu: annosta suurennetaan entisen vaikutuksen saamiseksi tai entinen annos tuottaa käytön jatkuessa selvästi heikomman vaikutuksen. 5. Käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi: muista kiinnostuksen kohteista ei tyydytyksen lähteistä luopumista tai tuntuva osa ajasta kuluu päihteiden hankkimiseen, käyttöön tai sen vaikutuksesta toipumiseen. Käyttö jatkuu huolimatta kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen. SEURANTAMÄÄRÄYKSET HUOM: ajokielto ja seuranta-aika voivat olla eri pituiset! 1. Päihderiippuvuus, ei päihtyneenä ajamista tai yksi päihtyneenä ajo - Vähintään 3 kk seuranta, 3 käyntiä (2 sairaanhoitajalla tai sosiaaliterapeutilla, 1 lääkärillä) - GGT, CDT ja MCV, näistä ainakin kaksi, tason seurannassa madalluttava - Ei kliinistä näyttöä päihdeongelmista - Lääkäri harkitsee kuitenkin tilanteen yksilöllisesti. - Tarvittaessa huume- ja lääkeseula, positiiviset varmistetaan KTL:ssa - Seurannan jälkeen voi myös ehdottaa ajolupaa määräaikaiseksi. 2. Viimeisen kolmen vuoden aikana vähintään kaksi päihtyneenä ajoa - Vähintään 6 kk seuranta - 7 käyntiä, ainakin ensimmäinen ja viimeinen lääkärillä - Laboratoriokokeet rattijuopumuksessa ja/tai lääke- ja huumeseula muissa päihtymystiloissa seurannan alussa, puolivälissä ja lopussa Onnistuneen seurannan (hoitotiimin arvio, lab. kokeet ja muut tiedot) jälkeen lääkärintarkastus 3 kertaa ½ vuoden välein, sen jälkeen harkinnan mukaan. 1. SEURANTAKÄYNTIEN SISÄLTÖ (6 KK) - Kysytään tapahtumatiedot, oikeusprosessin vaihe. - Kerrotaan arviointiohjelman aikataulu, käyntien määrä, sisältö ja edellytykset myönteiselle lausunnolle. 2 Selvitetään päihteiden käyttötavat ja määrät 3. Tehdään riippuvuusarvio (ICD10)/Lääkäri 4. Keskustellaan keinoista päihteiden käytön hallitsemiseksi ja rattijuopumusten ehkäisemiseksi. 5. Annetaan tietoa alkoholin imeytymisestä ja palamisesta, promillemäärien vaikutuksesta toimintakykyyn ja päihteiden aiheuttamista liikenneriskeistä. 6. Informoidaan hoitojärjestelmistä ja arvioidaan hoitojakson hyötyjä. 7. - Tehdään yhteenveto arviointijaksosta - Arvioidaan päihderiippuvuus ja tutkittavan kyky hallita sitä - Tehdään jatkosuunnitelma - Kirjoitetaan lääkärinlausunto (Lääkäri) 11.10. 2002

66 Liite 14 ALKOHOLIONGELMIA? A.A RATKAISU ON OLEMASSA AA-RYHMÄT FORSSAN SEUTU SORTO-RYHMÄ PAIKKA: VANHA PAPPILA, KIRKON VIERESSÄ FORSSA MA KLO 19, SU KLO 9 PUH. 422 3770 palaveriaikoina TUPLA-RYHMÄ PAIKKA: RAJAKATU 11, TÖLÖN LIIKEKESKUS FORSSA TO KLO 19 PUISTO-RYHMÄ (SAVULLINEN, tupakkatila) PAIKKA: PÄIVÄTOIMINTAKESKUS PUISTO JUHLAKENTÄNPOLKU 558, SORTOHAAN PALLOKENTÄN VIERESSÄ, FORSSA KE ja LA KLO 19 HAKA-RYHMÄ PAIKKA: KOULUTIE 5, PÄÄTYOVI, JOKIOINEN TI KLO 19 AAL-RYHMÄ (ALKOHOLISTIEN AIKUISET LAPSET) PAIKKA: PÄIVÄTOIMINTAKESKUS PUISTO, JUHLAKENTÄNPOLKU 558, SORTOHAAN PALLOKENTÄN VIERESSÄ, FORSSA TO KLO 19 A.A