Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf
Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Johdanto 5 Väestökehitys 2010-2040 6 Kuntien työvoima ja työvoiman poistuma 8 Työvoiman poistuman skenaariot, valtakunnallinen ja alueellinen tarkastelu 10 Ammattialojen ikärakenne Ylä-Pirkanmaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat 12 Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 seutukunnilla 14 Työvoiman poistuman korvaaminen 15 Ammatillinen koulutus ja poistuman korvaaminen 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman poistuma ja koulutus 16 Johtopäätökset 17 Mahdollisia toimenpiteitä 18 Lähteet: 19 3
4
Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Johdanto Tämä selvitystyö on tehty Immigratum -hankkeelle, joka on Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) hallinnoima, ESR -osarahoitteinen projekti, joka kehittää työvoiman maahanmuuttoa sekä parantaa kotoutumisvalmiuksia Pohjois-Pirkanmaalla. Immigratum-projekti on saanut ESR-rahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta Selvityksen tarkoituksena on tarkastella Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan kuntien työvoimakehitystä ja työvoiman tarvetta lähivuosien aikana. Alkuperäinen aikajakso työlle määriteltiin vuosiksi 2010-2015, mutta kun työ eteni niin tarkasteluajankohta laajeni vuosiksi 2010-2025. Tämä sen vuoksi, että seutukuntien ja Suomen työvoimassa (työvoiman poistuma ja poistuman korvaaminen) suurin muutosprosessi tulee alkamaan vuoden 2015 paikkeilla ja päättymän vuoden 2025 jälkeen. Muutokseen vaikuttaa ensisijaisesti väestökehitys ja väestön ikääntyminen, jotka taasen vaikuttavat työmarkkinoilta poistuvaan työvoimaan ja työvoimatarpeeseen. Kuntakohtainen tarkastelu painottui työn edetessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tarkasteluun, koska yli puolet kuntien työntekijöistä työskentelee alalla ja seutukunnissa sekä Suomessa työntekijöiden ikääntymisestä johtuva poistuma on ehdottomasti suurin. Lisäksi väestön ikääntyminen tulee lisäämään alan työvoiman tarvetta. Toimeksiannossa esitettiin seuraavat kysymykset 1. Miten suuri osuus työvoima- ja osaamistarpeesta on mahdollista kouluttaa ja rekrytoida alueen omista nuorten ikäluokista? 2. Miten suuri osuus em. tarpeista voidaan hoitaa aikuiskoulutuksen eri välineillä hyödyntämällä alueen omia työvoimareservejä? 3. Miten suuri osuus em. tarpeista edellyttää aktiivisia toimenpiteitä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi? Mihinkään näihin kysymyksiin ei voi antaa suoraa vastausta sillä kaikkia toimenpiteitä tullaan tarvitsemaan. Ongelma sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ei koske pelkästään Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaata vaan koko Suomea. Merkittävintä tällä hetkellä on, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät tunnistavat työvoimassa tapahtuvan muutoksen. Keskustelua työvoimatarpeen korvaamisesta tulisi käydä kuntien välillä nopeasti, esimerkiksi tunnistamalla yksittäisten kuntien työvoimatarve jo 2015, koska sosiaali- ja terveydenhuollon alalta lähtee alueelta tuohon mennessä n. 300 työntekijää pois ja alan työllisyysnäkymät ovat hyvät kiihtyvän ikääntymisen myötä. 5 Parkanossa 8.4.2010 Jyrki Käppi FM
Väestökehitys 2010-2040 Seutukuntien väestön kokonaismäärä on Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 yhteensä 53200 henkilöä. Työikäisiä 18-64 -vuotiaita on yhteensä 28700 henkilöä. Seutukunnissa on kolme vaikuttavaa tekijää vuoteen 2030 saakka: 1. väestön määrän lasku 2. työikäisen väestön määrän lasku ja 3. vanhusväestön määrän kasvu. Kaaviossa 1 on esitetty Tilastokeskuksen väestöennuste, jossa on kuvattu myös vanhusväestön kehitys. Kaaviossa 2 on kuvattu työikäisten ja vanhusväestön suhteellinen osuus alueen koko väestöstä. 6
