Tarjouspyynnön liite 2 Sähköisen kiinteistövaihdannan järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 2 (13) Sisällys Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Dokumentin tarkoitus... 3 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu... 3 1.3. Rajaukset ja reunaehdot... 3 2. Maanmittauslaitos organisaationa... 3 2.1. Maanmittauslaitoksen yleiskuva... 3 2.2. Kiinteistövaihdanta numeroina... 3 3. Sähköisen kiinteistönvaihdannan lainsäädännöllinen perusta... 4 4. Toiminnalliset kokonaisuudet... 5 4.1. Keskeiset loogiset toiminnalliset kokonaisuudet ja liittymät... 5 5. Käyttö ja järjestelmään liittyvät keskeiset roolit... 7 6. Toteuttamisen etenemissuunnitelma... 12 6.1. Alustava vaiheistus ja aikataulu... 12 6.2. Toteutusmalli... 12 7. Liitteet... 13
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 3 (13) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa sähköisen kiinteistönvaihdannan tietojärjestelmän (myöhemmin SKV) sillä tasolla että toimittajat voivat laatia tarjouksen tarjouspyynnön mukaisesti. 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Dokumentti on tarkoitettu tarjouskilpailuun osallistuville toimittajille. 1.3. Rajaukset ja reunaehdot Järjestelmän sisältö ja laajuus on kuvattu pääosin kappaleissa 5 ja 6. - Järjestelmä ei sisällä kiinteistöjen ostajien ja myyjien välisen kauppahinnan rahaliikenteen käsittelyratkaisuja vaan tässä hyödynnetään pankkien tarjontaa. - Käytön aikainen tukipalvelu tullaan tuottamaan Maanmittauslaitoksen toimesta (konesalipalvelut sekä sovellustuen 1. ja 2. taso) ja toimittajan toimesta (3. tason sovellustuki) 2. Maanmittauslaitos organisaationa 2.1. Maanmittauslaitoksen yleiskuva Maanmittauslaitos tuottaa tietoa maasta. Huolehdimme maanmittaustoimituksista, kiinteistötiedoista, kartta-aineistoista sekä lainhuudoista ja kiinnityksistä. Näitä tietoja tarvitsevat niin yksityishenkilöt, yritykset kuin koko yhteiskunta. Toimintamme kattaa koko maan Maarianhaminasta Ivaloon. Palveluksessamme on lähes 2 000 osaajaa 35 paikkakunnalla. 2.2. Kiinteistövaihdanta numeroina Vuoden 2010 alussa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä oli yli 2,5 miljoonaa voimassaolevaa lainhuutoa. Kiinnityksiä oli yli 3,3 miljoonaa. Niiden yhteenlaskettu rahallinen arvo oli noin 290 miljardia euroa. Vuonna 2009 käsiteltiin yhteensä 296 000 kirjaamisasiaa joista 93 000 oli lainhuutohakemuksia ja 144 000 oli uusia kiinnityshakemuksia. Kirjaamishakemusten määrä vaihtelee voimakkaasti taloudellisten suhdanteiden mukaan. Kirjaamisasioiden käsittelyyn ja rekisterin ylläpitoon osallistuu Maanmittauslaitoksessa noin 200 henkilöä. Järjestelmällä arvioidaan nykyään olevan noin 10 000 tietopalvelukäyttäjää.
