Asialista/ pöytäkirja 1 (7) Tukipalvelujen ohjaus -työryhmän kokous pöytäkirja Aika 2.11.2018 klo 10-11.30 Paikka Osallistujat Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 C 4. kerros kokoustila Kelloportti Pekka Erola pj, PSHP, Petteri Paavola vara pj, siht, PSHP
Asialista/ pöytäkirja 2 (7) Asia 1 Kokouksen avaus ja edellisen tapaamisen pöytäkirja Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet Pöytäkirja hyväksyttiin. 2 Asialistan hyväksyminen/ lisäasiat Asialista hyväksyttiin. Ei lisäasioita. 3 Muutosjohdon katsaus Muutosjohdon katsauksessa käytiin läpi valtakunnan tason tilanne. Perustuslakivaliokunta ottaa käsiteltäväkseen tiedustelulait kiireellisenä, jolla on vaikutusta sotea koskevan lakipaketin käsittelyyn. Tämän hetken tiedon mukaan lakipaketin eduskuntakäsittely menisi ensi vuoden puolelle ja tästä syystä maakuntavaalit siirtyisivät syksyyn. Pirkanmaan maakunnan edustajat ovat käyneet ohjausneuvotteluissa ministeriössä, jossa erityisesti nousi esiin lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen sekä Pirkanmaan tuotantoverkon hallinta. 8 tähden sairaalan osalta alustayhtiön valmistelu on käynnissä, joka on tarkoitus saattaa vielä kuluvan vuoden aikana sairaanhoitopiirissä poliittiseen päätöksen tekoon. Alustayhtiön tehtävänä on valmistella käytännön toteutus erikoissairaanhoidon palveluiden yhteistyön syventämiseksi Kanta-Hämeen kanssa ja mahdollisesti myös Etelä-Pohjanmaan kanssa. Sitran rahoittama hanke on käynnissä terveyskeskusten tuotantovastuulla olevien palveluiden kehittämiseksi. Mukana Pirkanmaan kunnista ovat Sastamala, Nokia ja Kangasala. Uudet hyvät käytännöt pyritään laajentamaan käyttöön myöhemmin koko Pirkanmaan tasolla. Hankkeessa ovat mukana myös Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. 4 Välinehuollon kokonaisselvityksen tilanne 5 In house tukipalveluverkoston konkretisointi Sairaanhoitopiirin välinehuollon asiakkuudet on selvitetty. Seuraava vaihe on laajempi tarkastelu välinehuollon osalta, jossa on mukana myös perusterveydenhuolto maakunnan tasolla. Laajemmassa tarkastelussa huomioidaan myös valmistelussa olevat uudet hyvinvointikeskukset. Työryhmä kävi keskustelua hajauttamisesta ja keskittämisestä sekä niiden hyödyistä ja haitoista. Selvityksen toisesta vaiheesta raportoidaan seuraavassa tapaamisessa. In house yhtiöiden ns. monetääristä ohjausta konkretisoidaan ja tarkastellaan ohjauksen näkökulmasta omistajan, in house yhtiön sekä kuntien tekemistä ja rooleja esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiön omistuspohjaa ollaan laajentamassa.
Asialista/ pöytäkirja 3 (7) 6 In house sisters asetelma In house sisters -hankinnoista ei ole hankintalakia täydentävää oikeuskäytäntöä. Hankintalain sekä direktiivin säännökset ovat seuraavat: Hankintalaki 15 Hankinnat hankintayksikön sidosyksiköltä Tätä lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Edellä 1 momentissa mainittua prosenttiosuutta määritettäessä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää. Edellä 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus on 10, ja 500 000 euron rajoitusta ei sovelleta, kun hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan, jos hankintayksikkö on julkaissut sen määräysvallassa olevan yksikön muille kuin määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille suunnitellusta myynnistä 58 :n 3 momentissa tarkoitetun avoimuusilmoituksen, eikä hankintayksikkö saa ilmoituksessa määritellyssä määräajassa vastauksia yksikön liiketoimintaa vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta. Vastausten tekemistä koskevan määräajan on oltava vähintään 14 vuorokautta avoimuusilmoituksen julkaisemisesta. Tässä momentissa tarkoitettua prosenttiosuutta sovelletaan edellytysten täyttyessä avoimuusilmoituksen kohteena olevaan yksikköön kolme vuotta avoimuusilmoituksessa asetetun vastausmääräajan päättymisestä. Edellä 1 momentissa tarkoitettua liikevaihtoa koskevaa prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta silloin, kun muiden kuin määräysvaltaa yksikköön käyttävien hankintayksiköiden kanssa harjoitetun liiketoiminnan arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa. Hankintayksiköiden katsotaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa
Asialista/ pöytäkirja 4 (7) sidosyksikköön, jos sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Lisäksi edellytyksenä on, että sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti. Tätä lakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä tai saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Direktiivi 12 artikla Yksiköiden väliset hankintasopimukset julkisella sektorilla 1. Hankintasopimus, jonka hankintaviranomainen tekee yksityisoikeudellisen tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) hankintaviranomainen käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa yksiköissään; b) yli 80 prosenttia kyseisen määräysvallassa olevan oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä; ja c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole suoria yksityisiä pääomaosuuksia lukuun ottamatta perussopimuksen mukaisia kansallisissa säännöksissä vaadittuja yksityisen pääomaosuuden muotoja ilman määräysvaltaa ja ilman suojaamista, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksiin. Hankintaviranomaisen katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa yksiköissään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Tällaista määräysvaltaa voi käyttää myös toinen oikeushenkilö, joka on samalla tavoin hankintaviranomaisen määräysvallassa. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen oikeushenkilö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä
Asialista/ pöytäkirja 5 (7) määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, ei ole suoria yksityisiä pääomaosuuksia lukuun ottamatta perussopimusten mukaisia kansallisissa säännöksissä vaadittuja yksityisen pääomaosuuden muotoja ilman määräysvaltaa ja ilman suojaamista, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksiin. 3. Hankintaviranomainen, joka ei käytä yksityisoikeudellisessa tai julkisoikeudellisessa oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä hankintasopimuksen kyseisen oikeushenkilön kanssa tätä direktiiviä soveltamatta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) hankintaviranomainen käyttää yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa yksiköissään; b) yli 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttäviltä hankintaviranomaisilta tai muilta samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä; ja c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole suoria yksityisiä pääomaosuuksia lukuun ottamatta perussopimuksen mukaisia kansallisissa säännöksissä vaadittuja yksityisen pääomaosuuden muotoja ilman määräysvaltaa ja ilman suojaamista, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksiin. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa hankintaviranomaisten katsotaan käyttävän yhteistä määräysvaltaa oikeushenkilössä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista. Yksittäiset edustajat voivat edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintaviranomaisia; ii) kyseiset hankintaviranomaiset voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin; ja iii) määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat
Asialista/ pöytäkirja 6 (7) määräysvaltaa käyttävien hankintaviranomaisten eduista. Työryhmässä keskusteltiin täydentävän oikeuskäytännön puuttumisesta in house sisters hankinnassa ja siitä, että erilaisia tulkintoja asiasta on oikeusoppineiden välillä. Työryhmän edustaja nosti keskustelussa esiin yhden tulkinta vaihtoehdon in house sisters hankinnasta: Hankintalain 15 :n mukaan Tätä lakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä tai saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Hankintalain esitöissä (HE 108/2016, 15 :n perusteluista) tätä on avattu seuraavasti: Tällaisia niin kutsuttuja käänteisiä sidosyksikköhankintoja olisivat esimerkiksi tilanteet, joissa kunnan sidosyksikköasemassa oleva yhtiö, joka olisi myös tässä laissa tarkoitettu hankintayksikkö, tekisi hankintasopimuksen kunnan kanssa esimerkiksi taloushallinnon palveluista. Saman hankintayksikön omistamien sidosyksikköjen keskinäisistä hankinnoista esimerkkinä voisi olla samaan konserniin kuuluvien sidosyksikköjen väliset hankinnat, edellyttäen, että sidosyksiköillä on sama omistaja. Sekä hankintalaissa että sen esitöissä käytetään yksikkömuotoa ja puhutaan saman hankintayksikön omistamista ja samasta omistajasta. Esitöissä ei ole tässä yhteydessä esimerkkiä, jolla laajennettaisiin mahdollisuutta soveltaa säännöstä usean hankintayksikön omistuksessa oleviin sidosyksiköihin. Mutta kuten jo mainitsin, pelkästä yksikkömuodon käytöstä ei voi vetää johtopäätöksiä (vrt. julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä hankintalaissa 3) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet voi tarkoittaa tilannetta, jossa yksikään hankintayksikkö ei yksin nimeä yli puolta hallituksen jäsenistä, vaan useampi yhdessä.). Direktiivin sanamuoto (hankintadirektiivi 2014/24 12 artiklan 2 alakohta) on tältä osin selkeämpi. Siinä käänteiset sidosyksikköhankinnat ja ns. in house sisters hankinnat on liitetty 1 kohtaan, jossa siis säädetään vain yhden hankintaviranomaisen määräysvallassa olevista sidosyksiköistä. Säännöksessä ei viitata 3 kohtaan, jossa säädetään usean hankintayksikön määräysvallassa olevista sidosyksiköistä. Epävarmuutta em. tulkintaan aiheuttaa kuitenkin 3 kohdan säännös, jossa viitataan siihen, ettei myyntiä samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille tulkita ulosmyynniksi direktiivin prosenttiosuutta laskettaessa. Tämä siis antaisi ymmärtää, että in house sisters myynnit olisivat mahdollisia myös näissä usean hankintayksikön määräysvallassa olevien sidosyksiköiden kesken. Oikeuskäytäntöä ei tietääkseni ole siitä, mitä
Asialista/ pöytäkirja 7 (7) tarkoitetaan samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisilla oikeushenkilöillä. Onko kaikkien keskenään kauppaa tekevien sidosyksiköiden kaikkien omistajien oltava samoja? Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei prosenttiosuus ja myyntien kohdistumista koskeva säännös ole hankintalaissa direktiivin kanssa yhtenevä. Hankintalaissa on pienennetty huomattavasti ulosmyynnin osuutta direktiivin sallimasta (5 %/500 000 euroa vs. direktiivin 20 %). Onko tätä tulkintaa haluttu hankintalaissa kiristää direktiivin sanamuodosta, kuten prosenttiosuuttakin? Sovittiin, että in house sisters hankintaan palataan seuraavassa kokouksessa. 7 Muut asiat Ei muita asioita. 8 Seuraava tapaaminen 11.12.2018 klo 12.30 14 Kelloportinkatu 1 C 4 kokoushuone kelloportti 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen.