Lasten- ja nuorisopsykiatria 1 (16) Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka Arvioi edellytyksiä psykoterapiahoidolle Koordinoi ja järjestää lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tehtäviä psykoterapioita sekä ostopalveluina hankittavia psykoterapioita Toteuttaa psykoterapioita Tarjoaa työnohjausta ja konsultaatiopalveluja Seuraa ja arvioi psykoterapioita ja niiden toteutumista Toimii yhteistyössä o Lapsen, nuoren, vanhempien, perheen ja hoitoverkoston kanssa o Lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköiden kanssa o Muiden sairaanhoitopiirien lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköiden ja Kelan kanssa.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 2 (16) Psykoterapia Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon ammatillista toimintaa. Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira suosittaa, että psykoterapiasuuntauksen ja menetelmän valinnassa huomioidaan sen soveltuvuus potilaan häiriön hoitoon. Lisätietoja löydät osoitteesta https://www.valvira.fi. Hoidon edellytyksiä Hoidon aloittaminen edellyttää perusteellista potilaan tutkimista, kokonaisvaltaista diagnostiikkaa ja tavoitteiden asettamista yhdessä lapsen/nuoren ja hänen perheensä kanssa. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää psykoterapian onnistumiselle on vanhempien tuki, hyväksyntä ja osallistuminen. Psykoterapia ei sovi nuorille, jotka eivät ole motivoituneet ja/tai joiden mielestä kaikki ongelmat johtuvat ympäristöstä. Myös vanhempien kielteinen asenne voi muodostua psykoterapian esteeksi. Mitä vanhemmasta nuoresta on kyse, sitä selvemmin hoidosta sovitaan nuoren kanssa. Psykoterapia on ulkonaisilta puitteiltaan selkeästi rajattua. Yksilöterapia kestää 45 60 minuuttia, perheterapian ja ryhmäterapian kesto on pidempi. Yksilöterapiaa annetaan vähintään kerran viikossa, perheterapia ja ryhmäterapia voivat toteutua pidemmin aikavälein. Osa nuorten terapioista on aikarajattuja ja niissä käytetään käsikirjoja. Tällöin hoito kestää yleensä 15 20 viikkoa. Pitkä terapia voi kestää 1 3 vuotta. Lasten psykoterapian ohella tarvitaan vanhempien kanssa työskentelyä. Nuoruusikäisen potilaan ikä ja ongelmien laatu vaikuttavat siihen, missä määrin vanhempien osallistuminen on tarpeen. Muut tarvittavat hoidot harkitaan yksilökohtaisesti.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 3 (16) Sairausajan tuet ja kuntoutus Tässä Kelan esitteessä kerrotaan, miten Kela tukee rahallisesti sairauden hoitoa ja kuntoutusta. Lisäksi esitteessä kerrotaan vammaisten tuista ja työterveyshuollosta. Esite kertoo vuoden 2018 tilanteesta. Mukana ei ole kaikkia tuen yksityiskohtia. https://www.kela.fi/documents/10180/0/sairausajan_tuet_ja_kuntoutus_esite_kela.pdf
Lasten- ja nuorisopsykiatria 4 (16) Psykoterapiasuuntaukset Kognitiivinen psykoterapia Kognitiiviset psykoterapiat Kognitiiviset ja kognitiivisbehavioraaliset psykoterapiat ovat yleistyvä terapiamuoto aikuisten ja myös lasten ja nuorten hoidossa. Kognitiivisen psykoterapian kohteena ovat vääristymät lapsen tai nuoren kognitiivisessa kehityksessä, kokemistavassa tai toiminnassa. Käyttäytymis- ja oppimisteorioiden mukaan häiriöt pohjautuvat oppimiseen ja opittujen käyttäytymismallien tai reaktioiden ehdollistumiseen ja haitallisiin ajattelumalleihin. Tavoitteena on, että o lapsi tai nuori tunnistaa ja nimeää tunteensa o lapsi muuttaa kielteisiä ja vääristyneitä käsityksiä itsestään o sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot karttuvat. Terapeutti muodostaa lapselle tärkeän ihmissuhteen ja yhteistyökumppanin. Kognitiivinen terapia edellyttää tiettyä kognitiivisten taitojen kypsyyttä, joten sitä käytetään pääasiassa vasta kouluikäisillä. Kognitiivisella ja kognitiivisbehavioraalisella psykoterapialla voidaan hoitaa masentuneisuutta, anorexia nervosaa, erilaisia pelkoja, ahdistushäiriöitä, pakko-oireisia häiriöitä, traumaperäistä