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 4 (13) 3. Sähköisen kiinteistönvaihdannan lainsäädännöllinen perusta Sähköinen asiointi mahdollistetaan kiinteistökaupoissa ja muissa kiinteistöihin liittyvissä oikeustoimissa. Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännökset sähköisestä kiinteistön kaupasta, panttauksesta ja kirjaamismenettelystä. Lainsäädäntöhankkeen keskeiset vaiheet ovat olleet: Sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittävän toimikunnan asettaminen 31.2.2004 Toimikunnan I osamietintö 20.12.2004 (Oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä 2004:28) HE 75/2005 vp 10.6.2005 Toimikunnan loppumietintö 19.1.2006: Sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittävän toimikunnan loppumietintö (Oikeusministeriö, Komiteanmietintö 2006:1) Lausuntotiivistelmä 28.12.2006 (Oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä 2006:27) Lausunnot hallituksen esityksestä maaliskuu 2010 (Valtioneuvoston hankerekisterissä, hanke OM016:00/20042) Ehdotus sähköistä kiinteistönvaihdantaa koskevaksi lainsäädännöksi. Lausuntotiivistelmä 23.8.2010 (OM 65/2010) Hallituksen esitys eduskunnalle sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi 17.9.2010 (HE 146/2010 vp) Esityksen mukaan osapuolet voisivat tehdä kiinteistön kauppakirjan sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä, Internet-pohjaisessa asiointijärjestelmässä. Kauppa tehtäisiin sähköisellä lomakkeella, johon saataisiin haettua tietoja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja muista viranomaisrekistereistä. Sähköiseen kaupankäyntijärjestelmään voitaisiin liittää palveluja, jotka mahdollistavat sen, että kauppahinta maksetaan kaupankäyntijärjestelmän yhteydessä tarjottavassa palvelussa. Kaupan tekemisen yhteydessä voitaisiin huolehtia myös vakuuksien siirtämisestä antamalla järjestelmässä sitä koskevia sitoumuksia. Nämä ominaisuudet edistäisivät kiinteistön kaupan tekemistä aitona etäkauppana. Myös varainsiirtovero voitaisiin suorittaa järjestelmän yhteydessä tarjottavassa palvelussa. Tietojärjestelmä voisi viranomaisrekisterien ja tunnistamismenetelmien avulla valvoa muun muassa allekirjoittajien henkilöllisyyden todentamista, kauppakirjan sisällön riittävyyttä ja siihen merkittyjen tietojen oikeellisuutta. Tunnistuspalveluna voitaisiin käyttää esimerkiksi pankkien verkkopankkipalveluja.
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 5 (13) Ostajan ei enää tarvitsisi erikseen hakea omistusoikeutensa kirjaamista eikä yleensä toimittaa myöskään liiteasiakirjoja kirjaamisviranomaiselle. Kiinteistön luovutustiedot siirrettäisiin viranomaisten rekistereihin suoraan sähköisestä kauppakirjasta. Samalla lainhuuto eli kiinteistön uuden omistajan merkitseminen rekisteriin tulisi vireille ilman eri hakemusta. Esityksen mukaan paperimuotoiset panttikirjat voitaisiin myös korvata sähköisillä panttikirjoilla, jotka muodostuisivat lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtävillä kirjauksilla. Samoin kiinnityshakemukset ja sähköisen panttikirjan siirtoa koskevat hakemukset voitaisiin tehdä Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä järjestelmässä. Nykyisin kaupanvahvistajan on vahvistettava kiinteistön kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Sähköisessä kiinteistökaupassa ei tarvittaisi kaupanvahvistajaa. Paperimuotoisia asiakirjoja tai hakemuksia koskevia säännöksiä ei muutettaisi, vaan perinteisiä toimintatapoja voisi jatkossakin käyttää niin haluttaessaan. Sähköisten asiointi- ja viranomaispalveluiden suunnittelu, tietojärjestelmien rakentaminen ja toimivuuden varmistaminen edellyttävät melko pitkää valmisteluaikaa. Tämänhetkisen tiedon mukaan uudistus voisi tulla voimaan noin kolmen vuoden kuluttua siitä, kun asiaa koskevat lainmuutokset on hyväksytty ja vahvistettu. 4. Toiminnalliset kokonaisuudet 4.1. Keskeiset loogiset toiminnalliset kokonaisuudet ja liittymät Seuraavaan on kuvattu hyvin alustava SKV-järjestelmän toiminnallinen jäsennys. Tarkempi järjestelmäarkkitehtuuri kuvataan vasta tämän hankinnan tuloksena valitun toimittajan kanssa määrittelyvaiheessa:
