Tilaajavastuu, avaus, taustaa Risto Pesonen, diplomi-insinööri pesonen.risto@gmail.com Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Tilaajavastuu talousrikollisuuden torjunnassa Ilman harmaan talouden tilaajia ei ole harmaan talouden toimijoita Urakasta sopiminen täsmällisesti ennen työn aloittamista on perusteltua, olkoonpa kyse ammattimaisesta rakentamisesta tai yksittäisen henkilön teettämästä pienimuotoisesta työstä. Sopimuksella määritetään sekä tilaajan että työn toteuttajan velvollisuudet ja vastuu sekä varmistetaan rakennustyön toteutuminen suunnitellusti. Ilman kirjallista sopimusta lisääntyvät riskit laatuvirheisiin ja pitkäaikaisvastuiden katoamiseen sekä riidat vastuista tapaturmatilanteissa. Sopimalla kirjallisesti vähenee oleellisesti myös harmaan talouden mahdollisuus. Pimeä työ, harmaa talous ja talousrikollisuus on koko suomalaiselle yhteiskunnalle sekä rehellisille toimijoille erittäin haitallista. Tämän vuoksi viranomaiset ja alan järjestöt ovat kehittäneet aktiivisesti lainsäädäntöä ja erilaisia keinoja, joilla pyritään talousrikollisuuden rajoittamiseen. Talousrikollisuus Sisäasianministeriö määrittelee talousrikollisuuden seuraavasti: Talousrikollisuudella tarkoitetaan yrityksen tai muun yhteisön toiminnan yhteydessä tai niitä hyväksi käyttäen tapahtuvaa oikeudettomaan, välittömään tai välilliseen taloudelliseen hyötyyn tähtäävää rangaistavaa tekoa. Talousrikoksella tarkoitetaan myös muuta yritystoimintaan verrattavassa toiminnassa tapahtuvaa, huomattavaan taloudelliseen hyötyyn tähtäävää suunnitelmallista, rangaistavaa tekoa. Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellisten menetysten lisäksi muutakin vahinkoa. Näitä ovat esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutuminen elinkeinoelämään, vaara korruption lisääntymisestä, kilpailutilanteen vääristyminen sekä yleisen yhteiskuntamoraalin heikkeneminen. Laman ja siihen liittyneiden harmaan talouden ilmiöiden myötä syntyi Suomessa voimakas yhteiskunnallinen tilaus talousrikosten torjunnan tehostamiselle. Jo 1990-luvun alusta osoitettiin talousrikostutkintaan ja -torjuntaan merkittäviä lisäresursseja poliisille, verottajalle, ulosottoviran- omaisille, tullille sekä lopulta myös syyttäjälaitokselle. 1990-luvun lopulta alkaen veropetokset ovat systematisoituneet ja on käytetty hyväksi muun muassa yritysketjuja ja kuittikauppaa. Rakentamisessa tähän tarjoavat mahdollisuuksia pitkät urakoitsijaketjut ja aliurakoinnin ulkoistaminen. Harmaa talous on samalla kansainvälistynyt, ja sen määrä työvoimavaltaisilla aloilla on kasvanut Suomessa. Myös järjestäytynyt rikollisuus on alkanut yhä enemmän hyödyntää talousrikollisuuden mahdollisuuksia. Harmaan talouden yrityksiin kohdistuvat verotarkastukset ja niiden perusteella tehdyt rikosilmoitukset ovat vähentyneet vuodesta 1996 puoleen. Osittain tämä on johtunut poliisin talousrikostutkinnan ruuhkautumisesta. Selvää on, että niin verottajan kuin muidenkin valvontaviranomaisten toiminta vaikuttaa tilastoissa näkyvään poliisin tietoon tulleeseen talousrikollisuuden määrään. Talousrikollisuuden laajuus Talousrikostorjuntaohjelmat ovat antaneet mahdollisuuden talousrikostorjuntaan panostamiseen. Ensimmäinen harmaan talouden selvitystyöryhmä asetettiin vuonna 1994 valtiovarainministeriön toimesta. Sen raportissa harmaan talouden vuotuiseksi määräksi arvioitiin 3,4 miljardia euroa (4,2 % BKT:stä). SAK arvioi vuonna 1999, että mikäli harmaan talouden suhteellinen osuus BKT:stä oli pysynyt ennallaan, harmaan talouden aiheuttamat vahingot olisivat nousseet noin 5 miljardiin euroon. Saamatta jääneiden verotulojen määräksi arvioitiin yleisesti 2 2,5 miljardia euroa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä Suomen harmaan talouden laajuus olisi ollut 10 14 miljardia euroa vuonna 2008. Se vastaa 5,5 7,5 %:a bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa 4 6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen tappioita. Verotarkastusten perusteella harmaan talouden kokonaismääräksi arvioidaan vuonna 2012 runsaat 12 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 6,9 %:a Suomen bruttokansantuotteesta. 75