stressihäiriötä, psykoosiriskissä olevia tai psykoottisia nuoria sekä tarkkaavaisuus-, käytös- ja uhmakkuushäiriötä. Terapiaa annetaan kerran viikossa joko jaksona tai lasten ja nuorten kohdalla pitkänä terapiana. Dialektinen käyttäytymisterapia Terapia on kehitetty epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiville kroonisesti itsetuhoisille potilaille. Terapiasta on kehityssensitiivisiä sovelluksia lapsille ja nuorille. Perustuu biososiaaliseen teoriaan, jonka mukaan tunteiden hallinnan vaikeuksille altistavat sekä biologinen herkkyys että vaurioittavat kehitysympäristöt. Terapiaohjelma yhdistää yksilöterapian, ryhmämuotoisen taitoharjoittelun, puhelinohjauksen ja terapeuttien konsultaatiotiimin. Hoidossa painotetaan tarvetta käyttäytymisen muutokseen sekä itsen hyväksyntää. Muutosta varten harjoitellaan ryhmämuotoisesti taitoja ja itsen hyväksymistä.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 5 (16) Psykodynaaminen psykoterapia Psykodynaaminen yksilöterapia Psykodynaamisen teorian vaikutusta on useiden terapiamuotojen taustalla, ja psykodynaaminen terapia on edelleen yksi tavallisimmista psykoterapiamuodoista. Tavoitteena on o mahdollistaa lapsen tai nuoren psyykkisen kehityksen eteneminen ja korjata sitä estävät juuttumat o auttaa kokemaan ja kestämään erilaisia tunteita o vahvistaa psyykkisiä rakenteita ja tukea selviytymiskeinoja o parantaa vuorovaikutustaitoja o parantaa itsetuntoa o lisätä pettymyksen sietokykyä o vähentää ahdistuneisuutta ja psyykkistä pahaa oloa. Psykodynaamisen psykoterapia on tuloksellisempaa ahdistuneisuusja masennushäiriöiden kuin käytöshäiriöiden hoidossa. Psykodynaaminen yksilöterapia perustuu psykoanalyyttiseen viitekehykseen. Koulutettu terapeutti jakaa lapsen ja nuoren sisäisen maailman kokemuksia. Hän ottaa huomioon potilaan yksilöllisyyden ja ongelmien laadun säädellessään omaa tapaansa olla psykoterapeuttina. Taustateorian mukaan suhde terapeuttiin toistaa nuoren potilaan aikaisempia, tärkeitä tunnesuhteita ja myös näissä suhteissa muodostuneita ristiriitoja. Tällöin alkaa toistua se kehityksen alue, mille nuori on juuttunut.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 6 (16) Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia Varhaisen vuorovaikutuksen terapia Terapia toteutuu usein äiti vauva-terapiana tai äiti isä vauva-terapiana. Terapialla voidaan hoitaa mm. syömisen ja nukkumisen ja vuorovaikutuksen ongelmia. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa äiti vauva-terapialla on tärkeä osuus. Se tukee vuorovaikutuksen lisäksi myös äidin toipumista, kun äiti saa myönteisiä kokemuksia äitiydestä. Pienten lasten hoito on kehittyvä hoitomuoto, jolla on myös ongelmia ehkäiseviä vaikutuksia. Terapia toteutetaan usein vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen suoran tukemisen kautta, mutta voidaan toteuttaa myös psykodynaamisesti vanhemman mielikuvatyöskentelyn avulla.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 7 (16) Kriisi- ja traumapsykoterapia Traumaterapia Traumatisoiva tapahtuma on yksittäinen tai toistuva tilanne. Traumatarina on usein sirpaleinen. Kognitiivisten, emotionaalisten ja kehollisten muistojen ja tuntemusten rinnakkaisen prosessoinnin avulla pyritään integroimaan tapahtumasta ehyempi kertomus. Trauman hoidoksi suositellaan traumapsykoterapiaa, traumakeskeistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) -terapiaa. Maahanmuuttajaperheiden lapsille ja nuorille suositellaan narratiivista altistusterapiaa (NET). Leikkiä käytetään paljon lasten psykoterapiassa ja traumaterapiassa. Leikin avulla lapsi pystyy ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Leikki on lapselle ominainen tapa ilmaista itseään ja lapset käyvät leikeissään läpi mitä erilaisimpia kokemuksiaan. Leikki sinänsä voi olla terapeuttista. Leikkiterapiassa lapsella on käytössään leluja, jotka ovat joko standardoituja tai muuten valittuja niin, että lapsi voi niillä leikkien ilmentää erilaisia tilanteita ja tunnetiloja. Koululaisten terapiassa peleillä on samantapainen merkitys kuin pienten lasten leikillä.