Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360
Tiedonkeruu ja tausta Kuntien tilinpäätöstiedot on kerätty sähköpostikyselyllä kunnista ajalla: 25.2.2019 kysytty: konserni TP2018 (viimeinen tieto saatu 17.4.) 10.5.2019 kysytty: kuntatiedot (TP2017 ja 2018) sekä kuntakonsernin kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas vuosilta 2015-2018. (viimeisin tieto saatu 17.5.) Tietojen tarkistusta on osittain tehty kunnanhallitusten hyväksymien tp-asiakirjojen pohjalta ja 31.5. julkaistujen ennakkotietojen pohjalta Asukaslukuna käytetty Tilastokeskuksen tilastoa Etelä-Savon luvut laskettu kuntien toimittamien tietojen ja asukasluvun 144 615 pohjalta. Aikasarjoissa (euroa / asukas tunnusluvuissa) käytetty Tilastokeskuksen tilastoja vuosilta 2015-2017 Koko maan (Manner-Suomi) osalta tieto perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin Miksi koottu? Kuntatalouden tilannekuvan muodostamiseksi koko Etelä-Savon alueella. Maakunnan ja kuntien taustamateriaaliksi sekä Etelä-Savo ennakoi -sivustolle, jonne on tavoitteena rakentaa luottamushenkilöitä, kehittäjätoimijoita ja muita kiinnostuneita palveleva kiteytys kuntatalouden tunnusluvuista ja niiden muutoksista.
KUNTIEN TIEDOT 10.6.2019 3
Tiivistelmä Etelä-Savossa kuntien talous heikkeni verrattuna aiempiin vuosiin muun Suomen tapaan. Positiivisen tuloksen teki vain 4 kuntaa: Hirvensalmi, Mäntyharju, Puumala ja Sulkava. 10 kuntaa teki negatiivisen tuloksen. Koko maassa negatiivisen tuloksen teki 196 kuntaa. Vuosina 2016 ja 2017 kaikkien eteläsavolaisten kuntien tulos oli positiivinen. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta kaikissa muissa kunnissa paitsi Hirvensalmella, Heinävedellä ja Savonlinnassa, jossa toimintamenot olivat likimain vuoden 2017 tasolla. Kovin menokasvu oli Pertunmaalla, yli 6 %. Etelä-Savon kuntien toimintamenot kasvoivat n. 1,5 % ja koko maan tasolla 3,4 %. Verotulot vähenivät edellisvuodesta 11 kunnassa ja kasvua oli vain Hirvensalmella, Juvalla ja Puumalassa. Verotuloja kertyi Etelä-Savossa n. 2,8 % edellisvuotta vähemmän, kun lasku koko maan tasolla oli 0,5 %. Valtionosuudet kasvoivat Etelä-Savossa kolmessa kunnassa ja heikkenivät 11:ssä. Eniten valtionosuudet laskivat Pertunmaalla ja Rantasalmella. Vuosikate vahvistui Etelä-Savossa Hirvensalmella (n. 44 %). Vuosikate heikkeni Etelä-Savossa 68 % ja Manner-Suomessa yhteensä 36 %. Etelä-Savon kuntien yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat n. 79 miljoonaa euroa ja lainaa kunnilla oli 510 miljoonaa euroa. Suurin asukaskohtainen lainamäärä on Heinävedellä, n. 5 500 euroa / asukas. Lainakanta kasvoi Etelä-Savossa n. 6,6 %, kun se koko maassa kasvoi 3,7 %. Etelä-Savon kuntien konsernilainan määrä ylitti vuonna 2018 miljardin euron rajan. 10.6.2019 4
Väestö 31.12.2018 KOKO MAA 5517919 ETELÄ-SAVO 144615 Enonkoski 1405 Heinävesi 3329 Hirvensalmi 2152 Joroinen 4812 Juva 6225 Kangasniemi 5452 Mikkeli 53818 Mäntyharju 5924 Pertunmaa 1713 Pieksämäki 17933 Puumala 2197 Rantasalmi 3514 Savonlinna 33611 Sulkava 2530
