Valmentajakoulutus-, valmennusja kilpailujärjestelmät. Jari Lämsä KIHU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Valmentajakoulutus-, valmennusja kilpailujärjestelmät. Jari Lämsä KIHU"

Krista Pesonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Valmentajakoulutus-, valmennusja kilpailujärjestelmät Jari Lämsä KIHU

2 Suomalainen valmentajakoulutus 1970-luku: SVUL CBA / TUL 321 Jyväskylän yliopisto 1980-luku: Kansallinen valmentajatutkinto (KVT) 1990-luku: Keskusjärjestelmien purkautuminen Vastuu lajeille Jatkuvat kehityspyrkimykset / vastuun epämäärisyys Nuori Suomi / SLU / Toimialat / VOK -hanke Ammatillisettutkinnot 1990-luvun puolivälissä

purkautuminen Vastuu lajeille Jatkuvat kehityspyrkimykset / vastuun epämäärisyys

3 V OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUS SUOMESSA Ammattikoulutus IV Korkeakoulututkinto: LitM, valmennustieteelliset aineet Valmentajan/ohjaajan ammattitutkinto / erikoisammattitutkinto Auktorisoidut urheiluopistot Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystie-teiden tiedekunta Kansalaisjärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutus III II I II-tason tutkinto Laji- /toimialatutkinto suoritettu II-taso +150 h opintokokonaisuus suoritettu I-taso h opintokokonaisuus Vastuu: lajiliitto tai toimiala Koulutuspalvelut: mm urheiluopistot Vastuu: lajiliitto tai toimiala Koulutuspalvelut: mm urheiluopistot I-tason tutkinto väh 50 h opintokokonaisuus Vastuu: lajiliitto tai toimiala Koulutuspalvelut: mm alueet

I II-tason tutkinto Laji- /toimialatutkinto suoritettu II-taso +150 h opintokokonaisuus suoritettu I-taso + 100 h opintokokonaisuus Vastuu: lajiliitto tai toimiala

4 Tulevaisuus Perinteinen valmentajakoulutuksen malli, jossa edetään noviisista ekspertiksi, on väistymässä syrjään. Uudessa näkökulmassa keskeistä on valmentamisen toimintaympäristön (konteksti) tunnistaminen; Harraste Talentti Eliitti

Uudessa näkökulmassa keskeistä on valmentamisen

5 Tulevaisuuden valmentajakoulutus Lasten valmentaja/ Children coach Harrastevalmentaja / Participant coach Valmentaja / Performance coach Talentti- Huippuurheiluvalmentaja / Elite performance coach Master coach Senior coach Coach Apprentice coach

Performance coach Talentti- Huippuurheiluvalmentaja / Elite

6 VOK-kehittämishanke Nuoren Suomen, Olympiakomitean, SLU:n, Suomen Valmentajien ja Kuntoliikuntaliiton yhteinen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke Ajoittuu vuosille Tarkoituksena suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen TAVOITTEET Kehittää lajien koulutusta tasoilla I-III siten, että eri lajeissa samalla tasolla järjestettävä koulutus on osaamistavoitteiltaan ja vaatimustasoltaan yhdensuuntaista Vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisen ajatus lajiliittojen koulutukseen Lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta verkoston kaikilla tasoilla ja tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin

että eri lajeissa samalla tasolla järjestettävä koulutus on osaamistavoitteiltaan ja vaatimustasoltaan yhdensuuntaista Vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisen ajatus

7 VOK-toimijoiden roolit VOK-kehittämistyötä johdetaan yhteistyössä, lisäksi toimijoilla omat erillisroolinsa NS tuottaa ja kehittää lasten ja nuorten ohjaajien koulutussisältöjä ja - palveluita osana lasten ja nuorten urheilun kehittämistä OK tuottaa ja kehittää kilpa- ja huippu-urheilun valmentajien koulutussisältöjä ja -palveluita osana huippu-urheilun kehittämistä SLU luo edellytyksiä, vastaa hallinnosta, koordinoi kokonaisuutta, vastaa verkoston toimintatavoista. VOK linkittyy osaksi seuratoiminnan kehittämistä Suomen Valmentajat tuottaa ja kehittää täydennyskoulutusta, ajankohtaisia koulutustapahtumia sekä kehittää lajivalmentajayhdistysten yhteistyötä osana koulutus- ja kehittämisohjelmaansa Kunto tuottaa ja kehittää seuroissa toimivien ohjaajien koulutusta osana aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittämistä

hallinnosta, koordinoi kokonaisuutta, vastaa verkoston toimintatavoista.

