KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET. Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund 20.1.2011

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KESKI-SUOMI ICT MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE... 4 2.1 Hankkeen ohjaus... 4 3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS... 5 3.1 Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli... 5 3.2 Henkilöstö ja osaaminen... 6 3.3 Infrastruktuuri... 7 3.4 Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne... 8 3.5 Keskeiset sovellukset... 9 3.5.1 Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta... 13 3.5.2 Kehityshankkeet... 13 3.5.3 Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä... 14 3.6 Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä... 15 3.7 ICT:tä hyödyntävät yritykset... 16 3.7.1 Selvityksen lähtötilanne... 16 3.7.2 Haastattelujen tulokset ja päätelmät... 17 3.7.3 ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa... 17 3.7.4 ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla... 18 3.7.5 Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö... 19 4 STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET... 20 4.1 Prioriteetti 1 toimenpiteet... 20 4.2 Prioriteetti 2 toimenpiteet... 23 4.3 Prioriteetti 3 toimenpiteet... 24 REFERENSSIT JA LÄHTEET... 26 LIITTEET... 27 Liite 1. Keski-Suomi ICT - strategiset kymmenen tavoitetta ja vastaavat toimenpiteet... 27 Liite 2. Kunta ICT -haastattelulomake... 29 Liite 3. Keski-Suomen ICT-palveluratkaisut nykytilakartoitus -lomake... 32 Liite 4. Kysymykset toimialajohtajahaastatteluihin - ICT:tä hyödyntävät yritykset.. 33

3 1 JOHDANTO ICT-ala on voimakkaassa muutostilassa sekä yrityssektorilla mutta myös julkisessa taloudessa. Yritykset ja julkishallinto tarvitsevat menestyäkseen toimivia ICT-palveluja. ICT-ala on myös jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta myös kuntarakenteet muuttuvat yhdistymisten, liikelaitosten syntymisten ja myös valtakunnallisten hankkeiden vaikutusten kautta. Valtiovarainministeriön viime vuonna julkaiseman ICT-raportin mukaan julkishallinnon ICT-kulut olivat 1,8 % valtion budjetista (Valtiovarainministeriön JulkIT-foorumi 2.6.2010, Yrjö Bensonin esitys). Kuntien tulojen kasvu ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin mitä menot ovat kasvaneet. Kuntien käyttökustannusten kasvu oli vuonna 2008 7,7 % ja vuonna 2009 kasvu hidastui ollen kuitenkin 3,8 % (Tilastokeskus, julkistus 5.11.2010). Kunnilla ja julkisella sektorilla on paineet saada kustannusten kasvu kuriin. Yksistään ICT-kustannukset vuodessa ovat julkishallinnon alueella 2,1 mrd. euroa (VM raportti, 2009). Kuitenkin on muistettava että ICT-ratkaisut ovat pitäneet tuottavuuskehitystä positiivisena 10 viime vuoden aikana ja mahdollistaneet talouden kasvun sekä kehittyneissä mutta myös kehittyvissä talouksissa. Keski-Suomen maakunta on pysynyt suhteellisen hyvin valtakunnallisessa ICTkehityksessä mukana. Esimerkiksi ICT-ala on liikevaihdolla mitattuna vuosina 2000 2008 kasvanut Keski-Suomessa (70 %) selkeästi muuta maata (40 %) nopeammin (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset). Tosin maakunnan sisällä on eroja eri alueiden välillä. Jyväskylän seutu on muuttovoittoista, kun taas osassa pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kunnista vuosittainen väestönkehitys on ollut vuosittain laskeva. Maakunnan elinkeinoelämä keskittyy suurelta osin Jyväskylän seudulle mutta huomioitavaa on, että kunnissa on runsaasti pienimuotoista elinkeinotoimintaa harrastavia yrityksiä, mm. maatilat, jotka hyödyntävät nykyaikaisia ICT-ratkaisuja siinä missä kansainväliset yrityksetkin. Keski-Suomessa on otollinen tilanne alan koulutuksen suhteen, koska meillä on vahva yliopisto informaatioteknologian tiedekuntineen sekä ammattikorkeakoulu ja ammatilliset oppilaitokset, joissa koulutetaan tulevaisuuden osaajia ja tehdään alaan liittyvää tutkimusta ja projekteja. Tehdyn selvityksen mukaan (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset) jopa 85 % ICT-alalla työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista oli koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän Yliopistossa. Keski-Suomessa edellinen strategian laadintahanke on ollut vireillä vuosina 2004 2005, jolloin kartoitettiin laajemmin eri toimialueet. Keski-Suomen liitto käynnisti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa kesäkuussa 2010 Keski-Suomi ICT maakunnallinen ICTstrategia -hankkeen. Työn sisältö on keskittynyt kuntien tietotekniikan rakenteiden ja ratkaisujen kartoittamiseen maakunnassa sekä tärkeimpien kehityssuuntausten ja toimenpiteiden määrittämiseen.

4 2 KESKI-SUOMI ICT MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE Tässä raportissa panostamme ensisijaisesti kuntasektorin ongelmien kartoittamiseen ja ratkaisumallien esittämiseen. Osana työtä on kartoitettu myös ICT:tä hyödyntävien yritysten haasteet ja mahdollisuudet yrityskyselyllä (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset) sekä maakunnallisten klustereiden vetäjien kanssa käytyjen haastattelujen perusteella. Raportin laadinnan aikana jokaisen Keski-Suomen kunnan johdolle ja/tai ICT-vastaaville on tarjottu mahdollisuus käydä läpi nykytila sekä kartoittaa parhaat ratkaisumallit nykytilan haasteisiin. Olemme syksyn aikana myös olleet yhteydessä sekä Valtiovarainministeriön KuntaIT-organisaation sekä SITRA:n vetämän Kuntien Palvelukeskus ICT -hankkeen suuntaan. Raportissa ICT:tä hyödyntävät yritykset on kartoitettu toimialoittain ja kuntien haastatteluissa on myös laitettu erityinen huomio yritysten kuntien suuntaan esittämiin tarpeisiin. Keski-Suomen ICT-yritykset sekä turvaklusteri on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, koska samanaikaisesti tämän hankkeen kanssa oli menossa Jyväskylä Innovationin vetämänä Jyväskylän ICT-yritysten tulevaisuudennäkymät -hanke sekä Jyväskylän yliopiston vetämänä hanke Keski- Suomessa olevien turvaklusterin toimijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamiseksi. 2.1 Hankkeen ohjaus Hanke käynnistettiin maakuntaliiton toimeksi antamana ja jo alkuvaiheessa halusimme hankkeelle toimivan ohjausryhmän. Ohjausryhmässä oli seuraavat jäsenet: Sirniö Teppo, Petäjävesi (pj) Tuula Hakkarainen, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Arto Jalkanen, Jyväskylä Juha Järvi, Keulink Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Peräaho Pirjo, Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Kari Halttunen, Jyväskylä Innovation Jouko Nieminen, Jyväskylän yliopisto Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto Jukka Heikkilä, Jyväskylän yliopisto Harri Hyvönen, Jyväskylän yliopisto (esittelijä) Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa hanketta ja seurata, että hanke toteutuu suunnitelman mukaisesti, sekä tarvittaessa avustaa ja opastaa ongelmatilanteissa. Ohjausryhmässämme on ollut myös laajasti eri alojen asiantuntijuutta, joten hankkeen toteuttajat ovat saaneet arvokasta palautetta sisällöstä sekä strategisista ICT-linjauksista maakunnassa. Ohjausryhmälle kokoontui kolme kertaa hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen varsinaiset tekijät olivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Harri Hyvönen (hankevastaava), Jouko Nieminen sekä Henri Fagerlund.

5 Tämä raporttiversio on hyväksytty ohjausryhmässä 14.1.2011. Se on ollut kommentoitavana loppuvuoden 2010 aikana lähes 100 ICT-alan ammattilaisella ja päättäjällä, jotka ovat tuoneet oman lisänsä sisältöön. Tämän lisäksi hankkeen oleellinen sisältö, huomiot ja toimenpiteet on esitelty noin kymmenessä asiantuntijafoorumissa ennen raportin lopullista laatimista. 3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin tulevat vaiheet. Alustavien keskustelujen perusteella huomattiin, että selkeää yhteistä näkemystä siitä mikä kuntasektorin ICT-tila on, ei ollut kootusti selvillä. Suoritimme suhteellisen laajan kartoituksen siitä mikä tällä hetkellä on kuntien ICT-rakenne, henkilöstö ja organisoituminen, sovellusten tilanne, miten sovellukset palvelevat kuntien palveluprosesseja, infrastruktuurin tila, yhteistyö valtakunnallisten toimijoiden kanssa sekä myös miten yritysyhteistyö toimii ICT-alueella. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena, jossa kaikilta Keski-Suomen 23 kunnalta kysyttiin samat kysymykset. Kysymyksiä oli kaikkiaan 74 ja tämän lisäksi haastattelijat kirjasivat kommentit ylös. Kunnista osallistuivat ICT-asioista vastaava(t) henkilö(t), joissakin hallintopäällikkö, talousjohtaja sekä ilahduttavan monessa haastattelussa mukana oli myös kunnanjohtaja. Tulokset saatiin osaksi haastattelujen perusteella, jotka kestivät noin 2-3 tuntia sekä osa kunnista palautti kyselyn ilman haastattelutilaisuutta. Haastatteluissa tuli selkeästi esille Keski-Suomen kuntien erilaisuus. Jyväskylä on Keski-Suomen kuntakartalla suuruudessaan omaa luokkaansa. Toisaalta maakunnassa on myös hyvin pieniä kuntia. Täten haasteita, niiden ratkaisuja ja mahdollisuuksia panostaa kehittämiseen ei voi laittaa täysin samaan ratkaisumalliin. 3.1 Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli Hieman yllättävänä voidaan todeta, että kuntien ilmoittamat ICT-menot (työasemat, lisenssit, henkilökulut, tietoliikenne, puhelinkulut) olivat keskimäärin vain 0,92 % kunnan koko budjetista. Yleisesti yrityssektorilla panostus oli 4-5 % yrityksen liikevaihdosta ja valtion tietohallinnon menot 1,8 % kokonaisbudjetista vuonna 2009. Kuntien ICTkulujen suuruusluokka vaihteli runsaasta 100 000 eurosta aina tasolle 10 milj. euroa (Jyväskylä). Jotta kunnan palveluprosessit toimisivat, ei erityisesti pienten kuntien panostusta ICT-toimintoihin juuri voida vähentää. Suurin osa kuntien ICT-kuluista, noin 70 %, menee hankintoihin. Osa kunnista on liittynyt KL-Kuntahankintoihin ja saanut siitä merkittävää hyötyä. Jyväskylän seudulla on toiminnassa Jyväskylän hankintarengas, joka tekee yhteishankintoja alueellisesti yli kuntarajojen ja siten parantaa hankintatoimen tehokkuutta myös ICT-hankinnoissa. Kuntien ICT-hankintojen kustannukset jakaantuvat keskimääräisesti kaikkien kuntien osalta kuvan 1 mukaisesti.

6 ICT osa alueiden kustannusosuudet EOS 3 % Konsultointi 5 % IT palvelut 30 % Tietoliikenne 19 % Laitteet 19 % Ohjelmistot 24 % Kuva 1. Keski-Suomen kuntien kustannusosuudet Hallintomalli nähtiin kuntien palautteen mukaisesti olevan kouluarvosanalla mitattuna (asteikko 4-10) suhteellisen hyvä (numero 8), joskin vaihtelua esiintyi. Pienemmissä kunnissa ICT-hallinto oli yleisesti joko kunnanjohtajan, talouspäällikön tai hallintojohtajan vastuulla. Pienemmissä kunnissa on yleensä palkattu joko kunnan oma henkilö yleisesti ATK- tai ICT-suunnittelijan vakanssille tai ICT-osaaminen ostetaan kokonaan ulkoa, lähinnä paikallisilta pieniltä toimijoilta. Kaikkiaan 35 %:ssa kunnista ICTpäällikkö oli nimetty, tosin osassa kuntia ICT-päällikön toimi oli yhdistetty esim. talouspäällikön tehtävään. ICT-päällikön vakansseja on lähes yksinomaan isoissa kunnissa. Mielenkiintoinen mitattava aihe oli kehityspanoksen ja palveluiden tuotannon välinen suhde kokonaiskustannuksista. Merkillepantavaa on, että kuntien kehityspanostus on noin 15 % kokonaiskustannuksista ja toisaalta palveluiden tuotantoon menee 85 %. Vertailun vuoksi Valtionhallinnossa kehityspanoksen suhde käyttöön, tukeen, ja ylläpitoon verrattaessa on arvioitu vuonna 2010 olleen 25/75 % (JulkIT-foorumi 2.6.2010, Yrjö Bensonin esitys). Nykyisellä kehityspanostuksella monessa Keski-Suomen kunnassa pystyttiin tekemään välttämättömimpiä uudistuksia, joista ajankohtaisimpia oli mm SEPA/IBAN maksuliikennemuutos, joka nieli pienimpien kuntien vuoden kehityspanoksen lähes kokonaan. 3.2 Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstön ikäjakaumaa ei selvitetty kartoituksissa, mutta ICT-osaajapuolella tulee olemaan tarpeita uudelle osaamiselle sekä myös uusille ICT-ammattilaisille. Vaikkakaan Keski-Suomen kuntien ICT-henkilöstössä ei nähtävästi tapahdu merkittävää eläköitymistä, osa kunnista suunnittelee lisäävänsä ICT-henkilötyötä. Julkis- ja kuntahallinnon ICT-toimintojen osalle on tullut tai tulossa lähivuosina uusia haasteita, mm. yhteentoimivuuslaki (2011), tietoturva-asetus (2010 alkaen) sekä EU:n sähköisten palvelujen yhteentoimivuus-direktiivi (2012) sekä laajakaista-hanke (2011 2015). Uusien kuntasektorin ICT-työtekijöiden arvioitu määrä tulevina vuosina on maksimissaan keskimäärin kymmenen henkilön tasoa, huomioiden myös henkilöstön vaihtuvuus, mikä vastaa noin 10 %:a koko kuntasektorin ICT-henkilöstöstä. Kun lasketaan mukaan sai-