Rakennusalan talousrikollisuuden laajuus Kotimaan toimialoista harmaan talouden suurimmat ongelmat liittyvät ravintola- ja rakennusalaan. Rakennustoiminnasta maksettavien arvonlisäverojen laskennallinen vajaus oli vuonna 2008 runsaat 260 miljoonaa euroa, josta 105 miljoonaa euroa syntyi täysin piiloon jääneestä, teoreettiselta liikevaihdoltaan 480 miljoonan euron suuruisesta rakennustoiminnasta, ja loput 160 miljoonaa euroa yrityksistä, jotka antavat arvonlisäveroilmoituksia, mutta eivät maksa veroa. Rakennusalan kotimaisen harmaan työvoiman laskennallinen määrä on viime vuosina tasaisesti pienentynyt vuoden 2008 runsaaseen 9 000 henkilötyövuoteen, joita vastaava salattujen tulojen määrä oli 360 miljoonaa euroa. Sitä vastoin ulkomaisen työvoiman osuus (lähes 30 000 henkilötyövuotta ja noin 15 % talonrakennusalan koko työvoimasta) on rakennusalalla lamankin aikana pysynyt lähes ennallaan. Vähintään puolet ei maksa veroa Suomeen, mikä merkitsee laskennallisesti vuosittain ainakin 400 miljoonan euron suuruista Suomessa verottamatonta palkkojen määrää. Kuva 1. Harmaaseen talouteen liittyvä kuittikauppa. Osa verottamattomuudesta on lain ja verosopimusten mukaista. Osa johtuu siitä, ettei verohallinnolla ole ollut keinoja tehokkaasti valvoa täällä toimivia ulkomaisia aliurakoitsijoita ja näiden palkansaajia. Rakennusalan yrityksiä koskevia verotarkastuskertomuksia on valmistunut ajalla 1.1.2008 31.8.2011 yhteensä 2 611 kpl eli noin 700 kertomusta vuodessa. Harmaata taloutta on esiintynyt noin 30 %:ssa rakennusalan verovalvontakohteista, joita valittaessa tosin on osattu epäillä ilmenevän puutteita. Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/06) velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Sen jälkeen siihen on tullut useita tarkennuksia, joista tuoreimmat tulivat voimaan syyskuussa 2012. Lailla tehostetaan harmaan talouden torjuntaa sekä edistetään yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. 76
Lain soveltamisala Tilaajavastuulaissa tarkoitettuja tilaajia ovat yritykset ja julkisoikeudelliset yhteisöt, jotka käyttävät vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. Vuokratyöntekijä on tehnyt työsopimuksen sellaisen työnantajan kanssa, joka on siirtänyt työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön. Tilaajia ovat kaikki elinkeinonharjoittajat, jotka ovat velvollisia tekemään perusilmoituksen elinkeinotoimintansa aloittamisesta. Tilaaja voi olla myös ulkomainen yritys toimiessaan Suomessa. Laki koskee myös asunto-osakeyhtiöitä. Maatalouden ja kalastuksen elinkeinonharjoittajat sekä kotitaloudet eivät pääsääntöisesti ole tilaajavastuulain tarkoittamia tilaajia. Alihankintasopimukseen perustuvissa työtilanteissa lakia sovelletaan tilaajaan seuraavissa tapauksissa: Tilaajalla ja tämän sopimuspuolella on alihankintasopimus työn tuloksesta vastiketta vastaan. Työ tehdään tilaajan työtiloissa tai työkohteessa, jossa työskentelee normaalisti myös tilaajan omia työntekijöitä. Tilaajan työkohde voi sijaita muuallakin kuin hänen hallinnoimissaan tiloissa. Näitä työkohteita on rakentamisessa, liikenne- ja kuljetusaloilla sekä palveluissa, joita tuotetaan palvelujen ostajan tai käyttäjän tiloissa. Työ liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin tehtäviin. Siivouksen sekä laitteiden ja tilojen huollon ja kunnossapidon katsotaan aina olevan tilaajayrityksen tavanomaisia tehtäviä. Tilaajalle työskentelee alihankintasopimuksen tehneen sopijapuolen palveluksessa olevia työntekijöitä. Vaikka tilaajan ei tarvitse olla työnantaja, niin hänen kanssaan alihankintasopimuksen tehneeltä toiselta sopijapuolelta edellytetään, että tämä on työnantaja. Rakentamisessa selvitysvelvollisuus koskee kaikkia tilaajia, vaikka rakentaminen ei kuuluisi tilaajan tavanomaiseen toimintaan. Rakentaminen kattaa uudisrakentamisen lisäksi muun muassa huolto-, korjaus- sekä maa- ja vesirakentamisen. Rakentamisessa sopimuskumppanin ei tarvitse olla työnantaja, vaan lakia sovelletaan myös yhden miehen yrityksiin. Tilaajavastuulaki ei koske pienehköjä sopimuksia alihankinta- ja