Mitä maatalouden ympäristönhoito on? Kimmo Härjämäki JÄRKI -hanke Luonnon-ja riistanhoitosäätiö Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros SEINÄJOKI 17.6.2014
Esityksen sisältö Pari sanaa JÄRKI-hankkeesta Monimuotoisuuden kehitys suomalaisessa maaseutuympäristössä Mitä monimuotoisuus ja luonnonhoito maatiloilla on? Luonnonhoito osana CAP-uudistusta 2014-2020
Luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevää edistämistä maa- ja metsätaloudessa JÄRKI-toiminta 2014-2018 Rahoitus: Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophievon Julinstiftelse, Suomen Kulttuurirahasto Toteutus jaettu kahteen linjaan: JÄRKI Luonto ja riista Toteuttaja: Luonnonja riistanhoitosäätiö JÄRKI Ravinteet Toteuttaja: Baltic Sea Action Group Mahdolliset alahankkeet
Luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevää edistämistä maa- ja metsätaloudessa Toimenpiteet: 1) Kehittämistyö Kehitetään kestäviä keinoja valmistautua maa-ja metsätalouden tulevaisuuden muutoksiin 2) Viestintä Hyvien olemassa olevien käytäntöjen viestintä maatalousyrittäjille, metsästäjille ja maanomistajille Käytännön kokemuksista ja haasteista viestiminen päättäjille Viestintää myös muille kohderyhmille WWW.JARKI.FI
JÄRKI-toiminnan 8kohderyhmää 1. Maatalousyrittäjät ja metsästäjät eli lapion käyttäjät 2. Maanomistajat 3. Kansalliset ja EU-tason päätöksentekijät 4. Järjestöt ja muut yhteistyötahot 5. Kuluttajat 6. Media 7. Neuvojat 8. Tutkijat 9. Yritykset(JÄRKI Ravinteet)
Monimuotoisuuden käsitteet Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti =kaikki elollisen luonnon vaihtelu geeniperimän monimuotoisuudesta elinympäristöjen monimuotoisuuteen Luonnon monimuotoisuus maatalousalueella = agrobiodiversiteetti Laajempi käsite kuin luonnonvaraisten lajien monimuotoisuus. viljelykasvit ja kotieläinlajit ja niiden elinympäristöt sekä geneettinen perimä lajit ja lajikkeet/rodut viljelysmaan maaeliöt, biologiset torjunta-aineet, kulttuurillisen ja paikallisen tiedon monimuotoisuus jne Ympäröivät luontotyypit kiinteästi osana monia maatiloja, metsät, vesistöt, valumaalueet = KOKONAISAJATTELUA KEHIIN! Luonnonhoidon avulla edellisiä voidaan ylläpitää, ennallistaa, lisätä edellämainittuja asioit
Metsien maan pellot Suomen maa-alasta alle 7 % on peltoa Maatalouden kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia Suuret alueelliset vaihtelut (myös kuntia, joissa pelto-% lähempänä 50%!) eri puolilla Suomea monimuotoisuuden hoidon ja säilyttämisen tavoitteet täysin erilaisia Peltojen osuus maapinta-alasta http://www.luonnontila.fi MTT report 124, 2014
Luonnonsuojelua vai luonnonhoitoa? Molempia tarvitaan, jotta päästäisiin edes lähelle eri strategioita ja tavoitteita pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen 1/10 osa maa-alasta suojeltua monimuotoisuudelle olennaista on myös miten 9/10 pinta-alasta hoidetaan molempia tarvitaan Tiloilla, kartan äärellä, traktorin hytissä tai moottorisahan varressa tehtävien päätösten merkitys ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuudelle
Monimuotoisuuden tasoja maatilalla 1) Viljelykasvien ja kotieläinten sisäinen monimuotoisuus 2) Ekosysteemin (=peltoja metsäympäristön) monimuotoisuus 3) Viljely-ja metsämaiseman alueellinen monimuotoisuus
Monimuotoisuuteen vaikuttavia muutoksia maatalousluonnossa
Maatalousmaisemassa viivametrit vähenevät 1960-2000 luvun välisenä aikana peltomaiseman viivametrit (=yhtenäistä alaa rikkovat laikut (avoojat, ladot, saarekkeet, niemekkeet jne.) vähentyneet 400 m/ha (MYTVAS 1) Heijastuu suoraan vaihettumisvyöhykkeitä suosiviin kasvi-ja eläinlajeihin Lähde: ReijaHietala-Koivu: Landscape and modernizing agriculture: a case study of three areas in Finland in 1954 1998. Agriculture, ecosystem & Environment 91. Issues 1-3. 2001
Maatalousympäristön uhanalaiset elinympäristöt
Mitä yksistä perinnebiotoopeista niiden katoaminen on luontaista kehitystä? Kyllä ja ei Maatalouden ympäristöpolitiikalla kehitystä voidaan ohjata, jos tahtotilaa löytyy Hoito maanomistajalle usein plussaa niin taloudellisesti kuin imagollisesti Kuluttajille tuotteita myydään joka tapauksessa mielikuvilla, tarinoilla niiden syytä edes jollain tasolla vastata todellisia näkymiä!