7 raanhoitopiiri ja muut suoraan Keski-Suomea palvelevat julkishallinnon toimijat, niin arvioitu yhteenlaskettu tarve on yli kymmenen uutta ICT-työntekijää. Jos huomioidaan lisäksi maakunnassa toimivat valtakunnalliset julkishallinnon ICT-organisaatiot (mm. KELA, Puolustusvoimat), niin yhteenlaskettu uusien ICT-työntekijöiden tarve on jo yli viisikymmentä ammattilaista vuosittain. Kuntien osalta suuri riski on jakauma ICT-henkilöstö suhteessa kunnan työntekijämäärään 1/266 (n. 0,4 %). Panostus omaan henkilöstöön on suuremmissa verrokkiyrityksissä jopa noin kymmenkertainen ja oli valtiohallinnossakin 3,6 % vuonna 2008. Riski on erittäin suuri myös jatkuvuuden kannalta, koska varsinkin pienissä kunnissa ICTosaaminen oli hyvin keskittynyttä ja korvaajaa kunnan ICT-osaajalle ei ollut tunnistettavissa. Tämä koski varsinkin niitä kuntia, joissa suurin osa palveluissa tuotettiin itse ja ostettujen ICT-palveluiden osuus oli vähäinen. Tärkeä osa tiedon keruuta oli osaamistarpeen kartoitus. Osaamiskartoituksessa tarpeita kunnissa nousi esille seuraavasti: Paljon o Tiedon johtaminen o IT-hankintojen osaaminen o Asiantunteva käyttötuki Jonkin verran o Arkkitehtuuri o Projektien johtaminen o IT-tuotannon johtaminen Vähän o IT:n johtaminen o Järjestelmien kehitys o Järjestelmien käyttöönotto 3.3 Infrastruktuuri Kuntien välisiä infrastruktuuri-ratkaisuja oli tehty erityisesti pohjoisessa Keski- Suomessa, jossa kahdeksan kuntaa oli tehnyt yhteisiä ratkaisuja. Tällä alueella palvelimet on keskitetty sekä kuntien välinen verkko on yhteinen. Suurin osa kunnista kuitenkin ylläpitää ja hankkii perusinfrastruktuurinsa (palvelimet, verkot, työasemat) itse. Laajakaistastrategia on tehty maakunnassa jo vuonna 2004, mutta sen eteneminen on ollut hidasta. Kuntien tilanne ja suhtautuminen laajakaistastrategiaan vaihtelee laajasti, koska esim. Muurame ei näe juurikaan tarvetta panostaa laajakaistainvestointiin, mutta toisaalta on paljon kuntia, joissa kunnollista laajakaistayhteyttä ei saa kuin korkeintaan keskustaajamassa. Taulukossa 1 on esitetty kuntien halukkuus panostaa laajakaistaan. Huomattavaa on suurten kuntien haluttomuus verrattuna pienten kuntien halukkuuteen panostaa.

8 Kokoluokka Onko kuntasi halu panostaa rahallisesti laajakaistan investointiin asteikko (4 vähän - 10 erittäin paljon) Pieni kunta Iso kunta YHTEENSÄ 4 1 0 1 5 1 4 5 6 1 1 2 7 1 0 1 8 5 0 5 9 3 1 4 10 5 0 5 Taulukko 1. Kunnan halu panostaa laajakaistainvestointiin. Valtakunnallinen vuoden 2015 loppuun jatkuva Laajakaista kaikille -hanke, jossa edellytetään 100 Mbit/s laajakaistaa 99 %:lle kuntalaisista, on suurissa haasteissa. Varsinkin suuret kunnat ja osa pienistä ei näe mahdollisena panostaa tarvittavaa rahamäärää verkon rakennuttamiseen, etenkin kun operaattorit ovat olleet haluttomia edes tarjoamaan ratkaisujaan kunnille. Langattoman tiedonsiirron ratkaisuja odotetaan (esim. 4Gverkot), mutta tässäkin tapauksessa kehityksen hitaus ja saatavuus maaseudulla ja syrjemmässä oleville talouksille tulee olemaan ongelma. Keuruu ja Multia ovat kokeilleet myös WiMAx-ratkaisuja, mutta niitä ollaan nyt purkamassa. Tarve laajakaista infrastruktuurin edistämiseen on kuitenkin ilmeinen, koska sitä kautta kuntalaisille taataan tasa-arvoiset sähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet, elinkeinon harjoittamismahdollisuudet harvaanasutuilla alueilla (mm. maatilat, bioenergia-alan yritykset) sekä loma-asutuksen tarpeet ja potentiaali. Tavoitteena oleva 100 Mbit:n nopeusluokkaan vuonna 2015 kykenevä valokuituverkko on katsottava osaksi kansallista perusinfrastruktuuria, jonka tulee olla kansallisessa hallinnassa (vrt. tiestö). Tällöin tarve valtion lisätuelle hankkeen toteutumisen kannalta on varsin ilmeinen ja Keski-Suomen tulee aktiivisesti ajaa muutosta valtion suuntaan. 3.4 Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne Kartoituksessa tutkittiin myös kuntien tyytyväisyyttä eri palveluprosessien toimivuuteen. Taulukossa 2 on huomioitava, että perus-ict-toimintoihin kuten infrastruktuuriin, tietoturvaan ja käyttötukeen ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä (arvosana >8, asteikko 4-10). Vastaavasti kuntalaisille suunnatut palvelut kuten palvelujen ohjaus ja palveluseteli, logistiikka ja hankintojen ohjaus sekä kunta-asiakkaiden sähköinen asiointi saivat huonoimmat arvosanat (<6, asteikko 4-10).