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 6 (13) Sopimuskäyttäjät Pankit Organisaatiot SKV-käyttäjät - kansalaiset - organisaatiot Ulkoiset palvelut Tunnistautuminen Asiointitili Verkkomaksaminen Kiinteistöjen kaupankäyntijärjestelmä Maanmittauslaitos Sähköinen asiointijärjestelmä Kiinteistöjen kiinnitysjärjestelmä Kiinteistötietojen katselupalvelu Integraatioväylä Ulkoiset integraatiot Väestötietojärjestelmä Maanmittauslaitoksen sisäiset integraatiot Yritystietojärjestelmä Verottaja Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri Kiinteistörekisteri Sähköinen arkisto Tietopalvelut Kuva: Sähköinen kiinteistönvaihdanta SKV käyttäjät jakautuvat Tavallisiin kansalaisiin Sopimusasiakkaisiin o Pankit o Organisaatiot Tavalliset käyttäjät tunnistautuvat esim. VETUMA:a vasten ja organisaatioita varten on oma sopimuspohjainen tunnistautuminen. Sähköinen asiointijärjestelmä voi koostua useammasta osasta Osat käyttävät samaa integraatioväylää ja muita ulkoisia palveluita Järjestelmien osien pitää olla mahdollisimman keskenään riippumattomia, jotta moduulien osittamisesta on jotain hyötyä. Ulkoiset palvelut ovat sellaisia toimintoja, joihin sähköisestä asiointijärjestelmästä löytyy tuki. Integraatio näihin palveluihin on toteutettu client-tasolla eikä suoraa integraatiota tällöin tarvita sovelluksesta. Esimerkkejä edellisistä ovat: Verkkomaksamiseen liittyvät palvelut Portaalit, joissa SKV on mukana Sisäiset integraatiot ovat järjestelmiä ja rekistereitä, jotka ovat Maanmittauslaitoksen omistamia ja ylläpitämiä. Ulkoiset integraatiot ovat järjestelmiä ja rekistereitä, jotka sijaitsevat MML:n ulkopuolella.
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 7 (13) 5. Käyttö ja järjestelmään liittyvät keskeiset roolit Sähköinen kiinteistöjen kaupankäyntijärjestelmä Kiinteistön kauppa tehdään sähköisesti vain tätä tarkoitusta varten luodussa kaupankäyntijärjestelmässä, jonka käyttäjät tunnistetaan luotettavalla tavalla. Kaupankäyntijärjestelmää käytetään Internet-verkossa. Kauppa syntyy, kun sekä myyjä(t) että ostaja(t) ovat hyväksyneet kauppakirjan. Tietojärjestelmä valvoo muun muassa osapuolten henkilöllisyyden todentamista, kauppakirjan sisällön riittävyyttä ja siihen merkittyjen tietojen oikeellisuutta eri viranomaisrekisterien ja tunnistuspalvelujen avulla. Järjestelmä kirjaa kaupanteon eri vaiheet ja niiden ajankohdan. Kiinteistön luovutustiedot siirretään suoraan sähköisestä kauppakirjasta kirjaamisviranomaiselle ja muille viranomaisille ilman manuaalisia käsittelyvaiheita. Sähköinen kaupankäyntijärjestelmä on valtakunnallinen. Kiinteistön sijainti tai sen laatu ei rajoita järjestelmän käyttöä. Rekisterikiinteistöjen lisäksi kaupan kohteena ovat kiinteistön määräosa tai määräala tai sellainen siirto- ja rakentamiskelpoinen vuokraoikeus, jonka saanto on kirjattava samaan tapaan kuin kiinteistön saanto. Kaupan lisäksi myös muut luovutukset, kuten vaihto ja lahja, toteutetaan sähköisesti. Kauppa voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, eikä se edellytä viranomaisten tai ulkopuolisten asiantuntijoiden taikka todistajien myötävaikutusta. Kaupankäyntijärjestelmään liitetään kaupan tekemistä helpottavia ja turvallisuutta edistäviä ominaisuuksia. Kauppakirja laaditaan vakiomuotoiselle sähköiselle lomakkeelle. Lomake ohjaa osapuolia huomaamaan, mistä seikoista