Peltolinnuston taantuminen pysähtymässä Peltolintujen kannat taantuneet viimeisen 30 vuoden aikana noin 40 % Taantuminen kuitenkin pysähtymässä 2000-luvulla Luonnonhoitopellot, luomuja muut luonnonhoitotoimet auttaneet Laajojen kohteiden hoito: esim. Pohjois-Pohjanmaan laajat hoidetut rantaniityt hyödyttäneet etelänsuosirriä Indeksi kertoo 11 linnun kannankehityksestä v:sta 1979 Lajit ovat: töyhtöhyyppä, kiuru, kuovi, haarapääsky, pensaskerttu, pensastasku, pikkulepinkäinen, kottarainen, punavarpunen, keltasirkku, peltosirkku
Muu rakennekehitys pellon vuokraus Vuokrapeltojen määrä kasvanut EU-aikana 60 % 1/3 pelloista vuokralla Huoli kohdistunut maan kasvukunnon heikkenemiseen (erityisesti alueilla, joilla kilpailu vuokrapelloista kovaa) MYÖS VUOKRANANTAJA VOI LAITTAA VUOKRAEHTOIHIN MAANKASVUKUNNOSTA, VESISTÖSTÄ TAI MONIMUOTOISUUDEN HUOLEHTIMISESTA LIITTYVIÄ VAATIMUKSIA Maan rakenteen lisäksi vuokrapellot ja niiden sijainnin hajanaisuus näkyy arvostuksessa monimuotoisuutta kohtaan etäällä sijaitsevat lohkot halutaan nopeasti hoidattaviksi eikä reunojen ja pienelinympäristöön riitä aikaa, motivaatiota eikä ole oman maan tunnesidettä Reunavyöhykkeet ei samalla omistajalla kuin pellot
Luonnonhoidon kohteita ja keinoja maatiloilla Joka tilalta löytyy luonnonhoitokohteita!
Mitä luonnonhoito maatiloilla on? Maaperän hoitoa Pellon kasvukunnon ylläpitoa Orgaanisen aineksen ja ravinteiden säilyttämistä pellolla viljelykierron, - tekniikan ja monipuolisen kasvivalikoiman avulla Geenivarojen säilyttämistä Monimuotoisuuskohteide n säilyttämistä ja hoitoa Maisemanhoitoa Elinympäristöjen ylläpitoa ja luomista riistalle, pölyttäjille ja muille luonnon eliöille Taloudellista ja henkistä hyötyä maanomistajalle Imagonluontia kuluttajille
Viljelijän tärkeimmät ystävät? Jos pölyttäjähyönteiset yhtäkkiä katoavat maailmasta on ihmisellä muutama vuosi elinaikaa (Einstein) Pölyttäjähyönteisten tuottamaksi arvoksi maataloustuotteiden maailmankaupan kokonaisarvosta on arvioitu ~ 10 % (TEEB 2009) Biologiseen torjuntaan avuksi (harmaahomeen biologisen torjuntasieni-itiön kuljettajana) PERUSTA MAISEMAPELTOJA, HOIDA NIITTYJÄ JA REUNAVYÖHYKKEITÄ JA KÄYTÄ TORJUNTA-AINEITA HARKITEN
Kimalaisten ja monen mesipistiäisen tärkeintä ensiravintoa keväällä Esimerkiksi rapsikuoriaisia torjuvat loispistiäiset tarvitsevat muninta-aikaan siitepölyä. Parhaita ravinnonlähteitä ovat varhain kukkiva pajut ja raita Näyttävä puu, joka tarjoaa elinympäristöjä monelle muulle lajille linnuista jäkäliin Raitoja maisemaan!
Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit http://www.luonnontila.fi
Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuus-piennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi tukijärjestelmän heikoimmin tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla Lasketaan mukaan ko. lohkon pääviljelykasvin alaan!
Monimuotoisuuspientareen edut Ravinnevalumat vähenevät Byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin) Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu (esim. kulkeminen koneilla jolloin pellon tiivistyminen vähenee) suojaa riistalle Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille
Monimuotoisuuspiennar
Perinnebiotoopit
Rantaniityt
Metsälaitumet ja hakamaat VINKKI: Jos laiduntamaton, varpujen puuttuminen, heinäkasvien runsaus ja pienet aukkokohdat voivat kertoa laidunhistoriasta
Pysyvät laitumet -pysyvät nurmet Nykyisen ohjelmakauden ehdot: 1) sitä on käytetty komission asetuksen II 2 artiklan c kohdassa tarkoitettujen heinä-tai nurmirehukasvien kasvattamiseen; ja se on enintään kolmasosalta alueen pinta-alasta puiden, pensaiden tai puumaisten katajien peittämää alueella kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla, eikä puita koskeva tiheysvaatimus ylity alueen millään osalla Suomessa marginaalinen ala (0,9 % valvontaseuraamuksien myötä 0,7 % maatalousmaaalasta)
Muut pienbiotoopit Ylijäämärakennukset ja niiden ympäristöt
Muut pienbiotoopit ja muinaisjäännökset Muista museoviraston vuonna 2012 lanseeramauusi tuki muinaisjäännösten hoitoon Muinaisjäännöksen säilymistä parantavia toimenpiteitä: Kasvillisuuden sekä puuston käsittely ja muu maiseman hoito Muinaisjäännösalueen kulumisen ehkäisy Muinaisjäännöksen suoja-ja tukirakenteiden tekeminen www.nba.fi/avustukset
Kivisaarekkeet ja muut pienelinympäristöt
Yksittäispuut, lehdespuut
Talouskeskukset, pihapiirit ja niiden lähiympäristöt Merkittäviä mahdollisuuksia ylläpitää monimuotoisuutta - Hedelmä- ja marjapuut - Niittyä nurmikon tilalle - Jalot lehtipuut kunniaan - Kolopuut ja linnunpöntöt - Hyönteishotellit
Monikäyttöiset kosteikot, lähteet ja purot
Reunavyöhykkeet Kahden erilaisen ekosysteemin reuna-alue, jossa on molempien elinympäristöjen piirteitä. eroaa ympäristöoloiltaan ja lajistoltaan alueen sisäosasta, koska siihen vaikuttavat ulkopuolelta tulevat tekijät reuna on siirtymävyöhyke kahden habitaatin sisäosan välillä reunavyöhykkeitä voidaan kutsua myös vaihettumisvyöhykkeiksi.
Kasvipeitteisyyksiä viljelymaisemassa
Luonnonkasvillisuuden edut maatalousympäristössä hallittu hoitamattomuus Tarjoaa tuhohyönteisten luontaisille vihollisille elinmahdollisuuksia Toimii puskurina luonnoltaan herkkien alueiden välissä(kuten suojavyöhykkeet pellon ja vesistön välissä) Tarjoaa eliöille suojapaikan peltotöiden ajaksi Saattaa ehkäistä rikkakasvien tai vieraslajien leviämistä pellonlaitoja pitkin. PIENTAREIDEN NIITTO KANNATTAA, MUTTA KOKO PELTOMAISEMASTA KAIKKIA PIENTAREITA EI KANNATA NIITTÄÄ SAMANA VUONNA
IPM (IPM-IntegratedPest Management) Hyödynnetään ekologisia vuorovaikutuksia tuholaisten hallinnassa Toistensa kanssa yhteensopivien hallintamenetelmien yhteensovittamista tasapainoiseksi kasvintuhoojien hallintakokonaisuudeksi. Ottaa huomioon tuottajan, yhteiskunnan ja elinympäristön näkökohdat POSITIIVINEN VIESTINTÄ ASIASTA! EI VAATIMUKSET EDELLÄ!
