KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Keski-Suomen maakunnan alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain yhteensä 149 Suomen Natura 2000 - verkostoon kuuluvaa kohdetta joista useimpiin kuuluu monia osa-alueita. Keski-Suomen pinta-alasta kuuluu Natura 2000 -verkostoon noin 85 670 hehtaaria. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on LsL:n 65 :n tarkoittama suunnitelma, minkä takia maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Kaavaa laadittaessa on riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset. Tässä raportissa tarkastellaan Natura-alueiden läheisyydessä sijaitsevien Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavakohteiden todennäköisiä vaikutuksia, jotta pystyttäisiin arvioimaan, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 alueiden luonnonarvoja. Tarkastelussa on mukana Vehkoon tuulivoimapuiston alue. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimapuiston alueina (tv) osoitetaan tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, joiden lähtökohtaisena kokoluokkana on noin 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Alueiden esittäminen perustuu erillisselvitykseen Keski-Suomen tuulivoima-alueet. Kaavan tv-alueiden suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Lisäksi jatkosuunnittelussa on otettava huomioon puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Natura-arvioinnin tarveharkinta tehtiin 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa Keski-Suomen liiton toimistossa asiantuntija-arviona. Tarveharkinnassa on otettu huomioon Natura-alueen luontotyypit ja lajisto sekä vaihemaakuntakaavassa ko. aluetta välittömästi tai välillisesti koskevat kaavamerkinnät. Harkinta on tehty olemassa olevan tiedon perusteella, maastoselvityksiä tai käyntejä ei tehty. Pääosin tiedot on saatu Natura 2000 asiakirjoista, Keski-Suomen tuulivoima-alueet -erillisselvityksestä ja peruskarttatarkastelusta. Natura-arvioinnin tarveharkinta edeltää mahdollisesti suoritettavaa Natura-arviointia. Jos tarveharkinnassa päädytään siihen, että kaavavaraus todennäköisesti heikentää merkittävästi alueen suojeluperusteita, Natura-arviointi on suoritettava. Jos tarveharkinnan perusteella kaavavaraus ei merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman LsL:n 65 :n tarkoittamaa arviointia.
3. VEHKOON TUULIVOIMAPUISTO Vehkoon tuulivoimapuiston alue (tv, nro 8) sijaitsee Multian kirkonkylältä noin kymmenen kilometriä luoteeseen Multia-Karstula tien itäpuolella. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Vehunvuori-Palomäki-Haukkakallio-Miekkakangas - alueen (liite 1). Korkeuserot ovat parhaimmillaan 70-100 metriä. Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsee kolme Natura 2000 -aluetta: Housukosken alue, Valkeisenjärvi- Särkilampi-Utusuo sekä Myllyvuori-Vilhusenmäki. 3.1. Housukosken Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Housukosken Natura-alue (FI0900045) sijaitsee tuulivoimapuiston lounaispuolella Multia-Karstula tien länsipuolella. Natura-alueen pinta-ala on 232 ha ja alue jää lähimmillään noin 400 m päähän tuulivoimapuiston maakuntakaavarajauksesta. Housukosken Natura-alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva harjualue, jonka jokilaaksossa virtaa edustava meanderoiva joki. Jokireitti on varsin luonnontilainen ja maisemallisesti hieno. Harjumuodostuman arvoa lisäävät alueen luonnontilaisena säilyneet metsät sekä alueella esiintyvät dyynit, joista pohjoisempi on noin kilometrin pituinen. Lisäksi alueen monimuotoisuutta lisäävät lähteiset kohdat ja pienialaiset puustoiset suot. Alueella on luontopolku. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä on boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 14%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat puustoiset suot (10 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (7 %), Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (5 %) sekä vaihettumissuot ja rantasuot (4 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella on tavattu saukko (Lutra lutra) ja liitoorava (Pteromys volans). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa saukko kuuluu silmälläpidettäviin ja liito-orava vaarantuneisiin lajeihin. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Multian eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan kanadanmajava (Castor canadensis) ja metsäsopuli (Myopus schisticolor). 3.2. Valkeisenjärvi Särkilampi Utusuon Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Valkeisenjärvi-Särkilampi-Utusuon Natura-alue (FI0900073) sijaitsee tuulivoimapuiston koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 123 ha. Puiston vaikutuspiiriin voi katso kuuluvan Valkeisenjärven ja Utusuon osa-alueet, jotka sijaitsevat noin 1,5 ja 2,5 kilometrin etäisyydellä puistosta. Valkeisenjärvi on aivan tien tuntumassa sijaitseva avoin ja vetinen neva, joka on syntynyt matalan järven kuivattamisen seurauksena. Alue on pääosin avoluhtaa-pallesuota ja avovesipintaa on enää vain allikoina. Järven rannat ovat käsiteltyä metsää. Pohjoispäässä on puustoltaan nuorta ojitettua koivuluhtaa, jonka ojat ovat kuitenkin tukossa. Järven eteläosassa on erikoinen loivasti viettävä rinnesuo. Utusuo on reunaosiltaan ojitettu suoalue, jonka keskusta on säilynyt melko märkänä. Kasvillisuudeltaan suo on lähinnä oligotrofista lyhytkorsinevaa, mutta osittain tavataan myös suursaranevaa. Maisemallisesti komea Utusuo on rauhoitettu. Se on myös hyvä marjasuo. Noin viiden kilometrin päässä tuulivoi-
mapuiston alueesta sijaitseva Särkilampi on lasketun järven umpeenkasvun tuloksena syntynyt suo. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy vaihettumis- ja rantasuota (60 %) sekä aapasuota (40 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja lajeja alueella ei esiinny. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu kapustarinta (Pluvialis apricaria), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja liro (Tringa glareola). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta liro on luokiteltu Pohjanmaan alueella ja muualla Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi. Kasveista Natura-alueelta on ilmoitettu hoikkavilla (Eriophorum gracile) ja konnanulpukka (Nuphar pumila), jotka ovat Keski-Suomen maakunnan alueella harvinaisehkoja. 3.3. Myllyvuori Vilhusenmäen Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Myllyvuori-Vilhusenmäen Natura-alue (FI0900108) sijaitsee noin kolme kilometriä tuulivoimapuiston kaakkoispuolella. Alueen kokonaispinta-ala on 34 ha. Myllyvuoren vanhan metsän osa-alue on kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, joka keskittyy purojuotin ympärille ja sen koillispuoleiselle rinteelle. Alue on varttunutta - ikääntyvää 120-150 vuotiasta metsää, joka on saanut pitkään kehittyä luonnontilaisena. Lahopuusto on monipuolista ja paikoin runsasta. Alueella on yleisesti vanhoja palon jälkiä. Osa Myllyvuoresta on rauhoitettu. Vilhusenmäen osa-alue on myös vanhaa tuoreen kankaan metsää, joka sijaitsee pääosin mäen jyrkähkössä länsirinteessä. Ikääntyvä puusto on kuusivaltaista ja joukossa kasvaa mäntyä ja koivua. Alueella esiintyy yleisesti palokoropuita ja kantoja, koivupökkelöitä ja siellä täällä kaatunutta havupuuta. Rinteellä on paikoin valuvesikohtia ja yksi isompi korpipainanne. Natura-alueesta 94 % on luontodirektiivin luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei esiinny alueella. Lintudirektiivin liitteen I lajeista on havaittu metso (Tetrao urogallus) ja pohjantikka (Picoides tridactylus). Muita alueen merkittäviä lajeja ovat kuukkeli (Perisoreus infaustus), kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) ja raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta kuukkeli ja raidankeuhkojäkälä kuuluvat valtakunnallisesti silmälläpidettävään lajistoon. 3.4. Natura-arvioinnin tarveharkinta Tuulivoimapuiston alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärä on 10. Alueen nykyinen tieverkosto on arvioitu hyväksi ja kattavaksi. Alueen itäpuolitse kulkee suurjännitelinja (220 kv). Fingridin mukaan lähitulevaisuuden suunnitelmissa on muuttaa ko. 220 kv:n kantaverkko 110 kv:n jännitteeseen, mikä parantaa huomattavasti puiston kannattavuutta. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaadi merkittäviä tiestön ja sähköverkon rakentamistöitä. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille eikä puistoalueella ei ole vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu.
Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy saukko ja liito-orava. Laajalla alueella liikkuvan saukon reviiri ulottuu Housukosken jokireitillä todennäköisesti Naturaalueen ulkopuolellekin, mutta tuulivoimapuiston toteuttamisella ei katsota olevan vaikutuksia saukon menestymiseen alueella, koska rakentaminen tai toiminta ei aiheuta haitallisia muutoksia alueen jokireittiin tai pienvesiin. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Natura-alueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Housukosken alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston eteläisimmästä osasta Natura-alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään noin puolen kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon törmäysriskin kautta. Vaikka tarkasteltavat Natura-alueet eivät ole SPA-alueita, alueilla pesii muutamia suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. Linnuston parimäärät ovat kuitenkin pieniä, eivätkä kohteet kuulu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) tai maakunnallisesti merkittäviin linnustokohteisiin. Pesimälajistosta törmäysalttiisiin lajeihin lukeutuvat kurki ja laulujoutsen. Todennäköisesti voimalat lisäävät törmäysriskiä lähinnä muuttoaikoina. Naturaalueiden paikkalintujen, kuten metso, pyy, kuukkeli ja pohjantikka, esiintymiseen tuulivoimaloilla on varsin pieni vaikutus. Metsäkanalinnuille törmäysriski aiheutuu lähinnä voimajohtolinjasta, joka kulkee alueen läpi tuulivoimapuistosta huolimatta. Tuulivoimapuisto ei vaikuta lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien suojelutasoon, eikä muuta olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vehkoon tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 8) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue (FI0900045), Valkeisjärvi-Särkilampi-Utusuo (FI0900073) ja Myllyvuori-Vilhusenmäki (FI0900108) on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella.