Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Sisältö 1. Huippu-urheilun kehityksestä yleensä 2. SPLISS tutkimus 3. SPLISS: huippu-urheilun tieteellinen tutkimus ja innovaatiot Suomalainen toimintapolitiikka tutkimuksen ja urheilun yhdistämiseksi Vertailua SPLISS tutkimuksessa mukana olevien maiden toimintapolititiikkaan
Huippu-urheilun kehitykseen vaikuttavat 1. Globalisaatio 2. Kaupallistuminen 3. Valtioiden kiinnostus huippu-urheilusta (Houlihan & Green 2008)
Huippu-urheilun strateginen kehittäminen Kansainvälistä menestystä (Olympia) voidaan saavuttaa investoimalla strategisesti huippuurheiluun (Oakley & Green 2001) Voittaminen Osallistuminen
Huippu-urheilujärjestelmien kehittäminen Kylmän sodan järjestelmät: -Itä-Euroopan mallit (DDR, SOV, BUL) -Länsimaiset mallit (FRA, GER, USA) Murrosaika: Strategisen järjestelmän pioneerit: -Australia, Norja 1980-luvulla Strateginen huippu-urheilun kehittäminen Valtavirta: - Espanja, Uusi- Seelanti, Tanska, Hollanti, Singapore, Iso- Britannia, Kanada
Osallistuvia kansakuntia, kpl Sijoitus mitalitaulukossa Suomen olympiamenestys ja osallistuneet kansakunnat 250 200 0 10 20 150 100 50 0 2012 2008 2004 2000 1996 1992 1988 1984 1980 1976 1972 1968 1964 1960 1956 1952 1948 1936 1932 1928 1924 1920 1912 1908 1904 1900 1896 osallistuneet kansakunnat Suomen sijoitus mitalitaulukossa 30 40 50 60 70 80
Me ja muut 0 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 10 20 30 40 50 60 70 Suomi Uusi-Seelanti Australia
Sport Policy factors Leading to International Sporting Success Koordinaattori: Veerle De Bosscher, (BEL) SPLISS consortium: Maarten van Bottenburg (NED), Hans Westerbeek (AUS), Simon Shibli (UK)
Lajiliitot PROSESSIT Urheilijan polku SPLISS -pilarimalli Huippu-urheilun arvostus: media & sponsorointi TULOKSET PANOSTUS Pilari 9. Tutkimus Pilari 8. Kv. + kans. kilpailutoiminta Pilari 5. Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 7. Valmennus & valmennuksen kehittäminen Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Pilari 3. Perusta & osallistuminen Pilari 1. Taloudellinen tuki PANOSTUS Pilari 2. Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi: integroitu ohjelmapolitiikka Lähde: De Bosscher et al. 2006
Kriittinen menestystekijä Tutkimus perustuu aiemmista menestystutkimuksista sekä SPLISS I tutkimuksesta identifioituihin kriittisiin menestystekijöihin - CSF (131 kpl). Huippu-urheilun resursseja ja toimintoja koordinoidaan keskitetysti valtakunnallisella tasolla, päällekkäisyyksien estämiseksi/poistamiseksi On olemassa kansallinen toimintapolitiikka (policy) lahjakkuuksien kehittämistyön laadun parantamiseksi urheiluseuroissa
Menetelmät Tutkimuksen aineisto koostuu: 1. Huippu-urheilun ilmapiirikysely: Huippu-urheilijat FIN: n= 170 /46 % Valmentajat FIN: n= 126 /56 % Huippu-urheilujohtajat FIN: n= 35 /49 % 2. Pilarikyselyt (tutkijoille) 9 kpl Yhteensä 226 kysymystä Data vuodelta 2010 Huippu-urheilijalla tarkoitetaan olympialajien urheilijaa, joka joko yksilötai joukkuelajien edustajana sijoittuu lajinsa 16:sta parhaan joukkoon maailmassa tai 12:sta parhaan joukkoon maanosassaan. Lisäksi huomioitiin ne urheilijat, jotka saavat taloudellista tukea menestyäkseen aikuisten arvokilpailuissa
Osallistuvat maat / alueet EUROOPPA: Suomi Tanska Viro Espanja Hollanti Portugal Sveitsi Ranska Belgia (Wallonia ja Flanderi) Pohjois-Irlanti (GBR) ETELÄ-AMERIKKA: Brasilia POHJOIS-AMERIKKA: Kanada AASIA: Etelä-Korea Japani OSEANIA: Australia
Pilari 9: tieteellinen tutkimus CSF 9.1. CSF 9.2. CSF 9.3. CSF 9.4. CSF 9.5. CSF 9.6. CFS 9.7. CSF 9.8. On olemassa riittävä rahoitus huippu-urheilun tieteelliseen tutkimukseen & innovaatioihin On olemassa kansallinen tutkimuskeskus, jonka tehtäviin kuuluu tutkimuksen koordinaatio Tieteellinen tukitoiminta tuotetaan yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa On olemassa säännöllisesti päivitetty tutkimustietokanta On olemassa verkosto, joka jakaa tieteellistä tietoa lajeille, seuroille, urheilijoille ja valmentajille. Valmentajat voivat hyödyntää tieteellistä tietoa Tieteellinen tieto ja tutkimus on upotettu osaksi valmentajakoulutusta. Huippu-urheilijaksi kehittymisen eri osa-alueita tuetaan tieteellisen tiedon avulla, on olemassa kenttälaboratorioita sekä toimintaan integroituja tutkijoita
SUOMI Suomella hyvät rakenteet ja suunnitelmat Soveltava tutkimuskeskus (9/13) + yhteys perustutkimukseen Tutkimuskeskus ei valmennuskeskuksen yhteydessä Lääketieteen keskukset erillään Tutkimustietokanta Tiedon jakamisen menetelmiä Valtakunnallisia suunnitelmia ja strategioita koordinaatiosta Uuden teknologian hyödyntämistä ja kenttälaboratorioita Toiminnan koordinaatio sekä valmentajien ja lajiliittojen huippu-urheilujohtajien arvioi tiedon hyödynnettävyydestä ei nouse samalle tasolle
SUOMI Resurssit: Huippu-urheilun tutkimus ja kehitysrahoitus: OK:n valmennuksen kehittämismäärärahat: 120 000 (Paran kehittämismäärärahat: 60 000 ) Liikunnan tutkimus- ja kehittämisrahoitus: OKM:n liikuntatieteen kehittämismäärärahat: 2 450 000 (190 000 huippu-urheilututkimukseen) Liikunnan koulutuskeskusten keh.määrärahat: 641 000 (1 huippu-urheiluhanke) Sektoritutkimus:? / 30 000 Muut TEKES
Tanska Team Danmark koordinoi huippuurheilututkimusta Yhteistyötä yliopistojen kanssa (Århus, Odense, Kööpenhamina) Pieni budjetti n. 200 000 / v. Asiantuntijatoiminnan kehittäminen Vähän rahoitusta raha tutkimukseen on pois urheilijoilta Pieni huippu-urheilun toimijoukko = tieto leviää nopeasti (vrt. Böhlke 2008)
BENE(LUX) Hollanti Urheilututkimusta ja innovaatioita toteuttaa InnoSportNL Tarkoitus yhdistää urheilu, tiede sekä kaupalliset toimijat - teknologinen lähtökohta Resurssit: 2,5 m (valtio) Belgia / Flanderi Selkeä ohjelma Suorituksen optimointi Lahjakkuus Teknologia Rahoitus: valtio + keskusjärjestö: 2 m Tutkimus: 800 000 Soveltaminen, kehitystyö 1 200 000 Belgia / Wallonia Hyvin vaatimatonta
Kanada Own the Podium (Arm s lenght org.): 1. Valmennus 2. Urheilututkimus ja innovaatiot Tuore ja innovatiivinen ohjelma: Sport science teams (n. 9 m ) Top secret tutkimusohjelma (2,2 m ) Ei hu -tutkimuskeskusta, mutta valmennuskeskukset yliopistojen läheisyydessä Vancouver 2010; valmentajien ja hu-johtajien arviot hyödynnettävyydestä
Australia Valtio omistaa urheilun ja rahoittaa myös huippuurheilututkimusta; 16 % huippu-urheilubudjetista (n. 22 m ) Tutkimus n. 1,4 m Tieteellinen (ja lääketieteellinen) palvelutoiminta 20,6 m ASC/AIS: pitkän ajan, keskipitkän ajan sekä lyhyen tähtäimen ohjelmat sekä monipuolinen rahoitusrakenne: Oma keskus (AIS) + vahva yliopistoverkosto + alueelliset instituutiot + lajiliitot Valmentajien ja hu-johtajien arviot tieteen hyödyntämisestä eivät yltäneet rakennepisteiden tasolle
Yhteenvetoa Urheilututkimuksen ja käytännön urheilutoiminnan suhde: Suomi lähestynyt asiaa tutkimuksen näkökulmasta Urheilututkimuksen resurssien jakaminen: Tieteellinen tutkimus (perus, soveltava, T & K) Tieteellinen palvelutoiminta (IST) Tutkimusta hyödyntävä urheilukulttuuri: Urheilujärjestelmän intressi AUS: AIS = Harward of Sports, CAN: Research can put seconds in an athlete s back pocket Toiminnan ketteryys ja innovatiivisuus Tanska, Norja