10.6.2019 6
10.6.2019 7
Tilinpäätösennakkotietojen (Tilastokeskus) mukaan toimintakulut kasvoivat koko maassa 3,4 % Kiky-sopimus supisti kuluja 240 milj. euroa Palkkaratkaisun sopimuskorotukset 1,35 % + kertaerä, jonka kustannusvaikutus 0,67 % Kuntien omat henkilöstösäästöt alensivat kuluja n. 210 milj. Kulujen kasvussa näkyi koko maan tasolla myös päivähoidon kysynnän kasvu, korkealla tasolla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys sekä maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa sote-kustannusten nousu Etelä-Savossa 3 kuntaa pystyi vähentämään toimintakuluja 10.6.2019 8
Tilinpäätösennakkotietojen mukaan asukaskohtaisella toimintakatteella mitattuna paras maakunta oli Uusimaa. Etelä-Savo oli kolmanneksi heikoin ennen Kainuuta ja Lappia. 10.6.2019 9
Etelä-Savossa toimintakate heikkeni kaikissa muissa kunnissa paitsi Hirvensalmella ja pysyi likimain samana Enonkoskella. Toimintakate heikkeni vuonna 2018 koko maan tasolla 3,4 % ja Etelä-Savon maakunnassa 3,2 %. Kuntatalouden toimintakate heikkeni koko maassa n. 0,9 mrd euroa edellisvuodesta 10.6.2019 10
Etelä-Savossa Savonlinna alensi kunnallisveroprosenttiaan vuodelle 2018 ja 4 kuntaa nosti. Etelä-Savossa verotulot laskivat n. 2,8 %. Koko maassa vuodelle 2018 tuloveroprosenttia nosti 45 kuntaa ja edellisenä vuonna 47 kuntaa. Siitä huolimatta kunnallisverotulot laskivat koko maan tasolla 0,8 %. 10.6.2019 11
*Ennustevuodet laitettu vain niiden kuntien kohdalta, jotka kehikon ovat maakuntaliittoon toimittaneet. Kuntaliiton mukaan maakuntaliitolle ei luovuteta kuntakohtaisia kehikkoja edes maksusta. 10.6.2019 12
Verotulot kasvoivat Puumalassa, Juvalla ja Hirvensalmella. Kovin verotulojen lasku oli Sulkavalla ja Joroisissa, mikä selittyy valtaosin verotulojen oikaisulla Koko maan tasolla verotulojen lasku oli 0,5 %, n. 118 milj. euroa Kunnallisverotulot laskivat 0,8 %. Taustalla ennakonpalautukset, kiky-sopimus ja pääomantulojen kasvu, joka leikkasi kuntien jakoosuutta Kuntien yhteisöverotulot laskivat 0,6 %. Taustalla vuoden 2017 poikkeuksellisen korkeat yhteisöverot, jota selittää iso yrityskauppa. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksumenetyksiä kompensoitiin yhteisöveroilla. Kiinteistöverot kasvoivat 2,2 % Lähde: Kuntaliiton esitys ja Tilastokeskuksen ennakkotiedot 10.6.2019 13
10.6.2019 14
10.6.2019 15
10.6.2019 16
10.6.2019 17
Valtionosuudet kasvoivat Etelä-Savossa vain kolmessa kunnassa 2017-2018 ja heikkenivät 11:ssä Eniten valtionosuudet laskivat Pertunmaalla ja Rantasalmella Etelä-Savossa saatiin (tilinpäätösennakkotiedot, e/asukas) maakunnittain vertailtuna toiseksi eniten valtionosuuksia. Kainuussa saatiin eniten. Kuntien valtionosuudet koko maassa oli 8,46 mrd euroa valtionosuudet alenivat 40 miljoonaa euroa (- 0,5 %) vuodesta 2017 Merkittävimmät muutokset johtuivat kilpailukykysopimuksesta (leikkaus -118 milj. euroa, -22 /asukas vuodelle 2018) ja veromenetysten kompensaatiosta (lisäys 131 milj.) 10.6.2019 18
