Miksi monialaista yhteistyötä tarvitaan työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa? Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy
Sidonnaisuudet Oorninki Oy, kuntoutuslääkäri, kouluttaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Kela, asiantuntijalääkäri Pohjoinen asiantuntijalääkärikeskus (osa-aikainen) STM, selvityshenkilö Osatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet 24.4.2018-31.10.2018 Neural Oy, hallituksen jäsen
Monialaisesta yhteistyöstä tänään Miksi (=pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja palvelut) Asiakasesimerkki Mitä? (=sisältö, osaaminen) Miten mahdollistetaan? (rakenteet, prosessit ja johtaminen)
Pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä (Aho, Mäkiaho 2016) Työelämän ulkopuolella 1/3 1/3 1/3 Vajaa ½ yli 5v. työttömänä 10% ei ole ollut koskaan töissä Kroonisesti (2v.) työttömät, n. 1/3 kaikista työttömistä 1/3 vaihtuu vuosittain, Runsas 10% palaa vakaalle työuralle 36%:lla jatkuu 5v. kuluttua
Työttömät ja terveyspalvelut Työttömät käyvät vastaanotoilla selvästi vähemmän kuin työssä olevat. Mitä pitempi työttömyys, sen vähemmän vo-käyntejä (Lappalainen ym. 2018) Terveystarkastukset eivät ole riittävä keino työttömien terveyden tai työkyvyn tukemiseen (Kerätär 2016, Lappalainen 2017, Romppainen 2014) Lääkäreiden työkyvyn arvioinnin osaamisessa on vakavia puutteita Miksi vähäisiä lääkäriresursseja pitäisi ohjata työttömien palveluihin?
43 000 työtöntä etuus- ja palveluloukussa Pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 81 000/kk (1-6/ 2018) Joka viidennen pitkäaikaistyöttömän (n. 16 000) työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla tai kuntoutuksella Lähes joka kolmas (n. 27 000) pitkäaikaistyötön on työkyvytön Eniten on mielenterveyden sairauksia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä monisairaita 27 000 työkyvyttömän työttömän työmarkkinatuen kustannukset 227 miljoonaa /v
Kuntoutuksen näkökulmasta Osa henkilöistä ei tunnista ongelmia toimintakyvyssään, vaikka ne olisivat graavejakin Osa henkilöistä pitää asian omana tietonaan ja yrittää pärjätä (häpeä, syyllisyys, itse pärjäämisen tarve) Kuntoutuspalvelujen saaminen edellyttää toimintakyvyn heikkouden ja sairauden/diagnoosin tunnistamista ensin Terveydenhuoltopalvelut lähtevät siitä, että asiakas hakeutuu ja pyytää palvelua Syrjäytymisen ilmiössä mukana myös sosiaali- ja terveyspalvelujen piirteet, jossa odotetaan että asiakas on aktiivinen / osaa / tietää hakea palvelua
Liisa, s. 1966 Kokki 1983 Vaiheompelija 1985 Suurtalouskokki 2001 Keittiötyössä 1980-luvulla jaksoja Vaiheompelijana 1987-90 Kokkina 3kk-1v. useita jaksoja 1990-1999 Kuntouttava työtoiminta ym. 2007-2017 työvalmennuspajalla Paniikkihäiriö dg v. 1999 Lääkitys v:sta 2008 Käyntejä harvakseltaan mtt:ssä v:sta 2003 Työttömien terveystarkastuksissa v. 2006, 2013 Paniikkihäiriö kuntouttavaan työtoimintaan, yksilövalmennusta Puolison ja aikuisten lasten lisäksi ei sosiaalisia kontakteja Ei pysty / halua tavata ihmisiä 10/2017 Kuntouttava työtoiminta kestänyt 10 vuotta??? Mtt:oon, onko työkyvytön? On, b-lausunto eläkettä varten -Sv-päivärahan hylky Yksilövalmentajan ja kuntouttavan ohjaajan raportti: -sosiaalinen toimintakyky kohentunut v:sta 2007 -erittäin hyvä osaaja, työn jälki hyvä -harjoitellaan kaupassa käyntiä ja asiointeja -ei pysty lähtemään muualle kuin kuntouttavaan työhön Kuntoutuslääkärin vo:lla 3/2018 -mukana yksilövalmentaja -jännittää vastaanotolla, mutta vuorovaikutus sujuvaa - Työpäivän jälkeen oli virkeä olo ja jaksoi tehdä kotitöitäkin. Kuntouttavan loputtua ei jaksa enää mitään ja tullut itsetuhomietteitä -Työkykyinen? -Millä toimilla voidaan työkykyä kohentaa?
Toimintakyvyn tukeminen prosessina järjestelmästä nähtynä Tunnistetaan heikentynyt toimintakyky Selvitetään kuntoutustarve ja mahdollisuudet Tehdään kuntoutussuunnitelma Toteutetaan suunnitelma(t) Arvioidaan ja seurataan Lähiohjaus ja kannattelu Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten?