9 Infrastruktuuri 8,5 Tietoturva ja IT riskienhallinta (virustorjunta, toiminnan jatkuvuus, SPAM) 8,4 ICT hankinnat, toimittajan ja sopimuksenhallinta ja osto osaaminen (sis. ICT ulkoistus) 8,3 SIVISTYS/ Toinen aste 8,2 Käyttäjätukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. servicedesk) 8,1 Sovellusten ylläpito, kehitys ja käyttöönotto 8,1 Talous jahenkilöstöhallinnon järjestelmät 8,1 Projektinhallinta 8,0 SIVISTYS / Perusopetus 8,0 TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka 8,0 SOTE/Erikoissairaanhoito 7,9 SOTE/Perusterveydenhuolto 7,8 SOTE / Kotihoito 7,8 SOTE / Sosiaalityö 7,7 SOTE / Vanhustyö 7,7 SOTE / Päivähoito 7,7 Paikkatietopalvelut 7,6 Kuntasi halu panostaa rahallisesti laaja kaistan investointiin 7,6 Kokonaisarkkitehtuuri 7,4 Asiahallinto (ml. arkistointi) 7,0 Laajakaistan tilanne tällä hetkellä 7,0 Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut 6,8 Kunta asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu 6,0 Hankintatoimi jalogistiikka 6,0 Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät 5,3 Taulukko 2. Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne 3.5 Keskeiset sovellukset Osana strategiatyötä kartoitettiin kuntien käytössä olevat keskeiset IT-järjestelmät yhdentoista toimialan osalta. Kartoituksen huomioiden pohjalta tunnistettiin sekä vahvuuksia että mahdollisia kehittämiskohteita ja tavoitteita. Informaatio kerättiin pääasiassa kuntakohtaisella kyselylomakkeella, johon täytettiin keskeiset järjestelmätiedot toimialoittain. Myös tietoja järjestelmän mittasuhteista, elinkaaren vaiheesta sekä ylläpidosta kirjattiin ylös. Yleisenä oheistietona kerättiin tietoja kunnan ICT-kokonaisuuden mittasuhteista työasema- sekä palvelinmäärinä. Lisäksi pyydettiin perustiedot työn alla tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Tiedot pyydettiin kaikista Keski-Suomen 23 kunnasta mutta kattavat ja kunnan itsensä toimittamat tiedot saatiin 17 kunnasta. Viidestä kunnasta tiedot kerättiin ja tallennettiin yleisessä haastattelussa saatujen tietojen tai erillisen oheismateriaalin perusteella kirjoittajien toimesta. Yhdestä kunnasta tietoja ei ollut saatavilla. Selvityksessä keskityttiin seuraavien yhdentoista kunnallisen toimialan järjestelmiin: Kuntatoimisto Päivähoito Koulutoimi Tekninen toimi

10 Sosiaalitoimi Avoterveydenhuolto Vanhustenpalvelut Kirjasto Palkkahallinto Taloushallinto Julkaisujärjestelmä Toimialat valittiin ja nimettiin Kuntien Palvelukeskus ICT Oy:n aiemmin ja muualla tekemien selvitysten mukaan, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää tietoja laajaalaisemminkin kansallisella tasolla. Osa kuntien käyttämistä järjestelmistä on tiukasti toimialakohtaisia, jotkut taas soveltuvat tai sisältävät toimintoja usealle toimialalle. Taulukoissa 3 ja 4 on listattu järjestelmät yleisyyden ja kattavuuden mukaan järjestettynä. Taulukoissa 3 ja 4 Järjestelmä on järjestelmän tunnistettu ja joissain tapauksissa tulkittu yleisnimi, useimmiten yleisen tason kaupallinen nimi. Lkm kertoo järjestelmien lukumäärän toimialoittain maakunnassa. Jos sama järjestelmä on käytössä kunnassa useammalla toimialalla, niin järjestelmälle annettiin Lkm-piste kustakin toimialasta erikseen. Asukkaita kuvaa järjestelmän kattavuutta suhteutettuna kyseisen järjestelmän piirissä olevaan todelliseen (pyöristettyyn 2009) asukaslukuun. Niiden kuntien, joissa järjestelmä on käytössä, asukasmäärät laskettiin yhteen. Jos järjestelmä on käytössä kunnassa usealla toimialalla, niin summaan lisättiin kunnan asukasmäärä jokaisen toimialan osalta. Järjestelmien lukumäärät ja pisteytykset eivät ole täsmällisen oikein, mutta ne ovat suuntaa antavia. Kaikkia järjestelmiä ei tässä myöskään varmasti ole kohdeltu keskenään oikeudenmukaisesti. Joidenkin osalta pilkkominen toimialakohtaisesti olisi saattanut olla parempi (esim. Effica), joissain tuoteperheet yhden toimialan sisällä olisi saattanut olla parempi yhdistää (esim. Primus Wilma Kurre) ja joidenkin kohdalla on hankala tunnistaa onko kyseessä sama vai eri järjestelmät (esim. Pro Excellenta ja Pegasos taloushallinnossa). Tarpeen ja mahdollisen jatkotyön osalta järjestelmien tarkempi luokittelu on paikallaan.

11 Lkm Järjestelmä Lkm Järjestelmä 28 Effica 1 DL 28 ProConsona 1 Economa 25 Pegasos 1 Elisa HelpNET 22 KuntaNet 1 Exchange 19 Pro Economica 1 GIS 18 Aurora 1 Impressio 15 Primus 1 Intime plus 10 Basware 1 Jamix 10 Wilma 1 JD-Kustannuslaskenta 9 Dynasty 1 Kassapankki 7 Kurre 1 Koululiitu 6 Abilita Vesihuolto 1 Langaton Vaihde 6 MapInfo 1 LIS 5 Titania 1 Lotus Notes 5 Web-sivusto 1 Media Cabinet 4 - tuntematon - 1 Mediatri 4 CMS 1 Pala 4 KuntaToimisto 1 Palvelukassa 4 Peda.net 1 Persona Regime 4 ProCapita 1 Personec 3 imanager 1 PlaNet 3 Pro Excellenta 1 Prime 3 SAP 1 SecretNet 3 Xcity 1 Sharepoint 2 Facta 1 Sonet 2 Koki kiinteistöpito 1 SSL VPN 2 Vesikanta 1 Typo3 1 AGS 1 WinHIT 1 Apache, Joomla, MySql 1 Workflow 1 Comp Taulukko 3: Järjestelmien lukumäärät