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 8 (16) Ratkaisukeskeinen psykoterapia Ratkaisukeskeinen terapia Suomessa on kehitetty lasten ja nuorten ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettu menetelmä, joka tunnetaan nimellä Muksuoppi. Se on 15 askeleesta koostuva ohjelma, jonka avulla terapeuttinen työ voidaan jäsentää selkeäksi ja vaiheittain eteneväksi. Ongelmien sijaan lähdetään liikkeelle taidoista. Painopiste on tulevaisuudessa. Voidaan käyttää yksilöterapiassa, mutta myös pari-, perhe- ja ryhmäterapiassa. Sopii ahdistus- ja mielialahäiriöiden sekä addiktioiden hoitoon.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 9 (16) Perhepsykoterapia Perheterapia Perheterapia kohdentuu muita terapiamuotoja enemmän ihmisten välisiin suhteisiin ja koko perheeseen. Perheterapiaa käytetään lapsen tai nuoren psyykkisen häiriön ollessa olennainen osa perheensisäistä vuorovaikutushäiriötä. Nuoren hoitoon voi kuulua samanaikaisesti tai peräkkäin yksilöterapia ja perheterapia. Terapian tavoitteena on löytää perheen kanssa uutta ymmärrystä ja uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa siten, että perheen jäsenten yksilöllinen kasvu ja kehitys mahdollistuvat. Perheterapiaa toteuttaa usein kaksi tai kolme terapeuttia. Varsinaisen perheterapian lisäksi lasten psyykkisten ongelmien hoidon yhteydessä työskennellään perheen kanssa ja autetaan vanhempia ymmärtämään lapsen oireiden ja käyttäytymisen taustaa ja lastaan, ja sitä kautta tuetaan vanhempien ja lapsen vuorovaikutusta. Psykoedukatiivinen perheterapia on keskeistä, kun tavoitteena on auttaa psykoosiin sairastunutta nuorta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauteen. Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT) on perheterapian sovellus nuoren päihde- ja käytöshäiriön hoitoon.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 10 (16) Musiikkiterapia Musiikki vaikuttaa ihmiseen hyvin monitasoisesti, aivojen tasolla alemmilta autonomisen hermoston tasoilta korkeampiin aivotoimintoihin asti. Musiikkiterapiasta hyötyvät o kontaktivaikeuksista kärsivät o monivammaiset o mutistiset, psykoottiset ja aggressiivisesti käyttäytyvät. Musiikkiterapia voi soveltua tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori ei sanallisesti kykene käsittelemään asioitaan. Musiikkiterapia on tavallista lastensuojelun piiriin kuuluvien lasten ja nuorten tukitoimenpiteenä. Musiikkiterapia voi olla vastaanottavaa, tuottavaa tai esittävää. Musiikki voidaan yhdistää myös kuvataide- tai liikuntaterapiaan. Koska musiikki kokonaisuutena parantaa mielialaa ja lisää hyvänolon tunnetta, se lisää myös muiden hoitomuotojen, esimerkiksi osastohoidon tehoa.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 11 (16) Ryhmäterapia Ryhmäterapiassa käytetään psykoterapian menetelmiä, ja keskeisenä tavoitteena on kannustaa ryhmän jäseniä keskinäiseen, hoitavaan vuorovaikutukseen. Ryhmäterapia sopii erityisesti lapsille, joilla on häiriöitä toverisuhteissaan. Lasten ryhmäterapia on pääosin leikkiä ja toimintaa, nuorten ryhmäterapia voi olla toiminnallista (liikuntaa, seikkailua, elämyksiä) tai keskustelua. Ryhmäterapeutin tai terapeuttien tehtävä on ohjata toimintaa tai keskustelua ryhmän jäsenten väliseen rakentavaan vuorovaikutukseen. Voidaan hoitaa 3 5 lasta tai nuorta yhtä aikaa. Ryhmässä tarvitaan kaksi terapeuttia. Ryhmäterapia kestää yleensä 1 1 ½ tuntia ja toistuu 1 2 kertaa viikossa. Lasten ryhmäterapiaan yhdistetään toisinaan heidän vanhempiensa muodostamat ryhmät. Näissä ryhmissä voidaan käsitellä lasten tai nuorten ongelmallista käyttäytymistä ja vanhempien selviämiskeinoja. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisumalleja. Käytöshäiriöisten nuorten ryhmämuotoista hoitoa toteutetaan ART (aggression replacement training) -ohjelman avulla. Toiminnallisten harjoitusten kautta pyritään hyväksytyn käyttäytymisen vahvistamiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa ja oppii parempaa itsehillintää sekä uusia sosiaalisia ja vihantunteiden hallinnan taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 12 (16) Kuvataideterapia Terapia yhdistää kuvallisen ilmaisun ja terapiaprosessin. Merkityksellisiä ovat sekä potilaan kuvallinen ilmaisu että kuvien avulla syntyvä kontakti toiseen ihmiseen. Terapeutti on potilaan sisäisten mielikuvien vastaanottaja ja tulkki sekä auttaa häntä kohtaamaan vaikeuksia, pelkoja ja ristiriitoja silloin, kun ne estävät edistymistä terapiaprosessissa. Ryhmäkuvataideterapiassa potilasta hoidetaan ryhmäprosessin kautta. Prosessi toimii silloin kaikkien ryhmäläisten, ryhmän kuvien ja kuvataideterapeutin välillä.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 13 (16) Yhteistyö vanhempien kanssa Lapsen ja nuoren häiriö on yleensä monien tekijöiden summa, ja siksi myös hoidossa käytettävät menetelmät ovat monenlaisia. Kaikkien hoitojen onnistuminen edellyttää aina hyvää yhteistyötä vanhempien kanssa. Tietyissä häiriöissä hoidon painopiste on perheessä. Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidossa vanhempainohjaus, perheterapia ja multisysteeminen, sosiaalisiin verkostoihin kohdistuva terapia tuottaa parempia tuloksia kuin yksilöterapia. Joskus lapsen häiriön ohessa joudutaan arvioimaan myös vanhempien omaa psykoterapian tarvetta ja ohjaamaan heitä hoitoon. Osa lasten yksilöterapeuteista tapaa myös vanhempia, mutta nuoren vanhempien kanssa yhteistyötä tekee yleensä joku muu henkilö kuin nuoren yksilöterapeutti. Tapaamisissa vanhempien kanssa tavoitteena on antaa vanhemmille tietoa lasten ja nuorten kehityksestä ja psyykkisten häiriöiden taustoista ja siten lisätä vanhempien ymmärrystä oman lapsensa häiriöstä. Lapsen psykoterapeutti saa vanhemmilta myös tietoa sellaisista lapsen elämäntapahtumista, joita lapsi itse ei osaa kertoa, mutta jotka auttavat ymmärtämään lasta. Keskustelujen tarkoituksena on luoda yhteistyösuhde vanhempiin siten, että he kokevat toimivansa terapeutin kanssa yhdessä lapsen parhaaksi. Keskusteluissa voidaan pohtia lapsen käyttäytymisen ongelmia, etsiä uusia suhtautumisen malleja kotitilanteita varten sekä tukea vanhempia. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa terapian vaikutuksista lapsensa tai nuorensa käytökseen.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 14 (16) Lähteet: Haapasalo-Pesu, K-M. 2016. Lasten ja nuorten psykoterapeuttiset hoidot. [Verkkojulkaisu]. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin tunnus ykt00818 (033.020). Saatavana Terveysportti- tietokannasta. Vaatii käyttöoikeuden. Muuta kirjallisuutta aiheesta: Brummer, M., Enckell, H. 2005. Lasten ja nuorten psykoterapia. Helsinki: WSOY. Schulman, M., Kalland, M., Leiman A-M., Siltala, P. (toim.). 2007. Lastenpsykoterapia ja sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet. Helsinki: Therapeia-säätiö. Kumpulainen, K., Aronen, E., Ebeling, H., Laukkanen, E., Marttunen, M., Puura, K., Sourander, A. (toim.). 2016. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim.
Lasten- ja nuorisopsykiatria 15 (16) Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikan toimintamalli http:///psykoterapiapoliklinikka
Lasten- ja nuorisopsykiatria 16 (16) Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikan työryhmä: Marika Lassila, psykologi, psykoterapeutti puh. 050 474 4776 Nina Lehtonen, sairaanhoitaja, perhepsykoterapeutti puh. 050 474 3274 Sosiaalityöntekijä puh. 050 474 2810 Osastonsihteeri puh. 06 415 5402 Käyntiosoite: Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka Alvar Aallon katu 3B 2. krs. 60220 Seinäjoki Postiosoite: Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki Kannen kuva: Satu Elisse Nelson: Life is Beautiful (2005)