Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. JVA:n 20-vuotisjuhlissa oli iloinen ja rento tunnelma s. 6. JVA:n asukaslehti 1/2012

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa JVA:n 20-vuotisjuhlissa oli iloinen ja rento tunnelma s. 6 JVA:n asukaslehti 1/2012

Koteja kaikille JYVÄSKYLÄN VUOKRA-ASUNNOT OY Vapaudenkatu 48-50, 3 krs, PL 193, 40101 Jyväskylä Vaihde (kaupungin vaihde)...266 0000 www.jva.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Avoinna: 1.9. 31.5. ma, ti, to ja pe klo 9 14, ke klo 9 17 1.6. 31.8. ma, ti, to, pe klo 9-12, ke klo 12 17 Faksi, asiakaspalvelu...266 7065 Faksi, hallinto ja talous...266 7066 Puhelinpalveluajat (palvelusihteerit, vuokrasihteerit ja asukasisännöitsijät) 1.9. 31.5. ma pe klo 8 10 ja klo 14 15 1.6. 31.8. ma, ti, to ja pe klo 8 9 ja klo 1314, ke klo 9 11 Asuntohakemukset, vuokrasopimukset irtisanomiset Palvelusihteerit...266 0115 asiakaspalvelu.jva@jkl.fi Vuokranmaksuasiat Vuokrasihteerit...266 0117 vuokrasihteerit@jkl.fi Asukasisännöinti: asukasdemokratia, asumisrauha, asukastiedotus Costiander Sirpa (Mervi Brandtin sij. 31.10.12 saakka), Kuokkalan-, Läntinen- ja Korpilahden alue...266 7069 Lius Sirkka, Keskustan-, Pohjoinen- ja Vaajakosken alue...266 7082 Toivola Liisa, Itäinen alue...266 7101 jva.asukasisannointi@jkl.fi Tekninen isännöinti ja kiinteistöjen talous Moisio Vesa, Vaajakosken alue...266 7086 Kinnari Paul, Itäinen alue...266 7076 Lemetyinen Osmo, Kuokkalan alue... 266 7081 Sahi Sinikka, Keskustan alue...266 7094 Salmelainen Timo, Läntinen alue...266 7074 Salmi Seppo, Pohjoinen alue...266 7096 Siivoustyönjohto Jaiteh Aila, siivoustyönjohtaja... 266 7071 Asuntotarkastajat... 050 311 8149... 0400 540 031 Markku Andersson: Koteja Jyväskylän sydämeen... 3 JVA:n kaksi vuosikymmentä... 4 Kaksikymppisiä juhlittiin iloisessa hengessä... 6 Kauko Tuupainen muistelee JVA:n alkutaivalta... 9 Timo Hyttisen JVA vie asioita systemaattisesti eteenpäin... 10 Aktiiviset asukkaat voivat vaikuttaa... 12 Urpo Päivärinta ja Sinikka Sahi: JVA:n pitkänmatkan juoksijat... 14 Aarno Airo: avoimien ovien toimitusjohtaja... 15 Osmo Kääriäinen: Jyväskylä ja JVA samaan ruotuun... 17 Aktiivista asukastoimintaa... 18 Paavo Pitkänen: Suhteet kuntaan on pidettävä kunnossa... 20 Tapani Karvala: Yhteistyökykyä tarvitaan... 21 Talous Taloussihteerit Kemppainen Sirpa, ostoreskontra, maksuliikenne...266 7075 Kytölä Sirkka, kirjanpito...266 7077 Meriläinen Mervi, ostoreskontra, maksuliikenne...266 7084 Muhonen Pirjo, kirjanpito, lainat, web...266 7087 Nykänen Auni, kirjanpito, maksuliikenne...266 7089 Hallinto Hyttinen Timo, toimitusjohtaja...266 7073 Kärkkäinen Anu, asiakaspalvelupäällikkö...266 7078 Myöhänen Arja, talous- ja hallintopäällikkö...266 7088 Päivärinta Urpo, projektipäällikkö...266 7093 Tirkkonen Matti, kiinteistöpäällikkö... 266 7100 2 Painos 8000 kpl ISSN 1459-7497 Päätoimittaja: Timo Hyttinen Toimituskunta: Liisa Toivola Sirkka Lius Mervi Brandt Anu Kärkkäinen Julkaisija: Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy Ulkoasu: Lari Kemiläinen, Ideavuo Oy Kannen kuva: Lari Kemiläinen Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy

Piha- ja parvekekilpailu täydessä vauhdissa...23 Etujärjestelmä palaa juurilleen...24 Asukasedustajavaalit 2012...26 Tilinpäätös 2011...30 Uusi aluepuheenjohtaja pohjoiselle alueelle...31 Turvallisuus on pieniä tekoja...32 Talous tasapainoon...33 Leppoisa lauantai Ränssin Kievarissa...34 Uudistunut jätelaki...35 Pääskysestä ei päivääkään...35 Ristikko...36 Koteja Jyväskylän sydämeen Ihmisellä on pääasiassa kolme syytä tehdä muuttokuorma. Kun itsenäistytään ja lähdetään kotoa opiskelemaan, perustetaan perhe ja muutetaan työn perässä tai ikääntyessä halutaan lähelle hoiva- ja kauppapalveluja. Kaikissa mainituissa esimerkeissä Jyväskylällä on vahvoja vetovoimatekijöitä. Kaupungin väkimäärä on kasvanut noin 18 000 asukkaalla 2000 -luvun aikana. Se on keskisuuren kaupungin verran. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Jyväskylä on yksi voimakkaimmin kasvavista kaupunkiseuduista Oulun ja Tampereen rinnalla. Syntyvyyden ja muuton myötä kasvava kaupunki tarvitsee jatkuvasti uusia asuntoja eri elämänvaiheissa oleville asukkaille. Jyväskylän vuokra-asuntoyhtiöillä on merkittävä rooli Jyväskylän kaupungin kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän kaupungin tunnusmerkki on monimuotoinen asunto- ja tonttitarjonta. Kun katsomme eteenpäin 20 vuoden päähän fokus on selvä: rakentaa kasvavalle kaupungille ja sen asukkaille eri elämäntilanteisiin sopivia asuntoja. JVA:n tehtävä on moniulotteisempi kuin vain tarjota asuntoa tarvitsevalle katto pään päälle. Vuokra-asuntoyhtiön toiminnan ja strategian on kehityttävä samassa kaaressa kaupungin kasvun kanssa. Esimerkiksi ikääntyvien asuntojen tarve tulee korostumaan lähivuosina. Kaupungin on tarjottava mielekkäitä asumisympäristöjä ja viihtyisiä koteja eläköityville ja hoivaa tarvitseville kaupunkilaisille. Kaupungin hallitun kasvun suunniksi on määritelty Vaajakosken, Palokan ja Tikkakosken sekä Korpilahden suunnat. Samoihin suuntiin ohjautuu myös asumisen, palveluiden ja työpaikkarakentamisen kasvu. Kestävän kehityksen näkökulmasta Jyväskylä on mallikaupunki. Etäisyydet ovat lyhyitä ja 90 prosenttia asumisesta ja työpaikoista on kymmenen kilometrin säteellä keskustasta. Saman kymmenen kilometrin sisään mahtuu niin kylätaajamia kuin kyläkeskuksiakin, monimuotoista asumista. JVA:n 20-vuotisjuhlaa väritti muun muassa imitaattori Matti Peltolan hersyvä show. Investoinnit uusiin asuintaloihin vaativat olemassa olevissa asunnoissa hyvää käyttöastetta. JVA:n vuokra-asunnot ovat liki sataprosenttisesti käytössä. JVA:n taloutta ja koko yhtiötä on hoidettu hyvin ja muun muassa investoinnit ovat olleet oikea-aikaisia ja harkittuja. Yhtiö on osaltaan pystynyt vastaaman kasvavan kaupungin haasteisiin ja tukemaan kaupungin kasvua. Myös asukkaiden osallistuminen yhtiön hallintoon ja yhteisten asioiden hoitoon on yhtiössä järjestetty mallikelpoisella tavalla. Markku Andersson kaupunginjohtaja 3

JVA:n kaksi vuosiky m entä 1973 1996 Asuntoasiaintoimisto Asuntoasiaintoimisto huolehti vuoteen 1996 saakka keskitetysti kaupungin oman asuntokannan hallinnosta ja ylläpidosta. Asuntotoimi vastasi myös 90-luvulla kaikista asukasvalinnoista. Asumistukiasiat hoidettiin asuntoasiaintoimistossa 1973 1994. Asuntoasiainlautakunnan tehtävät olivat monipuoliset: asunto-, perusparannus- ja kaupungin vastaantulolainojen myöntäminen vuokra-asuntojen hallinnointi ja asukkaiden valinta vuokra-asuntoihin avustusten myöntäminen asukastoimikunnille, sekä muun muassa Jyväskylän seudun vuokralaisyhdistys ry:lle ja Jyväskylän kaupungin vuokratalojen vuokralaisneuvostolle jäsenten ja edustajien valinta asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin ja asuntolainoitettuihin kiinteistöyhtiöihin lausuntojen antaminen asuntohallitukselle mm. korkotukilainahakemuksiin 4 1973 1992 Asuntoasiainlautakunta 1979-1988 Asunnonjakojaosto 1995 vääntöä asuntokannasta Kaupunki valmisteli asuntokannan siirtämistä JVA:n omistukseen Muutos huolestutti asukkaita Asuntoasiainlautakunnan asettama elin asukkaiden valinta asuntoihin ja asukkaiden hyväksyminen asuntolainoitettuihin kiinteistöyhtiöihin jne. Jaoston toiminnan aikoina avopareihin ei suhtauduttu myönteisesti, oli parempi olla naimisissa! 1992 JVA perustetaan Henkilökuntaa 4,5 henkeä Kirjanpito, tilinpäätös, vuokravalvonta, laskut jne. ostopalveluina Paljon omaa rakennuttamista Jyväskylän kaupunki omisti ja rakennutti vuokra-asunnot itse Asukasvalinnat tekivät asuntotoimen viranhaltijat Perustamispäätöstä valmisteltiin kahdesti, kun kaupunginvaltuusto tyrmäsi ensimmäisen hankkeen Toimitusjohtajaksi tuli kaupungin rakennuttamistehtävistä Aarno Airo, hallitusta johti Kauko Tuupainen Palkittu rakennuttaja Ykkössija valtion asuntorahaston laadunseurantaluokituksessa. 1992 1995 vuokrayhtiö muotoutuu 1996

20 v. juhla-extra 1996 fuusio asuntoasiaintoimiston kanssa 2678 kaupungin omistamaa aravaasuntoa siirtyi yhtiölle, samoin suuri osa taloushallinnon ja asiakaspalvelun työpaikoista. Asukasvalinnat säilyivät asuntotoimessa. JVA:n hallituksen puheenjohtajaksi tuli Reijo Savolin 2012 -> valmistautumista tulevaisuuteen JVA rakennuttaa asuntoja nykyajan tarpeisiin. Viihtyvyyteen panostetaan. Asukkaat ovat mukana yhtiön päätöksenteossa. 1998 2001 tehtävien siirtäminen JVA:lle jatkuu Vuonna 1998 yhtiöön siirtyi kaupungin hallinnasta 1435 korkotuki- ja aravaosakeasuntoa. Kiinteistöt jaettiin alueisiin isännöitsijöiden työnjaon helpottamiseksi. Asukasvalinta siirtyi JVA:lle vuonna 1999. Vuonna 2000 yhtiöön fuusioitiin 1094 kaupungin tytäryhtiöissä olevaa asuntoa. 2001 siirrettiin yhtiölle viimeiset 306 asuntotoimen hallitsemaa asuntoa 2000 hallituksen puheenjohtaja vaihtuu Uudeksi puheenjohtajaksi tuli Osmo Kääriäinen. 2000 2007 työyhteisö kasvaa ja kehittyy JVA:n toimistolla noin 30 työntekijää Erillinen asukasvalitsijan tehtävä lakkautettiin, palvelutiimi laajentui vaiheittain kattamaan koko palveluprosessin asukasvalinnasta tekniseen isännöintiin Isännöinti jakautui tekniseen isännöintiin ja asukasisännöintiin 2002 toimitusjohtaja vaihtuu Kaupungin johdolla oli halu myydä JVA, mutta yhtiön hallitusta ja Timo Hyttistä, uutta toimitusjohtajaa ajatus ei vakuuttanut. 2010-2012 UUSi jva muotoutuu Siivous- ja huoltotoimia ulkoistetaan. Henkilöstön määrä laskee takaisin 30 työntekijään. JVA:n toimisto muuttaa Vapaudenkadulle. Asukasvalintaa ja asiakaspalvelua tehdään työnkiertona. 2009 kolmen yhtiön fuusio Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät. Samalla fuusioitiin vuokrayhtiöt Henkilöstön määrä kasvoi 48 henkeen, joista 32 toimistotyössä 5