Kun tarkastellaan seutukuntien yksittäisten kuntien työikäisen väestön määrän ennustetta, on kehitys positiivinen Hämeenkyrön ja Ikaalisten kunnissa, mutta muissa kunnissa negatiivinen. Väestökehityksen perusteella seutukunnilla on kaksi keskeisesti vaikuttavaa tekijää. Ensimmäinen on työikäisen väestön suhteellisen nopea väheneminen ja vanhusväestön määrän kasvu 2025 saakka, jonka jälkeen tilanne tasaantuu ja työikäisen väestön määrä kääntyy nousuun suhteessa vanhusväestön määrään vuodesta 2030 lähtien. Kun tarkastellaan seutukuntien ja koko maan väestön ikärakennetta vuoden 2008 tilaston pohjalta (Kaavio 3) ilmenee kaksi merkittävää asiaa. Yli 49 vuotiainen suhteellinen osuus on selvästi korkeampi seutukunnissa kuin koko maassa, ja 20-34 -vuotiaiden osuus maan keskiarvoa alhaisempi. Tämä merkitsee sitä, että työmarkkinoilta poistuu suhteellisesti enemmän ja varhaisemmin väestöä kuin koko maassa ja poistumaa korvaavaa väestöä on seutukunnissa selvästi valtakunnan keskiarvoa vähemmän. 7
Kuntien työvoima ja työvoiman poistuma Alueen kunnat työllistävät vuoden 2010 alussa yhteensä 2222 henkilöä (Kuntien henkilöstötilinpäätökset 2007-2008). Kaaviossa 5 on kuvattu arvioitu työvoiman poistuma ikääntymisen vuoksi. Poistuman laskennallisena perusteena on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisua 62/2009 Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti: Poistuma työvoimasta vuosina 2007-2025. Alue- ja toimialatarkastelu. Tutkimuksessa on keskimääräiseksi poistumaksi laskettu vuoteen 2015 mennessä 22,6 % työvoimasta ja vuosina 2016-2015 mennessä 24,4% työvoimasta yhteensä 47% työvoimasta(järvinen-leveälahti 2009 s.33). Keskimääräinen poistuman arvo on koko Suomen keskiarvo, kun tarkastelee seutukuntien väestön ikärakennetta, tulee poistuma olemaan taulukossa esitettyä suurempi. Kaaviossa 6 on esitetty seutukuntien kuntien työvoiman jakautuminen toimialoittain. Toimialat on luokiteltu yleishallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen, tekniseen toimeen ja muut. Suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi, 55,7% työvoimasta, ja sivistystoimi, 27,2% työvoimasta. (Kuntien henkilöstötilinpäätökset 2007-2008) 8
Seuraavassa tarkastellaan eräiden ammattialojen poistumaa ikääntymisen vuoksi seutukunnissa. Lähteenä on käytetty Pirkanmaan ennakointipalvelun ikäkortteja. Ikäkorttien ikäjakauma perustuu vuoden 2004 tietoihin ja ne on jaoteltu ammattialojen pääluokkien mukaan. Toimialatarkastelussa on mukana myös muidenkin kuin kuntatyönantajan palveluksessa olevat. 9
Alueellisen työvoiman poistuman rinnalla on syytä tarkastella koko maan ennustetta vuoteen 2025 mennessä (Poistuma toimialoittain koko Suomi Taulukko 1). Seutukuntien kehitys vastaa koko maan kehitystä, jolloin eniten työvoimaa poistuu ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen toimialoilta ja julkisen hallinnon toimialoilta. Poistuma toimialoittain koko Suomi Taulukko 1 (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 33) 2007-2015 2016-2025 Eniten työvoimaa menettävät Poistuma Toimiala Työllisistä Poistuma Toimiala Työllisistä Terveydenhuolto- ja sosiaaliala 88390 26% 18% 96280 28% 17% Koulutus 37700 24% 8% 40670 26% 7% Julkinen hallinto 35970 38% 7% 34010 27% 6% Työvoiman poistuman skenaariot, valtakunnallinen ja alueellinen tarkastelu Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti ovat tarkastellee erilaisia skenaarioita tutkimuksessaan Poistuma työvoimasta vuosina 2007-2025. Alue- ja toimialatarkastelu, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009. Järvinen ja Leveälahti esittävät neljä skenaariota: 1. Tavoiteskenaario: Skenaariossa yleinen vanhuseläke on 63-68 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä 60% nykytasosta. 10
2. Nykytilaskenaario: Skenaariossa yleinen vanhuuseläke on 63-68 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pysyvät nykytasolla vuoteen 2025 asti. 3. Eläkeiän korotusskenaario: Skenaariossa vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen, jolloin yleinen vanhuseläke on 65-68 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pysyvät nykytasolla vuoteen 2025 asti. 4. Toiveskenaario: Skenaariossa on alhaiset eläkealkavuudet ja 65 vuoden eläkeikä, jolloin yleinen vanhuuseläke on 65-68 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä. (Järvinen- Leveälahti 2009 s. 21-27) Skenaarioita vertaillessa Järvinen ja Leveälahti toteavat, että Nykytilaskenaarion ja Tavoiteskenaarion vaikutus poistumaan työelämästä on vuoteen 2015 n. 2% ja 5% vuoden 2015 jälkeen. Pitkällä aikavälillä skenaarioiden vaikutus poistumaan on pieni. Järvinen ja Leveälahti päättelevät, että todellinen poistumakehitys on Nykytilaskenaarion ja Tavoiteskenaarion välimaastossa ja tietty kokonaispoistuma aiheuttaa vastaavan poistuman kaikilla toimialoilla. (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 21-27) Taulukoissa 2-3 ja kaaviossa 9 on esitetty ennuste työvoiman poistumasta Koko Suomessa sekä Pirkanmaalla (Järvinen-Leveälahti 2009 s.33, 63-64). Toimialoista eniten työvoimaa tulee poistumaan terveydenhuollosta ja sosiaalialalta sekä koulutusalalta. Kehitys on samanlainen niin Pirkanmaalla kuin koko Suomessa. Kun tarkastellaan Pirkanmaan sisällä työvoiman poistuman suhteellista osuutta, niin suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnat. 11
Poistuma tavoiteskenaarion mukaan Pirkanmaa (taulukko 2) 2006 Työvoima Poistuma vuosina 2007-2015 Poistuma vuosina 2015-2025 Tampere 165090 71,8% 33310 66,4% 36680 68,1% Etelä-Pirkanmaa 20110 8,7% 4990 10% 4940 9,2% Ylä-Pirkanmaa 17070 7,4% 4670 9,3% 4720 8,8% Luoteis-Pirkanmaa 12210 5,3% 3110 6,2% 3280 6,1% Lounais-Pirkanmaa 12040 5,2% 3180 6,3% 3280 6,1% Kaakkois-Pirkanmaa 3480 1,5% 900 1,8% 950 1,8% Pirkanmaa 230000 100% 50150 100% 53850 100% Poistuma toimialoittain tavoiteskenaarion mukaan Pirkanmaa (taulukko 3) 2007-2015 2016-2015 Eniten työvoimaa menettävät Poistuma Toimiala Työllisistä Poistuma Toimiala Työllisistä Terveydenhuolto- ja sosiaaliala 7680 25% 18% 8530 27% 17% Koulutus 3270 22% 8% 3720 25% 8% Ammattialojen ikärakenne Ylä-Pirkanmaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat Kun tarkastellaan eri toimialoilla työskentelevien ikärakennetta, voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimivat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin opetusalalla työskentelevät. Tämä merkitsee sitä, että työelämästä poistuminen tapahtuu pääosin seuraavan kymmenen- viidentoista vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueilla, kun taas opetusalalla muutos työvoimassa ei ole niin radikaali. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla määrällinen ikääntymisen aiheuttama poistuma on suurin, ja lisäksi alan työllisten ikärakenne seutukunnissa tulee merkitsemään suhteellisen suurta työvoimapoistumaa lähivuosina, esimerkiksi vuoteen 2014 mennessä sosiaali- ja terveydenhuolto menettää eläkkeelle siirtymisen vuoksi noin 600 henkilöä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaalla. 12
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tarkastelu nousee merkittäväksi myös siksi, että valtakunnallisesti alalta siirtyy eniten työvoimaa eläkkeelle 2015-2025, yhteensä 184600 henkilöä. Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan kunnissa opetusalalla työskentelevien ikärakenne eroaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevistä siten, että opetusalalla työskentelevistä valtaosa on 35-50 -vuotiaita kun taas sosiaalija terveydenhuollon parissa olevat ovat pääosin 45 60 -vuotiaita. Työvoiman tarve tulee olemaan merkittävämpi sosiaali- ja terveyden huollon alalla kuin opetusalalla koska: 1. Kuntien työvoimasta n. 55% työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevät ovat n. 10 vuotta vanhempia kuin opetusalalla työskentelevät 3. Ikärakenteen muutos, vanhusväestön määrän nousu, tulee lisäämään työvoiman tarvetta 4. Väestömäärän lasku (nuorten ikäluokkien pieneneminen) tasoittaa opetusalan työvoimatarvetta huolimatta ikääntymisestä johtuvasta poistumasta. 13
Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 seutukunnilla Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan on ollut kaavioissa 15 ja 16 kuvattu. Merkittävää on se, että yli 30% kaikissa alueen kunnissa olevista työnhakijoista on yli 50 -vuotiaita ja he tulevat suhteellisen nopeasti siirtymään ikänsä puolesta työmarkkinoiden ulottumattomiin. Kun ottaa huomioon nuorten työttömien määrän sekä koko alueen ikärakenteen, jossa kuvaavaa on 20-35 -vuotiaiden pieni määrä verrattuna valtakunnan keskiarvoon, tulee työvoimareservi pienentymään merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. 14
Työvoiman poistuman korvaaminen Tarkastelun perustana käytän Pirkanmaan ennakointipalvelun Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy:n 2008 tulkintaa ikäkorttitaulukoista. Ikäkorttitaulukoissa on tarkasteltu työvoiman ikääntymistä vuoden 2004 ikärakenteen perusteella. Tämä selvitys käsittää alueiden kaikki toimialat. Selvityksessä on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: Luoteis-Pirkanmaa: Olettaen tuotannon määrän muutoksen ja tuottavuuden kehityksen vakaiksi, uutta työvoimaa tarvittaneen jatkossa vähintään 260 henkeä vuodessa perustuen ydintyövoiman ikäluokkien keskimääräiseen kokoon. Poistumien täysimääräinen korvaaminen edellyttää uutta työvoimaa noin 300 henkeä vuodessa Ylä-Pirkanmaa: Olettaen tuotannon määrän muutoksen ja tuottavuuden kehityksen vakaiksi, uutta työvoimaa tarvittaneen jatkossa noin 350 henkeä vuodessa perustuen ydintyövoiman ikäluokkien keskimääräiseen kokoon. Poistumien täysimääräinen korvaaminen edellyttää uutta työvoimaa 420 430 henkeä vuodessa henkeä vuodessa. Kaavioissa 15 ja 16 on esitetty työvoiman kokonaismäärän muutos. Vuosien 2006-2009 tiedot perustuvat työvoimaviranomaisten tilastoihin (työllisyyskatsaukset) ja 2010-2015 aikavälin ennuste perustuu Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy:n ikäkorttitaulukoiden tulkintaan. 15
Ammatillinen koulutus ja poistuman korvaaminen Kun tarkastellaan työvoiman poistumaa ikääntymisen kautta, merkittävin toimiala tulee olemaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimivat. Varsinaista sosiaalija terveydenhuollon koulutusta alueella ei ole merkittävästi. Tämän vuoksi poistumaa korvaavan työvoiman on tultava alueen ulkopuolisista oppilaitoksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman poistuma ja koulutus Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalta poistuu Suomesta vuosina 2007-2025 yhteensä arvioilta 185 000 henkilöä(järvinen-leveälahti 2009 s. 33). Pirkanmaalta poistuu vuosina 2007-2025 terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalta arvioilta 16200 henkilöä. (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 64). Sos., terveys- ja liikunta-alan ammatillisen perustutkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 3547 henkilöä ja Pirkanmaalla 311 Sos., terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 6541 opiskelijaa ja Pirkanmaalla 461 opiskelijaa Sos., terveysalan korkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 3110 opiskelijaa ja Pirkanmaalla 413 opiskelijaa (Lähde: Tilastokeskus Web-tietokannat) 16
Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen määrä pysyy vuoden 2008 tasossa valmistuneiden määrä osalta, vuoteen 2025 mennessä Suomessa valmistuu 184 600 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, kun tarve on 185 000. Pirkanmaan tuottaa vuoteen 2025 mennessä arvioilta 15.300 sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoa kun tarve alueella on n. 16200 alan ammattilaista. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustaso kattaa alalla työskentelevien ikääntymisestä johtuvan poistuman, mikäli alalle valmistuvat sijoittuvat n. 100% työelämään. Ahokas, Honkatukia, Marttila julkaisivat huhtikuussa tutkimuksen Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010 2025. Tutkimuksessa todetaan, että Suomen väestörakenteen muutos tulee tulevina vuosina lisäämään toimialan kysyntää huomattavasti (Ahokas, Honkatukia, Marttila 2010 s.127). Ahokas, Honkatukia, Marttilan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työllisten määrä kasvaa noin 79000 henkilöllä vuosien 2010 ja 2025 välillä. (Ahokas, Honkatukia, Marttila 2010 s.10). Johtopäätös: sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen tulisi tuottaa alalle vuoteen 2025 mennessä n. 264000 työntekijää, jotta korvataan työvoiman ikääntymisestä johtuva poistuma ja väestörakenteen muutoksesta johtuva työvoiman lisätarve. Johtopäätökset Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukuntien väestökehitys on ennusteiden mukaan laskeva samoin työikäisen väestön määrä. Väestön ikärakenne eroaa koko maan ikärakenteesta siten, että yli 50 -vuotiaiden määrä on koko maan keskiarvoa suurempi ja 20-35 -vuotiaiden osuus maan keskiarvoa alhaisempi. Työikäisen väestön osalta paras tilanne on Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa, kun seutukunnan muissa kunnissa työikäisen väestön määrä laskee vuoteen 2030-2040 saakka. Seutukuntien kuntien nykyisestä työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä lähes puolet. Määrällisesti eniten työntekijöitä lähtee ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalta (sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset sekä perus-, ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat). Opetusalan ja hallintoalan poistumaa kompensoi väestökasvun negatiivinen muutos. Työvoimatarpeen muutokset kulminoituvat sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Siellä poistu ma on suurin ja väestön ikääntymisen tarvitaan myös lisää hoitoalan työntekijöitä. Työvoiman poistuman korvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tulee olemaan haasteellista koska: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntymisestä johtuva poistuma on suuri ja vaikutukset näkyvät jo 2015. Tilanne on valtakunnallisesti katsoen sama koko maassa ja on kysyttävä valmistuuko oppilaitoksista riittävästi työntekijöitä alalle huomioon ottaen poistuman lisäksi alalle syntyvät uudet työpaikat. 2. Työvoimareservi (työttömät työnhakijat) ikääntyy työllisten kanssa samaan tahtiin: vuonna 2009 yli 30% työttömistä työnhakijoista oli seutukunnissa yli 50 -vuotiaita. 17
3. Kilpailu työntekijöistä tulee kasvamaan ja ammattitaitoinen työväki tulee pääosin seutukuntien ulkopuolelta. Valmistuuko alueen oppilaitoksista riittävästi ammattilaisia, jotka jäävät seutukunnalle töihin? Mahdollisia toimenpiteitä Kuntien henkilöstöpäälliköt sekä sosiaali- ja terveyden huollon toimialasta vastaavat selvittävät työvoiman poistuman ikääntymisen vuoksi vähintään ajanjaksolla 2011-2020 ( erityisesti ammattialat 513 Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym. ja 913 Sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat ym.). Tieto tulisi koota vähintään seutukunnittain. Ylä-Pirkanmaalla valmistuu vuosittain 40 opiskelijaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Luoteis-Pirkanmaalla ei alan koulutusta ole. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta tulisi harkita esim. perus-, ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat koulutuksen järjestämistä. Mikäli järjestettäviin koulutuksiin ei hakeudu riittävästi henkilöitä, tulisi harkita työvoiman rekrytointia ulkomailta. 18
Lähteet: Painamattomat lähteet: Pirkanmaan ennakointipalvelu: Ikäkorttitaulukot, Luoteis-Pirkanmaa ja Ylä-Pirkanmaa. Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy 2008. Tilastokeskus: Tilastotietokannat, Väestötilastot. Tilastokeskus: Tilastotietokannat, Koulutustilastot Työ- ja elinkeinokeskus: Työvoimatilastot 2006-2009. Virtain kaupunki, Tilinpäätös 2008 talousarvio 2009. Parkanon kaupunki, Henkilöstöraportti 2008. Mänttä-Vilppula: Talousarvio 2010 Ruoveden kunta: Talousarvio 2009. Hämeenkyrön kunta: Taloussuunnitelma 2009. Ikaalisten kaupunki: Talousarvio 2010. Painetut lähteet Ahokas, Honkatukia, Marttila: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010 2025. VATT Tutkimukset 154/2010. Helsinki 2010 Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti: Poistuma työvoimasta vuosina 2007-2025. Alue- ja toimialatarkastelu. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen 62/2009 19
Immigratum-projekti Mäntän seudun koulutuskeskus / Sastamalan koulutuskuntayhtymä PL 79 35801 MÄNTTÄ projektipäällikkö Markus Huotari markus.huotari@sasky.fi 044-7289201 www.immigratum.fi