12 Järjestelmä Asukkaita Lkm Järjestelmä Asukkaita Lkm Effica 770700 28 LIS 22900 1 Basware 337600 10 WinHIT 22900 1 SAP 264700 3 Facta 22500 2 Primus 226800 15 imanager 22500 3 Aurora 221200 18 AGS 20200 1 ProConsona 196900 28 Apache, Joomla, MySql 20200 1 Web-sivusto 166000 5 Economa 20200 1 Xcity 159000 3 Kassapankki 20200 1 Kurre 157600 7 Koululiitu 20200 1 KuntaToimisto 147700 4 Mediatri 20200 1 Pegasos 133300 25 Pala 20200 1 Comp 129600 1 SecretNet 20200 1 JD-Kustannuslaskenta 129600 1 Sonet 20200 1 Lotus Notes 129600 1 Titania 19100 5 Palvelukassa 129600 1 ProCapita 18400 4 Personec 129600 1 GIS 10800 1 PlaNet 129600 1 Typo3 10800 1 Prime 129600 1 CMS 10000 4 Sharepoint 129600 1 Intime plus 9200 1 KuntaNet 117700 22 Persona Regime 9200 1 Pro Economica 113500 19 Workflow 9200 1 Wilma 86500 10 SSL VPN 7200 1 Dynasty 85300 9 Impressio 5500 1 - tuntematon - 39000 4 DL 5100 1 Pro Excellenta 34400 3 Exchange 2600 1 Koki kiinteistöpito 30900 2 Elisa HelpNET 2300 1 Abilita Vesihuolto 30200 6 Jamix 2300 1 Peda.net 30100 4 Langaton Vaihde 2300 1 Vesikanta 25900 2 Media Cabinet 1600 1 MapInfo 24200 6 Taulukko 4: Järjestelmät suhteutettuna alueelliseen asukasmäärään

13 3.5.1 Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta Kuntien eräänlainen yhteensopivuus järjestelmien osalta arvioitiin vertaamalla kunnan järjestelmäkokonaisuutta maakunnassa käytössä oleviin järjestelmiiin. Taulukossa 5 kunnat ovat yhteensopivuusjärjestyksessä. Tämä on suuntaa antavaa tietoa, sillä vertailu on tehty järjestelmänimitasolla ottamatta huomioon tarkempia järjestelmien yksityiskohtia tai ylläpitoon liittyviä ratkaisuja. Kunkin kunnan järjestelmät pisteytettiin ja yhteispisteet on summa kunnan arvioinnissa mukana olevien järjestelmien pisteistä. Yhden järjestelmän pisteet määräytyvät taulukon 3 Lkm-arvon mukaisesti. Näin laajalti käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai runsaasti pisteitä, mutta maakunnassa vähäisessä käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai vastaavasti vain vähän Lkm-pisteitä. Kunta Yhteispisteet IT-yhteenliittymä Uurainen 330 Ääneseutu Hankasalmi 319 Konnevesi 308 Ääneseutu Keuruu 246 Pihtipudas 238 Seutuverkko Viitasaari 234 Seutuverkko Jämsä 230 Äänekoski 228 Ääneseutu Toivakka 223 Saarijärvi 206 Seutuverkko Joutsa 200 Jyväskylä 198 Luhanka 186 Muurame 137 Kuhmoinen 128 Kyyjärvi 125 Seutuverkko Kinnula 118 Seutuverkko Kannonkoski 117 Seutuverkko Laukaa 109 Kivijärvi 106 Seutuverkko Petäjävesi 105 Karstula 104 Seutuverkko Multia 4 Taulukko 5: Kuntien yhteensopivuus järjestelmänäkökulmasta 3.5.2 Kehityshankkeet Järjestelmätietojen keräämisen yhteydessä kunnilta pyydettiin tietoja käynnissä tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Nämä tiedot eivät ole kattavia eivätkä keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan ajankohtaisista kehitystarpeista.

14 Kunta Kehityshanke Alkaa Päättyy Äänekoski Sähköinen laskutus 2010 2011 Äänekoski Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö 2010 2012 Siirtyminen taloushallinnon Pegasoksesta Hankasalmi Jyväskylän SAPin käyttäjäksi 2010 2011 Siirtyminen henkilöstöhallinnon Pegasoksesta Jyväskylän SAPin käyttäjäksi Hankasalmi 2011 2011 Jämsä Hammashoitolan ajanvaraus 2011 2012 Jämsä Johdon yhteinen kalenteri 2011 Jämsä Laitteiston inventointi, kierrätysmahdollisuudet 2011 Jyväskylä SADe-ohjelman tuotokset (JUHTA) 2010 Jyväskylä Itsepalvelu ja sähköinen asiointi Jyväskylä Keskitetty asiakaspalvelukonsepti ASPA 2010 2010 Jyväskylä Rakennusvalvonnan SÄKÄ (rakennusvalvonnan sähköinen käyttöarkisto) 2011 2010 Kuhmoinen Ostolaskujen sähköinen kierto 2010 2010 Luhanka Johdon tietojärjestelmä 2011 2011 Luhanka Sähköinen asiointi 2011 2012 Toivakka asianhallintajärjestelmän käyttöönotto 2010 2011 Toivakka etoivakka 2009 Taulukko 6: Kehityshankkeita 3.5.3 Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä Palveluprosesseja vastaavat IT-järjestelmät ovat kaikissa kunnissa olemassa, ne toimivat ja niille on tuki. Työtä riittää loputtomasti ja resurssit ovat rajalliset, mutta kaikki olennainen on kunnossa ja käytössä. Kuntien välisiä yhteenliittymiä on muodostunut jakamaan palveluiden tarjontaa ja tukea, Seutuverkko pohjoisessa Keski-Suomessa (8 kuntaa) ja Äänekoski Uurainen Konnevesi. Yhteenliittymät osin jakavat samoja järjestelmäinstallaatioita ja toteuttavat tukitoimintoja yhdessä. Kunnissa on myös runsaasti yksittäisiä paikallisia ratkaisuja, mikä osaltaan rajoittaa kehitysmahdollisuuksia sekä sitoo resursseja. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen. Palveluprosessit kunnissa ovat periaatteessa kaikissa aivan samat mutta synergiaetuja olisi vielä mahdollista hyödyntää enemmänkin, yhteisten ratkaisujen sekä ylläpidon osalta. Muutama IT-ratkaisu on (ylätasolla) laajalti sama ja käytössä monissa kunnissa moni kuitenkin hoitaa itse oman järjestelmänsä. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen sekä palveluiden edelleen kehittämiseen. Palveluiden ja IT-ratkaisujen kehittämistä tehdään rajallisesti, painopiste on ylläpidossa ja säädösten vaatimien ratkaisujen luomisessa. Tulevaisuudessa valtiolta on tulossa uusia vaatimuksia kuntatasolle liittyen ValtIT- ja KuntaIT-osa-alueisiin, vaatimuksia järjestelmien kuntienväliselle yhteensopivuudelle. Näihin varautuessa kannattaa harkita kehitysyhteistyötä muiden kuntien kanssa.

