LIITE 2: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen mittarit

Samankaltaiset tiedostot
Ilmiöt Smart and Wise Turku - kärkihankkeen taustalla

Kärkihankkeen asettaminen: Smart and Wise Turku. Kaupunginhallitus

Turun kaupunkikehityksen suunnat Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Smart Tampere

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

KierRe, Joroinen. Loppuseminaari , Kunnonpaikka Petri Miettinen

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki , Matti Roine, johtava tutkija, VTT

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

Palvelulaatu. Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa. Petteri Ohvo,VM/JulkICT

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Osaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Lasten ja Nuorten ohjelma

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous Markus Lukin Johanna af Hällström

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, Ville Valovirta

KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Smart Tampere Tero Blomqvist

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers,

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Tampere Grow. Smart. Together.

- Committed to Excellence

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Liikenneturvallisuustyön suunnitelma

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Valtuusto Kunnanhallitus Strategiakortit 2013 LIITE 1

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Future Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT

DigitaalinenOulu. Alakko nää digiä

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Smart Tampere - Smart Mobility

Smart Tampere Avoin Määrittely Petri Nykänen Smart Tampere liiketoimintakehitys Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö TREDEA

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola

Osaatko ratkaista kaupunkialgoritmin? Tietojohtamisella kohti parempaa palvelujen vaikuttavuutta Ravintola Palace, Helsinki

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

50 vuotta JUHTAA ja VAHTIA -juhlaseminaari

Imatran ympäristöohjelma

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä.

KUJA-projektien parhaat käytännöt ja opit

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Asukasosallisuus toimialoilla - strategiamittari

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT

6Aika-strategian esittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Oheismateriaali Valtuuston esityslistaan nro 6/ /94 HARJAVALTA 2025 VAHVA JA ROHKEA. Kaupunkistrategia

Kehitysalustat kasvun tukena

Viraston toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Tietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot. Tulevaisuusvaliokunnan kokous Marjo Bruun, 7.11.

Julkiset palvelut digitalisoituvat Kuntamarkkinat, Marjukka Saarijärvi ja Sanna Juutinen

ROVANIEMEN, KITTILÄN JA SODANKYLÄN KUNTIEN ENERGIAPOLIITTINEN OMISTAJASTRATEGIA. Tiivistelmä

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Älykäs, palveleva kunta

Transkriptio:

LIITE 2: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen mittarit Hankkeen sisäiset sovittujen tehtävien etenemistä kuvaavat mittarit Etenemistä kuvaavat mittarit kertovat, ovatko hankesuunnitelmassa kuvatut tehtävät edenneet suunnitellulla tavalla. Esitetyt aikatauluarvot ovat alustavia ja niitä voidaan muuttaa vuosittaisen tarkastelun yhteydessä suunnitelmien tarkentuessa. Osa-alue Mittari Mittayksikkö Hiilineutraalius SECAP-mallin mukainen ja resurssiviisautelma toimenpidesuunni- on laadittu Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta Suunnitelma kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien sitouttamiseksi ilmasto-tavoitteisiin on laadittu ja suunnitelman toteuttaminen on aloitettu Resurssiviisauden tiekartta on päivitetty Asiakastietojen hallintamalli ja sitä tukeva tietojärjestelmäratkaisu on otettu käyttöön kaupunkitasolla Asiakkaiden segmentointimalli on luotu ja valituille asiakkassegmenteille on määritetty palvelukokonaisuuksia Palvelujen tuotteistuksen ja kustannuslaskennan malli on otettu käyttöön ja palvelujen tuotantokustannukset on kohdennettu tuotteistetuille palveluille Palvelujen toimitusketjujen hallintamalli on määritetty ja sitä on testattu valikoiduissa palveluketjuissa Asiakasohjauksen kaupunkitasoinen toimintamalli on käytössä Kuntalaisen asiointitili on otettu käyttöön. Uusi toimintamalli resurssivarausten tekemiseen ja tätä tukeva tietojärjestelmä on otettu käyttöön Määritelmä Arvioitu aikataulu kevät-2018 syksy-2021 syksy-2021