Huolten harmaa vyöhyke Kaikissa asiakastapaamisissa silmät ja korvat auki Poikkeavat, huolta aiheuttavat omat havainnot Työ- ja koulutushistorian piirteet Miten kuntouttava työtoiminta sujuu? Sosiaalinen toimintakyky, sos. verkosto, kyky hoitaa asioitaan vrs. normaali Erityishavainnot nuorella
Omat havainnot, esimerkkejä Asiakas ei sitoudu eikä tule sovitusti paikalle Herättää oudon vaikutelman Palveluissa kierretään kehää En keksi, miten edetä Työnhaku mennyt usein poikki Asiakas ei ole pystynyt hoitamaan asiointejaan Vaikuttaa siltä, ettei asiakas aina ymmärrä
Huolet nuoresta, esim: Peruskoulun suorittamisessa ollut isoja vaikeuksia tai suorittanut sen mukautetusti Useita toisen asteen koulutusten keskeytymisiä Mikään ei kiinnosta Saman ikäisiä kavereita ei (juurikaan) ole Ei tulevaisuuden suunnitelmia Itsenäistyminen tyssännyt
Työvoimaura Työvoimaura Salpautunut työvoimaura =Umpikuja jo työuran alkaessa (Sepponen K. sovell) Katkennut työvoimaura =Pitkän työuran jälkeen stoppi eikä paluu työmarkkinoille tahdo enää onnistua Epävakaa työvoimaura =Työura lyhyt ja katkonainen, tuettuja työllistymisiä paljon Vakaa työvoimaura = ei merkittäviä katkeamia opinto- ja työuralla, työttömyyttä alle 1 v.
Toimintakyvyn arvioinnin intressi? 1.Kuvata toimintakyky sosiaalivakuutuksen etuuksien hakemista varten Yhteiskunnan järjestelmästä lähtevä kontrollointi ja säätely taustalla Lähtee diagnoosista: vika, vamma, sairaus Tavoitellaan objektiivista havainnointia (luonnontiede), asiakas on kohde 2. Tunnistaa toimintakyvyn heikkoudet ja vahvuudet kuntoutussuunnitelman pohjaksi Biopsykososiaalinen ihminen Lääkäri: Onko heikentyneen toimintakyvyn taustalla jokin sairaus? Tavoitellaan asiakkaan tilanteen ymmärrystä jatkosuunnitelmia ajatellen Ohjauksellinen ote, asiakas on yhteistyökumppani
Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi? Kerätär 2016 Kerätään informaatio asiakkaan toimintakyvyn historiasta ja siinä esiin tulleista häiriöistä ja voimavaroista käytännön työssä selviytymisestä ja työllistymisyrityksistä, aiemmasta terveydentilasta, hoidoista ja kuntoutuksesta asiakkaan motivaatiosta (käsitykset halusta, pystyvyydestä ja mahdollisuuksista), toiveista sekä kokemistaan ongelmista tai oireista ja toimintakyvystä kliinisillä havainnoilla ja tutkimuksilla Lääkärin tehtävä on selvittää, onko toimintakyvyn heikkenemisen taustalla jokin sairaus ja mikä on tämän sairauden hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Kokonaistulkinta pohjautuu kerätyn informaation lisäksi tietoon ja ymmärrykseen asiakkaan lähtökohdista ja kontekstuaalisista tekijöistä. Laaditaan dokumentit ja lausunnot.
Työelämävalmiudet Työaikojen noudattaminen Työpaikalle sopiva ulkoasu Käyttäytyminen ja toisten kohtaaminen Työssä selviytyminen, esimiehen havainnot 1 2 3 4 5 Työpaikan pelisääntöjen noudattaminen /alaistaidot muu (mikä?) Toiminta työssä Ohjeiden ymmärtäminen Ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteisuus Kyky itsenäiseen työskentelyyn Kyky tehdä työ tavanomaisen perehdytyksen jälkeen Työtaidot Työmotivaatio ja aktiivisuus Stressinsieto Muu (mikä?) Työssä näkyvä terveys Työssä vaadittava fyysinen suorituskyky muu (mikä?) Käsitykseni selviytymisestä vastaavassa avointen työmarkkinoiden työssä Työelämävalmiudet Toiminta työssä Terveys / työkunto muu (mikä?) X X X X X X X X X X X X X X X x
Sosiaalinen toimintakyky Elämänkulku ja nykytilanne Sosiaalinen verkosto Arkiselviytyminen ja asiointi Asiakkuudet Toimeentulo ja taloudellinen tilanne Päihteiden käyttö
Asiakkaan motivaatio Halu/motivaatio 0-10? Käsitys pystyvyydestä 0-10? Käsitys mahdollisuuksista 0-10? Jarruttavat tekijät? Tukevat ja vahvistavat tekijät?