15 3.6 Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä Kuten aiemmin todettiin, kuntasektorilla on merkittävää tuottavuuden kehityspotentiaalia. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä. Valtakunnallisista kehityshankkeista merkittävimpiä on vuoden aikana ollut Kuntien Palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustaminen. KPK ICT Oy:n tavoitteena on luoda neuvotteluasema ja ostovoima, joka mahdollistaa tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen. Palvelukeskuksen tavoitteena on helpottaa mm. eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan kilpailukykyä sekä ohjata resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan. KPK ICT järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluja omistajilleen. Selvityksemme mukaan muutoshalukkuutta on kohtalaisesti, mutta suurin osa kunnista suhtautuu jokseenkin varautuneesti valtakunnallisiin yhteistyö- ja palvelukeskusratkaisuihin. Tietoa valtakunnallisista hankkeista saa, kun vaan jaksaa hakea, mutta tiedonjakotapaan ei oltu tyytyväisiä. Kuntien Palvelukeskus ICT Oy sai parhaan palautteen tiedon määrästä ja sen jakamisesta, mutta erityisesti Valtiovarainministeriön ValtIT sai murskaavan huonot arvostelut tiedonjaostaan. Muutoksen veturiksi nähtiin selkeästi maakuntaliitto, kun taas tarkasteluhetkellä valtakunnalliset hankkeet, esim. KPK ICT Oy tai vastaava, sai alhaisemman kannatuksen. Myös yliopistoa tai muuta puolueetonta tahoa kannatettiin mutta lähinnä siinä roolissa, että esim. yliopisto tai ammattikorkeakoulu voisi vetää kehityshankkeita, joiden sisältö ja eteneminen sovittaisiin kuntien kanssa ja samalla saataisiin oppilaitosten tutkimus, osaaminen ja resurssit oikealla tavalla hyödynnettyä. Kuva 2 Muutoshalukkuus

16 3.7 ICT:tä hyödyntävät yritykset 3.7.1 Selvityksen lähtötilanne Toisena hankkeen tehtävänä oli laatia selvitys Keski-Suomen maakunnan yritysten ICT-tilanteesta. Selvityksessä tarkasteltiin myös yritysten tavoitteita ja halua kehittää tieto- ja viestintäjärjestelmiin liittyvää toimintaansa. Yrityssektorin ICT-tilannetta on kartoitettu eri näkökulmista ja tutkimuksilla ja tähän raporttiin saatiin taustatietoa lähinnä neljästä lähteestä: 1) Jyväskylän yliopisto toteutti syksyn 2010 aikana raportin Keski-Suomen yritysten näkökulmia ICT-tarpeista. Kyseinen raportti pohjautuu Jyväskylän yliopiston Agora Centerin keväällä 2009 toteuttamaan yrityskyselyyn (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset). Tutkimuksessa kartoitettiin yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita sekä innovaatiotoimintaa. Siihen vastasi 828 yritystä. Keskeiset kyselyyn vastanneet toimialat olivat: rakentaminen, teollisuus, tukkuja vähittäiskauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, ICT, hallinto ja tukipalvelutoiminta, majoitus ja ravitsemustoiminta, kuljetus ja varastointi 2) Ammattikorkeakoulun ICT-tulosalueella tehtiin yhdelletoista tietoverkkoalan työnantajalle kysely, jolla selvitettiin kyseisen sektorin työantajien näkemyksiä ja toiveita ICT-alueen kehittämiseksi Jyväskylän seudulla. 3) Jyväskylä Innovation toteutti yhdessä Kauppakamarin kanssa yrityskyselyn, jossa kartoitettiin ICT-alan yritysten tulevaisuuden suuntaviivoista Jyväskylässä. Tähän kyselyyn saatiin vastaukset 53 yritykseltä. 4) Keski-Suomi ICT maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa lähestyttiin kolmea Keski-Suomessa toimivaa kehitysyhtiötä ja rajaamaan haastateltavat keskeisiin toimialoihin. Laajempi näkemys pyrittiin luomaan haastattelemalla henkilöitä, joilla on kattava näkemys eri toimialojen ICT:n tilanteesta Keski-Suomen alueella. Toimialat, jotka valittiin tähän selvitykseen, olivat kone- ja laiteteollisuus, puu- ja metsäteollisuus, nanoteollisuus, energianteollisuus ja matkailu- ja palveluala. Lisäksi haastateltiin yhtä henkilöä ICT-alalta. Loput kaksi haastattelua toteutettiin paikallisissa kehitysyhtiöissä, jotka palvelivat kaikkia lähialueensa yrityksiä toimialasta riippumatta. Haastateltavia henkilöitä oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Haastatteluissa käytettiin kysymysrunkoa, joka ohjasi haastatteluja. Sekä kuntien että yritysten kannalta kriittinen tekijä on työvoiman saatavuus. Koulutuksen ja opiskelijoiden kiinnostuksen kannalta tilanne on erinomainen. Kuten Keski- Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset -raportin osasta I (ICT-alan koulutus) ilmenee, alan koulutus on monipuolista kaikilla eri koulutusasteilla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon. Taustaselvityksenä tehtiin myös Jyväskylän yliopiston IT-alan opiskelijoille kysely halukkuudesta jäädä töihin Keski-Suomeen. Vastaajista n 85% halusi jäädä maakuntaan töihin mikäli mahdollisuuksia siihen on (Keski-Suomen ICTstrategia Taustaselvitykset). Nykyään esim. vain n. 35% IT-alan maisteritutkinnon

17 suorittaneista jää töihin Keski-Suomeen. Tässä on iso potentiaali mutta myös haaste alan IT-yrityksille. 3.7.2 Haastattelujen tulokset ja päätelmät Kehitysyhtiöissä toimivia henkilöitä haastattelemalla luotiin näkemys Keski-Suomessa toimivien ICT:tä hyödyntävien yritysten ICT-tilanteesta. Kehitysyhtiöiden haastattelujen keskeisenä havaintona ja tämän raportin keskeisenä viestinä on, että Keski- Suomessa ei ole tahoa, joka tarjoaa yrityksien toimintaan kehitysapua keskitetysti kehittämällä nimenomaisesti yrityksien liiketoimintaa tukevan ICT:n hyötykäyttöä. Haastatteluissa nousi esille erityisesti pk-yritysten tarve saada nykyistä enemmän tukea liiketoimintaansa liittyvän ICT:n hyötykäytön kehittämiseen. Haastateltavat mainitsivat, että yritysten tulisi aikaisempaa enemmän investoida ICT:n käyttöön ja sen sulauttamiseen osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Osa pk-yrityksistä on vaarana jäädä suurten kansainvälisesti toimivien yritysten jalkoihin muun muassa siitä syystä, että ICT-investoinnit nähdään liian suurena kustannuksena. Pk-yrityksissä on hankalaa ymmärtää ICT-ratkaisujen tuottama lisäarvo, sillä joihinkin perinteisen teollisuuden yrityksistä ICT:n hyödyntäminen ei ole kuulunut liiketoimintastrategiaan. Eräs haastateltavista mainitsikin, että muun muassa näistä edellä mainituista syistä osassa haastateltavan alueen pk-yrityksistä otetaan käyttöön vain pakolliset tietojärjestelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöönotetut tietojärjestelmät jäävät mahdollisesti muuten yhtenäisestä liiketoiminnasta erillisiksi kokonaisuuksiksi ja ne koetaan lähinnä teknisinä välineinä, joita ei nähdä kilpailuetuna vaan välttämättömyytenä liiketoiminnan kannalta. Yritys-ICT on tänä päivänä yksi keskeisistä kilpailuvalteista, jonka avulla ei ainoastaan tehosteta yrityksen sisäisen informaation kulkua ja käsittelyä, vaan myös ulkopuolelle, asiakkaille suunnattua informaatiota. Lisäksi yritys-ict:tä hyödyntäen yritykset täyttävät siltä laissa vaadittuja velvollisuuksia (kirjanpitoa ym.). Haastatteluissa nostettiin esille myös 2009 alkanut maailmantalouden taantuma ja sen vaikutukset yritysten ICT-kehityshankkeisiin. Haastattelujen perusteella ICT-kehityshankkeita on jouduttu keskeyttämään väliaikaisesti tai lopettamaan ne kokonaan. Aika näyttää mihin suuntaan tilanne todellisuudessa kehittyy, mutta haastattelujen perusteella voidaan todeta, että yritykset ovat jälleen varovasti elvyttämässä hankkeitaan. 3.7.3 ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa Teollisuuteen liittyvissä haastatteluissa nousi esille Keski-Suomen pk-yritysten haasteeksi verkostojen välinen tiedonsiirto. Valtaosa haastatelluista teollisuuden toimialajohtajista mainitsi, että pk-yrityksien dokumentointia ja tiedonsiirtoa tulisi kehittää entistä enemmän, jotta yritykset pysyisivät myös tulevaisuudessa kilpailukykyisinä. Hiljattain julkaistussa Teknologiateollisuuden (2010) raportissa todettiin, että Suomessa erityisesti koneteollisuudessa toimitusketjuja viivästyttävät muun muassa sähköpostin käyttö tilaustietojen siirrossa. Ongelmana on, että tilaustiedot saattavat jäädä liian pitkään yksittäisten työntekijöiden sähköposteihin, joihin yrityksen muilla työntekijöillä ei ole pääsyä (Teknologia teollisuus, 2010). Ongelma ei sinänsä ole mahdoton ratkaista ja yrityksillä saattaakin olla oikeat ratkaisut jo käytössä, mutta toimintatavat syystä tai toisesta eivät välttämättä ole kaikille työntekijöille selvät. Myös tämän selvityksen haastatteluissa kävi ilmi, että Keski-Suomen teollisuudessa nähdään erityisesti toimitta-

18 jien ja asiakkaiden välinen tiedonsiirto ongelmalliseksi. Varsinkin pienemmillä toimittajilla ei ole tarjota asiakkaalle järjestelmiä, jotka tehostaisivat asiakaspalvelua ja toiminnan sujuvuutta. Tietojärjestelmät eivät tue toimitusketjua riittävästi yrityksen ulkopuolisessa verkostossa. Tuoreen IT-barometrin (Tietotekniikan Liitto TTL, 2010) mukaan tilanne on toivottavasti kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan, sillä kyseisen tutkimuksen mukaan useat yritykset Suomessa ovat nostaneet asiakkaan IT:n kehittämisen keskiöön. On kuitenkin huomioitava, että kyseiseen tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat olleet henkilömäärältään yli 500 työntekijän yrityksiä, joten pienet ja osa keskisuurista yrityksistä on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, miten asiakas nähdään Keski-Suomen pienempien ja haavoittuvampien yritysten mahdollisissa kehityshankkeissa. Haastatteluissa nousi esille myös muita erityisesti teollisuudessa esiintyviä haasteita. Yksi näistä on, se että osassa pk-yrityksiä ICT:n käyttö nähdään yhä erillisenä asiana itse tuotannosta. Yrityksillä kuitenkin on tietojärjestelmiä ja niitä käytetään, mutta niiden käyttöä ei ole saatu sulautettua osaksi liiketoimintaprosesseja siten, että käyttö olisi riittävän sulavaa ja nopeaa. Käytännössä tämä näkyy työssä erilaisina toimintatapoina, ja erillisinä tietojärjestelminä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa. Kaikki edellä mainittu lisää liiketoiminnan prosessien läpikäyntiaikaa ja kompleksisuutta, mikä heijastuu vääjäämättä myös tuotteiden laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Alan toimialajohtajien haastattelujen tiedon perusteella toimintaympäristöllä on suuri merkitys pk-yrityksien ICT:lle. Yrityksillä jotka toimivat itseään kehittyneemmässä ympäristössä, on paremmat mahdollisuudet myös kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää toimintaansa. Tällaisessa toimintaympäristössä yhteistyö on myös usein tiiviimpää ja jossain määrin avoimempaa. Yleisempi ratkaisu myös pienille yrityksille, joilla ei ole tukenaan suuria yrityksiä, olisi kehittää keskenään ICT-toimintaa yhdessä. Keski-Suomessa toimivien kehitysklustereiden rooli voisi olla jatkossa pk-yritysten tarpeiden kerääjänä ja oppilaitokset voisivat tukea muutoshankkeiden toteuttamisessa. 3.7.4 ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla Yksi haastateltavista toimialoista oli matkailu- ja palveluala. Järvi-Suomen alue on haastattelujen perusteella matkailun kannalta otollista markkina-aluetta kesällä, sillä Pohjois-Suomi ja Lappi hallitsevat talven matkailumarkkinoita. Keski-Suomessa on kuitenkin myös talvella merkittävää matkailutoimintaa, joka kohdistuu muun muassa alueella toimiviin laskettelu- ja hiihtokeskuksiin. Kesälläkään Keski-Suomi ei ole yhtä vetovoimainen kuin muut alueet Etelä-Suomessa (mm. saaristot ja suurimmat huvipuistokaupungit), mutta sillä on mahdollista kasvattaa mainettaan Järvi-Suomen luonnon ja siihen liittyvän matkailun kautta. Keski-Suomen matkailupalveluja tulisi tuoda näkyviin entistä enemmän myös ICTratkaisuja hyödyntämällä. Haastattelujen perusteella vain osa pk-yrityksistä on löytänyt ICT:stä merkittävää hyötyä oman liiketoimintansa kasvattamisessa. Vastaavasti Keski-Suomessa on myös merkittäviä ja kooltaan suurempia matkailualalla toimivia yrityksiä, joiden liiketoiminnassa ICT on jo nyt ratkaisevassa roolissa.