JVA:n kaksi vuosiky m entä Kaupunginjohtajakin sen sanoi: Vuokra-asuminen on tärkeä osa Jyväskylää Lari Kemiläinen / Ideavuo JVA:n asukkaat, henkilökunta ja luottamushenkilö viettivät helluntaita edeltävänä lauantai-iltana iloisia lauantaitanssihenkisiä yhtiön 20-vuotisjuhlia Palokan Viihdekeskuksessa. Ohjelmassa oli tietoisesti keskitytty mukavaan yhdessäoloon, eikä juhlaväkeä hukutettu puheiden paljouteen. Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin pitämä juhlapuhe oli kuitenkin oivallinen osa juhlakokonaisuutta, varsinkin kun hän kaupungin, siis JVA:n omistajan edustajana oli silminnähden tyytyväinen yhtiön toimintaan. JVA täyttänyt tärkeän tehtävän tarjoamalla asuntoja kasvavalle kaupungille, kiitteli kaupunginjohtaja Andersson juhlapuheessaan. 6

20-vuotisjuhla oli erinomainen tilaisuus palkita aktiivisia ja tunnollisia talotoimikuntia. 20 v. juhla-extra Jyväskylä on kasvanut pelkästään JVA:n olemassaoloaikana Laukaan kokoisen pitäjän asukasluvun verran, ja kasvu jatkuu edelleen. Kaupunginjohtajaa ilahdutti myös se, että JVA on myös edelläkävijä asukasdemokratian suhteen: vaikka kyseessä on osakeyhtiö, myös asukkaat ovat voimakkaasti mukana paitsi talojensa asioita koskevassa päätöksenteossa, myös vuokrayhtiön hallinnossa. Kaupunki on omistajana tyytyväinen JVA:n taloudelliseen toimivuuteen ja vakauteen, johon myös asukkaat omalta osaltaan vaikuttavat, kaupunginjohtaja Andersson kehui. Ansaittuja ja arvottuja palkintoja 20-vuotisjuhla oli erinomainen tilaisuus palkita aktiivisia ja tunnollisia talotoimikuntia. Palkitsemiset tehtiin alueittain: Kuokkalasta palkittiin Kiulu 1, läntiseltä alueelta Ristonmäenrinne 1, itäiseltä alueelta vanhustentalo Nevakatu 2, Vaajakoskelta Vaajarinne 9, Keskustasta Taitoniekantie 10 ja pohjoiselta alueelta Saarijärventie 47, 49-51. Palkinnoksi aktiivisuudestaan talot saavat pihamaalleen upouudet pihakeinut. Nevakadulle lähetetään keinutuoli, koska pihakeinu oli jo olemassa. Ihanaa! kiljaisi Leila Jaatinen riemuissaan, kun Mellu tiedusteli, miltä JVA:n lahjoittaman taulutelevision voittaminen tuntui. 7

JVA:n kaksi vuosiky m entä Vuoden asukasteko -palkinnolla palkittiin konkreettisesta teosta Suluntie 38, jossa tehtiin asukkaiden talkootöinä pihamaan kunnostus, johon sisältyivät grillikatos pöytäkalustoineen, sadekatos, puutarvikevaja ja valaistu luistinrata. Parhaasta ideasta Vuoden Asukasteko -palkinnon sai Vuorihaan / Halmekadun Ideaparkki-ilta, jonka tuloksena on syntynyt mm. uusi käytäntö asukastoimikunnan päivystyksestä joka kuukausi kerhohuoneella. Palkinnoksi nykyisiä ja tulevia asukkaita hyödyttävistä talkootöistään ja muihinkin taloihin laajennettavista ideoistaan talot saivat omat savustuspöntöt. Kullekin palkittavalle talolle luovutettiin palkintojen lisäksi kehystetty kunniakirja. Jokainen kutsu juhliin sisälsi myös arvontalipukkeen, jonka palauttamalla pääsi osallistumalla väliajoilla pidettyihin arvontoihin. Kun Mervi Brandt kuulutti ensimmäisen arvottavan palkinnon olevan upouuden taulutv:n, meinasi viimeisten käsilaukkuun unohtuneiden arvontalipukkeiden palauttaminen muuttua juoksukilpailuksi! Muina palkintoina oli huoltoyhtiöiden ja muiden yhteistyökumppanien lahjoittamia kodin ja loma-ajan tarve-esineitä. JVA:n lahjoittaman taulutelevision voitti Leila Jaatinen ja Jopo-polkupyörän sai Arja Kisonen. Pienemmillä palkinnoilla onnetar suosi Silva Saksaa, Eila Maunulaa, Seppo Väänästä, Anu Hokkasta, Kari Dufvaa, Veikko Salosta, Veikko Lempiäistä sekä Pirjo Misukkaa. Historiaa ja kevyttä ohjelmaa Virallisuuden ja jäykkyyden karistamisesta huolehti imitaattori Matti Peltolan show, jossa repertuaariin kuuluivat laulava Jope Ruonansuu, formulakirja-iltasatu Matti Kyllösen tyyliin, sekä Suomen edellinen ja nykyinen presidentti, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Imitaattorin ottamat henkilöhahmot kirvoittivat yleisöstä hersyvät naurut, eikä JVA:kaan säästynyt pilkkakirveen kiusoittelevilta napsahduksilta. Kahvitusten aikana salissa näytettiin videoesitystä, jossa JVA:n menneet ja nykyiset avainhenkilöt kertoivat perustamisen ajoista ja tulevaisuudesta näkymistä. Samasta haastatteluaineistosta on koottu myös tähän lehteen joukko juttuja, joten videon kuvaamiin vaiheisiin pääsee tutustumaan hieman syvemminkin. Illan edetessä, ja kun yhtyeen basisti ilmaantui paikalle edelliseltä keikaltaan, alkoi CMC the Band tanssittaa juhlaväkeä. Samaan aikaan toisella puolella Viihdekeskusta pyöri karaoke ja pihalla oli tarjolla makkaraa suolaisen nälkään. Vielä kun samaan aikaan tuntui, että luonto puhkeaa kukkaansa, oli tunnelma juhlissa kesäinen ja rento niin kuin hyvässä asukastapahtumassa kuuluukin. 8

20 v. juhla-extra Vuokralaisia kuunneltiin herkällä korvalla Kauko Tuupainen muistelee JVA:n alkuaikoja lämmöllä. Teksti: Petri Kananen / Big Bay Media Jyväskylän vuokra-asuntojen perustamisesta käytiin kulisseissa melkoista kädenväätöä 80-luvun lopussa. Aktiiviset vuokralaiset vastustivat perustamista, muistelee Jyväskylän vuokra-asuntojen esimmäisen hallituksen puheenjohtaja Kauko Tuupainen. Nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja kuului vielä silloin sosialidemokraatteihin. Vuokra-asuntojen alkupamaus tapahtui, kun kaupunginjohtaja Jaakko Loven perusti työryhmän selvittämään yhtiöittämistä. Virkamiestyön jälkeen kaupunginhallitus hylkäsi yhtiön perustamisen elokuussa 1990. Perustamispäätös meni läpi valtuustossa 30. syyskuuta 1991. Perustamispäätöksen jälkeen käytännön perustamista edistivät Tuupainen, kokoomuksen Pertti Salonen ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi valittu Aarno Airo. Kanslisti Sinikka Sahin työpanos ostettiin rakennusvirastolta. Pidimme kymmeniä kokouksia. Kokouspalkkioista perittiin jopa luottamustoimiverot. Siinä tehtiin yhtiöjärjestykset ja monet muut säännökset. Tällä porukalla saatiin paperit kuntoon, ja tämän jälkeen hallitus rupesi toimimaan hallituksena. Tuupainen itse oli aloittanut kaupunginvaltuutettuna vuonna 1977, ja demariryhmä tuki häntä JVA:n hallituksen puheenjohtajaksi. Toimin virkatehtävissä reviisorina, joten ymmärsin riittävästi kirjanpidosta ja yritystoiminnasta. Isännän valtaa JVA:ssä käytti kaupunginhallitus. Sieltä tuli käskyt, miten piti toimia. Toimittiin omistajan näkemyksen mukaisesti. Siinä onnistuttiin, että omistajan valta vietiin päätöksiin. Neljällä vuokralaisten edustajalla oli omia näkemyksiä. Tottakai me herkällä korvalla kuunneltiin, mutta meillä oli tietty käskytys. Tiukkoja aikoja JVA:han piti liittää vuonna 1995 yli 2 600 asuntoa. Tuupainen muistelee, että toimitusjohtaja Airo oli vuokralaisten puolella, ja kieltäytyi allekirjoittamasta kauppakirjaa. Kettunen oli niin tiukka kaupunginjohtaja, ettei hän livennyt yhtään. Jos kauppaa ei olisi syntynyt, niin Aarno Airo olisi saanut melko varmaan lähtökäskyn. Kun minulla oli yhtiön nimenkirjoitusoikeus, niin minä allekirjoitin suuren kaupan yhtiön puolesta kaupungin kanssa. Ja Aarno Airo säilytti työpaikkansa toimitusjohtajana. Vuokrat piti myös harmonisoida. Keskustassa, Nisulassa ja Mattilanpellolla oli edulliset vuokrat verrattuna Pupuhuhtaan. Harmonisointi oli kova paikka Tuupaiselle. Jaakko Henttonen demareista oli asukasyhdistyksen puheenjohtaja. Hän vastusti erittäin kovasti. Tästä syntyi mökä ja taistelu. Kun oli neljän vuoden päästä kunnallisvaalit, niin minua vastaan 9

JVA:n kaksi vuosiky m entä Vuokralaisia kuunneltiin herkällä korvalla 20 v. juhla-extra hyökkäsi koko paikallisyhdistys. Äänimäärä putosi valtuustoon lähes 200 äänellä. Nippanappa uusin valtakirjani. Siinä Jaakko Henttonen teki sitaateissa melkoisen myyräntyön minua kohtaan. Se harmonisointi oli omistajan käsky. Vääntö jäi perustamiseen JVA:ssa poliittinen vääntö näkyi varsinkin ennen perustamista. SKDL oli yhtiöittämistä vastaan ja porvarit sekä SDP olivat sen puolella. JVA:n hallituksessa Tuupainen sopi Salosen kanssa asiat, ettei kädenvääntöä päässyt syntymään. Ei ollut monta tilannetta, että vuokralaiset olisivat jääneet hopealle. Kyllä me heidänkin kanssaan käytiin keskustelua. Tuupainen oli JVA:n hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta. Hänen jälkeensä nuijaa heiluttamaan tuli kokoomuksen Reijo Savolin. Hyvällä mielin sieltä läksin. Savolin oli jo fiksu silloin, ei minun tarvinnut häntä opettaa. Tuupainen on seurannut JVA:n tilinpäätöksiä edelleen. Ja tuntuma on, että hyvin menee. Väitän että tämä 20 vuotta, joka täyttyy, on ollut erinomaista aikaa yhtiölle. Yhtiö saa rakennuttaa itse talojaan, ja vuokralaiset ovat tyytyväisiä. Vuokrataso on Jyväskylässä euron pari edullisempi kuin muiden isojen kaupunkien vuokrataloyhtiöissä. Kauko Tuupainen muistaa JVA:n historiassa olleen kiperiäkin hetkiä, jotka nyt ovat jo takanapäin. Timo Hyttisen JVA vie asioita systemaattisesti eteenpäin Teksti: Petri Kananen / Big Bay Media Timo Hyttinen tuli uutena asuntotoimialalle vuonna 2002. Kiinteistöistä hänellä oli kokemusta, mutta uusi työ Jyväskylän vuokraasunnot oy:n toimitusjohtajana toi silti haasteita. Henkilökohtaisesti haasteet liittyivät asukastoimintaan ja kenttään tutustumiseen. Sitä kyllä paljon tutustuinkin silloin alkuvuosina. Hyttisellä on nyt on 10 vuoden näkemys nykyisestä työstään. Tänä aikana asukastoiminta on vakiintunut ja myös JVA:n talous on vakautettu. Omistaja arvostaa, että JVA:n talous on saatu aikalailla stabiiliin kuntoon. Tällä hetkellä on ihan hyvät toimintaedellytykset. Hyttinen on tyytyväinen tähänastiseen toimikauteensa. Asioita on viety JVA:ssa systemaattisesti eteenpäin. En voi sanoa mitään asiaa, joka olisi mennyt totaalisesti väärin tai olisi kannattanut jättää kokonaan tekemättä. Pieniä asuntoja keskustaan Koko 2000-luvun ajan vuokra-asuminen on painottunut keskustaan pieniin asuntoihin. Yhden ja kahden hengen ruokakunnat hakeutuvat entistä enemmän vuokra-asumiseen, ja heille sopivien asuntojen löytäminen on tulevaisuuden haaste. 10