vuokratyöntekijöiden käytöstä. Lain soveltamisalueen ulkopuolelle jäävät vuokratyö, joka kestää enintään 10 työpäivää, sekä alihankintasopimus, jonka arvo vuonna 2012 ilman arvonlisäveroa oli alle 7500 euroa. Selvitysvelvollisuutta ei voi kiertää pilkkomalla sopimuksia raja-arvot alittaviin osiin. Selvitysvelvollisuuden sisältö Tilaajan tulee hankkia ennen alihankinta- tai vuokratyösopimuksen tekemistä seuraavat sopimuskumppania koskevat selvitykset ja todistukset: selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kaupparekisteriote todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Rakentamistoimintaan liittyvällä tilaajalla on oltava todistus siitä, että sopimuspuoli on ottanut tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) tarkoitetun vakuutuksen. Sopimuksen solmimishetkellä tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Selvitykset ja todistukset on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sopimuksen päättymisestä. Tilaajan on hankittava vastaavat tiedot myös ulkomaiselta sopimuskumppaniltaan. Tilaajavastuulain edellyttämiä selvityksiä ja todistuksia ei ole velvollisuutta pyytää, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuskumppanin täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa. Luottamus voi perustua esimerkiksi siihen, että sopimuskumppani on julkisoikeudellinen yhteisö tai julkinen osakeyhtiö. Myös tilaajan ja sopimuskumppanin aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle. Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja ei kuitenkaan vapaudu selvitysvelvollisuudesta aikaisemman sopimussuhteen taikka sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuuden perusteella eikä niissä tarkoitettuun syyhyn rinnastettavan syyn perusteella. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti ja laiminlyöntimaksu Selvitysvelvollisuuden rikkomisesta tilaajalle määrätään laiminlyöntimaksu. Se määrätään myös tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa, tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai muussa näihin rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon. Samoin laiminlyöntimaksu voidaan 77
määrätä, mikäli tilaajan on täytynyt ymmärtää, ettei sopimuskumppanilla ole tarkoitusta täyttää työnantajana lakisääteisiä velvoitteita. Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimiston määräämän laiminlyöntimaksun vähimmäismäärä vuonna 2012 oli 1 500 euroa ja enimmäismäärä 15 000 euroa. Suuruutta määrättäessä otetaan huomioon laiminlyönnin aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopijaosapuolen välisen sopimuksen arvo. Korotettuna laiminlyöntimaksu oli vuonna 2012 vähintään 16 000 euroa ja enintään 50 000 euroa. Sitä määrättäessä otetaan huomioon tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo ja saavutettava hyöty, toistuvuus, suunnitelmallisuus sekä muut olosuhteet. Tyypillinen tällainen tilanne on, jos tilaaja on tietoinen siitä, että työntekijöille ei makseta rakennusalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, taikka tilaaja on saanut jo aiemmin laiminlyöntimaksun samaisen yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, kun aliurakoitsijayrityksellä on verovelkaa. Tehostettu toimintaohjelma vuosille 2012 2015 Harmaan talouden torjunnan ministerityöryhmä julkisti tammikuussa 2012 tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman vuosille 2012 2015. Se on jatkoa viidelle aikaisemmalle valtioneuvoston periaatepäätökselle hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Ohjelmalla toteutetaan pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 22.6.2011 kirjattua tavoitetta harmaan talouden tehostetusta torjunnasta. Hallitusohjelman mukaan harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Toimintaohjelmassa esitetään alla olevia toimenpiteitä, joista osa on päätetty toteutettaviksi: laajennetaan tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta ja lain soveltamisalaa sekä kehitetään lain seuraamusjärjestelmää säätämällä korotetusta laiminlyöntimaksusta. julkisissa hankinnoissa kuntien rakennusalan urakkasopimuksiin sisällytetään lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvissä työsuhteissa on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava. palkka elinkeinotoiminnassa maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille tai maksumääräyksenä työnantajan pankista. rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa tehostetaan ottamalla käyttöön työmailla veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa. Lisätään viranomaisten rakennusalalta käytettävissä olevia tietoja ottamalla käyttöön työmaiden työntekijätietojen ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoitusmenettely verohallinnolle. luodaan mahdollisuudet valtuutettujen rakennusalan urakoitsijoiden järjestelmälle, jolla edistetään yritysten mahdollisuutta varmistaa yhteistyökumppaniensa sitoutuminen lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen. viranomaisten välisiä tiedonvaihdon esteitä puretaan ja tarvittavat viranomaisrekisterit saatetaan joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Selvitetään viranomaisten mahdollisuutta antaa nykyistä laajemmin omaaloitteisesti tarpeellisia tietoja vastuuviranomaiselle. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden ehkäisemiseksi laajennetaan tarkemman selvityksen perusteella esimerkiksi ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten sekä julkisia tukia ja elinkeinolupia myöntävien viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Selvitä tilaajana ainakin nämä! Tilaajana huolehdit ainakin seuraavista asioista: Vaadi pääurakoitsijalta tilaajavastuulain edellyttämät paperit. Tarkista ne ja tee niistä johtopäätökset ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Talleta paperit vaadituksi ajaksi. Velvoita pääurakoitsija toimimaan omien aliurakoitsijoittensa kanssa vastaavasti. Edellytä, että urakoitsijat noudattavat Suomen työ- ja sosiaalilainsäädäntöä ja voimassa olevia työehtosopimuksia. Edellytä kuvallisten henkilökorttien, joissa on veronumero, käyttöä omilta työntekijöiltäsi ja alihankkijoiltasi. Edellytä, että kaikki käyttämäsi urakoitsijat ilmoittavat käyttämiensä urakoitsijoiden tiedot (mm. urakkasumma) verohallinnolle. Tarkista, että ulkomaisella yrityksellä on lain edellyttämä edustaja Suomessa. Tarkista esimerkiksi yrityksen kaupparekisteriotteesta, kuka on yrityksen puolesta oikeutettu allekirjoittamaan sopimuksen. Viranomaisvaatimuksia ja apuvälineitä ammattirakentajille Käännetty arvonlisämenettely Laki rakentamispalvelujen käännetystä arvonlisäverosta tuli voimaan 1.4.2011. Se muutti rakentamispalvelujen myyntien ja ostojen arvonlisäveron käsittelyä huomattavasti. Keskeisin muutos on se, että jatkossa arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja. 78
Kuva 2. ALV:n maksaminen kokonaisurakassa käännetyn ALV-menettelyn aikana. Rakennusteollisuus RT ry. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos seuraavat kaksi perusehtoa täyttyvät: 1 Palvelu on kiinteistöön kohdistuvaa rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta kiinteistöön kohdistuvaa rakentamispalvelua varten. 2 Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten taikka suorittaa laissa tarkoitettuja kiinteistön luovutuksia. Käytännössä tällaisia ostajia ovat erityisesti urakoitsijat, mutta myös kunnat ja rakennuttajat voivat täyttää määritelmän. Tilaajista esimerkiksi asuntoosakeyhtiöt eivät yleensä ole sellaisia ostajia, joihin sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta, sillä ne eivät myy rakentamispalveluita eivätkä suorita laissa tarkoitettuja kiinteistönluovutuksia. Ostajan määrittelyyn voi liittyä rajanveto-ongelmia. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen on pakollista aina, kun edellytykset täyttyvät. Myyjän täytyy ennen laskuttamista tietää tiettyjä asioita sekä itse palvelusta että sen ostajasta ennen kuin hän voi olla varma siitä, laskuttaako hän arvonlisäveron vai ei. Arvonlisäverolaki edellyttää, että käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovellettaessa laskuun kirjoitetaan verottomuuden peruste. Kiinteistöön kohdistuvalla rakentamispalvelulla tarkoitetaan mm. rakennuksen tai pysyvän rakennelman rakentamista taikka niiden korjaamista tai maanrakennustyötä. Kiinteistöön kohdistuvana rakentamispalveluna ei sen sijaan pidetä esimerkiksi telineiden pystyttämistä työmaalla, sillä silloin rakentamispalvelu ei kohdistu kiinteistöön vaan telineisiin, joita käytetään apuna rakentamisessa. Myöskään työmaalla olevat siirrettävät toimistot ja parakit eivät ole kiinteitä eivätkä pysyviä rakennelmia, joten niihin kohdistuva työ ei kuulu käännetyn arvonlisäveron piiriin. Jos viimeksi mainittu työ kuitenkin sisältyy sopimukseen, joka kokonaisuutena kuuluu käännetyn järjestelmän piiriin, laskutetaan myös tämä palvelu ilman arvonlisäveroa. Määritelmä on tulkinnanvarainen, ja soveltaminen täytyykin aina harkita tapauskohtaisesti. Rakennusteollisuus RT on yhdessä verohallinnon kanssa laatinut internet -sivuilta löytyvän ohjeellisen listauksen, josta on apua määriteltäessä, mitä pidetään kiinteistöön kohdistuvana rakentamispalveluna. 79
Kuva 3. Käännetyn arvonlisäveromenettelyn vaikutus. Verohallinto. Veronumero ja laajennettu ilmoitusvelvollisuus Uusi keino työsuhde- ja verovalvonnan tehostamiseksi on veronumeron käyttö pakollisessa kuvallisessa henkilötunnistekortissa. Määräys astui uusilla työmailla voimaan vuoden 2012 syyskuussa, ja se astuu voimaan käynnissä olevilla työmailla sekä korjausrakentamishankkeissa puoli vuotta myöhemmin, vuonna 2013. Veronumero koskee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka työskentelevät yhteisillä rakennustyömailla. Sillä, mitä työtä rakennustyömaalla tekee, ei ole merkitystä. Vaatimus veronumeron käytöstä ei koske työmaita, joilla yksityishenkilö rakennuttaa tai korjaa rakennusta yksityiskäyttöönsä. Yhteinen työmaa on työpaikka, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Ulkomaalaisten työntekijöiden tulee ennen työskentelyn aloittamista käydä verohallinnon toimipisteessä hakemassa itselleen veronumero, ja samalla ulkomaalaisen tiedot rekisteröidään verottajan rekistereihin. Veronumeron saannin edellytyksenä on suomalainen henkilötunnus. Verottajalla on rinnakkainen oikeus maistraatin ohella myöntää suomalainen henkilötunnus. Ulkomaalainen saa henkilötunnuksen samalla kertaa, kun hän hakee veronumeroa. Verohallinnon ylläpitämästä rakennusalan veronumerorekisteristä voi tarkistaa, onko palvelun henkilö ja veronumero merkitty rekisteriin myös ulkomaalaisten työntekijöiden osalta. Veronumeron rinnalla tehokeinona syksystä 2013 lähtien tullee velvoite ilmoittaa verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaiden työntekijöistä ja maksetuista urakkasummista. Ulkomaalaistyövoiman käytöstä opas Rakennusteollisuus RT ry on yhdessä Rakennusliitto ry:n ja Ammattiliitto Pro:n kanssa julkaissut oppaita, joilla pyritään selventämään ulkomaalaisten Suomessa työskentelyyn liittyviä pelisääntöjä ja ehkäisemään häiriöitä työpaikoilla. 80
Kuva 4. Laajennetun ilmoitusvelvollisuuden vastuualueet ammattimaisessa rakennuttamisessa. Rakennusteollisuus RT ry. Tuorein, kesällä 2012 päivitetty opas on tarkoitettu koko rakennusalalle, ja se sisältää lainsäädännön ja sopimusten rakennusalalle asettamat uusimmatkin erityisvaatimukset. Opas löytyy ainoastaan sähköisessä muodossa RT:n verkkosivuilta suomenkielisenä. Oleellisimpia toimenpiteitä ovat EU- ja ETA-maiden kansalaisten rekisteröitymistarve paikallispoliisille, jos he oleskelevat Suomessa yli 3 kuukautta, ja veronumeron sekä suomalaisen henkilötunnuksen hakeminen. Ulkomaalaisellekin suomalaiset tessit ja vakuutukset Suomalaiseen yritykseen suoraan palkattu ulkomaalainen on Suomessa työskennellessään samassa asemassa kuin suomalainen. Hänen suhteensa on noudatettava voimassa olevia työehtoja ja velvoittavia työehtosopimuksia. Käytännössä myös lähetettyinä työntekijöinä Suomeen saapuviin työntekijöihin on sovellettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin, joskus tietyin sovelluksin. Työnantaja on kotipaikastaan riippumatta velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä. Ulkomaalaiset, jotka ovat työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, vakuutetaan samoin kun suomalaiset työntekijät. Lähetetty työntekijä kuuluu