8 Strategisia avauksia Lajiliittohankkeet Yhteistyö urheiluopistojen, alueiden ja muiden tahojen kanssa Kouluttajakoulutus Kohtaamiset Sähköinen toimintaympäristö Tutkimus

9 Yhteenveto Valmentajakoulutus hakee muotojaan Paljon tapahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia Koordinaatio ja jakelukanavat haasteena

10 Kilpailu Kilpailu on prosessi, jossa kilpailijan/-joiden suorituksia vertaillaan tiettyyn standardiin vähintään yhden muun henkilön, joka on tietoinen vertailukriteeristä sekä voi arvioida vertailuprosessia, läsnäollessa (Martens 1976)

yhden muun henkilön, joka on tietoinen vertailukriteeristä

11 Kv. Huippuurheilijat Kansalliset huippu-urheilijat Kilpaurheilijat Ammattiurheilijat Kv. Huippuurheilijat Kilpaurheilijat Megatähdet Kv. Huippu-urheilijat Ammattiurheilijat Kilpaurheilijat Harraste HU Yleisöpohjainen HU Ammattiurheilu Esim. ammunta, paini Pohjautuu maantieteellisen kilpailun (seura, alue, Suomi, Kv.) logiikkaan ja pääosin vapaaehtoiseen urheiluseuratoimintaan Perinteinen urheiluetiikka = urheilu on harrastus Esim: yleisurheilu, hiihto, pesäpallo (koripallo, lentopallo?) Perustuu laajaan koko maan kattavaan vahvaa kansalaistoimintaa (kansallislajit) sekä maksavaan yleisöön tai mediakiinnostukseen, jonka avulla muutamat huippuurheilijat nousevat ammattilaisiksi Ristiriidat harrastamisen ja ammattilaisuuden välillä Muokattu lähteestä: Eliten è liten men växer; Förändrade perspectiv på elitidortt. RF. FoU-rapport 2007:11 Esim. Jääkiekko, golf, tennis (jalkapallo, lumilautailu?) Lajeilla laaja media ja markkinoiden kiinnostus. Urheilusta tulee työtä jo aikaisessa vaiheessa uraa. Ammattiurheilun etiikka = urheilija on ammatti

) logiikkaan ja pääosin vapaaehtoiseen urheiluseuratoimintaan Perinteinen urheiluetiikka = urheilu on harrastus Esim: yleisurheilu, hiihto, pesäpallo (koripallo, lentopallo?

12 Kilpailujärjestelmät HARASTE HU YLEISÖ HU AMMATTI HU Maantieteellinen ohjelma Miekkailu Tennis: Davis cup Sekoittunut ohjelma Yleisurheilu Kaupallinen ohjelma - F1

13 Huippu-urheilun tulevaisuusstrategiat A. Urheilun oma kilpailurakenteeseen perustuva kehitys, joka luo perinteitä ja menestyskulttuureja: Urheilija - valmentaja seura lajiliitto Pääosin kansalaistoimintaa B. Kansallisten tukiorganisaatioiden kautta toteutettava kehitys, jossa pyritään parhaaseen mahdolliseen tulokseen kv. arvokilpailuissa OK valm.keskukset KIHU akatemiat Ammattimainen huippu-urheilun edistäminen C. Median strategia, jossa lähtökohtana on joidenkin lajien suurempi kaupallinen ja identiteettiä rakentava potentiaali, jolloin em. urheilut ovat muita tärkeämpiä. Media markkinat asiantuntijat Ammattilaisurheilu

kansalaistoimintaa B. Kansallisten tukiorganisaatioiden kautta toteutettava kehitys, jossa pyritään parhaaseen mahdolliseen tulokseen kv.

14 Kuka saa kilpailla? Urheilujärjestelmä on aina rajoittanut urheilukilpailuun osallistumista: Amatörismi työläiset urheilusta rahaa ansainneet Ammattilaisuus doping (ammattimainen urheilu) omistajat, agentit

15 Huippu-urheilujärjestelmä

16 Järjestelmän tehtävät Lajin harrastuspohjan vahvistaminen Kykyjen etsintä Uusien huippujen tuottaminen Harjoitusolosuhteiden kehittäminen Huippuvalmennus Kilpailutoiminta Valmennuksen seuranta Valmentajakoulutus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Johtamis- ja suunnittelujärjestelmä Kantola 1988

