Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 1/2014 Vaasan Pingviinit innokkaasti avannossa KIUKAAN HYÖTYSUHDE paremmaksi? PATIKKARETKI saunaan
Lisää löylyä. Audi S3 Sportback. Alk. 55.456 Kun pellin alta löytyy 300 hevosvoimaa kehittävä TFSI-turbomoottori, nousee pulssi väistämättä. Onneksi Audi S3 Sportbackin quattro-neliveto siirtää voiman tiehen tehokkaasti, joten voit nauttia erinomaisesta ajettavuudesta kaikissa olosuhteissa. Saatavana myös urheilullisella S tronic -kaksoiskytkinvaihteistolla. Tutustu osoitteessa audi.fi Audi S3 Sportback 2.0 TFSI 221 kw (300 hv): autoveroton hinta: 40.570, arvioitu autovero 14.885,57 *, kokonaishinta: 55.455,57. Vapaa autoetu 1005 /kk, käyttöetu 825 /kk. Keskikulutus 7,0 l/100 km. *CO2-päästöt 162 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.
Sisällys 1/2014 4 7 9 10 12 15 16 22 24 28 29 31 34 36 Löylytasku Puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtosen haastattelu Ritva-Liisa Luomaranta esittäytyy Seuran toimikuntien tehtävät Kiukaan hyötysuhde vielä paremmaksi Kevätkokouksen kutsu Avantouintiseura Vaasan Pingviinit Pitkä polku saunaan Tynnyrisauna Costa Blancalla Kunnossapitotoimikunnan kuulumisia Sauna-lehti 50 vuotta sitten Lukijoilta Yhteystiedot ja uudet jäsenet English Summary Sauna-lehti 68. vuosikerta I www.sauna.fi I ISSN0357-6566 Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola Leka-Viestintä Oy sauna@taskut.fi gsm 0500 80 10 40 Visuaalinen suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Tasku Oy AD Mika Kautto Painatus Lönnberg Print & Promo Painos 4 400 kpl Toimitusneuvosto Timo Martikainen, pj Ben Grass Juha Ruonala Tiina Suonio Gina Sundgrén Ilmoitukset Kristian Miettinen gsm 0400 225 855 aurinia@kolumbus.fi Sauna-lehti 2/2014 Ilmestyy kesäkuussa Toimituksellinen aineisto 1.5. mennessä Ilmoitusaineistot 20.5. mennessä Tilaushinta 25 / vuosikerta Kannen kuva Priorita / Rita Lukkarinen Kansainvälistä, luonnollisesti Tällä Sauna-lehden numerolla ei ollut alunperin varsinaista teemaa sisällölleen. Nyt juttujen ja taiton valmistuessa huomaan, että sellainen onkin! Puheenjohtajamme Tuomas Lehtonen toteaa haastattelussaan, että kansainvälisyys on osa meitä. Lehden sivuilta saamme lukea, miten Ruotsin pohjoisin avoin sauna oli etappina kahden saunaseuralaisen patikkaretkellä. Toinen matkakertomus kuvaa tynnyri saunan matkaa Välimeren rannalle. Lehdessä on myös kutsu kaikille halukkaille lähteä mukaan Liettuan Kansainväliseen Saunakongressiin toukokuun lopussa. Uusi palsta, English Summary, avaa lehden muutaman artikkelin sisältöä myös muille kuin vain suomenkielisille lukijoille. Kansainvälisyys ei ollut lehden teemana, mutta aiheet liittyivät siihen ihan luonnostaan. Tämä kertoo sauna-aatteen ja -toiminnan rajattomuudesta luonnollisesti, arkisesti ja hyvällä mielellä. LEENA-KAISA SIMOLA päätoimittaja Tynnyrisauna Välimerellä Kts. sivu 24. p.s. Lukijoilta-palsta sai pitkästä aikaa postia, kiitos siitä! Käyttäkää yhteistä jäsenlehteämme hyödyksi ja antakaa sanan kiertää.