19 Sosiaalinen media on yksi haastatteluissa esille noussut merkittävä ICT-tekijä yritysten toiminnan markkinoimisessa ja tiedottamisessa. Sosiaalisen median (facebook, twitter, yms.) hyötykäyttö on lähes ilmaista ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa suuria määriä asiakkaita kerralla. Tuoreen IT-barometrin mukaan vaikka yrityksissä käytettäisiin sosiaalista mediaa, silti vain harvoissa yrityksissä sosiaalisen median hyötykäyttöön on laadittu selkeä strategia (Tietotekniikan Liitto, 2010). Internet on tärkeä mainosikkuna nykypäivän yrityksille ja kauppapaikka asiakkaille. Tästä syystä myös matkailu- ja palvelualalla olisi panostettava entistä enemmän internetin hyötykäyttöön erityisesti ulkomaille suunnattua mainontaa ja tarjontaa tulisi lisätä. Tällä hetkellä ulkomaalaisten on vaikea löytää omalla kielellään tietoa ja palveluita Suomen matkailu- ja palvelutarjonnasta. Suuremmat yritykset ovat tässä etulyöntiasemassa, sillä niillä monikieliseen ja kulttuuriseen palveluntarjontaan löytyy entuudestaan resursseja ja tahtoa. 3.7.5 Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö Haastateltavien mielestä yhteistyö yritysten ja kuntien välillä ei ollut näkyvää. Kuitenkin yksi haastateltava mainitsi, että varsinkaan valmistavan teollisuuden yritykset eivät tarvitse kuntaa, mutta kunta tarvitsee yrityksiä. Yritykset tuovat kunnille tuloja, mutta mitä kunnat voivat tarjota yrityksille? Kunta voi tarjota tiloja yrityksille, mutta tämä yksinään ei riitä. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatteluissa todettiin, että yritykset tarvitsevat myös muun muassa hyvät tietoliikenneyhteydet ja muun perusinfrastruktuurin. Huomioitavaa on, että erityisesti ITinfrastruktuurin osalta kunnissa oli suurimmat ongelmat (kuva 3). Kuva 3. Missä kunnat näkevät suurimmat ongelmat kunnan yritysten ICT-tuen tarpeessa?

20 Tämän raportin kirjoitushetkellä valtakuntatasolla käydään keskustelua uusien nopeampien tietoliikenneyhteyksien tarpeesta sekä niiden rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvistä haasteista. Kuntien kannalta on tärkeää miettiä, pystyvätkö ne tulevaisuudessa tarjoamaan yrityksille riittävän hyvät puitteet toimia kannattavasti paikkakunnalla ja miten paljon laajakaistahankkeeseen pystytään todellisuudessa myöntämään resursseja. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatteluissa mainittiin nopeiden laajakaistayhteyksien olevan pienen kunnan tiedon moottoritie, johon halutaan panostaa ja jonka myös uskotaan tuovan menestyviä yrityksiä paikkakunnalle. Koosta riippumatta vakavaraiset yritykset ovat erittäin merkittävä tulonlähde pienille kunnille. 4 STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Maakunnallisesti on listattu vuosille 2011 2015 strategiset tavoitteet (liite 1), joilla tavoitellaan ICT-yritysten, ICT:tä hyödyntävien yritysten ja/tai julkishallinnon ICTtoimintojen kehittymistä. Maakunnan strategisista ICT-tavoitteista on poimittu seuraavat kuntien ICT-toiminnoille oleellisimmat tavoitteet ja niihin prioriteettiluokittelulla (1=korkea prioriteetti, 2=keskitason prioriteetti, 3= matala prioriteetti) toimenpideehdotukset sisältäen karkeat työmääräarviot. 4.1 Prioriteetti 1 toimenpiteet Tavoite 5 (Huom. Tämä tavoite on kuvattu liitteessä 1 ja numero 5 kuvaa kyseisen tavoitteen numeroa listalla): Keski-Suomi on Suomen johtavia ICT-maakuntia ja ICTpalvelujen saatavuus on tasapuolista koko maakunnassa Toimenpide 1: Laajakaista kaikille Valtakunnallisesti on päätetty Laajakaista 2015 hankkeesta. Tavoitteisiin päästään lähinnä vain laajentamalla valokuituverkkoa. Eritoten pienemmillä kunnilla on tarve järjestää toimivat laajakaistayhteydet kuntalaisille ja soveltuvilta osin myös kunnassa sijaitsevien yritysten käyttöön. Ongelmana on tarjoajien vähyys sekä teknologian kehityssuunta. Maakunnallista Laajakaista kaikille -hanketta jatketaan ja Keski-Suomen Liiton ja alan oppilaitosten kanssa perustetaan työryhmä, joka suunnittelee yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa optimaalisen liiketoiminnallisen ja teknologisen ratkaisun kunnan laajakaistavaatimusten toteuttamiseen. Keski-Suomi ajaa aktiivisesti valtiovallan suunnasta tarvittavaa uutta tukimallia. Niille kunnille, jotka jo nyt tekevät päätöksen operaattorin tarjouksen perusteella, pyritään varmistamaan mahdollisimman nopeasti kaikki saatava taloudellinen tuki. Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto (Jyväskylän yliopisto, JAMK) Toteutus 2011 2015 Työmääräarvio: riippuu kuntien määrästä, hankkeen johto 12 htkk/v