kaupassa ainakin on tarpeellista sopia. Lomakkeen käyttö ei rajoita sopimusvapautta, vaan osapuolet voivat vapaasti määrittää kaupan ehtojen sisällön. Osapuolet voisivat niin halutessaan sopia muista kuin muotoon välttämättömästi kuuluvista ehdoista muutoinkin kuin julkiseksi tulevassa kauppakirjassa tai jättää ne määräytymään maakaaren tahdonvaltaisten säännösten mukaisesti. Kaupankäyntijärjestelmässä hyödynnetään kiinteistötietojärjestelmää ja muita perusrekistereitä, kuten väestötietojärjestelmää ja yritystietojärjestelmää. Lainhuutotiedoista varmistetaan, että kiinteistön myyjällä on oikeus myydä kyseinen kaupankäynnin kohteena oleva kiinteistö tai kiinteistön osa. Järjestelmä tarkistaa ja täydentää kauppakirjan luonnosta lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedoilla kiinteistöstä ja sen omistajasta.
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 8 (13) Molemmilla kaupan osapuolilla on muutoinkin oikeus kaupankäyntijärjestelmän kautta tarkastella ajantasaisia kiinteistötietojärjestelmän tietoja, kuten tietoja kiinnityksistä ja kiinteistöön kohdistuvista rasituksista ja sähköistä kiinteistörekisterin karttaa. Sähköisessä muodossa olevaa kiinteistöjen kartta-aineistoa käytetään sähköisessä kaupassa. Määräalan rajat piirretään sähköiseen karttatulosteeseen ja kuva tallennetaan osaksi kauppakirjaa. Lohkokiinteistön tarkat rajat vahvistetaan lopulta vasta lohkomistoimituksessa. Järjestelmä ei hyväksy kauppakirjaa, joka ei täytä säädettyä muotovaatimusta. Kauppakirjassa on siten oltava tiedot välttämättömistä kaupan ehdoista. Myöskään ei voida tehdä sellaista luovutussopimusta, joka lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen mukaan voisi olla tehoton. Kauppakirjaa ei siten voi tehdä kaupankäyntijärjestelmässä, jos kiinteistö on takavarikoitu tai se kuuluu konkurssipesään taikka jos rekisterissä on tieto muusta, kilpailevasta saannosta. Näillä valvontatoimilla pyritään lisäämään luottamusta järjestelmän kautta tehtävään kauppaan. Tämä merkitsee samalla sitä, ettei kaikkia kauppoja tai muita saantoja voida tehdä sähköisesti. Sähköisen kaupanteon edistämiseksi myös kauppahinnan maksu on voitava toteuttaa sähköisesti kaupanteon yhteydessä. Edelleen tarkoitus on, että kiinteistön ostaja voisi samassa yhteydessä maksaa varainsiirtoveron ja asiointimaksut. Nykyään kiinteistön kaupantekotilaisuuteen osallistuvat ostajan, myyjän ja kaupanvahvistajan ohella usein myös ostajan sekä myyjän pankkien edustajat. Tämä johtuu kiinteistöön kohdistuvien vakuuksien, panttikirjojen luovuttamisesta. Vasta varmistettuaan, että myyjän velka tulee suoritetuksi kauppahinnan maksulla, myyjän vakuusvelkoja luovuttaa panttikirjat ostajalle tai tämän ottaman velan vakuudeksi ostajan pankille. Pankkikäytännössä menettelyä on pyritty kehittämään niin sanotulla luovutussitoumuksella, jossa myyjän velkoja etukäteen sitoutuu tiettyjen maksuehtojen täyttyessä luovuttamaan vakuudet. Luovutussitoumus selkeyttää usein vastuusuhteita ja turvaa ostajan sekä tämän rahoittajien asemaa. Vakuuksia koskevia sitoumuksia, muun muassa luovutussitoumuksia, voidaan antaa sähköisesti kaupankäyntijärjestelmässä. Kaupankäyntijärjestelmän osapuolina ovat myyjä ja ostaja. Asiamiehen käyttäminen edellyttää järjestelmään ennalta tallennettua valtuutusta. Käytännöksi kuitenkin muodostunee se, että sopimusneuvotteluja käydään ja kauppakirjan ehtoja luonnostellaan varsin pitkälle jo ennen kuin ryhdytään käyttämään virallista kaupankäyntijärjestelmää. Kauppakirjalomake täyttöohjeineen tuleekin olla kaikkien saatavissa Internetissä. Asiointijärjestelmän yhteyteen kehitetään palvelu, jossa käyttäjät voisivat luonnostella sopimustekstiä ja myöhemmin liittää sen kaupankäyntijärjestelmään.