Rikkakasvit Tasapainoilua talouden (torjuntakynnys ja torjuntaaineiden hinnat) ja omien hermojen kanssa vai asennekysymys? Rikkakasveilla on myös positiivisia vaikutuksia; ne tarjoavat vaihtoehtoista ruokaa kasvinsyöjille Tietyt lajit peltolintujen mieleen (savikat, tattaret, pillikkeet ) Jos lohkolla ei kestorikkakasveja kapeilla ruiskuttamattomilla kaistoilla reunoissa monimuotoisuushyötyjä (useissa EU-maissa ymp.tukitoimenpiteenä!) Peltolemmikki ja linnunkaali
Viherlannoitusta ja aluskasveja Mahdollisuuksia Aluskasvit / kerääjäkasvit Nurmea ja typensitojia kiertoon jos mahdollista myös kasvinviljelytiloilla Karjatiloilla nurmiin typensitojakasveja säkkitypen lisäksi!
Riistaelinympäristöjen hoito Monella tilalla luonnonhoidon motivaation moottorina Kosteikot Luonnonhoitopellot Metsäelinympäristöt Tarjoaa laajan kentän hoitaa luonnon monimuotoisuutta ja kytkeä siihen monipuolisia palveluita Yhdistykset ja metsästysseurat mukaan
Mistä tietoa potentiaalista ja kartoitetuista kohteista? Valtakunnalliset perinnemaisemainventoinnit Suojavyöhyke-, kosteikko-ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat Paikalliset luontoselvitykset Neuvojat, ELYt, luontoharrastajat, viljelijäkollegat
YHTEENVETO: Miksi luonnonhoito kannattaa? Monimuotoisuuden taloudellisia vaikutuksia vaikea hahmottaa pare pelata varman päälle? Ylläpitää ekosysteemien ja ravintoketjujen tasapainoa Ilmaista IPM:ää! Tarjoaa viljelylle tärkeille pölyttäjille ja kasvituhoojien luontaisille vihollisille elinympäristöjä Kukkivissa maisemissa kasvaneet ihmiset vähemmän allergisia! Virkistyskäyttö Monimuotoinen maisema on vähemmän haavoittuva ympäristönmuutoksille Kilpailuvaltti, matkailumagneetti ja kuluttajien mielikuvien mukaista
Mikä mättää, miksi maisema pusikoituuja monimuotoisuus hupenee? Tiloilla vähän resursseja ekstratöihin, lisätyövoiman palkkaaminen luonnonhoitoon harvoin taloudellisesti kannattavaa Yhteistyön vähäisyys luonnonhoidossa suurten kokonaisuuksien saaminen rikkonaisessa maisemassa vaikeaa Laiduntavat kotieläimet alueellisesti keskittyneitä Tiedon puute käytännön hoitotoimista tai tukimahdollisuuksista Tukipolitiikka sektoroitunutta ja luonnonhoitoon tarkoitetut tuet edelleen marginaalinen osa tukijärjestelmiä Integroidussa kasvinsuojelussa biologisia mekanismeja ei osata hyödyntää ja markkinoida tai eri vuorovaikutussuhteita ei edes tunnisteta TARVITAAN: Maiseman ja luonnonhoidossa kokonaisvaltaista, sektori-ja maanomistusrajat ylittävää yhteistyötä. Vesienhoidossa valuma-alueajattelua
Esimerkkejä luonnonhoidon hyödyistä tilojen talouteen
Maaseutuyrittäjän mahdollisuudet luonnonhoidossa Maisemaurakointi Koneurakointi (niitto, kosteikkojen kaivuu) Energianpuun korjuu ja myynti Pölyttäjäpalvelujen tuotanto ja luontainen kasvintuhoojatorjunta Luonnonrauha, matkailu, green care Peltodiilit
Yhteistyöllä elinympäristöjä peltolinnuille: maisematason luonnonhoidon esimerkki, Kauhajoki, Kainasto Kuva Sakari Mykrä