Kysyntä ja tarjonta ei tälläkään hetkellä kohtaa. Ei se ole moneen vuoteen kohdannut. Kaupunki omistaa Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n. Kaupunginvaltuutetuilla ja virkamiesjohdolla on ollut vuosien varrella omat näkemyksensä JVA:sta. Hyttisen mielestä politikointi ei näy nykyään operatiivisessa toiminnassa, eikä kaupungin päätöksissä. Politiikka näkyi 10 vuotta sitten enemmän ja ymmärtääkseni se on näkynyt 20 vuotta sitten vieläkin enemmän. Kaupungin johdossa kaavailtiin vuosia sitten JVA:n myyntiä. Joskus aikaisemminkin on ollut kaupungilla rahapula. Olin itsekin ollut aika lyhyen ajan toimitusjohtajana ja silloin tuli kaupungin korkeimman virkamiesjohdon suunnalta painostusta, että pitäisi olla myynnin kannalla. Itse olin eri mieltä. JVA:n hallitus oli myös varsin yksimielinen, että ei mitään järkeä ole tervettä ja hyvää yhtiötä myydä. Näinhän se on jälkikäteen paljastunut, ettei siinä veronmaksajankaan kannalta olisi ollut mitää järkeä. Yhdistymiset työntäyteisiä JVA:n lähihistoriaan kuuluu yhdistyminen maalaiskunnan ja Korpilahden vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa. Kolme yhteen lyöttäytynyttä yhtiötä olivat eri kokoisia ja toimintakulttuuriltakin poikkeavia. Se oli työntäyteinen ja intensiivinen rupeama. Oli ihan mielenkiintoista niitä sitten yhdistellä ja löytää sieltä se nykyinen tapa toimia. Osassa oli taloushallintoa ulkoistettu. JVA:lla se oli itsellään. Taas vanhalla JVA:lla oli huoltoa ja siivousta ulkoistettu, kun maalaiskunnassa se oli omana työnä. Hyvin paljon oli asioita, joita yhtenäistettiin. Jos Jyväskylä kasvaa pinta-alaltaan, mennään tilanteen mukaan, miltä maailma näyttää. Ehkä siinä kohdassa tulee sitä poliittista ohjausta, mitä ei juurikaan ole näkynyt. Tulevaisuuden haasteena Hyttinen pitää asuntokannan uudistamisen. Vanhoista teknisesti huonossa kunnossa olevista, väärän kokoisista, väärällä paikalla olevista asunnoista pitäisi luopua ja hankkia tilalle kysyntää vastaavia vuokra-asuntoja. Asuminen on perustarve, joten kyllä varmasti kysyntää on. Vaikka muutama vuosi sitten koettiin melkoisia talouden mullistuksia, eivät nekään tätä markkinaa kuitenkaan sitten horjuttaneet. Hyttisen mielestä JVA pärjää keskitasoa paremminkin verrattuna muihin kaupunkeihin. Asuntojen käyttöaste ja vaihtuvuus ovat kehäkolmosen ulkopuolella olevien suurten kaupunkien keskitasoa samoin muut talouden tunnusluvut. 11

JVA:n kaksi vuosiky m entä Aktiiviset voivat vaikuttaa Teksti: Petri Kananen / Big Bay Media Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n asukasaktiivit Arvo Willgren, Ritva Nuutinen, Veikko Salonen ja Sari Uus-Leponiemi istahtivat muistelemaan menneitä ja kertomaan näkemyksiään yhtiön tulevaisuudesta. Miten oma asukasaktiivin uranne lähti liikkeelle? Arvo: Yleinen kokous oli, ja istuin peräpenkissä. Otin aika paljon kantaa asioihin. Eräs herra sanoi, että esittää tuolla peräpenkissä istuvaa silmälasipäistä hallitukseen. Näin tulin valituksi, ja siitä olen ollut yhtä kyytiä. Se oli vuosi -95 tai -96. Ritva: Ura on alkanut siitä, että meillä oli asukaskokous ja siellä valittiin asukastoimikuntaan. Vuodesta 1994 olen ollut asuskastoimikunnan puheenjohtaja meidän talossa. Veikko: Olen 40 vuotta sitten muuttanut Erkin torneihin. Siellä oli talotoimikunta, olin toimikunnan jäsen. Olen puheenjohtajana tänäkin päivänä. Kuvassa alkaen oikealta: Arvo Willgren, Ritva Nuutinen, Veikko Salonen, ja Sari Uus-Leponiemi. 12

20 v. juhla-extra Sari: 2008 olen aloittanut sihteerinä ja sitä ennen toimin pari vuotta asukastoimikunnassa. 2010 valittiin puheenjohtajaksi, ja sitä kautta olen aluetoimintaan osallistunut. Nyt olen ensimmäistä kautta pohjoisen alueen puheenjohtajana. Miten asukasaktiivit pystyvät vaikuttamaan? Arvo: Hyvin pystyy vaikuttamaan. Se edellyttää, että ottaa kantaa asioihin. Ritva: Kyllä me asukasedustajat pystytään hallituksessa ainakin vaikuttamaan. On hirveän paljon väärinkäsitystä, että mihin ne rahat menee ja kuka ne käyttää. Kun omakustannusperiaatteella toimitaan, niin talot kaikki itse maksaa ja kuluttaa omat rahansa. Veikko: Jokainen meistä voi vaikuttaa vaikka talokohtaisesti, millä tavalla järjestetään toimintaa sillä niin sanotulla toimintarahalla. Sari: Omat hyvät ideat saa kanavia käyttämällä muillekin. Mitkä ovat viime aikojen onnistuneita päätöksiä? Arvo: Asuntokannan aktivoiminen, että rönsyjä hävitetään ja etsitään asuntoja uusilta ja hyviltä paikoilta. Tämä on trendi, ja sitä kunnoitan kovasti yhtiössä. Ritva: Asukasetupistejärjestelmä, mikä meillä on otettu käyttöön muutama vuosi sitten, on minun mielestä yksi hyvä uudistus. Sillä yritetään sitouttaa asukkaat asumaan pitkään. Veikko: Asukasisännöinti aloitettiin, ja minun mielestä se on kehitystä oikeaan suuntaan. Sari: Itsellä on hirveän tärkeää, kuinka yritetään asukasaktiiveja aktivoida lisää mukaan. Tämä turvallisuusinfo, oli äärimmäisen hyvä. Mitkä ovat tulevien vuosien haasteita? Arvo: Tulevien vuosien haasteet liittyvät asuntokannan saneeraamiseen paremmaksi ja paremmille paikoille. Vuokralaiselle on tärkeää, että vuokrataso pyritään pitämään asiallisena. Ritva: Asuntokantaa uudistetaan, me saadaan enemmän asukkaita, tyhjäkäyttö hävitetään kokonaan, meille on suorastaan jonot, vuokrataso on muita halvempi, asukasdemokratiaa kehitetään. Veikko: Asukasdemokratian kehittäminen yhtenä osana. JVA:ssa hallitustasollakin tullaan saamaan tavoitteita. On meillä voimaa, kun asukkaita on tuhansia. Sari: Monissa taloyhtiöissä on trendinä, että asukkaat vaihtuvat nopeasti. Näkisin hyvänä, että saataisiin pidempiaikaisia asukkaita. Ja saisi pysymään viihtyisyyden paremmin asunnoissa. Millaisia toiveita teillä on JVA:lle? Sari: Tietyissä asioissa olisi kiva, että ne menisivät nopeammin eteenpäin, ja yhteistyö JVA:n työntekijöiden ja huoltoyhtiön kanssa olisi saumattomampaa. Veikko: Yhteistyön merkitys on aika tärkeä. Siihen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota meidän puolelta kuin täällä olevien toimitsijoiden kanssa. Ritva: Kun me asukkaat sanotaan, että nämä on pielessä tai nämä pitäisi hoitaa, saatas jonkinlainen kuittaus siitä, että onko se asia edennyt eteenpäin. Arvo: Huoltoyhtiöitä pitäisi potkia koko ajan. Niissä yhtiöissä, joissa ollaan itse mukana, pelaa suhteellisen hyvin. Mitä toivotte asukkailta? Arvo: Pitää asua kuin kodissa, ei kämpässä. Pitää seurata mitä talossa ja ympäristössä tapahtuu. Ritva: On hirveän tärkeää, että tunnemme, ketä siellä asuu. Silloin on helppo bongata, kuka on väärillä asioilla talossa. Jos tutustutaan toisiimme, niin hoidamme paljon paremmin taloa. Veikko: Asukkaiden on hyvä muistaa, että itse maksetaan vuokrat. Asukkaan velvoite on asua itsekin kunnolla ja olla esimerkkinä muille asukkaille ja maksaa vuokrat ajallaan. Sari: On tärkeätä, että asukas asuu asunnossaan kuin se olisi oma. Mikä motivoi jatkamaan asukasaktiivina? Sari: Kun ajat asiaa eteenpän, niin oikeasti tapahtuu jotakin. Pienillä asioilla voi saada innostumaan muitakin mukaan. Se on ollut minulla porkkanana. Veikko: Tämän työn mielekkyys toimikuntatasolla, aluetasolla, yhteistyötoimikunnassa ja hallitustasolla pitää mukana. Haluan tehdä hyvää yhteisölle. Ritva: Haluan toimia niin, että muutkin hyötyvät siitä, mitä minä teen. Haluan, että kaikilla olisi hyvä olla ja että kuljettaisiin yhtä päämäärää kohti, nauttien elämästä. Arvo: Yhteiset asiat jonkun ne on hoidettava. Kun olen johonkin lähtenyt, niin en hirveä rintamakarkuri ole ollut. 13

JVA:n kaksi vuosiky m entä Taaperosta täysi-ikäiseksi Sinikka Sahi ja Urpo Päivärinta ovat JVA:n elävää historiaa. Teksti: Petri Kananen / Big Bay Media Jyväskylän vuokra-asunnot oy:stä löytyy kaksi yhtiön historian elänyttä konkaria. Sinikka Sahi aloitti toimistosihteerinä vuonna 1992. Urpo Päivärinta puolestaan istahti rakennuttamisen projektipäällikön tuolille vuonna 1993. Sahi ja Päivärinta siirtyivät vasta perustettuun JVA:han rakennusvirastosta, jonka rakentamia olivat monet kaupungin keskeiset rakennukset kuten kirjasto, teatteri, rakennusvirasto ja paloasema. Asuntoasiantoimistolle rakennusvirasto rakennutti vuokrataloja. - Rakennusvirasto oli silloin voimissaan, Päivärinta muistelee. JVA:lla rakennuttaminen jatkui vilkkaana. Ensimmäisiä kohteita olivat Palokunnanmäen kerrostalot vuonna 1993. Vuosittain valmistui noin 300 uutta asuntoa. - Kilpailu töistä oli kovaa, koska oli lama. Silloin sai rakennutettua edullisesti, Päivärinta sanoo. Sahi muistaa JVA:n alkuvuodet työteliäänä, mutta mukavana aikana. Pienessä porukassa työtehtävien rajat olivat väljät. Se oli ihanaa aikaa. Kaikki teki kaikkea. Tehtiin pitkää päivää, ja illalla oltiin ellun kanat. Harvoin ehti viikolla kauppaan, Sahi hymyilee. Toimintatapoja opetellessa Sahi ja Päivärinta seurasivat kiinnostuneina JVA:n myyntihuhuja Pekka Kettusen kaupunginjohtajakaudella. Luonnollisesti olimme huolissamme ja epävarmoja tulevaisuudesta, mutta töitähän sitä joka päivä tehtiin siitäkin huolimatta. JVA on kasvanut 20 vuodessa paljon. Nykyään yhtiössä työskentelee 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin 20 vuotta sitten. Väkeä taloon tuli ensin asuntoasiaintoimen sekä myöhemmin maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyttyä JVA:han. 14