Tilinpäätösarvioiden mukaan koko maassa oli 38 negatiivisen vuosikatteen kuntaa (vuonna 2017 oli 4). Vuosikatteen heikkeneminen johtui kuntien toimintakatteen heikkenemisestä. Toimintakulut kasvoivat ja verotulot vähenivät. 10.6.2019 19
Vuosikate heikkeni koko maassa 36 % (peruskunnat) Vuosikate parani Etelä- Savossa vain Hirvensalmella Vuosikate riitti kattamaan poistot vuonna 2018 vain Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. 10.6.2019 20
Kuntien tilikauden tulos (1 000 e) TP2015 TP2016 TP2017 TP2018 Enonkoski 408 124 377-255 Heinävesi 4 93 419-1210 Hirvensalmi 337 127 457 696 Joroinen -56 19 324-1724 Juva 260 1324 280-153 196 kuntaa teki negatiivisen tuloksen Ääripäivä: Helsinki +139 milj. ja Tampere -57 milj. Etelä-Savossa positiiviseen tulokseen ylsi 4 kuntaa. Useilla kunnilla negatiiviseksi painunutta tulosta selittää soten kustannusten nousu. Kangasniemi 23 276 1202-783 Mikkeli -6540 2128 3830-13329 Mäntyharju 867 392 173 151 Pertunmaa 142 57 169-1350 Pieksämäki 3152 2260 4831-989 Puumala 1408 1613 1729 1707 Rantasalmi 747 1245 1687-1356 Savonlinna 1018 6104 3787-4886 Sulkava 66 23 2046 767 Etelä-Savo 1837 15785 21311-22714 *Huom. Taulukossa ja kuvaajassa on käytetty kunnilta spostilla kerättyjä tietoja. Asukaskohtaisissa luvuissa on muutamien eurojen heittoja verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietoihin. 10.6.2019 21
10.6.2019 22
10.6.2019 23
10.6.2019 24
KUNTAKONSERNIEN TIEDOT 10.6.2019 25
10.6.2019 26
10.6.2019 27
10.6.2019 28
10.6.2019 29
10.6.2019 30
Etelä-Savon kuntien yhteenlaskettu kuntakonsernien lainakanta ylitti 1 mrd euroa vuonna 2018 10.6.2019 31
10.6.2019 32
10.6.2019 33
MUUT TIEDOT 10.6.2019 34
10.6.2019 35
Yritysten liikevaihdon kehitys 2009-2018 Tilastokeskus: yritystilastot, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Yritysten henkilöstömäärän kehitys 2010-2018 Tilastokeskus: yritystilastot, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Etelä-Savossa työllisten ikärakenne on vinoutunut koko maan tasapainoisempaan tilanteeseen verrattuna. 10.6.2019 38
Mikkelin seutukunnassa työllisten ikärakenne on hieman tasapainoisempi kuin Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa. 10.6.2019 39
Tuleva kehitys Talouskasvu jatkunee, mutta todennäköisesti hidastuu. Vuosille 2022-2023 arvioitu talouskasvu on alle prosentin. Talouskasvun hidastuessa julkinen talous heikkenee Väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys-, ja hoivamenoja paineet julkisen talouden kestävyyteen Työikäinen väestö supistuu Syntyvyyden aleneminen vähentää palvelutarvetta varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa Palvelutarpeet ovat erilaisia ja erilaistuvat kunnissa. Väestörakenteen muutoksen vaikutus kuntatalouden kehitykseen on ollut tähän mennessä suhteellisen vähäinen ja suurien menopaineiden ennakoidaan olevan vasta toteutumassa. Lähde: Kuntatalousohjelma 2020-2023. Mikäli havaitsette aineistossa virheitä, teette sen pohjalta kiinnostavia havaintoja tai tulee muita kysymyksiä, niin pyydämme olemaan yhteydessä maakuntaliittoon (niina.kuuva@esavo.fi, p. 040 668 4651).