Turvallisuus Kaupunkisuunnittelu Liikenne ja liikkuminen Turvallisuuden tilannekuvajärjestelmä on toteutettu ja otettu käyttöön yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa osana kaupungin riskienhallinnan kehittämistä Kaupunkilaisten osallisuudelle on luotu palautekanava ja prosessi palautteen käsittelylle Turvallisuuteen liittyvän datan keräämiselle ja analysoinnille on luotu systemaattinen toimintamalli ja analysoinnissa on kokeiltu koneoppimiseen perustuvia menetelmiä Kriittisen kaupunki-infrastruktuurin ja sen toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät on tunnistettu ja niille on luotu tarvittavat tietoturvakäytännöt. Tietoturvan valvontapalvelu on otettu käyttöön Väestönkehitykseen perustuva malli palvelutarpeiden kehityksen ennakointiin on luotu ja sitä on kokeiltu 2-3 palvelussa Alueellista eriytymiskehitystä kuvaavat indikaattorit on määritetty ja otettu käyttöön osana kaupungin johtamista Kaupunki on kattavasti mallinnettu digitaalisesti ja digitaalista aineistoa käytetään suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoprosesseissa Älykkään rakentamisen ohjeistus on laadittu ja otettu käyttöön Rakennusprojektien toteutumien ja suunnitelmien vastaavuutta seurataan ja arvioidaan digitaalisten tietomallien avulla Visio ja suunnitelma erilaisia liikkumismuotoja yhdistelevästä il-

mastoystävällisestä tulevaisuuden liikennejärjestelmästä on luotu Syrjäytymisen ehkäiseminen Alustatalouden toimintamalli Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta Robottibussiliikennettä on testattu ja suunnitelma käyttöönotosta on laadittu Citylogistiikan uudet ratkaisut hankkeen nopeat kokeilut on toteutettu Pysäköintipalvelujen uudistamiselle on laadittu konsepti ja sen mukainen toiminta on käynnistetty CIVITAS ECCENT- RIC hankkeen suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit on kuvattu, seuranta-ja arviointimalli luotu ja vaikuttavuutta on selvitetty Syrjäytymisen ehkäisemiselle on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma Uusia toimenpiteitä on pilotoitu ja niiden vaikutuksia arvioitu Malli syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ennakoimiseksi on luotu ja testattu Alustatalouden toimintamalli on määritetty ja otettu käyttöön Alustojen hallinta on organisoitu ja resursoitu Alustatalouden toimintamalli on viestitty sidosryhmille ja sitä markkinoidaan aktiivisesti Mayor s Data Office (MDO) on perustettu ja toiminnassa. syksy-2021

Kaupungin tietoalusta on toteutettu ja otettu käyttöön. Johdon tilannekuvaraportti on määritetty ja otettu käyttöön Kaupungin väestöennustemallia hyödynnetään palvelujen mitoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa Kaupungin vuosijohtamisen prosessit (kuukausiraportointi ja sopimusohjaus) on pitkälle automatisoitu. Kaikille toimialoille yhteiset tiedot (talous, henkilöstö) sekä toimialojen toimintaa kuvaavat mittarit on määritetty ja koottu samaan tietovarastoon. kevät-2018 Vaikuttavuusmittarit Vaikuttavuusmittarit kertovat hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden aikaan saamista muutoksista kaupunkiympäristössä sekä kaupungin ja sen toimijoiden toiminnassa. Osa-alue Mittari Mittayksikkö Määritelmä Hiilineutraalius ja resurssiviisaus Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet SECAP toimenpiteiden toteutuminen: 2021 päästöt vähentyneet 50% 1990 luvun tasosta. 2021 Uusiutuvan energiatuotannon määrä on kasvanut 100% vuoden 2017 tasosta. Jätteiden määrä ja luonnonvarojen kulutus ovat kääntyneet laskuun. Kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien tietoisuus ja aktiivisuus ilmastoasioista on kasvanut Kaupungin investoinneissa ja hankinnoissa huomi- Strategiamittariston CO2- ekvivalentti Päästöjen muutos % Muutos % Muutos % Toimenpiteiden määrän muutos %-osuus investointien tarveselvityksissä, hankesuunnitelmissa CO2-raportin laskenta vuosittain. CO2-raportin laskenta vuosittain verrattuna vuoden 1990 tasoon. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä Turun alueella Uusiutuvan energian osuus sähkössä Turun alueella Jätteiden määrän muutos vuosittain Ekologisen jalanjäljen muutos Vuoden aikana tehtyjen SECAP-toimenpiteiden määrä. Kuinka suuressa osassa investointien tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista ympäristö- ja elinkaarivaikutukset on mallin mukaisesti huomioitu.

Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta oidaan niiden ympäristö- ja elinkaarivaikutukset Kasvava osuus kaupungin palveluista on tarjolla sähköisesti. Sähköisten palvelukanavien käyttö on kasvussa ja hankinnoissa %-osuus Asiointien määrä (kpl) Kuinka suuressa osassa hankinnoista (%- osuus hankintabudjetista) ympäristö- ja elinkaarivaikutuksia on merkittävästi painotettu kriteereissä ja pisteytyksessä. Osuus kaupungin asiakaspalveluprosesseista, jotka ovat hoidettavissa sähköisesti. Sähköisissä palvelukanavissa tapahtuvien asiointien määrän kehittyminen. Turvallisuus Palautteen määrä (kpl) palautepalvelussa Kaupunkilaisten mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin turvallisuuden kehittymiseen ovat parantuneet Viranomaisyhteistyö on sujuvoitunut Kaupungin kyberturvallisuus on parantunut VAHTI-arviointi Katakri-arviointi Lasketaan ja luokitellaan palautepalvelun kautta saatujen turvallisuutta koskevien palautteiden määrä. Kyselytutkimuksella hankkeen alussa ja lopussa selvitettävä kaupungin, poliisin ja pelastuslaitoksen johdon tyytyväisyys viranomaisyhteistyön sujuvuuteen. Koko kaupungin tietoturvallisuuden taso yltää VAHTI-perustasolle. Kriittisen kaupunki-infrastruktuurin tietoturvallisuus täyttää Katakri-vaatimukset. Liikenne ja liikkuminen Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelulla kyetään aikaisempaa paremmin vastaamaan väestönkehityksen ja palvelutarpeiden muutoksiin Kyky ennakoida alueellista eriytymiskehitystä on parantunut Rakennushankkeiden riskienhallinta ja tiedonkulku eri osapuolten välillä on parantunut Julkisen liikenteen käyttö on kasvanut CAF-arviointi Keskihajonta Matkojen Kyselytutkimuksella selvitetään, miten kattavasti tietoaineistojen pohjalta voidaan saada kuva palvelujen kysynnän muutoksesta ja miten hyvin sen pohjalta on mahdollista tehdä johtopäätöksiä kaupunkisuunnittelun suuntaviivoista. Arvioidaan kaupungin kykyä reagoida ennakoivasti alueelliseen eriytymiskehitykseen CAF-mallia hyödyntäen. Lasketaan toteutuneiden rakennushankkeiden aikataulu- ja budjettipoikkeamien keskihajonta, jolla kuvataan suunnittelutarkkuuden kehittymistä. Kyselytutkimuksella selvitetään, miten rakennushankkeiden osapuolet kokevat tiedonkulun parantuneen. Seudullisen joukkoliikenteen tilastoista selvitettävä tehtyjen matkojen. Liikenne- ja liikkumisvision suunnitelman toteuttamiseen osallistuneet tahot Osallistuneiden tahojen Lasketaan ja luokitellaan toteuttamissuunnitelmassa mukana olleet toimijat. Luodut uudet kaupunkilogistiikan yhteistyömallit Yhteistyömallien Lasketaan ja luokitellaan Citylogistiikan uudet ratkaisut hankkeen aikana syntyneet uudet yhteistyömallit. Toteutuneet pysäköintikokeilut Pysäköintikokeilujen Lasketaan ja luokitellaan pysäköintikokeilujen määrä.