20 v. JVA:ssa rakennutettiin paljon taloja pienellä porukalla. Laadukjuhla-extra Yhdistyminen asuntoasiaintoimen kanssa oli isoin muutos organisaatiolle. Siinä meni aikaa opetellessamme toistemme toimintatapoja. Nyt tuntuu, että ollaan aina oltu samaa sakkia, Sahi sanoo. On selvää, että alkuvaiheessa yhtiö pienenä työyksikkönä oli yhtenäisempi, mutta kyllä hyvää henkeä löytyy nykyisessäkin, Päivärinta puntaroi. Korpilahden ja maalaiskunnan liittyminen muuttivat isännöintialueita. Työt ovat kuitenkin Sahin mielestä pysyneet samoina. Päivärinnalla kuntaliitos lisäsi työn määrää. Kohteita on enemmän ja matkat kohteisiin pitemmät. Oma aikansa meni uusiin kohteisiin tutustuessa. Liitosvaihe sujui mielestäni hyvin, saatiinhan uusia ja mukavia työkavereita, Päivärinta sanoo. Myönteistä palautetta Päivärinta on työskennellyt koko JVA-uransa rakennuttamisen projektipäällikkönä. Tällä hetkellä vuosittain tapetilla on noin 15 20 ylläpitävää korjauskohdetta ja yksi uudisrakennuskohde. Työn sisältö on pääosin edelleen sama. Alussa oli pelkästään uudisrakennuskohteita ja rinnalla muutama peruskorjaus, Päivärinta toteaa. Sahilla työtehtävät ovat vaihtuneet toimistosihteeristä, hallinnolliseksi isännöitsijäksi ja yhä tekniseksi isännöitsijäksi. Hän on päivittäin tekemisissä asukkaiden kanssa. Puhelin pirahtaa usein. Yleisiä yhteydenoton aiheita ovat puutteellinen huolto sekä talon ja pihan kunto. Sahi ja Päivärinta ovat saaneet monenlaista palautetta vuosien mittaan. Paras palaute kautta aikojen on ollut, kun yksi remonttiin tyytyväinen asiakas totesi, että siehän Sinikka oletkin ihan oikea ihminen! Erään kohteen keittiörempan jälkeen pidetyssä asukastilaisuudessa asukas antoi palautteen, että ei tämä niin huono ole kuin entinen. Mielestäni keittiö oli lähes uuden veroinen. Otin sen kuitenkin positiivisena palautteena, Päivärinta muistelee. Avoimien ovien toimitusjohtaja Rakennuttajasta vuokrayhtiön toimitusjohtajaksi siirtynyt Aarno Airo kantoi työssään huolta asukkaista. Teksti: Petri Kananen / Big Bay Media Aarno Airo aloitti työskentelyn Jyväskylän kaupungilla suunnitteluinsinöörinä vuonna 1963, ja hän siirtyi rakennuttamispuolelle 1983. Airon kädenjälkenä kaupungissa on isoja rakennuksia: varsinkin asuinkerrostaloja, mutta myös päiväkoteja, lämpövoimalaitoksia ja urheilurakennuksia. Vähitellen Airon työskentelyn painopiste siirtyi Jyväskylän kaupungin vuokratalotuotannon uudis- ja perusparannushankkeiden rakennuttamistehtäviin. Tässä vaiheessa vuokra-asuntojen hallinnasta vastasi Jyväskylän kaupungin asuntoasiaintoimisto. Jyväskylän kaupungin omistamien vuokraasuntojen yhtiöittäminen aloitettiin 1980- luvun lopulla. Perustaminen oli usean vuoden mittainen poliittinen kädenvääntö. Airosta tuli uuden yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön toiminta jouduttiin käynnistämään lähes pystymetsästä varsin nopealla aikataululla. Sanoin silloiselle yhtiön hallituksen puheenjohtajalle Kauko Tuupaiselle, että hoida sinä pilkut ja pykälät kohdilleen, niin kyllä minä hoidan kaikki muut yhtiön asiat. Ja näin tehtiin. Pienellä neljän hengen rakennuttamisyksiköstä yhtiöön siirtyneellä henkilöstöllä ja kiinteistönhoidon ja -huollon sekä kirjanpidon ostopalveluilla yhtiön toiminnat käynnistyivät hyvin. Kaupungin vuokra-asukkaat pelkäsivät uuden yhtiön vievän heidän etuisuutensa. Samalla oli pelkoa, ettei yhtiössä kuunnella asukkaiden ääntä. Myös rahavirtojen ajateltiin katoavan tietämättömiin ja yksittäisten talojen häviävän suureen asuntomassaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vähitellen yhtiön toimintojen vakiinnuttua, asukkaat totesivat, että yhtiö on ihan hyvä, ja että siellä hoidetaan asioita jämerästi. Asukasdemokratiatoiminnan kehityttyä ja tietoisuuden lisäännyttyä asukastyytyväisyyskin lisääntyi. Ovet aina avoinna 15

JVA:n kaksi vuosiky m entä Avoimien ovien toimitusjohtaja kaasta rakennuttamistasosta oli osoituksena ykkössija valtakunnallisessa valtion asuntorahaston ylläpitämässä laadunseurantaluokituksessa vuonna 1996. Vuonna 1996 tapahtui merkittävä muutos JVA:n toiminnassa, kun 2678 kaupungin omistamaa arava-asuntoa siirtyi yhtiölle. Samalla yhtiön henkilöstömäärä kasvoi yli kolmeenkymmeneen ja koko toimintamalli muuttui totaalisesti. Toimitusjohtajana pidin työhuoneeni oven aina avoinna, ja sinne sai tulla sekä ilojen että murheiden kanssa keskustelemaan. Koko toimitusjohtajakautensa aikana yhtiön johdon ja hallituksen välinen vuorovaikutus oli Airon mielestä sujuvaa ja jopa helpohkoakin. Kaupunkikonsernin puitteissa käytiin silti välillä värikkäitäkin keskusteluja mahdollisesta vuokrataloyhtiön myymisestä suuremmille valtakunnallisille vuokrataloyhtiöille. Kädenvääntöä Kettusen kanssa Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kanssa käytiin joskus varsin värikkäitäkin kädenvääntöjä ja keskusteluja asian tiimoilta. Olin vankka yhtiön myymisen vastustaja. Silloinen yhtiön hallituksen puheenjohtaja Kauko Tuupainen taisteli myös uljakkaasti yhtiön säilyttämisen puolesta. Vuonna 1998 yhtiöön siirtyi kaupungin hallinnasta 1435 korkotuki- ja aravaosakeasuntoa. Vuonna 2000 yhtiöön fuusioitiin 1094 kaupungin tytäryhtiöissä olevaa asuntoa ja vuonna 2001 siirrettiin yhtiölle viimeiset 306 asuntotoimen hallitsemaa asuntoa. Toimiessani aikanaan kymmenen vuotta yhtiön toimitusjohtajana, oli johtoajatuksenani yhtiön asukkaiden eli maksavien asiakkaiden etu unohtamatta kuitenkaan henkilöstöä ja omistajaa. Monet taloudelliset päätökset, kuten esimerkiksi lainojen konvertoinnit ja lainojen korkoihin liittyvät kysymykset, olivat poliittisia päätöksiä. Niihin oli tietysti tyytyminen. Kaikkiahan päätökset eivät aina miellyttäneet. Omalta osaltani sain kokea vaativia, mutta miellyttäviä, vuosia JVA:n johdossa. Kiitos siitä kuuluu paljolti myös ammattitaitoiselle ja muutosten pyörteissäkin sopeutuneelle henkilökunnalle. Kivijalka kunnossa ja katto pitää Vuonna 2002 Airo siirtyi JVA:n johdosta eläkkeelle. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Timo Hyttinen. Airo oli eläkkeelle jäädessään tyytyväinen yhtiön tilaan. Vanha sanonta pitää yhtiönkin kohdalta paikkaansa: kun talossa on kivijalka kunnossa ja vesikatto pitää, niin välissä on aina hyvä olla. Airosta on aina kiva käydä JVA:lla katsomassa tuttuja. Iloinen mieli on vierailuilla molemminpuolista. Kun Airo täytti 60 vuotta, niin sai yhtiöltä lahjaksi rullaluistimet. Ne ovat edelleen kovassa käytössä, ja kunto sen kun kohenee. 16 Teksti: Petri Kananen / Big Bay Media Omistaja ja omistettava piti saada samaan ruotuun. Siinä oli vuonna 2000 Jyväskylän vuokra-asunnot oy:n hallituksen puheenjohtajana aloittaneen Osmo Kääriäisen ensimmäinen haaste. Omistaja oli ja on Jyväskylän kaupunki omistettava Jyväskylän vuokra-asunnot Oy. Kaupungilla oli tuolloin aika voimakas halu ja näkemys muuttaa kaikki olemassa oleva reaaliomaisuus rahaksi. Oli Energian myynti, ja samoihin aikoihin tapetilla myös vuokra-asunto-osakeyhtiöstä luopuminen. Kääriäisen mielestä oli merkittävää, että JVA tuli kaupungissa strategisen omistuksen piiriin. Myyntipelkojen lisäksi päänvaivaa aiheuttivat henkilösuhteet, jotka eivät hänen mielestään toimineet kaupungin johdon ja yhtiön välillä saumattomasti. Sen voi nyt jälkeenpäin näin todeta. Oli kiistoja menettelytavoista. Käskytyksestä, kuka käskyttää ketäkin, kuka raportoi kenellekin. Tällaista kukkopoi-

20 v. juhla-extra Omistaja ja omistettava samaan ruotuun Osmo Kääriäisen tullessa JVA:n hallituksen puheenjohtajaksi kaupunki olisi halunut realisoida koko yhtiön. kien meninkiä. Siihen liittyi myös toimitusjohtajan vaihtaminen, kun Aarno Airo halusi eläkkeelle. Sittemmin vaihtui kaupungin johtokin. Asiat ovat tänä päivänä hyvällä mallilla. Talouden vakautusta Kääriäisen vuokra-asuntopuolen ura käynnistyi vuonna 1982, kun hän oli ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Hän lupautui vetämään lopulta 15 vuotta kestänyttä Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjausta. Tämän jälkeen Kääriäinen on toiminut ylioppilaskunnan kiinteistöpäällikökkönä. Kun luottamusmiespaikkoja jaettiin, oli hyväksi katsottu, että minä tulisin JVA:n hallituksen puheenjohtajaksi. Kääriäisen mielestä JVA:ssa on onnistuttu kauas suuntautuvassa strategiassa, missä yhtiön toiminnot ja talous on pyritty vakiinnuttamaan. Viime vuosina on vanhaa ja pienemmällä käyttöasteella olevaa kiinteistömassaa on myyty ja uutta rakennutettu. Politiikka ei näy Kääriäisen mukaan millään tavalla JVA:n toiminnassa. JVA:n hallitus on sisäistänyt sen tehtävänsä kaupunkikonsernissa: tuottaa ja ylläpitää edullisia asuntoja siten, että vuokrataso on alhaisempi kuin kilpailijoilla. Myös laatutaso on vähintään kohtuullisella, ellei hyvällä tasolla. Toiveasunnot keskustassa Toimintakulttuuri on muuttunut vuosien varrella JVA:n hallituksessa. Suurin muutos on ollut, että asukasedustajat, joita hallituksessa on kolme tällä hetkellä, ovat erittäin halukkaita ja kykeneviä toimimaan yhtiön parhaaksi. Politikointia ei ole sieltäkään päin. He tuovat esille niitä asioita, murheita, mitä nyt asukkaiden piirissä nousee. Mutta ne ratkotaan yhteisymmärryksessä ja valmistellaan ennen kokouksia. Kokouksissa ei ole näiden 12 vuoden aikana äänestetty kertaakaan. Olen painottanut asukasdemokratian merkitystä, koska se luo viihtyisyyttä. Kovin suuriin vaikutusmahdollisuuksiin vuokran määrissä ei asukkailla ole. Mutta mikä on ollut tehtävissä, sen pyritty tekemään. Kilpailu vuokra-asuntomarkkinoilla asukkaista todennäköisesti kiristyy. Kääriäisellä on lääkkeet kilpailukyvyn säilyttämiseen. Tärkeää olisi asukkaiden pysyvyys. - Tällä hetkellä ja lähimenneisyydessä asukkaiden vaihtuvuus on ollut parinkymmenen prosentin luokkaa. Jotta tämä kyetään säilyttämään, niin pitää pystyä tarjoamaan laadullisesti ja määrällisesti oikean tasoisia ja oikean kokoisia asuntoja. Mieluiten Kauppakadun varrella Jyväsjärven ja Harjun välistä. Se on kaikkien toive. Tällä hetkellä on ainakin pienistä asunnoista pula. Suuria 3 4 huoneen asuntoja on varmaan tälläkin hetkellä tarjolla. 17

JVA:n kaksi vuosiky m entä Aktiivista asukastoimintaa JVA:n henkilöstö ja asukkaat kohtaavat säännöllisesti virkistäytymisen ja kouluttautumisen merkeissä. Asukastapahtumia JVA:n asukasneuvoston kevättalven ulkoilutapahtumasta on tullut perinne. Tapahtumaan kutustaan kaikki asukkaat ja osanotto on ollut runsasta. Tämän vuoden maaliskuussa Ränssin kievarissa järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui lähes 400 osanottajaa. Tapahtumassa on pyritty tarjoamaan jokaiselle jotakin: pilkkikilpailua, lumikelkka- ja hevosajelua, sauvakävelyä, kasvomaalausta ja monenlaista muuta hauskaa. Keittolounas, pullakahvit ja grillimakkara ovat maistuneet ulkoilun lomassa. Asukasneuvosto on myös tarjonnut asukastoimikunnille ja heidän perheilleen toimintapäivän, mikä on vietetty loppuvuodesta useimmiten Peurungassa erilaisten aktiviteettien, saunomisen ja ruokailun merkeissä. Asukasaktiivien risteilyseminaari JVA on vienyt asukastoimikunnan puheenjohtajat ja yhteys henkilöt yhden yön risteilylle loka-marraskuussa. Ohjelmaan on virkistäytymisen lisäksi sisältynyt jokin asumiseen tai asukastoimintaan liittyvä ajankohtainen teema, jota on pohdiskeltu laivaseminaarissa. Koulutuksia Vakiokoulutusten (tilinpäätös-, budjetti- ja asukasdemokratiakoulutus) lisäksi asukkaille on tarjottu koulutuksia asumiseen liittyvistä aiheista joka vuosi. Vuoden teemaan ja ajankohtaisuuteen liittyen kouluttajina on ollut eri alojen asiantuntijoita, kuten taloturvallisuus, väestönsuojelu, energiaekspertti-, ympäristöekspertti jne. Pihakilpailut Piha- ja parvekekilpailuja on käyty vuodesta 2005 asti, ja nyt ne pitävät sisällään myös terassit. Enemmän voit lukea seuraavalta aukeamalta. 18