Huippuvalmennus Kilpailutoiminta Valmennuksen seuranta

17 Alppihiihdon valmennusjärjestelmä Seuratoiminta Alppiseuroja on Suomessa n. 80 kpl ja ne ovat perustana kaikelle valmennustoiminnalle maassamme. Seurat ovat lajin pariin hakeutuvalle usein ensimmäinen kontakti lajiin. Seurojen osa valmennusjärjestelmässä on siis keskeinen ja tärkeä koska siellä luodaan pohja urheilijan lajitekniselle osaamiselle ja opitaan muutkin lajiin liittyvät taidot ja asiat. SHL/ alppilajit pyrkii kouluttamaan seurojen valmentajia ja ohjaajia erityisissä koulutustapahtumissa joita järjestetään ympäri vuoden. Aluetoiminta Alppihiihdossa on otettu 2002 käyttöön kolmen alueen järjestelmä. Aluetoiminnan suunnittelee ja toteuttaa alue itse. * Leiritystä kesäkaudella mm. kuivatreenileirejä, kuntotestejä 1-2 kertaa, sekä lumileirejä talvella. * Lumileirit pyritään pitämään vaativissa rinteissä joka mahdollistaa mm. vauhtiharjoittelun toteuttamisen. * Leirit pääsääntöisesti nuorille vuotiaille. * Alueen seurat yhdessä suunnittelevat oman aluecupin aikataulun. Alle 15- vuotiaiden toiminta SHL alppilajit on aloittanut kaudella alle 15- vuotiaille suunnatun toiminnan, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monelle lajiin panostavalle alle 15- v nuorelle leiritystä niin lajiharjoittelun kuin fysiikkaharjoittelun osalta sekä kansainvälisiä kilpailukokemuksia. Valmennuskeskukset (Alppilukiot- ja akatemiat) Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi virallista alppilukiota ( Ruka - Kuusamo, Tahkovuori - Nilsiä). Lukiot mahdollistavat koulunkäynnin ja harjoittelun yhdistämisen. Lisäksi Pääkaupunki seudulla toimii Etelän alppiakatemia ja Rovaniemellä Rovaniemen alppiakatemia. Juniorimaajoukkue Juniorimaajoukkue kokoaa yhteen valmennuskeskusten parhaimmiston tähtäimessään Junioreiden MM - kisat vuosittain. Toiminta on ammattimaista ja ulkomaiden olosuhteita hyödynnetään suuressa määrin. Eurooppa- cup Joukkue Tämä joukkue toimii ammatimaisesti ja tähtää ainoastaan huippu - urheilu menestykseen joka tarkoittaa FIS - listalla nousua ja Eurooppa - Cup kisoissa menestymistä ja sitä kautta maailmancup Joukkueeseen nousua. Maailmancup Joukkue Joukkueen tähtäimessä on maailman huipulle nousu ja siellä pysyminen. Maailmancup ja arvokilpailut ovat joukkueen päätähtäimessä.

Seurojen osa valmennusjärjestelmässä on siis keskeinen ja tärkeä koska siellä luodaan pohja urheilijan lajitekniselle osaamiselle ja opitaan muutkin lajiin liittyvät taidot ja asiat.

18 HU järjestelmä luvulla Lahjakkuusetsintä Urheilijan kehittymisen polut Tieteellinen tukitoiminta Valmentajien koulutusjärjestelmä Suorituspaikat ja välineet Anti-doping ohjelmat Kilpailutoiminnan rakenteet Urheilijoiden siviilielämän tuki LÄHDE: Böhlke 2008

koulutusjärjestelmä Suorituspaikat ja välineet Anti-doping

19 LTAD

20 Suomalainen hu järjestelmä? Pohjoismainen laissez faire järjestelmä: Järjestelmä olemassa, mutta sitä ei tuputeta Huippu-urheilu on tiheää seuraverkkoa ja kehittynyttä kilpailutoimintaa MENETYSKULTTUURIT: Ilmajoen paini, Seinäjoen pikaluistelu, Kuopion mäkihyppy Epäviralliset suhteet olennaisia Mahdollistaa joustavan toiminnan Hiljainen tieto Ei tarkkoja hiarkisia rajoja (seuraurheilu, maajoukkue, huippu-urheilu) Tekijät nousevat esiin (isä -valmennus)

seuraverkkoa ja kehittynyttä kilpailutoimintaa MENETYSKULTTUURIT: Ilmajoen paini, Seinäjoen pikaluistelu, Kuopion

21 Haasteita Resurssit? Hu ei ole istunut hajanaiseen liikuntajärjestelmään toimiala-ajattelu hukassa Lajien välinen koordinaatio, yhteistyö, johtaminen heikkoa Paljon rakennuspalikoita (organisaatioita) vuorovaikutus heikkoa Professionaalit organisaatiot - amatöörijohto Miten itsenäinen huippu-urheilu toimisi? Lahden doping jupakka Huippu-urheilulla ei ole itsenäistä perustelua menestyksen ulkopuolelta Vaikea kopioida ulkomaisia malleja koska olemassa olevat rakenteet estävät/hidastavat/muuttavat

22 Lajien huippu-urheilujärjestelmien kehitystyö Muu huippuurheilukulttu uri Osaaminen Urheilija Rakenteet & resurssit Toimintatavat Lahjakkuuspotentiaali Huippuurheilijan valmentatum isen arki

Samankaltaiset tiedostot

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi

Suomalaisen urheilun musta laatikko Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi RESURSSIT TOIMINTA IHMISET RAKENTEET MERKITYKSET AATEVIRTAUKSET Amatörismi, ammattilaisuus Urheilu? Huippu-urheilu Lasten ja nuorten