Vaativia työkykyarvioitavia Erilaisista kehitys- ja neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät Krooniset kipupotilaat Somatoformiset tilat Monisairaat, kaksoisdiagnoosin omaavat Persoonallisuushäiriöiset Päihderiippuvaiset o Näitä kaikkia on työttömissä paljon
Terveydenhuollon ja lääkärin rooleista Terveydenhuollon paikallinen strategia? Väestössä on huonosti voiva /enemmän sairastava ryhmä, joka ei ole asianmukaisten palveluiden piirissä ja on lisäksi kunnille kallis Aktiiviset toimet ovat tarpeen Lääkäri on keskeinen toimija työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviossa Kun on työryhmä, ei tarvitse tuntea osaamattomuutta -kollegan kokemus Monialaisella työlle luotava rakenteet. Ei onnistu normaalin vastaanottotyön puitteissa.
Monialaisen yhteistyön rakenteesta ja johtamisesta
Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus, neuvolat, mtt Työpaikat ja työterveyshuolto Opiskelu ja koulu Asiakas ja perhe Nuorisotyö ja etsivä nt Typ Työpajat ja kuntouttava tt Tetoimisto Aikuissosiaalityö Lastensuojelu ja perhetyö Päihdehuolto Muut?
Monialaisten palveluiden järjestäminen Lainsäädäntö Monialaisten palveluiden alueellinen johtaminen Palveluyksikkö 1 Yhteiset toimintatavat, osaaminen, resurssit ja työn tekemisen edellytykset Palveluyksikkö 2, 3, 4 jne
Yhteistyö yhteisen toimijuuden kehittyminen? (Väyrynen ja Lindh 2013) Jaettu tieto ja keskinäinen vuorovaikutus Yhteiset tehtävät ja yhteensopivat tavoitteet Yhteensovitetut strategiat ja yhteinen päämäärä Yhteinen rakenne ja kulttuuri Yhteistoiminta Koordinoitu toiminta Yhteistyö Yhteistoimijuus Vähäinen Yhteinen toimijuus Korkea
Monialaisesta yhteistyöstä Vaikeaa Jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin ja pärjätä itse Pelkoa? Olenko osannut tehdä oikein? Kilpailu siitä, kuka oikeasti tietää asiakkaan asiat Työpaine Omaa osaamista vaikea tunnistaa ja tuoda yhteistyöhön Monialainen ryhmä ryhmädynamiikan lait koskevat myös ammattilaisryhmiä!
Vääriä oletuksia Lääkäri: sosiaalityön tehtävä on auttaa kun asiakas hakee etuuksia Te- ja sos: varataan aika lääkärille kun tarvitaan työkyvyn arviointia Verkosto: Kelaa tarvitaan monialaiseen yhteistyöhön kun mietitään, mitä etuuksia voisi saada
Selvityshenkilöt: Ehdotuksena Työkykyohjelma 1. Työkykypalvelut uudistetaan 1) Uudistetaan työkykypalvelujen prosessi ja palvelujärjestelmä 2) Selkeytetään rakenteita monialaisten palvelujen integraation johtamisessa ja vastuissa 3) Lisätään osaamista monialaisten palveluiden toteuttamiseen ja johtamiseen 2. Luodaan uusia osallisuutta tukevia ratkaisuja työmarkkinoille 3. Etuuksia ja palveluja tarkasteltava kokonaisuutena https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/3022628/osatyokykyisten+reitit+ty ollisyyteen+%28002%29.pdf/c7c62c6e-293b-6122-5cce- 83b107454e6b/Osatyokykyisten+reitit+tyollisyyteen+%28002%29.pdf.pdf
Työkykypalveluiden prosessi ja palvelujärjestelmä 1. Tunnistetaan monialaisen arvioinnin tarpeessa olevat 2. Nimetään vastuullinen asiakasohjaaja / taho 3. Arvioidaan työ- ja toimintakyky, kuntoutus- ja palvelutarve Perustasoinen monialainen arviointi Työkykykeskus: erityisosaamista edellyttävä monialainen arviointi Osaamisen kehittäminen niin palveluissa kuin niiden monialaisessa johtamisessa
Monialaisen prosessi TYP:stä alkaen Ohjaus asiakkaaksi TYP Työkyvyn arviointi Eläke Kartoitusjakso Työllistymis tä tukevat toimet Sisältö? Ketkä? Työ
Yhteenvetoa Miksi? Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ja palvelutarpeita ei tunnisteta, mutta se on mahdollista joka luukulla Miten? 1. monialaiseen asiakastietoon pohjautuen 2. tämänhetkinen toimintakyky 3. toiminta- ja työkyvyn tukemisen mahdollisuudet ja ennuste Osa tarvitsee tiivistä rinnalla kulkijaa ja yhteistyön koordinaatiota Edellytyksenä: eri sektoreiden yhteistyötä ja tämän yhteistyön parempaa johtamista Tämä on palveluiden integraatiota!