Hyöty, ilo ja eurot irti luonnonhoidosta Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Perinnebiotoopit Kylät Natura-alueet Alkuperäislajit ja lajikkeet Pohjoisen luonnon markkina-arvo Riistaruoka
Kiitos! Kimmo Härjämäki Projektipäällikkö JÄRKI Luonto ja riista Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Puh. 044 5585 015 kimmo@luontojariista.fi www.jarki.fi Kuva Eija Hagelberg
CAP 2014-2020 luonnonhoidon näkökulmasta
Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän säilytys Ympäristösitoumuksen valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösopimukset -Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla -Lietelannan sijoittaminen peltoon -Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet -Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Ravinteiden tasapainoinen käyttö > edellytys lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnalle: - Peltoluonnon monimuotoisuus -Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Kosteikkojen hoito -Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito - Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot -Alkuperäisrotujen kasvattaminen Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset), maatalousmaan säilyttäminen Viherryttämistukeen kuuluvista vaatimuksista ei makseta ympäristökorvauksia
Tiedonjanoisilleohjelmatekstit http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/le xuriserv.do?uri=oj:l:2013:34 7:FULL:FI:PDF http://maaseutu.fi/fi/index/maaseudunkehitta misohjelmat/ohjelmakausi/valmistelu.html
Viherryttäminen
Viherryttämisen 3 kulmakiveä 1) Kaikki alueet: pysyvä nurmi säilytettävä 2) Peltovaltaiset alueet 62 leveyspiirin eteläpuolella tilakoon ja nurmivaltaisuuden (yli vai alle 75 % nurmea) perusteella määrittyy ekologisen alan (5 %) tarve. Pienet tilat, isommat yli 75 % nurmitilat vapautunevat. Todennäköisesti vain etelä-ja lounais-suomessapakollista 3) Viljelykierron monipuolistaminen POSITIIVINEN VIESTINTÄ OLENNAISINTA, JOTTA VIHERRYTTÄMISESTÄ EI TULE PAKKOPULLAA!
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito uudistuksia ja tavoitteita: Sopimuksissa (5-vuotiset) yhdistetty perinnebiotooppien hoitosopimukset muihin luonnon-ja maiseman monimuotoisuuden edistämissopimuksiin Maltillisena tavoitteena 45 000 ha sopimuksien piiriin Priorisoiduille kohteille korotettu tuki (valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit) Sopimusta voi hakea, vaikkei ole sitoutunut ympäristökorvauksen perusosaan Erinomainen lisä! Vähentänee myös yhdistystenosalta turhaa byrokratiaa ja muodollisuuksia
Mikä ei käy? Alueet jotka ovat ensisijaisesti metsätalouskäytössä. Pihanurmikoita tai puutarha-ja puistokäytössä olevat alueet Laajat yhtenäiset avokalliot Latojen säilytys, ylläpito tai kunnostus Monimuotoisuuden ja maiseman kannalta olennaisia joten projekteihin kannustaminen muuta kautta!
