Keskenkasvuisten urheilu; yhteiskunnallinen näkökulma. Jari Lämsä KIHU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keskenkasvuisten urheilu; yhteiskunnallinen näkökulma. Jari Lämsä KIHU"

Marjut Tikkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keskenkasvuisten urheilu; yhteiskunnallinen näkökulma Jari Lämsä KIHU

2 Näkökulma Urheilu-uran yhteiskunnallinen tulkinta: Lapset Nuoret Huippu-urheilu Eriytynyt Keskittynyt Monipuolinen/ Yksilöllinen

3 Kansalliset urheiluohjelmat Yhteiskunnat ja urheilujärjestelmät rakentavat urheilu-uran institutionaalisen mallin, johon urheilijat sijoittuvat ja jota he muokkaavat: Urheilu-uran tavoite Vaiheet/tasot, joiden kautta tavoitteeseen edetään Siirtymät ja kokeet, joiden kautta eri tasoille edetään Kansalliset urheilujärjestelmät ovat monimutkaistuneet (Digel 2002) Euroopan Unioni on julkistanut Urheilun Eurooppalaisen mallin (EU 2007) Kansalliset Urheiluohjelmat (sport policy) heijastelevat kansakuntien tahtotilaa urheilukehityksessä. Kansallisten urheiluohjelmien tutkimus: Etsitään samankaltaisuuksia Kuvaillaan eroavaisuuksia Teoretisoidaan ylikansallisia trendejä Määritellään diskursseja (Henry et al 2005) 2 näkökulmaa: Keskitetty Pohjoismainen

4 Keskitetty ohjelma Virtausta SOV/DDR-järjestelmistä länsimaihin ja Aasiaan: Australia, Espanja, Kanada, Iso-Britannia Qatar, Kiina, Singapore Oakley & Greeen (2001) 10 yhtäläisyyttä: Kohta 6: Tehokas järjestelmä lahjakkuuksien identifioimiseksi sekä kehityksen seuraamista varten Talent identification Talent selection Talent transfer Talent development Huippu-urheilun ammattimaisesti toimivat instituutiot tarvitsevat talentti-käsitteen Lupaus tulevaisuudesta Australia cannot afford to neglect its talent if we want to achieve our goal of being the number one swimming nation in the world. (Leigh Nuget, Youth coach)

5 Aikainen erikoistuminen Expertiksi 10 vuoden ( tunnin) harjoittelulla (Ericsson et al. 1993) Ei-palkitseva, toistava harjoittelu (Deliberate) 5- vuotiaasta lähtien. Harjoittelu yhdistettynä biologiseen ja kognitiiviseen kasvuprosessiin olennaista Haitat: Motoristen taitojen yksipuolinen kehittyminen Sosiaalinen tyhjiö / drop out Rasitusvammat

6 Kansainvälinen kehitys Lapsiurheilun aikakausi 1970-luvulla: Olga Korbut 1972 (16 v.) Nadia Comaneci 1976 täydellinen suoritus 14 v luvun murros (amatööri/ammattilainen) Aivovuoto Itä-Euroopan valtioista 1990-luvulla Ammattiurheilijat jatkavat uraa pidempään kuin amatöörit Huippu-urheilu-ura valuu alaspäin, Yleisurheilu: 1959 Universiadit (17-23 v.) 1966 Nuorten EM-kilpailut (19 v.) 1986 Juniorien MM-kilpailut (19 v.) 1991 Nuorten MM-kilpailut (17 v.) 1991 EYOD-kilpailut (?) 1997 Juniorien EM-kilpailut (22 v.) 2010 Nuorten Olympialaiset (?) Paine lajivalinnasta aikaistuu Burn out: Jennifer Capriati 1990-luvulla

7 Pohjoismainen ohjelma Suuri osa ikäluokasta mukana urheiluseuratoiminnassa: Skandinavian maissa ihmiset harrastavat liikuntaa selvästi enemmän verrattuna Etelä-Euroopan maihin (Eurobarometri 2004) Löytävät/ohjataan omaan lajiin, myöh. erikoistuminen Ei lapsiurheilutähtiä (mäkihyppy, uinti, taitoluistelu?) Kasvatuksen ja urheilun yhteensovittaminen muuttuu uralla opiskelun ja urheilun yhteensovittamiseksi: Esim. urheiluakatemioita arvioidaan opiskelun ja urheilun tuloksien perusteella Järjestelmä on tukena tarvittaessa, ei puutu asioihin Huippu-urheiluorganisaatioiden luottamus seuroissa tapahtuvaan rekrytointiin sekä yleisvalmennukseen Vapaaehtoisten ja virassa olevien valmentajien yhteistyö Perhevalmennus (Ruotsin hemma bäst ajattelu) Tiimivalmennus Valmennuksen laatu

8 Myöhäinen erikoistuminen 1. harrastusten keräily 2. investointi yhteen lajiin 3. huippu-urheilu (Cote et al 2003) Harjoittelun siirtovaikutukset Vasta n. 10 vuoden harrastus tai n. 18 ikä alkaa erottamaan experttejä (Baker et al; Helsen et al 1998) Onko tarpeeksi tehokas? Hukataanko kykyjä?

9 Kansallinen kehitys Poikaurheilulla ei suoraa yhteyttä aikuisten kilpaurheiluun Urheilu-ura käsite yhdisti nuoret ja aikuiset 1960-l nappulajalkapallo Suomeen 1970-l lapsiurheilun kilpailujärjestelmät Urheilu-ura yhdistyi erilaisiin yht.k. Osa-järjestelmiin (koulu, armeija) 1980-l lasten urheilun eriytymiskehitys; Nuori Suomi; nuorten arvokilpailut 1990-l lasten liikunnan legitimaatio, asiakasajattelu, kilpailu lapsiharrastajista, OK:n nuorisourheilu 2000-l markkina- ja tulosajattelu, lapsuus arvo-projektina NUORISOKULTTUURI

10 Hiihto Hopeasompa on hiihdon kykyjenetsintä-järjestelmä, joka muodostaa pohjan suomalaiselle hiihtovalmennukselle (Rusko & Kantola 1985) Loppukilpailut Aluekilpailut Paikalliskilpailut - 14 v v v v v. - 6 v. 7-8 v v v v v luvun lopulla hiihdetään kesät ja talvet kouluun -ajattelu murtui. Painopiste oppimiseen ja lajitaitoihin. Hiihtomaat (Jylhä 1999) 1990-luvun alussa ajateltiin, ettei nuorten ole hyvä tavoitella menestystä nuorten kv. Tasolla. (Jylhä 1999) 2000-luvulla kuntien olisi hyvä säilöä lunta, jotta voidaan talvella hiihtää (Piirainen 2007)

11 Voimistelu Huipulle pääseminen edellyttää pitkäjänteistä ja systemaattista harjoittelua vuodesta toiseen lapsuusiästä alkaen (suositeltu aloitusikä 6 vuotta). Miehet harjoittelevat keskim. 15 v. ja naiset 10 v. päästäkseen maailman huipulle. Harjoittelu eri ikävaiheissa Suomen järjestelmässä: 4-5 vuotta (1 h / vko) 6-9 vuotta (3-10 h / vko) vuotta (10-16 h / vko) vuotta (16-25 h/vko) (Holopainen 1999)

12 Alppihiihto - Alle 15 v. toiminta lajiliiton silmin Kv. kilpailut Aluecup Audi-cup 230 junioria 4-5 osakilp. Kv. Olosuht. n. 20 nuorta Menestys potentiaali osallistujaa Alueleirit Lumi- ja fysiikkaleirit 10 joukossa jossain lajissa Kutsu, vapaaehtoista VALINTA 15 V: ALPPIAKATEMIA ammattivalmentaja FIS-KISAT SM-KISAT Palander vastassa

13 Lentopallo Maajoukkuerippikoulu (93 synt.) Maajoukkueet alle 17 v. (P) ja 16 v. (T) Valmennuskeskukset (lukio) Tulokset hyviä pojilla / vähemmän harrastajia Tulokset ei niin hyviä tytöillä / enemmän harrastajia Pienten paikkakuntien (massa) merkitys pelaajien tuotannossa? Vertaa: Jalkapallon akatemiat Jääkiekon liigaseurat

14 Hankkeen tarkoitus? Liikuntajärjestöt Dokumentti yhteisistä linjauksista (NS + OK) Ohjeistus lajeille (ja seuratasolle) Lajien omia linjauksia Aikaisemmat kokemukset: Unelma hyvästä urheilusta (NS) Kilpailutoiminnan suositukset (NS) Nuoriso-ohjelma (OK) Käytännön urheilu: Lahjakkuus / urheilija / harrastaja v. on kasvukipujen ja erikoistumisen aikaa, vai tehdäänkö valinnat jo aikaisemmin Seurojen omat talenttiohjelmat, suljetut joukkueet Lajien kirjo ja erilaisuus Pitäisikö v. olla viitteellinen, OTSIKKONA LAJIVALINTA?

15 Olympiakomitea: Ideologia tavoitteet Pelikenttä Nuorten kv. urheilu Aikuisten.kv. urheilu Eri urheilulajien Nykyinen toimintakulttuuri Nuori Suomi: Ideologia tavoitteet Liikunta, pelit, leikit hässäkkä Uudenlaista v. kilpaurheilua : Millä tavalla uudistunut? Tieto Luokittelu Perustelut Toiminta Kilpailu Harjoittelu Koulutus Markkinointi

Samankaltaiset tiedostot

Suomalaiset menestystekijät ja kansainvälinen vaatimustaso: Missä asioissa lajisi on kansainvälisessä vertailussa a) Muita edellä? b) Muita jäljessä?

Suomalaiset menestystekijät ja kansainvälinen vaatimustaso: Missä asioissa lajisi on kansainvälisessä vertailussa a) Muita edellä? b) Muita jäljessä? Alppihiihto +Valmentajien kontakti pohja hyvä helppo