Syrjäytymisen ehkäiseminen Toteutuneet Liikkuminen palveluna yhteistyömallit Föli-polkupyörien käyttömäärän muutos Yhteistyömallien Föli-polkupyörien käyttömäärä per päivä per pyörä CAF-arviointi Tuloerojen muutos (%) Kaupungin ymmärrys syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä on kasvanut ja sitä kautta kyky valita vaikuttavampia toimenpiteitä on parantunut Syrjäytymiskehitys on saatu pysäytettyä Työttömyysaste (%) Lasketaan ja luokitellaan yhteistyömallien määrä. Lukumäärään sisällytetään lippuyhteistyön lisäksi palveluintegroinnit osana liikkumisen palveluja. Föli-polkupyörien seurantajärjestelmästä saatava käyttötieto: käyttäjien ja matkojen, käyttötunnit, matkan pituus. Arvioidaan CAF-mallilla kaupungin kykyä hyödyntää tietoa sekä sen pohjalta suunnitella ja toteuttaa syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteitä. Tuloerojen muutos prosentteina ikäryhmästä. Työttömyysaste prosentteina ikäryhmästä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus koko ikäluokasta. Koettu elämänlaatu () Vuosittainen kaupunki- ja kuntapalvelututkimus Kouluterveyskysely (tehdään joka toinen vuosi) Kaupungin asiantuntijoilta kerättävä näkemys. Alustatalouden toimintamalli Alustatalouden toimintamalli tunnetaan Turun alueen toimijoiden keskuudessa hyvin Kaupungin tarjoamilla alustoilla on kasvava määrä toimijoita Koettu alustan tuottama arvo alustan toimijoille Toimijoiden Valtakunnallinen joka neljäs vuosi tehtävä ATH-kysely Kyselytutkimuksella selvitettävä alustatalouden toimintamallin tunnettuus Turun alueen toimijoiden keskuudessa Lasketaan ja luokitellaan alustoja käyttävien toimijoiden määrä. Seurataan kehitystä vuosittain. Kyselytutkimuksella selvitettävä alustan toimijoiden kokemus alustan tuottamasta arvosta. Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta Innovatiivisten hankintojen määrä on kasvussa Kaupungin tuottaman datan ja MDO-toimintamallin varaan on syntynyt laaja ekosysteemi. Innovatiivisten hankintojenmäärä ( ) ja %-osuus vuositasolla Lasketaan innovatiivisten hankintojen osuus kaikista kaupungin tekemistä hankinnoista. Alueen eri toimijoille tehty kyselytutkimus, jossa selvitetään datan hyödyntämisen laajuutta ja vaikuttavuutta.

Osallisuus Kaupungin johdolla on käytettävissään laadukkaampaa tietoa päätöksenteon tueksi. Palvelujen mitoituksessa ja palveluverkkosuunnittelussa kyetään paremmin vastaamaan kysynnän muutoksiin. Vuosijohtamisen prosessien automatisoinnilla säästetään huomattava määrä työtä. Hankkeeseen osallistuneiden sidosryhmien määrä Palvelujen saatavuus Palvelujen tuottavuusvertailu HTV-määrä Sidosryhmien (kpl) Kaupungin johdolle ja päättäjille tehty kysely, jossa selvitetään tyytyväisyyttä päätöksenteon tueksi tarjottuun tietoon. Palvelujen saatavuus: Osuus turkulaisista, joilla on korkeintaan 300m matkaa seuraaviin palveluihin: päiväkoti, alakoulu, kirjasto, joukkoliikenteen pysäkki. Palvelujen tuottavuusvertailu: Kuuden suuren kaupungin kustannusten suhde tarkasteltavaan väestöryhmään perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaaajan ja kulttuuripalveluissa, kiinteistöjen ylläpito- ja korjauspalveluissa, vanhuspalveluissa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, päihdehuollossa, kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa. Mitataan vuosijohtamisen prosessiin ennen ja jälkeen automatisoinnin käytetty henkilötyövuosien määrä. Tavoitteena on vähintään 40% vähennys työmäärässä. Pidetään kirjaa hankkeen kullakin osa-alueella mukana olleista toimijoista sekä toimijoiden rooleista ja lukumääristä.