Huomionarvoisia muutoksia lumo-tuissa Kiinteät tukitasot Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta tulee niittää tai raivata vähintään joka toinen vuosi ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä (muistettava hoitosuunnitelman teon yhteydessä!) Saarekkeet muutosvaatimuksista huolimatta max. 1 ha Pienten perinnebiotooppien tuki poistuu
Suurpetoaidat perinnebiotooppien osana ympäristöinvestointeja Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn ehdotusluonnoksessa mainitaan petoaidat Nyt muodossa: Toimenpiteellä vastataan myös maatalousluonnon monimuotoisuuden hoidon erityistuen sopimusalueilla sopimuskauden aikana esille nouseviin merkittäviin kunnostustarpeisiin, joita ei ole ollut mahdollista ennakoida hoitosopimusta tehtäessä ja jotka merkittävästi vaikuttavat sopimusalan hoidon onnistumisen edellytyksiin (esim. petoaidat). Siis mahdollista kesken perinnebiotooppisopimuskauden, mikäli petovahinkouhka ilmenee
Kosteikkojen ympäristöinvestoinnit ja hoitosopimukset Kosteikkoinvestointien ja hoitosopimusten valuma-alueiden peltoprosentti tippuu 20 10%:iin. Tämä merkittävä edistysaskel, koska ed. ohjelmakaudella tämän täyttymisen kanssa ollut ongelmia, vaikka muuten olisi ollut monimuotoisuuden tai vesiensuojelun kannalta erittäin tärkeä kohde 0,5 % kosteikkopinta-alavaatimus valuma-alueen pinta-alasta säilyy edelleen, mutta siihen tulossa hyviä lievennyksiä: Ehdoista voidaan poiketa, jos kyseessä on: paikallinen voimakas maatalouden kuormitus, suojavyöhyke-, luonnon monimuotoisuus tai kosteikkoyleissuunnitelmissa esitetty kohde tai kohde, jonka ELY-keskuskatsoo muutoin tehokkaaksi maatalouden vesiensuojelun tai monimuotoisuuden edistämisen vuoksi. Jos kosteikon hoito-ja reuna-alueet halutaan pitää pellon kirjoissa, tulee ne toteuttaa esim. luonnonhoitopellon tai suojavyöhykkeen avulla Kosteikkojen hoitosopimuksiin (vuosittainen huolto-ja hoitotyö) kiinteä tukitaso (luovutaan kustannuslaskelmista)
Kurki-, hanhi-ja joutsenpellot 5-vuotinen aivan uusi sopimusmuoto Lintujen ruokailu-, levähdys-ja muuttoalueille tehtävän sopimuksen tulee sisältää edistettäville lintulajeille soveltuvan, siemensatoa tuottavan kasvuston viljelyä + mahdollisesti ruokintaa Sopimusalueen keskiosiin tulee perustaa nurmikasvusto, joka niitetään lintujen laskeutumisen helpottamiseksi. Peltolohkoihin rajoittuviin lohkon reunoihin ei-kiinnostavaa kasvia linnuille Yksivuotisen kasvin kasvusto perustettava vuosittain Sopimusaluetta hoidettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Kasvusto on korjattava tai syksyllä niitettävä lintujen ruokailun helpottamiseksi. ELY-harkinta, lohkon paikan vaihto kesken tukikauden. Tavoite 800 ha?
Monimuotoisuuspiennar Mahdollista perustaa mille tahansa reunalle peltolohkosta keskimäärin 3 m kaista Kaista voi kasvaa luonnonkasveja, se voidaan kylvää LHP-kasveilla tai se voi olla talven yli jätettävä puimattoman viljan kaista. Puimaton viljakaista periaatteessa monimuotoisuuden kannalta koko järjestelmän merkittävin pieni, mutta tehokas parannus
Ympäristönhoitonurmet - Suojavyöhykkeet - Ympäristönhoitonurmien suojavyöhykkeet kohdennetaan hyvää heikommassa tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla oleville pelloille, jotka sijaitsevat vesistöjen ja valtaojien varsilla - Lisäksi koko maahan Natura 2000 -alueiden ja pohjavesialueiden peltolohkoille sekä ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon rajautuville peltolohkoille. (Tiedot mahdollisesti suoraan VIPU-karttoihin? ) - Uusia aloja voi ilmoittaa vain 1., 2. ja 3. sitoumusvuonna.
Luonnonhoitopellot ympäristötuen onnistunut esimerkki
Luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Yksinkertaisempi ja joustavampi kuin erityistuet - toimiva pellolle kohdistuva monimuotoisuustoimenpide Hakeminen kasvulohkolomakkeella mielekästä Ohjaa riistaeläimiä pois teiden läheisyydestä Epäselvyyttä ehtojen ymmärtämisessä, liian monia vaihtoehtoja? Melko toteutuskelpoinen viljelijälle. Joitakin agronomisia ongelmia kasvustojen onnistumisessa Siementen saatavuus osin heikko (niittykasvit)
Kerääjä-ja aluskasvit
Kiitos! Kimmo Härjämäki Projektipäällikkö JÄRKI Luonto ja riista Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Puh. 044 5585 015 kimmo@luontojariista.fi www.jarki.fi Kuva Eija Hagelberg