yleensä kotivaltionsa vakuutuksen piiriin, mistä työntekijällä on lähetetyn työntekijän todistus. Mikäli todistusta ei ole, niin työntekijään sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa (ns. isännänvastuu). Korvausvastuussa on aina ensisijaisesti työnantaja, ei yksittäinen työntekijä, esim. vastaava työnjohtaja, vaikka hän asemansa perusteella olisikin työnantajan edustaja. Suomalaiset vastuuvakuutukset kattavat usein myös työntekijöille, sekä yrityksen omille että muiden yritysten työntekijöille, aiheutuneet vahingot, joista yritys lain mukaan on korvausvastuussa. Rakenna reilusti! -opas Rakentamispalveluiden tilaajille on koottu yksiin kansiin ohjeet siitä, miten tunnistaa ja välttää hämäräyrittäjät. Rakenna reilusti! -opas on suunnattu niin taloyhtiöille, isännöitsijöille kuin muillekin rakennuttajille. Se antaa pienille taloyhtiöille yleisohjeita siitä, miten harmaa talous ilmenee ja mitä kaikkea tilaajan olisi otettava huomioon. 81
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRAn ja Tilaajavastuu.fi -palvelun julkaisemassa oppaassa kerrotaan, millaisia lakisääteisiä velvoitteita tilaajilla on sopimuskumppaniensa taustojen tarkistamiseksi. Tilaajille neuvotaan myös, mihin on syytä kiinnittää huomiota urakkatarjouksia vertailtaessa, sopimusta tehtäessä tai rakennusurakkaa suoritettaessa. Toistaiseksi oppaasta ei ole painettua versiota, mutta sen voi veloituksetta ladata osoitteesta www. tilaajavastuu.fi/rakenna_reilusti. Korjausurakka.fi -palvelu Korjausrakentamisen harmaan talouden torjunnassa auttaa vuonna 2012 avattu Korjausurakka.fi -palvelu. Palvelu mahdollistaa tarjouspyyntöjen toimittamisen ja urakoitsijan valinnan lisäksi myös palautteen antamisen toteutetusta remontista muille verkkopalvelun käyttäjille. Taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat ammattimaisesti kilpailuttaa taloyhtiöiden korjausurakoita uudella tavalla sekä saada tarjouksia luotettavilta urakoitsijoilta. Palvelussa mukana olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelman piiriin, josta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet ovat helposti tarkastettavissa Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Palvelussa on yli 10 000 urakoitsijaa eri puolilta Suomea. Hyvin tehdyt työt muodostavat palvelussa urakoitsijoille julkiset referenssit ja asiakaspalautteet. Uudet asiakkaat voivat helposti selvittää urakoitsijan luotettavuuden ja kyvykkyyden suoriutua urakasta. Korjausurakka.fi on täysin ilmainen palvelu työn tilaajalle. Kehittämistyön ovat tehneet Kiinteistöliitto, Suomen Tilaajavastuu Oy ja Dooxe Oy. Urakkatarjousten omatoimisia vertailuja ja tarkistuksia helpottaa Rakennusteollisuus RT:n nettisivusto, joka on suunnattu tilaajille ja kertarakennuttajillekin, kuten taloyhtiöille tai omakotitalojen ja kesämökkien rakentajille. Sivusto löytyy osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/tilaajille. Pienrakennuttajan tilaajavastuu ja pimeän työn torjunta Harmaan talouden viranomaisvalvonta on toistaiseksi kohdistettu ammattimaiseen rakentamiseen, mutta kotitalouksienkin valvonta käynnistynee loppuvuonna 2013. Silloin on suunniteltu alkavaksi yksityishenkilönkin velvollisuus ilmoittaa pientalo- ja korjausrakentamisessa käyttämänsä urakoitsijat ja maksetut palkat sekä muut vastikkeet verottajalle, joka tiedonantoa vastaan antaa todistuksen suoritetusta ilmoituksesta. Vaikka tilaajavastuulaki ei kotitalouksia koskekaan, tilaajan kannalta on myös pientalo- ja korjausrakentamisessa yhteiskunnallisten velvoitteidensa hoitavien kumppanien käyttö ja sopimusten tekeminen kirjallisena suositeltavaa. Rakennushankkeeseen ryhtyessään yksittäinen tilaaja joutuu sopimuskumppanin tai työnantajan rooliin usein molempiin. Hän on rakennuttajana ja töiden tilaajana samassa asemassa kuin muutkin työnantajat. Pimeää työtä teetättäessä syyllistyy myös työnantaja ja tilaaja työntekijän sekä urakoitsijan lisäksi veropetokseen, jonka rajat ovat matalammat kuin moni hartiapankkirakentaja arvaa. Siksi tulee rakentamisen aloituskokouksessa kirjata määrämuotoiseen lomakkeeseen eri osapuolten lakisääteiset