Löylytasku Löylyhuoneen lauteet voi suunnitella ja koota pala palalta sekä laittaa tarvittaessa aina uuteen järjestykseen. Q-Tio -konsepti tuo uutta ajattelua saunaan. Saunan sisustus paloittain Q-TIO, Tulikivi, Suomen Tervaleppä ja Lapuan Kankurit ovat luoneet uuden ratkaisun saunaan ja suihkutiloihin. Ideana on monimuotoinen kaluste, joka soveltuu saunan ja pesuhuoneen lisäksi muihinkin tiloihin. Kaluste toimii istuimena tai pöytänä ja niitä yhdistelemällä voi helposti tehdä vaikka hyllystön. Q-TIO -saunojen suunnittelussa lähtökohtana on ollut saunakalusteiden ja saunan käyttötarkoitusten uudenlainen ajattelu. Sauna rakentuu alimmasta laudetasosta ja Q-TIO -kalusteista. Kalusteita voi siirrellä saunassa eri järjestyksiin ja näin muodostaa haluamansa laudemuodon. Saunoissa voidaan käyttää myös yksittäisiä Q-TIO -kalusteita istuimina. Kalusteet voi helposti poistaa saunasta ja sijoittaa muualle. Saunakonseptissa ovat mukana Tulikiven valukivikiukaat Kuura, Riite ja Huurre, joiden voimakas graafisuus on uutta kiuasmuotoilussa. Kiukaat sopivat väriltään ja muotoilultaan niin vaaleaan kuin tummaan saunasisustukseen. Kiukaissa on suuri kivitila, joka saa aikaan pehmeät löylyt. Kiukaiden elektroniikka mahdollistaa lämpötilan säädön asteen tarkkuudella, saunan käyttötuntien ja energiankulutuksen seurannan sekä liitännän taloautomaation järjestelmiin. Kiukaat voidaan integroida lauteisiin. Q-TIO -kalusteen ja -saunojen suunnittelusta ovat vastanneet tila- ja konseptisuunnittelija Anne Munkki sekä teollinen muotoilija Jesse Laivo. Tuotannosta ja myynnistä vastaa Suomen Tervaleppä Oy. Kalusteen hinta 230 euroa kappaleelta. Q-TIO -saunojen hinta tarjouksen mukaan. Älä juo saunaoluttasi...vaan käytä se muuten. Hyvät vinkit antoi Radio City. Kokeilkoon ja uskokoon, ken tahtoo. Olut kiillottaa metallin: oluen sisältämät karbonaatit yhdistettynä happamuuteen, tekevät siitä täydellisen metallinkiillotusaineen. Olut on tehokas väsyneiden lihasten rentouttaja. Oluen sisältämät karbonaatit sekä sokeripitoisuus tekevät siitä loistavan jalkojen liotusaineen, joka lievittää turvotusta ja tulehdusta. Tämän lisäksi olut jättää ihon superpehmeäksi ja kosteutetuksi. Olut poistaa hilseen. Huuhtele hiukset joka ilta oluella. Tämä vähentää hilsettä sekä jättää hiukset pehmeiksi ja kiiltäviksi. Hiukset kannattaa pestä huuhtelun jälkeen, jotta ikävä haju ei pääse yllättämään. Olut lääkitsee. Kohtuukäytössä olut on loistava keino hoitaa kurkkukipua, unettomuutta sekä päänsärkyä. Tieteellistä näyttöä ei ole. 4
Kivillä säätöä löylyyn Meillä harvalla on savusaunaa kotona, ei ainakaan kaupungissa. Sähkösaunan löylyistä tulee kuitenkin pehmeämpi, kun latoo kiukaan pintaan lisäkerroksen kiviä. Tällöin päällimmäiset kivet eivät kuumene liikaa ja varsinainen löyly tulee alempaa. Ole kuitenkin tarkkana, että ilma pääsee kiertämään kiukaassa. Varmista, että kiukaan termostaatti on oikeassa asennossa. Jos kiuas on liian kuuma, saunan happipitoisuus vähenee ja ilman lämpö nousee liian korkeaksi. Löyly tuntuu tällöin kuumalta ja kuivalta. Kiuaskivet suositellaan vaihtamaan noin vuoden välein. Lämmönvaihtelut syövät kivien lämmönvarauskykyä. Samalla löylynautinto heikkenee ja saunan lämmityskulut kasvavat. Näin neuvoo K-rauta. Sähkökiukaan kivet kannattaa vaihtaa noin vuoden välein, jotta löyly säilyy eikä sähkölasku kasva. Saunamies kutsui johtokunnan lähetystöön Innokkaaksi saunojaksi paljastunut, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck kutsui Saunaseuran johtokunnan pitämään kokoustaan lähetystöön helmikuussa. Kokouksen jälkeen saunottiin ja syötiin hampurilaisia. Kaksi kulttuuria kohtasi sujuvasti. Bruce Oreckhan on Saunaseuran jäsen ja nähty usein Vaskiniemen lauteilla, jossa hän otatti itsestään kuvan omaan joulukorttiinsa. Kortti levisi sosiaalisessa mediassa vieden suomalaista saunakuvaa laajasti eri puolille maailmaa. Puheenjohtaja Tuomas Lehtonen ojensi Bruce Oreckille kiitokseksi kirjan suomalaisesta saunasta sekä saunatarvikkeita residenssin saunaan, josta on muuten upea näköala suoraan Klippanille. 5
Pelkkä kiuas ei tee saunaa. Eikä pelkkä koodirivi toteuta verkkopalvelua. Me olemme Reaktor ja erikoisalaamme ovat poikkeuksellisen hyvin toimivat verkkopalvelut. Paitsi, että Reaktorin rakentamat palvelut on varustettu oikeilla toiminnoilla, niitä on myös miellyttävä käyttää ja kaunis katsella. Ota yhteyttä, niin voimme suunnitella parhaan mahdollisen kokonaisuuden sinunkin yrityksellesi. Tuomas Routto Suomen Saunaseuran jäsen 045 6709 790 tuomas.routto@reaktor.fi reaktor.fi 6
Teksti Leena-Kaisa Simola Puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtonen: Kukin vuorollaan yhteiseksi hyväksi Saunaseura on paljon enemmän kuin Vaskiniemen saunatalo. Meitä jäseniäkin on paljon, eikä ole yhtä oikeaa saati väärää tapaa olla seuran jäsen ja nauttia saunomisesta, Tuomas M. S. Lehtonen sanoo. Saunaan liittyy kuitenkin mutkaton kohteliaisuus. Saunaseuran jäsenet valitsevat suoraan seuran puheenjohtajan eikä johtokunta valitse häntä keskuudestaan, kuten usein on tapana. Näin ollen koen puheenjohtajan roolin laajemmin. Jäsenistöä tulee kuunnella ja tulkita heidän toiveitaan, Tuomas Lehtonen toteaa. TUOMAS M. S. LEHTONEN syntynyt 1960 Helsingissä, filosofian tohtori tutkinut Euroopan ja Suomen aate- ja kulttuurihistoriaa keskiajalta uudelle ajalle, johtaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa ja toimii useiden yhdistysten ja säätiöiden hallituksissa Euroopan historian dosentti, Helsingin yo harrastaa patikointia eri puolilla Eurooppaa, musiikin kuuntelua, lukemista ja kuvataiteita Valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 1998 ja 2006 naimisissa ja yksi poika, sekä vaimo että poika Saunaseuran jäseniä Tuomas M. S. Lehtonen valittiin Saunaseuran puheenjohtajaksi viime syyskokouksessa vuosille 2014 2015. Puheenjohtajan kausi voi kestää enimmillään kuusi vuotta. Lehtosen valinta oli selvä; hän sai yli puolet annetuista äänistä. Tuomas Lehtonen otti veljensä kanssa tuntumaa Helsingin yleisiin saunoihin jo opiskeluaikoina. He pääsivät maistamaan myös Vaskiniemen löylyjä ja siitä tie jatkui Saunaseuran jäseneksi vuonna 1996. Veljesten äidin isäkin oli aikoinaan ollut seuran jäsen. Saunaseura on enemmän kuin savusaunat tai saunanautinto. Se on saunojien oma yhteisö, jossa ei toimita kunkin julkisen roolin perusteella, vaan lauteilla jutustellaan tasa-arvoisesti. Se oli minulle vahva kokemus ihan alusta alkaen, Tuomas Lehtonen toteaa. 7
Puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtonen Lehtonen on syntyisin helsinkiläinen, joten omien sanojensa mukaan hän ei ole syntynyt eikä kasvanut savusaunoissa. Saunaharrastukseni ei ole ollut systemaattista eikä alunperin sauna-aatteen läpäisemää, mutta sauna on kuulunut elämääni vähintään viikoittain missä sitten olen kulkenutkin. Lehtonen on testannut erilaisia saunoja Lönnrotin laulumaiden mustista ja valkoisista kylyistä turkkilaiseen hammamiin. Parhaat saunat ovat Vaskiniemessä. Saunaseuran kautta olen tullut tietoiseksi myös siitä, mitä sauna merkitsee suomalaiselle kulttuurille, Lehtonen toteaa. YHTEINEN PARATIISI Tuomas Lehtonen on saanut jo aikaisemmin tuntumaa Saunaseuran luottamustoimiin. Hän oli johtokunnan jäsen vuosina 2005-2009. Kun häneltä viime syksynä kysyttiin halukkuutta asettua ehdolle seuran puheenjohtajaksi, vastaus ei tullut siltä istumalta. Halusin varmistaa minulla olevan myös riittävästi aikaa hoitaa puheenjohtajuutta, jos minut valitaan. Pohdin myös, miten oman saunarauhani käy, kun istunkin lauteilla puheenjohtajana ja keskustelen jäsenien kanssa. Joudunko luopumaan palasta paratiisiani? Toisaalta minulla ei tätä paratiisia olisikaan, jos kukaan ei tekisi töitä Saunaseuran hyväksi. Yhdistystoiminnassa jäsenet eivät poimi vain toisten kasvattamia hedelmiä, vaan asioita tehdään yhdessä. Nyt oli siis minun vuoroni ottaa vastuuta, Lehtonen kuittaa. Lehtosen mukaan Saunaseuran puheenjohtajuus on sikäli erityinen luottamustoimi, että puheenjohtajan valitsee jäsenistö suoraan eikä johtokunta keskuudestaan. Näin puheenjohtajan rooli on tavallaan laajempi. Hänen tulee kuunnella ja tulkita jäsenistön toiveita sekä kehittää seuran toimintaa ja sen edellytyksiä. Puheenjohtaja antaa kasvot paitsi johtokunnalle, myös osin koko seuralle. Katseen on oltava eteenpäin ja seuran toiminnan periaatteita tarkasteltava säännöllisesti. PERUSASIAT KUNNOSSA Tuomas Lehtosen mukaan Saunaseuran toiminnassa perusasiat ovat suurimmilta osiltaan kunnossa. Ajoittain käydään kiivastakin keskustelua, ja demokratiassa kuuluukin tuoda esiin eri näkökulmia. Seurassa on syntynyt silloin tällöin eripurainen vaikutelma ja luottamuspula, jolle ei ole aihetta. Mielestäni luottamushenkilöt ja seuran työntekijät hoitavat työnsä hyvin. Luottamushenkilöthän tekevät työtä vapaaehtoisesti ja käytännössä vastikkeetta seuran sekä jäsenistön hyväksi. Keskinäinen kunnioitus ja luottamus on tärkeää kaikille niin saunojille kuin yhteisten asioiden hoitajille. Usein on pakko tehdä päätöksiä, joissa ei kaikille kumarreta. Nyt tarvitaan roolien selkeyttä sekä avoimuutta, Lehtonen linjaa. Lehtonen muistuttaa, että saunatalosta on pidetty hyvää huolta. Saunat ovat kunnossa ja lämpiminä silloin, kun niiden pitääkin. TALO OSA AATETTA Tuomas Lehtosen mukaan Saunaseuran yksi päätehtävistä liittyy sauna-aatteeseen. Seuran tulee levittää saunatietoutta ja edistää saunakulttuurin kehitystä. Saunaseuran aate ja saunatalo risteävät hyvin usein. Tuskin Vaskiniemessä on Katseen saunailtaa, jolloin ei keskustella saunomiseen ja yhteiseen toimintaan liittyvistä on oltava asioista. eteenpäin Meidän tulee yhdessä miettiä, miten voimme parantaa saunakulttuuria ja -tapoja. Se ei saa kuitenkaan olla viisastelua sormi pystyssä. Tuomas Lehtonen sanoo, että saunaseuralla on suuri missio sauna-aatteen hyväksi. Saunaseura ottakoon vastuuta siitä, miten suomalaisuudesta kerrotaan. Meidän tulee myös tutustua muihin saunakulttuureihin. Kansainvälisyyshän ei ole jotain vain maamme rajojen ulkopuolella, vaan osa meitä, Lehtonen sanoo. Saunatalossa voidaan näyttää, mitä saunominen parhaimmillaan on. Saunaseuralle ja saunakulttuurin edistämiselle tärkeät vierailut pyritään hoitamaan siten, että omien jäsenten saunanautinto ei häiriinny, Lehtonen huomauttaa. Saunaseuran toiminnan tulee olla tasapainossa seuran sääntöjen antamien tehtävien kanssa. Aatteellisena yhdistyksenä Saunaseura ylläpitää ja edistää saunaaatetta. On pidettävä myös huolta siitä, että saunatalo palvelee seuran jäseniä mahdollisimman hyvin. 8
Ritva-Liisa Luomaranta: Lisää avoimuutta ja yhteishenkeä Saunaseuran johtokunnan uusiksi jäseniksi valittiin viime syyskokouksessa Ritva-Liisa Luomaranta ja Ari Koski. Ari Koski ei halunnut esitellä itseään lehdessä. Ritva-Liisa Luomaranta vastasi samoihin kysymyksiin kuin muut johtokunnan jäsenet vuosi sitten. Ne vastaukset löydät seuran verkkosivuilta, Sauna-lehti 1/2013. Milloin ja miksi liityit Saunaseuraan? Liityin Saunaseuraan vuonna 1991. Eräs seuran aktiivijäsen pyysi minua mukaan saunomaan ja avantoon. Sille tielle jäin enkä ole katunut. Miten Saunaseura on vastannut odotuksiasi? Saunaseura on ollut minulle paikka, josta aina lähden pois latautuneena, rentoutuneena ja hymyssä suin. Näin käy, vaikka olisin tullut kuinka väsyneenä ja uupuneena saunomaan. Eräs ystäväni totesi kerran oppineensa, että ihmisen pitäisi kerran viikossa olla jossain, joka ei ole työympäristö eikä koti ammentaakseen uutta energiaa. Minulle Saunaseura on tällainen paikka. Mikä on mielestäsi Saunaseuran tärkein tehtävä? Saunaseuran tärkein tehtävä on suomalaisen saunaperinteen vaaliminen ja kehittäminen. Saunaseuran tulee huolehtia siitä, että seuran jäsenistöllä ja heidän vieraillaan on hyvät puitteet harrastukselleen ja yhdessäololleen. Miten johtokunta voi parhaiten edistää seuran toimintaa? Johtokunnan tehtävillä on kaksi tarkoitusta: hallinto- ja valvontafunktio. Johtokunnan on pantava täytäntöön kokouksissa tehdyt päätökset ja valvottava päätösten täytäntöönpanoa. Johtokunnan pitää huolehtia yhdistyksen taloudesta ja jäsenistön aktivoinnista seuran toiminnan kehittämiseen. Aktiivinen sisäinen tiedottaminen on myös tärkeää seuran toiminnan läpinäkyvyyden takaamiseksi. Mitä Sinä voit ja haluat tehdä johtokunnan jäsenenä seuran hyväksi? Tuon ammatillisen osaamiseni ja kokemukseni asianajajana seuran käyttöön. Haluan lisätä avoimuutta ja rakentaa yhteishenkeä johtokunnan sisällä sekä seuran jäsenten kesken. Mikä mielestäsi on jäsenistön rooli tässä asiassa? Ilman aktiivista ja innostunutta jäsenistöä ei ole toimivaa saunaseuraa. Toivon, että mahdollisimman moni seuran jäsen toisi oman osaamisensa seuran käyttöön. Kaikki me voimme edistää suomalaista sauna - kulttuuria meillä ja maailmalla. Asianajaja, varatuomari Naimisissa, kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta Muut harrastukset melonta, jooga, hyväntekeväisyystoiminta SUOMEN SAUNASEURAN JOHTOKUNTA 2014 Tuomas M. S. Lehtonen, pj Heini Noronen-Juhola, varapj Ari Koski Ritva-Liisa Luomaranta Jussi Niemelä Timo Martikainen Petteri Ormio Gina Sundgren 9
TOIMIKUNTIEN TEHTÄVÄT JA PUHEENJOHTAJAT 2014 Toimikuntien jäseniä ei oltu vielä nimetty lehden painoon mennessä. Johtokunta haki vapaaehtoisia, kyseisen toimikunnan tehtäviin liittyviä osaajia mukaan toimikuntien työskentelyyn yhteisten asioiden hyväksi. Toimikuntien kokoonpanot löytyvät pian verkkosivuilta ja julkaistaan seuraavassa numerossa. TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA Edistää ja tekee tunnetuksi suomalaista saunakulttuuria perustuen tutkimustietoon Suomessa ja ulkomailla sekä saunomisen terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Sen edistää myös seuran kansainvälistä toimintaa, suhteita kansainväliseen mediaan ja ulkomaisten toimijoiden tutustuttamista suomalaiseen saunomiseen ja saunakulttuuriin. Puheenjohtaja Tuomas Lehtonen KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA Pitää yllä ja valvoo kiinteistön kuntoa, suunnittelee ja esittää vuosittain seuran johtokunnalle hyväksyttäväksi tulevan vuoden korjausbudjetin sekä toteuttaa suunnitellut ja hyväksytyt saunatalon korjaukset. Toimikunta valvoo koko saunatalon käyttöä ja kunnossapitoa yhdessä kiinteistön hoitovastuussa olevien henkilöiden kanssa. Toimikunta laatii vuosittain pitkäntähtäimen suunnitelman, joka on talon ylläpidon perusta. Puheenjohtaja Gina Sundgrén TALOUSTOIMIKUNTA Seuraa seuran taloudellista tilannetta, valvoo raportointia, arvioi sisäistä valvontaa ja riskienhallinnan riittävyyttä, seuraa tilintarkastajien raportteja sekä raportoi ja valmistelee talousasioita koskevia esityksiä johtokunnalle. Puheenjohtaja Ari Koski SAUNA-LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Suunnittelee ja kehittää lehden sisältöä sekä numerokohtaisesti että pidemmällä aikavälillä journalistista lähtökohdista. Tavoitteena on seuran jäsenistön ja muiden sidosryhmien mahdollisimman hyvä palvelu monikanavaisessa viestinnässä. Puheenjohtaja Timo Martikainen VIESTINTÄTOIMIKUNTA Kehittää, suunnittelee ja toteuttaa seuran viestintää jäsenistölle, muille koti- ja ulkomaisille saunaseuroille ja -liitoille, medialle ja suurelle yleisölle. Seuran verkkosivut ovat päätiedotuskanava jäsenistölle. www.sauna.fi-sivuja päivitetään ja niitä kehitetään, jotta tiedonvälitys seuran ajankohtaisista asioista johtokunnan ja jäsenistön välillä tehostuu. Tähän tarkoitukseen luodaan uusia työkaluja parantamaan viestin perillemenoa. Saunakulttuurin edistämiseksi järjestetään seminaareja, joihin jäsenten lisäksi voidaan kutsua seuran ulkopuolisia luennoitsijoita ja osanottajia. Puheenjohtaja Timo Martikainen Toimikuntien säännöt käsitellään johtokunnan kokouksessa 1.4., jonka jälkeen hyväksytyt versiot jukaistaan verkkosivuilla. Kaikkien johtokunnan jäsenten yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 34 ja Saunaseuran verkkosivuilta. Sinne päivitetään myös kaikkien toimikuntien jäsenten tiedot heti, kun kokoonpanot on päätetty. 10
ÄLÄ OTA SITÄ VAKAVASTI.
Teksti ja kuvat Saunaseuralaiset DI Timo Saalasti ja DI Mikko J. Salminen Kokeilu pienhiukkasten vähentämiseksi: Kiukaan hyvä hyötysuhde vielä paremmaksi Saunan kiukaan tehtävänä on muuntaa puussa olevaa kemiallista energiaa lämpöenergiaksi mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti eli hyvällä hyötysuhteella. Joidenkin mielestä hyötysuhteella ei ole mitään väliä, kyllä Suomessa puuta piisaa. Näin valitettavasti ei ole. Kaikki puunpoltto, varsinkin pienpoltto tuottaa pienhiukkasia ja niiden määrää voidaan vähentää polttamalla puu mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Iki-Kiuas on niittänyt mainetta hyvällä hyötysuhteella aina Saksaa myöten. Mutta olisiko hyötysuhdetta vielä nostettavissa tertiääri-ilman syötöllä? Isoissa voimalaitoksissa ilmaa syötetään palotilaan kolmesta eri paikasta: arinan alta tulee primääri-ilma, liekkien kylkeen tulee sekundääri-ilma ja liekkien kärkiin tertiääri-ilma. Iki-kiukaassahan on vakioidut sekundääri-ilman aukot, jottei tolloinkaan saunan lämmittäjä pääse niitä sulkemaan. Sekundääri-ilmaa pitäisi syöttää noin kaksi kertaa niin paljon kuin primääri-ilmaa. Valitettavasti tämä peruskoulun oppiennätyksiin kuuluva sääntö on unohtunut monelta nykypolven kiukaantekijältä. Kaupoista löytyy nykyisin useitakin malleja, joiden luukussa ei ole mitään ilmareikiä. Seurauksena on noin kaksinkertainen puun kulutus. MITEN LISÄILMA VAIKUTTAA? Me olemme useamman kerran spekuloineet Saunaseuran lauteilla tuosta tertiääri-ilmasta ja niinpä päätimme kokeilla Iki-Kiukaalla lisäilman syötön vaikutusta. Mielessämme kävi muutama erilainen tapa syöttää lisäilmaa liekkien päähän. Näistä toteutuskelpoisimpana valittiin putki palotilan kattoon -vaihtoehto. Palotilaan laitettiin putki, joka saa ilmaa luukussa olevasta reiästä ja syöttää sitten kuumentuneen ilman juuri oikeaan paikkaan eli liekkien kärkiin. Iki-Kiukaita valmistavan JK-Metalsin toimitusjohtaja ja uusi omistaja Sampsa Ruohtula piti kokeiluamme mielenkiintoisena ja lahjoitti projektiimme kaksi kiukaan luukkua tykötarpeineen. Ensimmäisen testiviikon- 12
Älkää kokeilko tätä kotona, ellette ole aivan varmoja muun muassa hormin kunnosta, eristeistä ja palokunnan puhelinnumerosta. Yli tuhatasteinen putki näyttää aika vinkeältä. lopun jäljiltä toinen luukku oli vielä koskematon eikä sitä tuskin enää tarvitakaan. Otimme käyttöön lasilla varustetun erikoisluukun, josta pystyi mittausten aikana seuraamaan liekkejä. Luukun lasi on normaalia alempana, jotta saimme ilma-aukon luukun yläreunaan. Ensin poistimme kiukaasta noin 50 kiloa kiviä, jotta lämpöputki saatiin esille ja siihen nojaavien kivien lämpövaikutukset minimoitua. Sen jälkeen lämpöputken puoleen väliin eli etureunan kohdalle porattiin kolmen millin reikä, josta lämpömittarin anturi työnnettiin putkeen. Tätä kokeilua varten olimme ostaneet 1 200 astetta kestävän mittarin. Mittaus aloitettiin sytyttämällä kiuas. Hyvän alkupalon jälkeen pesä laitettiin täyteen puuta ja sen jälkeen ryhdyttiin mittaamaan ja säätämään. TULOSTA SYNTYI Ensin etsimme optimia primääri- ja sekundääri-ilmalle. Kun alaluukku oli supistettu 30 prosenttia, saatiin putkessa oleva lämpömittari osoittamaan maksimiarvoa. Tämän jälkeen ruvettiin säätämään tertiääri-ilmaa auki/ kiinni -menetelmällä ja tulosta syntyi. Kuumimmillaan palokaasut olivat 1 040 asteisia, mikä tietysti näkyi kiukaan värin vaihtumisena (älkää kokeilko tätä millään peltiheikeillä mökillä, voi palaa puhki). Tertiääri-ilman syöttämien nosti lämpötilaa noin 70 astetta ja parhaimmillaan muutos oli 170 astetta. Seitsemän metriä ylempänä eli savupiipussa katolla palokaasujen lämpötila piipun sisällä oli 340 astetta. Tässä vaiheessa keraaminen savuhormi oli lämmennyt noin kaksi tuntia. 13
Kiukaan hyvä hyötysuhde vielä paremmaksi Timo Saalasti poraamassa reikää lämpötila-anturille. Annoimme useiden pesällisten palamisen jälkeen palotilan hiillostua ja sitten mittasimme tertiääri-ilman vaikutusta. Ja kuten arvata saattoi, lämpötila putosi lisäilman vaikutuksesta. Putoaminen oli keskimäärin 50 astetta. Ehkä hieman yllätyksenä, sekundääri-ilman säätämisellä ei ollut mitään vaikutusta hiillosvaiheessa. Olimme kuvitelleet, että sekundaari-ilmareiät voisi sulkea hiillosvaiheen aikana. Tämä havainto vahvisti käsitystämme siitä, että Iki-Kiukaan rakenne on todella ajateltu loppuun asti. HALUTAANKO YLIMÄÄRÄISTÄ SÄÄTÖÄ Summa summarum: Iki-Kiukaan korkeaa hyötysuhdetta voidaan teoriassa ja käytännössäkin vielä hieman parantaa lisäämällä tertiääri-ilman syöttö. Se kuitenkin vaatii säätämistä eli erillisen luukun, joka on auki suuren palon aikana ja suljetaan sitten lähestyttäessä hiillosvaihetta. Haluaako saunan lämmittäjä yksinkertaiseen ja tehokkaaseen rakenteeseen ylimääräistä säätöä? Insinööri mahdollisesti, tavallinen käyttäjä ehkä ei. Ensimmäinen koepoltto toteutettiin mäntyhaloilla. Seuraavaksi kokeilemme koivua. Tertiääri-ilma suljettu, primääri- ja sekundäärisäätö menossa. Hehkua koko rahalla, alkoi mittaajillekin tulla hiki. 14
Suomen Saunaseura ry:n kevätkokous Saunapuut pilkkoo Aika Paikka Keskiviikko 23.04.2014 klo 17:30 alk. Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaari, Espoo Ohjelma Klo 17:30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 18:00 Avaus, puheenjohtaja Klo 18:10 Suomen Saunaseuran kevätkokous KEVÄTKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT SÄÄNTÖJEN 11 :N MUKAISET ASIAT 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen 3. Kokouksen laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 5. Nimitysvaliokunnan valinta 6. Tilinpäätöksen 31.12.2013 esittely - toimintakertomuksen esittely - tuloslaskelman ja taseen esittely 7. Tilintarkastuskertomuksen esittäminen 8. Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tuloslaskelman sekä taseen vahvistaminen 9. Vastuuvapaudesta päättäminen johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle 10. Muut mahdolliset asiat 11. Kokouksen päättäminen Ilmoittautuminen kokoukseen 09.04.2014 mennessä: Saunatalon kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon, tj@sauna.fi Johtokunta vahvistaa esityslistan kokouksessaan 1.4., jonka jälkeen se on nähtävissä seuran verkkosivuilla ja Saunatalon ilmoitustaululla. www.fiskars.com
Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Matti Hietala ja Rita Lukkarinen Tuhat pingviiniä Vaasan Pingviini ei ole kovinkaan harvinainen Pohjanmaalla, sillä Vaasassa niitä on noin tuhat. Tosin kyseessä on avantotuintiseura Vaasan Pingviinit ry:n jäsenet, joiden määrä kasvaa nopeasti. Pingviinien saunarakennuksella käy vuosittain yli satatuhatta saunan ja uimisen ystävää. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän Vaasan Pingviinit ry:n tarkoituksena on edistää talvi- ja virkistysuinnin harrastusta sekä yhdistää näiden harrastajia. Hyvin on tarkoitus täytetty. Sen todistaa toiminnan aktiivisuus ja jäsenten määrä. Pingviineillä on oma saunansa Hietasaaressa, kaupungin ykkösuimarannan kupeessa. Kauppatorilta on saunalle ja avannolle matkaa noin kilometrin verran, joten keskustassa asuvat käyvät saunalla helposti kävellen tai pyörällä. Pingviinit saunoivat pitkään entiseen leirintäalueen keittokatokseen kyhätyssä saunarakennuksessa. Uusi sauna saatiin 1999, ja sen löylyhuone uusittiin 2009. Uusi saunarakennus houkutti lisää Pingviinejä, 15 vuodessa yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut noin neljästäsadasta yli tuhanteen. NAISIA ENEMMISTÖ, PALJON NUORIA Avantouinti on viime vuosina koukuttanut erityisesti naisia. Keskiverto-jäsen on nykyisin noin viisikymppinen nainen. Naisia yhdistyksen jäsenistä on yli 60 prosenttia. Keski-ikä on nuorentunut kovasti näiden 20 vuoden aikana, jolloin olen itse ollut Pingviini, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Tapio Osala kertoo. Osalan mukaan opiskelijoita ja nuoria on jäsenistössä paljon. Jäsenten alle 15-vuotiaat lapset saavat käydä saunomassa ilmaiseksi vanhempiensa seurassa, ja tätä etua käytetäänkin ahkerasti, hän lisää. Seuramme on kaksikielinen ja muutenkin aika kansainvälinen. Yli kolmannes jäsenistämme puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, Osala kertoo. Pingviinien jäsenmaksu on 95 euroa vuodessa. Liit- 16