20 v. juhla-extra Haapatie 7 30 v. Pupuhuhdantie 11 30 v. Kulottajantien asukastoimikunta 35 v. Tänä kesänä täyteen tulee 40 vuotta. Muistoja talojen vuosijuhlista Asukastoimikunnat ovat järjestäneet taloissaan vuosijuhlia, kun pyöreitä vuosia on tullut täyteen. JVA:n henkilökunnalle jäi mieleen erityisesti se, kun Puutarhakadulla vietettiin 60-vuotisjuhlaa 2.5.2006. Talossa asui tuolloin vielä yksi alkuperäinen asukaskin, Sylvia Käppi. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Puutarhakatu 15:een 2.5.1946. Viitahakan 40-vuotisjuhlia vietettiin 5.12.2000. Alkuperäisiä asukkaita muistettiin pikku paketilla. Joukossa oli vielä pitkän linjan innokas asukasaktiivi Martti Peura. Kulottajantiellä taas juhlitaan kesällä 2012 asukastoimikunnan 40-vuotisjuhlaa. Kiinteistö Oy Erkintornien (Laikuttajantie 4 ja 6) talotoimikunta perustettiin 40 vuotta sitten, ja se on tiettävästi Jyväskylän ensimmäinen vuokrataloon perustettu talotoimikunta. Haapatie 7:ssä (nyk. Haavikkotie 7) juhlittiin 30 vuotta kesällä 2005. Mukana oli talossa alkuvuosina työskennellyt talonmies Sikke, Sisko Puumalainen, nyk. Svensk. Pupuhuhdantie 11:n 30-vuotisjuhlat vietettiin Vesalan leirikeskuksessa kesäisenä elokuun lauantaina v. 2006. Pupuhuhdantie 11 on ensimmäinen Pupuhuhtaan valmistunut vuokratalo. Asukkaat muuttivat taloon kesäkuun lopussa vuonna 1976. Lystilänkatu 2:ssakin tuli 10 vuotta täyteen kesällä 2007. Niin se aika rientää. Viitahaka 40 v. Survontie 33 vuokratalohanke sai tavallista juhlavamman aloituksen, kun kohteessa suoritettiin peruskiven muuraustilaisuus 19.4.1999. Perustuksiin muurattuun kuparilieriöön tallennettiin kyseisen päivän Keskisuomalainen, Asukaslehti, seteli- ja kolikkorahoja (rajallinen määrä), postimerkkejä ja hankkeen perustiedot. Toivottavasti todella tulevat sukupolvet löytävät tämän lieriön, mutta toivon tänä kestävän kehityksen / elinkaariajattelun aikakautena, että siihen menee todella muutama sukupolvi., kirjoitti Urpo Päivärinta Asukaslehdessä tuolloin. Puutarhakatu 60 v, 19

JVA:n kaksi vuosiky m entä Suhteet kuntaan on pidettävä kunnossa Entinen maalaiskuntalainen, Paavo Pitkänen arvostaa kunnan ja vuokrayhtiön yhteistä työtä alueen hyväksi. 20 Teksti: Mirjami Asikainen Kuva: Lari Kemiläinen JVA:n hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Pitkäsellä on pitkä kokemus kunnan omistamien vuokrataloyhtiöiden toiminnasta. Hän on nimittäin ennen nykyistä luottamustointaan JVA:n hallituksessa ollut vuodesta 1991 alkaen Jyväskylän maalaiskunnan vuokratalot Oy:n hallituksessa. Vuodesta 1995 alkaen Pitkänen toimi tämän hallituksen puheenjohtajana. Kun maalaiskunta liittyi uuteen Jyväskylään, niin silloin luonnollisesti kaupungin ja maalaiskunnan vuokra-asunnoista vastaavat yhtiöt yhdistettiin. Pitkänen kertoo, että maalaiskunnan aikana vuokratalojen hallitusta puhuttivat eniten yhtiön talouteen liittyvät asiat ja niiden hoito. Uusien kohteiden rakennuttaminen oli myös asia, joka työllisti hallitusta. Suhteet kuntaan oli tietenkin hoidettava. Jyväskylän vuokra-asunnoista vastaavan JVA:n hallituksen tehtävänä on nyt luoda yhtiön pitkän ajan kehityslinjat kaupungin tiukan ohjauksen mukaan. Vanhojen kohteiden myymiset sekä vuosittainen talousarvio ja tilinpäätös ovat asioita, joita JVA:n hallitus tarkoin punnitsee. Sukset ristiin Jyväskylän maalaiskunnassa rakennettiin voimakkaasti vuokra-asuntoja. Tuolloin Jyväskylän kaupungin yhtiöllä oli rakennuskielto, Pitkänen muistelee. Maalaiskunnan vuokratalojen hallituksessa käytiin paljon keskusteluja. Mielipiteitä vaihdettiin vilkkaasti. JVA:n hallituksen keskustelukulttuuri on niukempaa.

20 v. juhla-extra Pitkäsen ollessa maalaiskunnan vuokratalojen hallituksessa maalaiskunnassa ehti olla tuona aikana kolme kunnanjohtajaa. Juhani Meriläinen johti kuntaa virkamiesmäisesti. Tarmo Pipatti taas oli lennokas, suurten linjojen mies. Arto Lepistö on rauhallinen ja harkitsee tarkoin päätöksensä, Pitkänen luonnehtii ja huomauttaa, että vuokratalojen hallituksen kannalta ei ole sama, millainen henkilö kunnanjohtaja on. Yhteistyö kunnanjohtajien kanssa sujui yleensä kitkattomasti. Kerran kuitenkin sukset menivät ristiin. Valitsimme vuokrataloyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Pentti Arjotien. Tämä valinta ei miellyttänyt silloista kunnanjohtaja Meriläistä. Hän suuttui niin, että koko hallitus piti vaihtaa. Minä olin ainut, joka sain jatkaa. En nimittäin päässyt tuohon kokoukseen, jossa valinta tehtiin, Pitkänen kertoo. Arjotie sai kuitenkin pitää paikkansa, sillä myös uusi hallitus kannatti häntä. Ei se ollut huono päätös, koska Arjotie osoittautui päteväksi toimitusjohtajaksi ja hoiti yhtiötä hyvin viisitoista vuotta,pitkänen toteaa. Aluepolitiikkaa Paitsi JVA:n hallituksen varapuheenjohtaja Pitkänen on myös Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen. Miehellä on näin näköalapaikka moneen suuntaan. Hän sanoo olevansa tyytyväinen JVA:n nykyiseen toimintaan. Yhteistyö kaupungin kanssa sujuu hyvin. Pyrimme huolehtimaan aluepolitiikasta, ettei syntyisi isoja vuokrataloalueita. Näin toimimme myös maalaiskunnassa. Panostamme vuokratalojen asukastoimikuntien omaaloitteisuuteen. Annamme nykyään lisäksi pientä porkkanarahaa, jos jonkun talon asukastoimikunta toimii aktiivisesti esimerkiksi energian kulutuksen pienentämiseksi. Asukkaiden mielipiteitä arvostetaan, ja heidän edustajiaan on jäseninä JVA:n hallituksessa, Pitkänen kertoo. Yhteistyökykyä tarvitaan Eläkkeelle siirtyvän, Jyväskylän kaupungin asuntotoimenpäällikkö Tapani Karvalan työkenttä on laaja. Teksti: Mirjami Asikainen Kuvat: Lari Kemiläinen Jyväskylän kaupungin asuntotoimenpäällikön, Tapani Karvalan työhuoneen seinällä on hänen tekemiään hiilipiirroksia. Ei ihan tavanomaista, kun kyseessä on virkamies, jonka olettaisi kiinnostuvan vain asuntotoimen moninaisista kuvioista. Karvalan vastuulla ovat valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen valvonta, korjaus- ja energia-avustukset, arava- ja korkolainat sekä erityisryhmien asumispalveluiden ja tukitoimintojen kehittäminen. Tehtäviin kuuluu myös yhteistyö Jyväskylän kaupungin omistaman JVA:n eli Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kanssa Päätehtävänä turvata asuntotuotanto Karvala kertoo JVA:n olevan Jyväskylän seudun suurin vuokranantaja. Jyväskylässä on tällä hetkellä noin 27 500 vuokra-asuntoa, joten niitä on noin 40 prosenttia koko asuntokannasta. Valtion lainoittamia asumisoikeusasuntoja on noin 2000. 21

JVA:n kaksi vuosiky m entä 20 v. juhla-extra Vuokra-asunnon hakijoita oli viime vuoden marraskuussa jonossa 3 800 ruokakuntaa. Näistä 60 prosenttia oli yhden hengen ja 24 prosenttia kahden hengen talouksia. tuimme muiden kaupunkien, kuten esimerkiksi Kuopion vastaaviin toimenpiteisiin ja niistä saatuihin tuloksiin. Myöhemmin yhtiölle siirrettiin kaikki kaupungin suoraan omistamat asunnot ja vuokrataloyhtiöt. Pieniä asuntoja tarvitaan Jyväskylä on koulu- ja yliopistokaupunki, joten tänne tulee paljon nuorta väkeä. Niinpä pienten asuntojen tarve on suuri. Karvalan mukaan vuokra-asunnon hakijoita oli viime vuoden marraskuussa jonossa 3 800 ruokakuntaa. Näistä 60 prosenttia oli yhden hengen ja 24 prosenttia kahden hengen talouksia. Asuntotuotantoa on pyritty suuntaamaan hyville paikoille, kuten Kuokkalaan ja myös Lutakkoon, jonne tuli sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja. Tällä hetkellä on tarjolla riittävästi tonttimaata, Karvala kertoo. Senioriasuntoja on suunnitteilla Kortepohjaan, Huhtasuolle ja Kuokkalaan. Nykyään pyritään siihen, että iäkkäät henkilöt voisivat asua kotonaan mahdollisimman kauan. Pienituloisille vanhuksille myönnetään avustuksia, jotta he voisivat rakennuttaa omiin asuntoihinsa esimerkiksi pesutiloja tai teettää kylpyhuoneremontteja. Nykyään tuetaan myös uusiutuvan energian käyttöön tähtääviä toimenpiteitä, Karvala listaa. Yhteistyökykyä tarvitaan Päätehtävämme on turvata asuntotuotanto niin, että se vastaa kysyntää, Karvala toteaa. Runsaat kolmekymmentä vuotta mies on seurannut Jyväskylän seudun asuntotoimen kehitystä. 20 vuotta sitten perustettiin kaupungin toimesta Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy rakentamaan uusia vuokrataloja. Tämä on osoittautunut kaupungin talouden kannalta perustelluksi ratkaisuksi. Ennen tätä päätöstä tutus- Avoimuutta Asuntotoimenpäällikön työpöydällä voi olla samanaikaisesti satoja hakemuksia, joista jokaiseen on perehdyttävä. Pitkän virkauransa aikana Karvala on luonut yhteistyöverkoston. Hän tietää ne henkilöt ja tahot, joiden puoleen kussakin asiassa on käännyttävä. Olen saanut olla kauan mukana tässä tehtävässä, joten tunnen paljon ihmisiä. On tärkeää löytää mahdollisimmat hyvät toimijat. Silloin saadaan aikaan parhaat tulokset, sillä tämä on yhteistyötä, Karvala tähdentää. Mies on tyytyväinen Jyväskylässä siihen, että täällä on hyvät suhteet vuokralaisten ja vuokranantajien välillä. Vuokrataloihin on perustettu asukastoimikuntia, ja asukkaiden mielipiteet huomioidaan. Avoin tiedonkulku on kaikkien etu, Karvala painottaa. 22

Piha- ja parvekekilpailu täydessä vauhdissa Kaunis Piha -kilpailuun voivat osallistua kaikki JVA:n talot. Pihakilpailuun laitettiin erilliset kutsut taloihin, joissa on asukastoimikunta. Alueen isännöitsijällä on myös mahdollisuus ilmoittaa alueensa taloja kilpailuun. Ilmoittautumisaika päättyi 8.6. Pihakilpailussa arvioidaan piha-alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden omatoimisuutta. Raati kiertää arvioimassa pihoja kaksi kertaa kesän aikana, kesä- ja elokuussa. Vuoden voittajatalo saa 500 euron rahapalkinnon. Toiseksi kaunein piha saa 300 euroa ja kolmas 200 euroa. Innoittajana edelleen on myös kaikkien pihakilpailuun osallistuneiden kesken arvottava 100 euron lahjakortti. Voittaja joutuu seuraaviksi kolmeksi vuodeksi karenssiin, mikä antaa uusille tulokkaille paremman mahdollisuuden kärkisijoille ja motivoi laajemmin osallistumaan. Parveke- ja terassikilpailuun osallistutaan kuvilla Parveke- ja terassikilpailuun osallistuminen tapahtuu siten, että kuvaat parvekkeesi/terassisi ja toimitat kuvan/kuvat (enintään 3 /parveke) kilpailuun heinäkuun loppuun mennessä jollain seuraavista tavoista: Postitse: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, PL 193, 40101 Jyväskylä. Kuoreen tunnus Paras parveke/terassi Sähköpostilla: lähetä digikuvat asukasisännöitsijälle, yhteystiedot tämän lehden sivulla 2. Kilpailun innoittajaksi järjestettiin 9.5. jälleen viherinfotapahtuma Viherlandiassa. Tilaisuudessa sai hyviä vinkkejä parvekkeiden, terassien ja pihojen hoitoon. Osallistujien määrä ylitti odotukset ja luentosali oli ääriään myöten täynnä innokkaita viherpeukaloita. Muista tarkistaa, että lähetyksestäsi käy selkeästi ilmi kenen parveke tai terassi on kyseessä. Voittajat palkitaan lahjakortein. Ensimmäiseksi tullut saa 100 euron, toinen 50 euroa ja kolmanneksi sijoittunut 30 euron lahjakortin. 23

Etujärjestelmä palaa juurilleen JVA:n asukasetujärjestelmä on muutamassa vuodessa vakiintunut osaksi yhtiön toimintaa ja osoittanut selkeästi tarpeellisuutensa. Asukasetujärjestelmän tavoitteena on kannustaa pitkäaikaiseen asumiseen ja asukasaktiivisuuteen sekä tasoittaa asumisen tason eroja uusien ja pidempään asuneiden asukkaiden välillä. Aikanaan yksi merkittävimmistä syistä järjestelmän käyttöönottamiselle olikin yhtiön pyrkimys tarjota asunnon kuntoa kohottavia etuja myös pitkään samassa asunnossa asuneille vuokralaisille, jotka eivät muutoin pääsisi osallisiksi asunnon vaihtojen tai muiden muuttojen yhteydessä tehtävistä pintaremonteista. Järjestelmä tukee asukasaktiivisuutta Järjestelmän käytöstä saatujen kokemusten perusteella se on täyttänyt hyvin tehtävänsä asukasaktiivisuuteen kannustavana. Asukastoimikuntien jäsenien määrä on selkeästi kasvanut järjestelmän käyttöönottamisen jälkeen. Asumisurien pidentymisestä on vielä toistaiseksi liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Asumisen erojen tasoittajana uusien ja pidempään asuneiden asukkaiden välillä järjestelmä ei ole kuitenkaan tähän mennessä onnistunut, koska vapaavalintainen kodintarvikkeiden ostomahdollisuus on ohjannut hankintojen pääpainon ohi järjestelmän alkuperäisen päätarkoituksen, asunnon kunnon kohottamisen. Etupistejärjestelmää uudistetaankin tämän vuoksi 1.7.2012 alkaen, jotta myös asuntojen tasoa kohottava sekä uusien ja pitkäaikaisten asukkaiden välisiä asumisen tasoeroja tasoittava tavoite saavutettaisiin. Järjestelmään tehtävät muutokset 1.7. alkaen kodintarvikkeita ei voi enää ostaa asukasetupisteillä, mutta vastaavasti tarjottavia remonttietuja laajennetaan. Siirtymäaikana, 31.7.2012 saakka etupisteitä voi vielä käyttää kodintarvikkeiden hankintaan tutuissa yhteistyöliikkeissä. Tällöin etupisteseteli tulee kuitenkin lunastaa JVA:lta viimeistään 30.6.2012. Heinäkuun puolella kodintarvike-etusetelillä voi ainoastaan tehdä hankinnan, uusia etuseteleitä kodintarvikkeita varten ei enää heinäkuussa myönnetä. Uusia, monipuolisia etuja Etupisteitä voi käyttää heinäkuun 2012 alusta eteenpäin erilaisina remonttietuina tarjottavaan kodin kunnostukseen joko omatoimisesti tai yhtiön teettäminä remontteina. Lisäksi tarjolla on uusia monipuolisia etuja kodin muuhun varusteluun. Uusina vaihtoehtoina tarjotaan mm. sisustukseen, kuten kiinteään kalustukseen sekä varustukseen, kuten kodinkoneisiin, pesutilojen kalusteisiin tai kaihtimiin liittyviä etuja. Etupisteitä on myös edelleen mahdollista käyttää kodin palveluihin, esimerkiksi kotisiivoukseen tai Sovatekin palvelutarjonnan, kuten verhoilu- ja ompelupalveluiden hyödyntämiseen. Uutena palveluna järjestelmään on sisällytetty lukituspalveluita. Uusi hankintaohje postitetaan jokaiseen kotiin kesäkuussa 2012. 24

Etupisteillä voi hankkia remonttitarvikkeita ja -palveluja, kodin varusteita, siivous-ja tietotekniikkapalveluita tai vaikka vanhan sohvan verhoilutyön. PISTEET KOTIIN -HANKINNAT 1.7.2012 ALKAEN Hankintapaikka Sisältö Omatoimiset remontit RTV, Ahjokatu 18 Maalit, tapetit, laminaatit JVA:lta tilatut remontit ORO, Ahjokatu 15 VaajaSaneeraus Oy Jyväs-Varma Oy Maalit, tapetit, laminaatit Pintaremontit (maalaus ja tapetointi), laminaatti- tai muovilattiat, kuivan wc-tilan maalaus, asuinhuoneen katon maalaus, väliovet Sälekaihtimet Solar Kaihdin Neutraalin väriset kaihtimet; tarvikkeet ja työt Kaapistojen ovet Sulunpuu Oy JVA:n mallistosta Wc:n allaskaapit Wc:n peilikaappi VaajaSaneeraus Oy Jyväs-Varma Oy SähköMestarit Hakkarainen Oy ÄHP-Service Ky JVA:n sopimista malleista JVA:n sopimista malleista Jääkaapit ja liedet Gigantti, Ahjokatu 1 JVA:n mallistosta Pesuallas Elvi Oy Talotekniikka JVA:n sopimista malleista Wc-istuin Elvi Oy Talotekniikka JVA:n sopimista malleista Pesulapalvelut SOL Pesulapalvelut, Yliopistonkatu 30 Euromääräisellä pistesetelillä K-S Kotimattopesula Oy, Ahjokatu 24 Euromääräisellä pistesetelillä Kotisiivouspalvelut Total Euromääräisellä pistesetelillä Siivoustarvikepaketti AS Palvelut Oy, Sysmäläntie 1 Siivoussetti Tietotekniikkapalvelut Kotidata Oy Euromääräisellä pistesetelillä Kuka saa asukasetupisteitä? Kaikki 1.1.2012 asukkaana olleet kuuluvat automaattisesti asukasetujärjestelmään ja saavat alkuvuodelta 2012 takautuvasti asukasetupisteet. Muut asukasetujärjestelmän ehdot säilyvät entisellään ja pisteitä voi lunastaa 30 kuukauden asumisajan jälkeen. Kerralla on lunastettava vähintään 1 000 pistettä. JVA pidättää oikeuden muuttaa tarvittaessa pistejärjestelmää ja pistekertyminen määrää. 25

Koteja kaikille Asukasedustajavaalit 2012 Tarkkailkaa postianne! JVA:n hallitukseen valitaan uudet asukasedustajat kaudelle 2013 2014. Vaalit käydään postiäänestyksellä. Jokaiseen talouteen postitetaan yksi äänestyslipuke ja palautuskuori. Näin vaali etenee: Ehdokaslistat tulevat talojen ilmoitustauluille kesäkuussa. Äänestysmateriaali: ehdokaslista, äänestyslipuke ja palautuskuori toimitetaan asukkaille 20.8.2012 mennessä. Äänestysaikaa on 12.9.2012 klo 16.30 saakka, jolloin lipukkeen tulee olla JVA:n toimistolla. Työvaliokunta laskee äänet. Asukasneuvoston kokouksessa 17.9.2012 vahvistetaan vaalin tulos. Asukasneuvosto toimittaa 17.9. pidetyn kokouksen pöytäkirjan JVA:n hallitukselle. Syysyhtiökokous nimeää JVA:n hallituksen jäsenet. Menettelyohje Ääniä annetaan 1 (yksi) ääni / talous. Äänestyslipuke postitetaan Asukasedustajavaalit merkinnällä varustetussa suljetussa kirjekuoressa 12.9.2012 klo 16.30 mennessä JVA:lle. Kuoren voi myös tuoda JVA:n toimiston aulassa olevaan postilaatikkoon, osoite Väinönkatu 48 50, 3. kerros. Äänestyslipukkeita ei saa olla kuin 1 (yksi) / äänestyskuori. Jos niitä on useampia, ne hylätään. Kannattaa käyttää vaikuttamismahdollisuutta! JVA:n asukasneuvosto Seppo Helle 5 Asuinalueesi? Kypärämäki. Asumisaikasi JVA:lla? Kymmeniä vuosia. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? En ole ollut jäsenenä, talokokouksissa olen käynyt. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Enemmän voisin olla yhteydessä isännöitsijöihin. Huolto ulkoistettu ISS:lle, ja siitä huonoja kokemuksia. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Olen ollut 30 vuotta kuntien palveluksessa, lautakunnista paljon kokemusta virkamiehenä. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Haluaisin turvallisuusasioihin ja asumisviihtyvyyteen kiinnittää huomiota. Ammattisi? Eläkeläinen. Aikaisemmin palotarkastaja ja palopäällikkö Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Elämäntilanteesta johtuen ainoa vaihtoehto. Pelätään kovasti remonttia pienkerrostalossa. Mikä on uusi vuokra remontin jälkeen? Riku Hytti 4 Asuinalueesi? Pupuhuhta. Asumisaikasi JVA:lla? 16 vuotta Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Olen ollut talotoimikunnan puheenjohtajana. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Helpottaisi, jos vuokra alenisi, niin saataisiin asuntoja täytettyä. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Olen ollut Huhtasuon demareiden hallituksessa. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Toivon mahdollisimman paljon haasteita. Yhtiön asunnot pitäisi saada täytettyä, ja yhteisiä tapahtumia voisi järjestää. Ammattisi? VR:n asiakasneuvoja Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Jos hintatasoa ei saa laskettua, ei vuokraasuminen kiinnosta. 26

Elina Korhonen 13 Asuinalueesi? Köhniö. Asumisaikasi JVA:lla? Vuodesta 1997 Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Jäsenenä pari kolme vuotta, nyt puheenjohtajana. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Saisi ihmiset mukaan hommiin edes omassa talossa. Pitää mennä ovelta ovelle sanomaan. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Ei ole. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Olisin kiinnostunut tietämään, että miten hallinnossa asioita käsitellään. Ammattisi? Eläkeläinen. Aikaisemmin kaupungilla Akseli ja Elina -kodilla. Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Tiedän, että omistusasunnon omistajat ovat lähteneet vuokralle. On niin helppoa, kun maksaa vain vuokransa. Maahanmuuttajat tarvitsevat myös asuntoja. 9 Veijo Kämäräinen Asuinalueesi? Kuokkala. Asumisaikasi JVA:lla? 9 vuotta Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Talotoimikunnassa jäsenenä Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Olen ollut talonmiehenä koko ajan. Olen nähnyt, miten kiinteistönhoidolla voitaisiin vaikuttaa kustannuksiin ja viihtyvyyteen, kun korjataan pienet asiat ajallaan. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Kuntapolitiikassa rakennuslautakunnassa ja yhdistystoiminnassa Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Nostaisin kiintestöhoidon asioita. Rakennettaisiin seurantamalleja, että ulkopuolinen asiantuntija listaisi asunnon puutteita ja remontin tarvetta ja sen perusteella JVA pystyisi suunnittelemaan korjauksia. Ammattisi? Mainoskuvaaja Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Pitäisi kehittää, että se on varteenotettava ja mielekäs vaihtoehto omistusasumiselle. Per-Olof Liljeström Asuinalueesi? Keltinmäki. Asumisaikasi JVA:lla? Vuodesta 1999. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Oman taloyhtiön asukastoimikunnan jäsenenä, aikaisemmin puheenjohtajana 3 4 vuotta ja sihteerinä, JVA:n yhteistyötoimikunnan toiminnassa ja aluepuheenjohtajana läntisellä alueella 5 vuotta. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Asukasdemokratiaa pitää ylläpitää, kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt, miten se tapahtuu. Aluekokouksissa pitää tuoda esille, mitä voisi kehittää asian hyväksi. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? JVA:n hallituksen varajäsenenä. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Pitäisi tulla toimeen hyvin päättäjien kanssa. Pitää olla myös päättämässä asioista ja osata tehdä kompromisseja. Ammattisi? Eläkeläinen. Aikaisemmin myymäläesimies. Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Hyvät. Parempi asua vuokralla, huolet jää muille. 14 10 Erkki Mikkilä Asuinalueesi? Kangaslampi. Asumisaikasi JVA:lla? 15 vuotta. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Olen ollut joskus asukastoimikunnan puheenjohtaja. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? JVA:n hallitukseen pitäisi saada vuokralaisia, eikä vain omistusasunnon omistajia. Vuokria ei saa nostaa. Huoltoon pitää kiinnittää huomiota. Esimerkiksi ilmastointisuodattimia ei ole vaihdettu asunnosta moneen vuoteen. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Olen ollut teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan jäsen, Vasemmmistoliiton toiminnassa sekä Metalliliiton toiminnassa Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? On paljon yhteiskunnallista kokemusta, ja pystyn tehtävän täyttämään. Olen ollut vaativammissakin paikoissa. Ammattisi? Eläkeläinen. Aikaisemmin trukinkuljettaja. Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Vuokra-asuntotuotantoa pitää nostaa. Tämän päivän hinnoilla ei ole varaa omistusasuntoihin. 27

Sirpa Mäkynen Asuinalueesi? Haapaniemi. Asumisaikasi JVA:lla? Vuodesta 2004. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Aluesihteerinä vuodesta 2010, taloyhtiön asukastoimikunta perustettu vuonna 2009, ja sihteerinä siitä asti Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Enemmän kommunikaatiota. Haluaisin toimia viestinvälittäjänä. Paras olisi tehdä kysely, että saa selville, mitä ihmiset toivoo. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Joskus olen ollut Superin ammattiosaston hallituksessa, ja asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Lähden tutustuvalla ja kuuntelevalla kannalla. Haluan tuoda viestejä asukkailta, miten asioita voitaisiin kehittää. Pidän itseäni uutena tuulahduksena vanhaan hyvään joukkoon. Ammattisi? Yrittäjä Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Vuokralla asumisella on tulevaisuutta. Ihmiset eivät esimerkiksi halua sitoa itseään isoihin lainoihin. 3 6 7 8 Pirkko Nieminen Asuinalueesi? Tikkakoski Asumisaikasi JVA:lla? Vuodesta 2009 ja sitä ennen maalaiskunnan asunnoissa. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Ei ole ollut asukastoimikuntaa tähän mennessä, mutta nyt olemme perustamassa. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Vuokranantajan pitäisi olla enemmän yhteydessä vuokralaiseen. Poikkeaisi joskus vaikka kahvilla ja kysyisi, onko kaikki kunnossa. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Ei ole. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Järkevänä ihmisenä olisin ajamassa toisten ja samalla omia etuja. Asuinviihtyvyys olisi mielestäni tärkeää. Ammattisi? Eläkeläinen. Aikaisemmin siivousyrittäjä. Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Vuokralla asumisella on hyvä tulevaisuus. Uusia asuntoja rakennettaan. Ritva Nuutinen Asuinalueesi? Kuokkala. Asumisaikasi JVA:lla? 18,5 vuotta Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Asukastoimikunnan puheenjohtaja, Kuokkalan alueen puheenjohtaja, yhteistyötoimikunnan jäsen, asukasneuvoston puheenjohtaja ja JVA:n hallituksen jäsen. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Voisi olla enemmän rentoja tapaamisia, jonne tultaisiin olemaan ja jakamaan ideoita. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Vuosia JVA:n hallituksessa ja kaksi vuotta asukasliiton hallituksessa. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Toivoisin, että polittisesti valitut henkilöt ottaisivat kantaa ja tutustuivat enemmän asioihin. Ammattisi? Toimistosihteeri Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Vuokralla asuminen ei koskaan häviä. Aina tarvitaan vuokra-asuntoja. Elina Rinne Asuinalueesi? Myllyjärvi. Asumisaikasi JVA:lla? Puoli vuotta Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? En vielä ole ollut. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Yksilöllistäisin sitä hieman, jokainen tapaus yksilönä. Tykkäisin henkilökohtaisesta palvelusta, vaikka se vaatisi resursseja. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Tämä olisi ihan ensimmäinen. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Odottaisin sitä, että tulisi keskustelua, ja konkreettisesti muutoksia asioihin. Ideoita on. Ammattisi? Lähihoitaja Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Turvallinen asumismuoto. Jyväskylässä on paljon mm. opiskelijoita, vaihto-oppilaita ja maahanmuuttajia. Tarvetta vuokra-asunnoille on tulevaisuudessakin. 28

Seija Rosti Asuinalueesi? Säynätsalo. Asumisaikasi JVA:lla? 17 vuotta Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Olin aikaisemmin asukastoiminnassa, ja nyt jälleen uudestaan. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Opi rakastamaan omaa kotiympäristöä, niin tulee molemminpuolinen hyöty. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Kyllä, olen ollut yritäjänä. Nyt eläkkeellä. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Että tulisi yhteistyötä JVA:n ja asukkaiden kanssa. Ammattisi? Eläkeläinen. Aikaisemmin yrittäjä. Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Aina oltava vaihtoehtoja omistusasumiselle. Vuokraasuminen on hyvä vaihtoehto. 2 11 12 Veikko Salonen Asuinalueesi? Kangaslampi. Asumisaikasi JVA:lla? Kaupungilla vuodesta 1972. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Asukastoimikunnan jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana, aluepuheenjohtajana, Sulun kiinteistönhoito Oy:n hallituksen JVA:n asukasedustajana, jva:n hallituksen jäsenenä, yhteistyötoimikunnan jäsenenä JVA:lla sekä asukasneuvoston työvaliokunnan jäsenenä. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Asukasdemokratiaa lisäämällä. Että enemmän kuunneltaisiin vuokralaisia. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? Pitkäaikainen kokenut hallitustyöskentelijä JVA:ssa. Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Asukasedustajien vaikutus pitäisi pysyä ainakin samana kuin tähän saakka. Ammattisi? Tutkimussihteeri Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Ne ovat hyvät, jos vuokrataso saadaan pidettyä siedettävänä muihin kustannuksiin nähden. Arvo Willgren Asuinalueesi? Keskusta. Asumisaikasi JVA:lla? Vuodesta 1978 ja 20 vuotta JVA:lla. Oletko ollut mukana asukastoiminnassa ja jos, niin missä tehtävissä? Asukastoimikunnan puheenjohtajana, aluetoimikunnan puheenjohtajana, asukasneuvoston työvaliokunnassa, yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä 17 vuotta ja JVA:n sisäisenä tilintarkastajana. Miten kehittäisit vuokranantajan ja vuokralaisten välistä yhteistyötä? Osallistumalla kaikkeen mahdolliseen yhteistyöhön ja olemalla aktiivinen. On tuotava mielipiteensä esille. Onko sinulla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä? 17 vuotta Mitä odotat hallitustyöskentelyltä? Jos on hallitukseen pyrkimässä, niin asiat pitää ottaa tosissaan. Asukkaiden etu edellä. Myös asukkaiden ja yhtiön yhteistyö kulkee käsi kädessä. Ammattisi? Tällä hetkellä eläkkeellä. Aikaisemmin kaupungilla työnjohtajana katupuolen kunnossapidossa. Minkälaisia mielestäsi ovat vuokralla asumisen näkymät? Hyvät. Vuokra-asuminen lisääntyy, koska ihmiset haluavat muuttaa. Mennään keskieurooppalaiseen tyyliin Suomessakin. Äänestysmateriaalit toimitetaan asukkaille 20.8.2012 mennessä. Äänestysaikaa on 12.9.2012 klo 16.30 saakka, jolloin lipukkeen tulee olla JVA:n toimistolla. Vaalin tulos vahvistetaan asukasneuvoston kokouksessa 17.9.2012 29

Tilinpäätös 2011 Käyttöasteen lasku hidastui, luottotappiot lisääntyivät Vuosi 2011 oli ensimmäinen vuosi uudella strategiakaudella 2011 2013. Toiminnan painopisteet olivat strategian mukaiset. Rakennusten kunnossapidossa painopiste siirrettiin perusparannuksista ylläpitävään kunnossapitoon ja vuosi 2011 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ei tehty lainkaan perusparannuksia. Uudisrakennustuotantoa saatiin valmiiksi 75 asuntoa. Merkittävin strateginen linjaus toteutui huhtikuussa kun aloitettiin ARA:n käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamien asuntojen myynti, joka ajoittuu useammalle vuodelle. Vuosi 2011 sujui yhtiön toiminnan kannalta lähes tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisena päätavoitteena ollutta asuntojen käyttöasteen laskua ei saatu pysäytettyä, tosin lasku hidastui ja salkutuksen kautta valittujen asuntojen myynti näkyy käyttöastetilastoissa viiveellä. Muilta osin toiminnalliset ja myös taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. JVA:lla oli hoidettavanaan vuoden lopussa yhteensä 7 571 pääasiassa arava- ja korkotukilainoitettua vuokraasuntoa, joista yhtiö omistaa 7 437 asuntoa ja 134 asuntoa omistaa Jyväskylän kaupunki. Talous tasapainossa Vuosi 2011 käynnistyi positiivisin odotuksin vaikkakin yleisesti ottaen talouden näkymät olivat ja ovat edelleen hyvin epävarmat. Yhtiön talous on kuitenkin pysynyt vakaana ja tasapainoisena. Maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla. Osaltaan vakaaseen talouteen vaikuttaa pitkään alhaisena pysynyt korkotaso, mutta toisaalta taas kiihtyneen inflaation myötä muu kustannustaso on noussut. Toimintavuoden liikevaihto oli 47 092 153 euroa. Vuokratuotot budjetoitiin 97,8 käyttöasteprosentilla, mutta käyttöaste jäi 97 prosenttiin. Luottotappioita kirjattiin kuluvana vuonna yhteensä 267 874 euroa. Luottotappiota budjetoitiin yhteensä JVA:n strategisia linjauksia: Varoja käytetään mieluummin talojen ja asuntojen pitämiseen jatkuvasti hyvässä kunnossa kuin kalliisiin perusparannusremontteihin. Asuntoja myydään Asuntojen käyttöasteen lasku pyritään pysäyttämään 250 000 euroa, joten ne ylittyivät budjettiin nähden 17 874 eurolla. Asuintalovarausta kirjattiin kuluvana vuonna yhteensä 2 455 220 euroa. Yhtiön vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa nollatulosta. Vuokra määräytyy kustannusten mukaan Vuokranmääritys perustuu kiinteistön elinkaareen sidottuun omakustannusperiaatteeseen. Vuokrassa peritään kiinteistön hoito- ja pääomakulut sekä varaudutaan pitkän tähtäimen suunnitelmallisiin korjauksiin. Pääomakulut ovat lainojen lyhennyksistä ja koroista sekä kiinteistöverosta ja tontinvuokrasta aiheutuvia kuluja. JVA:n asuntokannassa pääomakulut on tasattu arava- ja korkotukikohteissa. Vuoden 2011 keskivuokra oli 9,66 / m 2 / kk. Hoitokulut JVA:n omistamassa asuntokannassa olivat 24 520 918 euroa eli 5,00 / m 2 /kk. Pääomakulut olivat 21 621 234 euroa eli 4,41 / m 2 / kk. Asuntojen markkinointia tehostettiin 30

Asuntojen markkinointia jatkettiin aikaisemmilta vuosilta tutuin keinoin. Vapautuvista asunnoista ilmoitettiin alueen paikallislehdissä sekä yhtiön omilla internetsivuilla. Lisäksi asuntoilmoittelu käynnistyi syksyllä 2011 Vuokraovi- ilmoitusportaalissa. Vuonna 2011 asuntojen käyttöasteeksi muodostui 97,0 %, mikä oli 0,06 % heikompi kuin vuonna 2010. Käyttöastetta vetää alaspäin heikomman kysynnän alueilla sijaitsevien perheasuntojen tyhjänä olojen lisääntyminen ja pitkittyminen. Vaihtuvuus toteutui hieman ennakoitua pienempänä ja oli vuoden 2011 lopussa 26,5 %. Päättyneiden vuokrasopimusten kesto oli vuonna 2011 keskimäärin 3 vuotta, 11 kuukautta ja 11 päivää. Uusi aluepuheenjohtaja pohjoiselle alueelle Hei, olen Sari Uus- Leponiemi. Minut valittiin 25.10.2011 pohjoisen alueen alue kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2012. Olen 41v. Työskentelen lounasravintolassa. Harrastuksiini kuuluu lukeminen ja nuorimman poikani jalkapallojoukkueen rahastonhoitajana toimiminen. Sanastoa: Käyttöaste = luku, joka kertoo, kuinka suuressa osassa asunnoista on asukas. Luottotappiot = maksamattomia vuokria tai muita maksuja, joita ei ole saatu perittyä. Luottotappiot siirtyvät vuokriin eli jäävät käytännössä toisten asukkaiden maksettaviksi. Asuintalovaraus = vuokrissa kerätään yhteiseen kassaan varoja, joilla toteutetaan talojen suuret korjaukset tarveharkinnan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Omakustannusperiaate = jokainen talo kattaa vuokrilla omat käyttökulunsa. Nollatulos = JVA:n tarkoitus ei ole tuottaa toiminnallaan kaupungille voittoa vaan ainoastaan kattaa omat kulunsa. V. 2010 minut valittiin Jeremiaksentie 2 asukastoimikunnan puheenjohtajaksi ja pohjoisen alueen sihteeriksi. Jeremiaksentielle olen muuttanut v. 2000 ja siitä lähtien olen asukastoiminnassa ollut jossain muodossa mukana. Olen aikaisemmin toiminut aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa ja pohjoisen alueen puheenjohtajana haluan toimia asukkaiden puolestapuhujana yhteisistä asioista puhuttaessa. Jokainen asukas on tärkeä ja pienilläkin asioilla voidaan vaikuttaa myönteisesti asukasviihtyvyyteen ja turvallisuuteen. 31

Turvallisuus on pieniä tekoja Ennakkoon suunnittelemalla voi torjua vaaroja niin kotona kuin kaupungillakin. Teksti ja kuvat: Petri Kananen / Big Bay Media Oy Otsikot kirkuvat puukotuksista, varkauksista ja tulipaloista. Vaikka maailmassa tapahtuu ikäviä asioita, niin oikeasta valmistautumisesta saa itselleen turvaa, eikä pelolle tarvitse antaa valtaa. Jyväskylän vuokra-asuntojen asukasaktiivit ammensivat ylikonstaapeli Jari Lindholmin tarjoamaa turvallisuusoppia helmikuisessa koulutusillassa. Paikalla oli sata asiasta kiinnostunutta. Paniikkia ei luoda. On hyvä kun asioihin varustautuu ennalta, Lindholm toteaa. Neljän seinän sisällä Turvallisuutta saa ajatuksella toteutetuista perusasioista. Kotona ovisilmä ja turvaketju ovat tarpeellisia varustuksia asunnon ulko-ovessa. Ovisilmästä näkee, että kannattaako ovea avata ollenkaan. Turvaketju hidastaa taas tunkeutumista. Kotiin ei kannata päästää häiriköitä. Jos rappukäytävässä metelöidään, niin ovenraosta ei pidä mennä asiaa ihmettelemään. Vastassa voi olla väkivaltaa. Rappukäytävissä on usein sinne kuulumattomia ihmisiä. Heistä voi soittaa poliisille. Ylimääräistä väkeä ei kannata itse häätää pois. Uhkaavaan tilanteeseen jouduttaessa tilanteesta on hyvä poistua varsinkin silloin, jos henkilö vaikuttaa olemukseltaan ja käyttäytymiseltään uhkaavalle. Samat ohjeet pätevät sisätilojen lisäksi kaikkialla myös kaupungilla. On hyvä muistaa, että päihteet tekevät ihmisestä arvaamattoman. Jos uhkaavasta tilanteesta poistuminen ei onnistu, niin uhkaajaa ei kannata tuijottaa tai ärsyttää. Jos on mahdollista, niin kannattaa ottaa muutaman metrin turvaväli. Sankariteot jätetään poliisille. Hätänumeroon soittamista ei tarvitse arkailla. Kiireettömissä asioissa poliisille voi laittaa myös sähköpostia. Tulemme paikalle heti, kun ehdimme. Varkaat ovat ovelia ja voivat iskeä milloin vain myös keskellä päivää. Kunnossa olevasta lukituksesta huolimatta pitkäkyntisillä on keinot päästä asuntoihin sisään. Härskejä varkaita riittää, ja he ovat aina askeleen poliisia edellä. Kotivakuutus kannattaa hankkia. Vakuutusyhtiöltä on helpompaa hakea korvauksia, jos irtaimisto on kuvattu ja ostokuitit skannattu. Palokaasut tappavat Varkaiden ja huumehörhöjen lisäksi on hyvä varustautua tulipalojen varalle. Palovaroittimien pitää olla kunnossa ja turvallisuusohjeiden takaraivossa. Jos kerrostalossa palaa, mutta tuli ei ole irti omassa asunnossa, niin silloin ei pidä lähteä rappukäytävään. Suomessakin on sattunut lukuisia tapauksia, jossa rappukäytävään menneet asukkaat ovat kuolleet palokaasuihin. Turvallisin paikka kerrostalossa on oma asunto, ja tarvittaessa sen parveke. Talon yhteisten ja yksityisten tilojen siisteys tuo viihtyisyyden lisäksi myös turvallisuutta. Asunnoissa tehdään ajoittain teknisiä huoltotarkastuksia. Samalla ohessa paljastuvat mahdolliset muut lieveilmiöt. Rappukäytävissä saattaa välillä leijailla muutakin kuin vastaleivotun pullan tuoksua. Marihuanaviljelmät eivät ole tavattomia, Lindholm kertoo. Sellaista epäiltäessä huoltomies tai poliisi selvittää tilanteen. Jyväskylän vuokra-asuntojen asukasaktiivit kyselivät ahkerasti neuvoja ylikonstaapeli Jari Lindholmilta. 32

Talous tasapainoon Oman talouden hallinta vaatii suunnittelua. Tulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Kun tulot pienenevät, pitää myös menoja karsia. Vertaa tulojasi ja menojasi. Jos sinulle jää tuloista menojen vähentämisen jälkeen ylimääräistä, voit olla suhteellisen tyytyväinen. Jätä pelivaraa yllättävien menojen varalta ja varaudu kulujen nousuun. Jos tulosi laskevat, selvitä taloudellinen tilanteesi: Selvitä paljonko tulosi ja saamasi tuet ovat. Ota selvää, mitä avustuksia ja tukia voit tulojesi ja elämäntilanteesi perusteella saada. Jos menosi ylittävät tulosi, joudut tinkimään Jaa laskut kahteen nippuun; niihin, joihin et juuri voi vaikuttaa, esim. vuokra niihin joiden suuruuteen voit vaikuttaa esim. puhelinlaskut. Pohdi, mistä voit luopua. Esimerkiksi hoitamattomat vuokrarästit voivat johtaa asunnon menettämiseen kannattaisiko ennemmin leikata jostain muualta? Keskustele tilanteesta yhdessä perheen kanssa. Useasta pienestä menosta tinkimällä voit saada suurenkin summan kokoon. Maksuvaikeudet eivät merkitse maailmanloppua Jos et selviä lainasi takaisinmaksusta: Ota yhteys lainanantajaan ja neuvottele uudesta maksuaikataulusta. Tietoa talouden hallinnasta: ÍÍwww.martat.fi/neuvot_arkeen/rahat/ ÍÍwww.kuluttajavirato.fi/taloustietoa ÍÍwww.takuusaatio.fi ÍÍwww.kuluttajaliitto.fi/talous Selvitä onko mahdollista saada velkoihin lyhennysvapaita kuukausia. Useat lainat kannattaa yhdistää yhdeksi lainaksi. Jos et selviä laskuistasi, ota välittömästi yhteyttä maksunsaajaan tai velkojaan. Laske minkä verran pystyt lyhentämään laskuja kuukausittain; tee sellainen maksusuunnitelmaehdotus, josta selviät. Neuvottele laskullesi uusi eräpäivä tai sovi laskun maksusta useamassa erässä. Et ole ainoa, joka tarvitsee uuden maksusuunnitelman. Niistä sopiminen on maksunsaajalle arkipäivää. Tilanne ei korjaannu ottamalla uutta kulutusluottoa tai pikavippiä. Hoitamattomat laskut voivat johtaa maksuhäiriömerkintään. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää. Se voi estää luottokortin ja vuokra-asunnon saannin, opinto-ja asuntolainan myöntämisen, osamaksuostosten tekemisen, puhelinja internetliittymän saantiin ja pankkikortin käytön. 33

Leppoisa lauantai Ränssin Kievarissa Kaikki JVA:n asukkaat saivat asukasneuvostolta talvella kutsun perinteiseen ulkoilutapahtumaan, mikä vietettiin tällä kertaa Ränssin Kievarissa lauantaina 24.3. Tapahtumaan ilmoittautui 369 innostunutta osallistujaa, joista lapsia oli 128. Ihan kaikki eivät tosin paikalle päässeet, mutta kynnelle kyenneet kuljetettiin paikalle viidellä Sami Arjotien tilausbussilla ja osa saapui omilla ajoneuvoillaan. Heti alkuun nautittiin Ränssin Kievarin Minnan huoltojoukkoineen valmistamista maistuvista kasvissoseja jauhelihakeitosta. Päivän mittaan tarjottiin tietysti pullakahvit ja makkaraa paistettiin laavulla. Olipa Minna lämmittänyt halukkaille saunojille saunatkin. Siellähän sitä saunanlauteilla pääsi rentoon fiilikseen. Avantoon sai pulahtaa, jos uskallus riitti. Eräpalvelu JukanTokka oli järjestänyt osallistujille monenlaista ohjelmaa, joista jokainen sai valita kykyjensä ja mieltymystensä mukaan. Lapset nauttivat suunnattomasti moottorikelkalla ajosta ja hevoskiesien kyydistä. Pääsihän sinne hevoskieseihin aikuisiakin nauttimaan vauhdinhurmasta. Paikalle saapuneet olivat tyytyväisiä päivän antiin ja ennen kaikkea Minnan keittoihin jopa siinä määrin, että Minnalta oli reseptiä pyydellyt useampikin henkilö. Asukasneuvosto kiittää osallistujia ja asukasisännöitsijä Mervi Brandtia, joka johti joukkoja Ränssin Kievarissa Ritvan ollessa estyneenä. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää, toivottelevat Ritva Nuutinen, asukasneuvoston puheenjohtaja ja Pirjo Misukka, asukasneuvoston sihteeri. 34

Uudistunut jätelaki Vuonna 1993 säädetyn jätelain kumosi uusi jätelaki, joka astui voimaan 1.5.2012. Lain tarkoituksena yleisesti on entistä parempi ympäristöstä huolehtiminen. Lain varmasti keskeisimpiä ajatuksia on ns. etusijajärjestys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti jätteen määrää ja haitallisuutta on pyrittävä vähentämään, ja jos jätettä kuitenkin syntyy, on jäte valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Käytännössä lain voimaantulo näkyy JVA:lle ja asukkaille hyvin vähän. Jätteiden keräys kiinteistöissä tapahtuu edelleen niin kuin ennenkin. Eniten lain vaikutukset näkyvät muun muassa tuottajayhteisöjen, kaupan, jätelaitosten ja viranomaisten toiminnassa. Pidetään kuitenkin mielessä, että arkipäivän valinnoillamme ja vastuullisilla toimintatavoillamme kotona syntyvän jätteen suhteen on suuri merkitys ympäristölle ja jätteen käsittelystä syntyville kustannuksille. Hyödyllistä jätehuoltotietoa löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta. Kaupunki tiedottaa sivuillaan mm. erilaisista jätteiden keräys- ja ympäristökampanjoista. ÍÍwww.jyvaskyla.fi/jate Mustankorkea Oy:n verkkosivuilta löytyy esimerkiksi erittäin kattava aakkosellinen luettelo erilaisten tuotteiden ja tavaroiden käsittelystä. ÍÍwww.mustankorkea.fi/fi/ jatteiden_vastaanotto/ aakkosellinen_jateluettelo Pääskysestä ei päivääkään Kesä tulee vauhdilla ja yhtä lujaa alkaa maa tuottamaan satoaan. Pihoillamme tämä tarkoittaa myös sitä, että nurmenleikkuutyöt alkavat. Pyydämme teitä vanhempia muistuttamaan lapsia siitä, että nurmenleikkuukoneiden lähelle ei turvallisuussyistä kannata mennä. Nurmialueille ei myöskään saa jättää leluja tai muuta tavaraa. Muistutuksena myös, että niiden rivi,- ja pientalojen asukkaat, joiden asunnon yhteydessä on oma rajattu piha-alue, huolehtivat itse asuntopihan nurmenleikkuusta ja muusta siistinä pitämisestä. Useimmista taloista löytyy yhteiskäytössä olevia nurmenleikkuuvälineitä. Lisätietoja voi kysyä huoltoyhtiöstä. 35

Ristikko Vastaukset osoitteella: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Asukasisännöinti/Ristikon ratkaisu Vapaudenkatu 48-50 40100 Jyväskylä Vastauksen voi palauttaa myös JVA:n asiakas palvelupisteen postilaatikkoon. Vastaukset 31.8.2012 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl kesäisiä palkintoja!