velvoitteet. Yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitava yritys ja ammattilainen vastaa työnsä laadusta ja hänet saadaan myöhemmin tarvittaessa vastuuseen työstään. Urakasta puutteellisesti sovittaessa merkittävät riskit liittyvät myös vastuisiin tapaturmatilanteissa. Verot palkka.fi:n kautta Yksityishenkilön tai kotitalouden toimiessa työnantajana on helppo tapa hoitaa verot ja eläkkeet www.palkka.fi -portaalin kautta. Siellä voi laskea työntekijän palkan sivukuluineen, ja palvelu lähettää lakisääteiset ilmoitukset työeläkeyhtiölle ja verohallintoon automaattisesti. Portaalin palvelussa voi työn teettäjä tallentaa myös työkorvauslaskut kotitalousvähennystään varten. Sen saa tehdä kotitalous-, remontti- ja tietotekniikkatöistä, jotka tehdään henkilön tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien kotona taikka vapaa-ajanasunnolla. Viranomaisten suunnitelmissa on kotitalousvähennyksen asteittainen pienentäminen vuodesta 2013 alkaen. Jos pienrakentajienkin maksamien palkkojen ja urakkasummien ilmoitusvelvollisuus vuonna 2013 alkaa, on sen varmistukseksi suunniteltu lopputarkastuksen yhteydessä rakennusvalvonnan vastuulle jäävää tarkistusta. Mikäli rakennuttaja ei ole hoitanut ilmoitusvelvollisuuttaan, voidaan hänelle määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Rakennusvalvontaviranomainen tekee myös ilmoituksen verottajalle, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole esitetty loppukatselmuksen yhteydessä. 82
Vero-, työsuhde- ja palkanmaksuasiat Käytännön ohjeistusta palkanmaksusta, tilaajan ja työntekijän yhteiskunnallisista velvoitteista sekä työsopimussuhteiden hoidosta löytyy myös alan työmarkkinajärjestöiltä. Rakennusliitto ohjeistaa verkkosivuillaan myös pienrakennuttajaa toimimaan tilaajana oikein (www.rakennusliitto.fi/ohjeita_pienrakennuttajille/). Sivut kertovat mm. työsuhteisiin liittyvistä, työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin perustuvista velvoitteista sekä eri työvaiheiden läpiviennistä. Rakennusteollisuus RT on avannut (www.rakennusteollisuus.fi) kotitalouksiakin opastavat sivut, jonne on koottu ohjeet siihen, miten tunnistaa ja välttää hämäräyrittäjä. Ne kertovat esimerkiksi, kuinka palkat määräytyvät rakennusalalla, ja auttavat siten tilaajaa arvioimaan, onko annettu työtarjous realistinen, kun kaikki velvoitteet otetaan huomioon. Ulkomaalaista työntekijää palkatessa on veroasiat paras tarkistaa paikallisesta verotoimistosta, koska määräykset muuttuvat tiuhaan. Vuonna 2012 hänen veronmaksuaan on kuuden kuukauden Suomessa olo ratkaiseva. Työntekijän oltua täällä yli kuusi kuukautta hänen verovelvollisuutensa ei oleellisesti eroa suomalaisen työntekijän verovelvollisuudesta. Alle kuuden kuukauden ajan Suomessa työskentelevä ulkomaalainen on rajoitetusti verovelvollinen Suomessa ja suomalainen työnantaja maksaa 35 %:n lähdeveron hänen palkastaan. Jos hänen työnantajansa on rekisteröity ulkomailla, Suomi ei verota lainkaan, mikäli ulkomaiselle työnantajalle ei ole muodostunut Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Ulkomaalainen vuokratyöntekijä on kuitenkin verovelvollinen Suomeen töiden aloittamisesta lähtien. Vakuutukset Yksittäiseltä rakennuttajalta unohtuvat usein työturvallisuusvastuut. Ne kaatuvat ilman sopimusta helposti työn teettäjän, rakennushankkeeseen ryhtyvän, piikkiin. Vastuu työturvallisuudesta ei automaattisesti ole talopaketin toimittajalla, rakentajilla tai vastaavalla työnjohtajalla, vaan se on siirrettävä sopimuksella. Avaimet käteen -talopaketissa voi myyjä sovittaessa toimia koko hankkeessa päätoteuttajana. Silloin vastuu työturvallisuudesta on talopaketin toimittajalla tai hänen nimeämällään työnjohtajalla. Talopakettia pystytettynä ostettaessa voidaan sopia, että myyjä toimii pystytyksen ajan päätoteuttajana ja on siten vastuullinen vakuutuksista. Rakennuttajan palkatessa itse rakennuslain vaatiman vastaavan työnjohtajan tämä voi ottaa myös työturvallisuusvastuun, mutta ilman erillistä sopimusta ei hänellä sitä ole. Työturvallisuusmääräykset koskevat hartiapankkirakentajankin työmaata, jos työmaalla on töissä joku toinen. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan palkkaamansa työntekijät työtapaturman ja ammattitaudin varalta, jos teetettyjä työpäiviä kertyy kalenterivuodessa yhteensä yli 12. Vahinkovakuutusyhtiön antaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen on oltava voimassa työn alkaessa, ja sen yhteydessä hoidetaan myös työttömyysvakuutusmaksut ja työntekijäin ryhmä henkivakuutus. Lisätietoja antavat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (www.tvl.fi), Työttömyysvakuutusrahasto (www.tvr.fi), Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooli (www.retro.fi), vakuutusyhtiöt ja www.palkka.fi. Palkaton talkootyö ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirin. Talkootyötä varten tulee ottaa vapaaehtoinen talkoovakuutus. Tarkista työntekijän veronumero ja yrittäjän taustat Tuoreimpana keinona hillitä pimeää työtä ammattimaisessa rakentamisessa on kuvalliseen henkilötunnisteeseen vaadittava veronumero, jonka suomalaiset saavat verokorttinsa mukana ja ulkomaalaiset verotoimistoista. Määräys astui voimaan syyskuusta 2012 alkaen uusilla työmailla ja käynnissä olevilla työmailla sekä korjausrakentamishankkeissa vuoden 2013 alussa. Vaikka henkilötunnisteen veronumero vaaditaan aluksi vain yhteisillä työmailla (työmaalla, jolla toimii useita urakoitsijoita), kotitalouden kannattaa toimiessaan tilaajana vaatia työntekijöiltä veronumeroiden esittämistä. Näin voi varmistaa työntekijöiden henkilöllisyyden lisäksi sen, että he ovat hoitaneet yhteiskunnalliset velvoitteensa. Vuonna 2012 otettiin käyttöön myös verohallinnon ylläpitämä rakennusalan veronumerorekisteri. Sieltä kuluttajakin voi myös ulkomaalaisten työntekijöiden osalta tarkistaa, onko henkilö ja veronumero merkitty rekisteriin. Tilaajavastuulaki velvoittaa ammattirakennuttajat selvittämään urakoitsijoittensa taustat, mitä helpottaa neljä vuotta sitten syntynyt tilaajavastuu. fi -verkkopalvelu. Tämä palvelu on avattu vuonna 2011 kuluttajienkin käytettäväksi. Laki ei velvoita kotitaloutta pyytämään kumppaniensa papereita, mutta niiden tarkistaminen ja kirjallinen sopimus toimeksiannoista tulee ilman muuta tehdä. 83
Luotettava Kumppani -ohjelma ja tilaajavastuu.fi -palvelut Rakennusalan järjestöjen ja kehittäjänsä Aspida Oy:n omistaman Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelma hoitaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain (1233/06) edellyttämien tietojen noutamisen eri rekistereistä, ja se pitää tiedot aina ajan tasalla. Lain vaatimaa raportointia varten tarvittavat asiakirjat on hankittava eri rekistereistä ja toimitettava ajallaan työn tilaajalle. Tilaajavastuu.fi -palvelut helpottavat tätä rakennusalan yritysten yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamiseen liittyvää tiedonsaantia. Lain vaatimukset täyttävät tiedot antaneen urakoitsijan tilaaja tunnistaa yrityksille myönnettävästä Luotettava Kumppani -tunnuksesta. Tilaajavastuu.fi:n palveluista löytyy mm. valvoja-palvelu, jonka avulla lain mukaisten tietojen valvonta työmaakohtaisesti on automatisoitu veronumero-palvelu, joka hoitaa veronumeron aitouden tarkastamisen, lakisääteisen raportoinnin sekä työmaan henkilörekisterin ylläpidon. Se on suoraan yhteydessä verohallinnon veronumerorekisteriin korjausurakka.fi -palvelu, jossa taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kilpailuttaa taloyhtiöiden korjausurakoita sekä saada tarjouksia luotettavilta urakoitsijoilta. Lähteet Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/06). Rakennusteollisuus RT ry:n ja Rakennusliitto ry:n verkkosivut. Tilaajavastuulaki ja sen valvonta ongelmat erityisesti työehtosopimuksen noudattamisen valvonnassa 2011, Marjo Juntunen, Laurea -ammattikorkeakoulu, Hyvinkää Liiketalous. Tilintarkastus osaksi talousrikosten torjuntajärjestelmää esitys tilintarkastuslain muutokseksi, Matti Hautala, Helsingin kauppakorkeakoulu laskentatoimen ja rahoituksen laitos 2011, Yritysjuridiikka. Kirjoittajan lukuisat omat lehtiartikkelit harmaasta taloudesta ja artikkeli. Rakentajain Kalenteri 2011: Tilaajavastuulaki ja pimeän työn torjunta. 84