rannikolla Vaasan Pingviinien saunarakennus valmistui 1999 ja se on hyvin ahkerassa käytössä. Vuosittain saunojia ja uimareita käy yhteensä yli satatuhatta. Nyt seurassa pohditaan, pitäisikö ryhtyä uuden saunan rakentamiseen. tymisen kynnystä laskee mahdollisuus liittyä edullisempaan hintaan koejäseneksi huhtikuusta syyskuuhun. Jäsenhankintaamme kuuluvat myös avointen ovien päivät. Kannustamme myös jäseniämme ottamaan ystäviä mukaan maksuttomaan kokeiluun. Lisäksi otamme viikoittain vastaan kokeilevia ryhmiä, joita opastamme. VAIKKA PÄIVITTÄIN OMALLA AVAIMELLA Pingviinien saunalla käy aikamoinen vilske, sillä vuosittain kävijöitä on yli satatuhatta. Se on saman verran kuin koko Vaasan talousalueen asukasluku. Vertailun vuoksi: Vaskiniemessä oli viime vuonna reilut 36 000 saunojaa. Runsas kävijöiden määrä on mahdollinen, koska Pingviinien sauna on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Määrä on myös totta, sillä jokaisella jäsenellä on elektroninen avain, jolla hän voi tulla saunarakennukseen koska tahansa. Järjestelmä pitää kirjaa kävijöistä. Ainakin puolet jäsenistä käy myös kesällä aktiivisesti saunassa ja uimassa. Sauna on lämpimänä kello 11-22. Se ei ole kuitenkaan ratkaisevaa kaikille avantouinnin ystäville, sillä Pingviinien jäsenistä kaikki eivät käy lainkaan löylyssä. Ensimmäiset aamu-uimarit tulevat joka aamu jo ennen kello kuutta. Sauna on yhteissauna ja siellä ollaan uimapuvut päällä. Näin myös pariskunnat ja perheet voivat tulla yhdessä saunomaan ja uimaan. Löylyhuoneen lisäksi saunarakennuksessa on naisten ja miesten pukuhuoneet, wc:t ja terassi. Yllättäen saunassa ei ole pesuhuonetta eikä suihkuja. Se herättää ajoittain keskustelua. Vallitsevan ajatuksen mukaisesti merivesi vaikuttaa terveyteen hyvällä tavalla eli se on syytä jättää iholle eikä huuhtoa suihkulla pois, Tapio Osala sanoo. Saunan kiuas lämpiää sähköllä ja sen löylyjä on Osalan mukaan kuvailtu hyviksi. Rakennuksen ilmanvaihto on koneellinen ja toimii hyvin. Mittaamme tarkoin löylyhuoneen ilman laatua. Pukuhuoneet lämpiävät löylyjen poistolämmöllä, Osala selittää saunatalon tekniikkaa. Saunan lämpötila on 80 asetta. Torstaisin on erikseen viimeinen tunti kovien löylyjen ilta. Miehisessä iltavuorossa minäkin käyn usein. Saunarakennuksen kunnossapito ja huolto hoidetaan talkoovoimin, vain siivouksessa käytetään ostopalveluja. 17
Tuhat pingviiniä Vaasan rannikolla Vaasan Pingviinit on Saunaseuran yhteisöjäsen tervetuloa vierailulle! HYVÄ OLO KOUKUTTAA Avantouintiin jää helposti koukkuun kunhan on muutamat ensimmäiset kerrat uskaltanut pulahtaa. Hyvänolon tunne avantouinnin jälkeen lienee tärkein syy harrastukseen. Saunalla olen myös kuullut useita hyviä kertomuksia avannon terveysvaikutuksista, Osala toteaa. Pingviinien avaraa avantoa pidetään avoimena ilmapumpun avulla. Laituri, kolmet portaat ja porraskaiteet ovat lämmitetyt. Ehkä yleisin tapa on se, että käydään kolme kertaa vedessä ja välillä saunassa. On tärkeää, että viimeisen uintikerran jälkeen ei suinkaan enää mennä saunaan, Osala sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että yleisohjeita ei ole jokaisen on kuunneltava omaa kehoaan. Aloittelija pelkää usein veden kylmyyttä. Parin kerran jälkeen huomaa, että talvellahan vesi on ilmaa lämpimämpää. Itse tein innokkaana aloittelijana sen virheen, että viivyin yhteensä liian kauan kylmässä vedessä. Näin jäi horkka päälle koko illaksi. Mutta jos on liian vähän aikaa vedessä, ei saa euforista endorfiinihumalaa. Jos on liian kauan, tulee lievä hypotermia. Kokeilemalla löytyy sopiva rytmi. Osala itsekin oli peloissaan ensimmäisellä kerralla, parikymmentä vuotta sitten. Parin kerran jälkeen jäin kuitenkin pahasti koukkuun. Nyt jopa kaduttaa, etten aloittanut aikaisemmin. Avannon vaikutuksesta nukahtaminen on helpompaa, kuiva iho parantunut, orastavat lihaskivut poissa ja flunssa sekä influenssa pysyneet loitolla. TERVETULOA VAASAAN! Vaasan Pingviinit ry liittyi viime vuonna Saunaseuran yhteisöjäseneksi. Aika monella vaasalaisella on asiaa silloin tällöin Helsinkiin. On hienoa, kun jäsenillämme on mahdollisuus vierailla Vaskiniemessä! Seurojen jäsenet voivat myös vierailla toistensa saunoissa ja avannoissa. Pingviinien saunan löylyhuone illalla kuvattuna. Löylyhuone on uusittu 2009. Avantouintiseurojen kirjoittamattoman sopimuksen mukaan pääsee tutustumaan maksutta toisen talviuintipaikkaan, kun kertoo asiasta etukäteen. Suomen Saunaseuran jäsenet voivat myös vierailla luonamme ottamalla yhteyttä varapuheenjohtaja Synnöve Kaihovirtaan, Osala neuvoo. Pohdimme parhaillaan uuden saunan rakentamista, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Vaskiniemessä on erilaisia loistavia saunoja ja uskomme niihin tutustumalla saavamme tietoja hyvän uuden saunan rakentamiseksi. Ehkä saamme myös neuvoja teknisissä asioissa, jos uutta saunaamme aletaan pian suunnitella, Tapio Osala sanoo. 18