Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?



Samankaltaiset tiedostot
sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä

Yksilöllinen turvaverkko dementoituneille EEVA- hanke Loppuraportti

Eeva- hankkeen tulokset ja johtopäätökset

VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS

Paloturvallisuus Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Muistisairaana kotona kauemmin

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Turvallista asumista kaikille. Hyvän Iän Foorumi Karim Peltonen

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Digitaalisuus - Totta vai tarua vanhusten kotihoidossa

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Ikäihmisten kärkihanke Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai , Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

PalveluSantran perustehtävät:

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

Merja Riikonen Projektipäällikkö/ tutkija. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Loppuseminaari

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Lataa 940 päivää isäni muistina - Jensen Hanna. Lataa

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)

KÄKÄTE Käyttäjälle kätevä teknologia Ikäihmisen vireä huominen

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

IKÄIHMISTEN PALVELUT

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Merja Riikonen Projektipäällikkö/ tutkija. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Gerontologiapäivät 2013, Helsinki

Dementian varhainen tunnistaminen

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Hyvinvointialan Living Lab hanke

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Hyvän hoidon kriteeristö. Mitä, missä, milloin? / Ala-Härmä

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

Transkriptio:

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007

Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla asuville dementoituville ja heidän omaishoitajilleen Koota turvaverkko teknologian tukemana julkisesta, yksityisestä ja kolmannesta sektorista Kokonaisvaltainen lähestymistapa dementoituvan ja hänen omaisensa arjen turvallisuuteen: psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen turvallisuus Kalenterimuotoinen apuväline

Toteuttajat Toteuttajat: Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry, EPTEK ry, Seinäjoen Keskussairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikat Pilottikunnat: Ilmajoki, Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Lapua ja Jurva LifeIT Oyj E-P:n Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry Ilmajoen Elektroniikka Oy Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan maaseutuohjelma, ALMA Oy Domino Systems Ab Dose Control Oy Novartis Finland Oy Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko oy Videra Oy

Kohderyhmä 29 dementoituvaa ja heidän omaishoitajaansa Etelä-Pohjanmaan kuudessa kunnissa: Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Jurva, Lapua ja Seinäjoki (Peräseinäjoen alue) Asuvat maaseudulla kyläyhteisöissä tai kuntataajamassa 27:llä Alzheimer-tauti 1:llä vaskulaarisen dementian ja AT:n sekamuoto, 1:llä frontotemporaalinen dementia Ikähaarukka 54-vuotiaasta 90-vuotiaaseen, keskimääräinen ikä 79 vuotta Lievän vaiheen dementia: 12 Keskivaikea: 14 Vaikea: 3 keskimäärin 17 pistettä Asuu yksin: 13

Prosessi 1. Ensimmäinen kotikäynti Alkumittaukset: MMSE, GDS-FAST, CDR-luokitus, Neuropsykiatrinen haastattelu 2. Toinen Kotikäynti Asiakkaan yksilöllinen sosiaalisen verkoston ja teknisten ratkaisujen kartoitus 3. Suunnittelu Sosiaalisen turvaverkon toimijoiden etsiminen ja teknisten ratkaisujen suunnittelu 4. Kolmas kotikäynti Sosiaalisen verkoston neuvottelut ja sitouttaminen, teknisten ratkaisujen toteutus, opetus ja ohjaus 5. Turvaverkon kokonaisuuden organisointi 6. Neljäs Kotikäynti Kokonaisturvaverkon toiminnan testaus 7. Viides kotikäynti: Loppumittaukset: MMSE, GDS-FAST, CDR-luokitus, Neuropsykiatrinen haastattelu 8. Turvaverkon toiminnan seuranta ja arviointi

Turvaverkon osapuolia puoliso lapset ja heidän puolisonsa lapsenlapset sisaret tai veljet sisaren ja veljen lapset muut sukulaiset kotipalvelu ruokapalvelu palveluyrittäjä sotaveteraanisiivooja naapurit ystävät kyläläiset seurakunnan diakonit eläkeyhdistykset muut vapaaehtoisjärjestöt 4H yhdistys muistihäiriöisten päivätoiminta kotimiespalvelu kylätalkkarit kalastusseura taksikuski postinkantaja perinteenkerääjä kyläkauppias teknologia

Turvakalenteri

Käytetyt teknologiat VÄLINE kpl Liesivahti 16 Turvapuhelin 15 Puhelin kuvavalinnalla 14 Liiketunnistinvalo pieni 11 Liiketunnistinvalo suuri 9 Palovaroitin turvapuhelimeen 9 Muistuttava lääkekiekko 6 GSM kamera 5 Liukkaan kelin kengät (pari) 5 Suihkutuoli 4 Tukikahvat 4 Radiopuhelimet (pari) 3 Saver henkilöpaikannin (tutka) 3 Domino aluevalvonta 2 Soitonvahvistin puhelimeen 2 Matto suihkuun 2 Lattiaturva (hälyttävä matto) 2 Kaatumisvahti turvapuhelimeen 2 Lääkedosettimuistuttaja 2 Ovihälytin turvapuhelimeen 2 Liesi ½ 2 Ovihälytin kellolla 1 Vetonaruhälytin suihkuun 1 Vuodeturva 1 Puheen äänenvahvistin 1 Pyöräkelkka 1 Digiboxi 1 Liukkaan kelin kalossit (pari) 1 Liukkaan kelin kantapiikit (pari) 1 Liukkautta ehkäisevä matto ulkotila 1 Häkävaroitin 1 Tracker kulunvalvonta 1 Sänky (nosto/laskupumpulla) 1 Postilaatikon siirto 1 YHTEENSÄ 133 33 eri välinettä kokeiltu 133 välinettä viety koteihin n. 30 yritystä keskimäärin laitteet olivat dementoituvien käytössä hankkeen aikana 7,5 kuukautta

Kulunvalvonta Vaeltelu- ja eksymisvaara nopeuttaa laitoshoitoon siirtymistä uuvuttavaa koko turvaverkolle erilaiset kulunvalvontalaitteet tuoneet mahdollisuuden jatkaa kotona asumista Asiakastapaus: 81- vuotias mies Lievä Alzheimerin tauti Asuu yksin omakotitalossa Liikkuu pyörällä pitkiä matkoja, eksyy Se on nauttimista tua mun pyärällä kulukeminen, pirätän ja nautin luonnosta Ei muista ottaa laitetta mukaan Asenne: En mä mitään tarvitte Henkilöpaikannin: lähetin pyörän istuimen alle vastaanotin etsijöillä Se on oikiasti mulle apu. On tuonu mielenrauhaa (tytär)

Johtopäätöksiä Arjen olosuhteiden tuntemus Tarkka tilannekartoitus mikä on dementian aste ja millaisia oireita esim. muisti, harhailu, vuorokausirytmin epäsäännöllisyys, aggressiivisuus, omatoimisuuden määrä ym. miten vaikuttaa teknologian käytettävyyteen mitkä ovat asiakkaan asunto-olot; asunnon sijainti, puhelin- ja sähköpistokkeiden sijainti, onko puulämmitystä ym. Mikä on asukkaan liikkumissäde

Johtopäätöksiä Laitekustannukset kunnalle Laitteiden hintahaarukka noin 30-2100 euroon Keskimääräinen laitehinta oli 600 euroa Kunnan kustannus keskimäärin 700 euroa/ asiakas Laitteita ja välineitä keskimäärin kolme/asiakas Laitteet jäivät kunnan omistukseen hankkeen päätyttyä Arvio taloudellisista säästöistä Seurantatutkimus: ¾ osalla osallistuneista kotona oloaika piteni turvaverkon avulla 5 kk - yli 1 vuoteen Kertynyt huomattavia säästöjä Mm. useita tulipaloja estetty asennettujen laitteiden avulla Vertailu: Keskimäärin dementoituvan laitoshoito maksaa kuukaudessa 2 500 euroa (Dementiabarometri: 2003).

Johtopäätöksiä Teknologia juurtuu dementoituneen arkeen vain osan turvaverkkoa Dementoituvan teknologia erityisen haasteellista: etenevä kognitiivisia taitoja heikentävä sairaus Teknologia ei saa muuttaa dementoituvan arjen tuttuja kuvioita Suosittava jo lievässä vaiheessa passiivisesti käytettäviä teknologioita Dementoituvalle ihmisen läheisyys tärkein turva kun taas teknologia vähentänyt erityisesti omaisten huolta Hyvä tuote ei pyri ratkaise kaikkia ongelmia vaan jonkin ongelman hyvin: yksinkertainen, räätälöitävissä oleva ratkaisu Hyväkin tuote voi sopia vain lyhyen ajan dementoituneen käyttöön Sairauden edetessä tilanne voi muuttua hyvin nopeasti (joustavuutta ja reagointikykyä teknologian käytössä) Eeva- malli selkiytti työnjakoa ja helpotti omaishoitajan taakkaa.

Haasteet Asiakkaan asenne Hoitohenkilökunnan asenne Resurssien puute kuntasektorilla Tietotaito puutteellinen siitä koska ja millainen teknologia tulisi ottaa käyttöön? Jatkuvaa koulutusta tarvitaan Teknologia osaksi mm. geronomikoulutusta Kenellä kokonaisvastuu kunnassa? Teknologia osaksi palveluohjausta Huolto

Kiitos! Ihanaa kun saa olla vielä omas mökisnänsä Lisätietoja: www.eptek.fi merja.hedberg@eptek.fi