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 9 (13) Kaupankäyntijärjestelmän käyttö edellyttää aina käyttäjän luotettavaa tunnistamista. Järjestelmässä huolehditaan siitä, että sähköisten asiakirjojen ominaisuudet, kuten asiakirjan saatavuus, säilyvyys ja muuttumattomuus, vastaavat pitkälti paperipohjaista asiakirjaa. Sähköisillä tunnistamismenetelmillä todennetaan viestin lähettäjän henkilöllisyys. Asiointijärjestelmän käyttäjän tunnistamisen tulee tapahtua luotettavasti vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa tarkoitetulla vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajan tarjoamalla tunnistautumismenetelmällä tai laatuvarmenteella taikka muulla sellaisella tunnistautumistekniikalla, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen. Laatuvarmenteen, kuten Väestörekisterikeskuksen tarjoaman kansalaisvarmenteen, ohella voi siten tulla kyseeseen muun muassa pankkien verkkopankkitoimintaansa varten kehittämä niin sanottu Tupastunnistusjärjestelmä. Laatuvarmenteeseen perustuva tunnistaminen ja allekirjoitus täyttävät sinänsä hyvin kiinteistön kaupassa vaadittavan luotettavuuden vaatimukset. Luotettava sähköinen tunnistaminen voidaan kuitenkin toteuttaa muullakin tavoin. Sähköinen kiinteistön kauppa tehdään vain tätä varten perustettavassa kaupankäyntijärjestelmässä, jonka käyttäminen edellyttää käyttäjän luotettavaa tunnistamista. Sähköisten kauppakirjojen luonnoksia tai hyväksyttyjä kauppakirjoja ei missään vaiheessa siirretä pois viranomaisten ylläpitämistä järjestelmistä. Maanmittauslaitos päättää maa- ja metsätalousministeriötä sekä Viestintävirastoa kuultuaan hyväksyttävistä teknisistä menetelmistä ja palveluista, joita asiointijärjestelmässä käytetään sähköiseen tunnistamiseen. Mm. pankkeja ja muita suuria käyttäjätahoja varten on tarpeen laatia räätälöityjä, erillissopimuksiin perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan ratkaista organisaatioiden tarpeet vahvaan tunnistautumiseen. Kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän tehtävänä on huolehtia järjestelmän luotettavuudesta ja turvallisuudesta tehokkain saatavissa olevin keinoin. Järjestelmää on myös jatkuvasti kehitettävä vastaamaan teknologian edistymistä. Kun kauppa on tehty sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä, lainhuudatusasia tulee välittömästi vireille. Kaupankäyntijärjestelmästä kirjaamisviranomaiselle toimitettu sähköinen kauppakirja korvaa lainhuutohakemuksen. Ostajan ja kirjaamisviranomaisen välinen tiedonkulku voi tapahtua kokonaan sähköisesti. Esimerkiksi lainhuudon myöntämisestä annettava todistus voidaan toimittaa ostajan ilmoittamaan sähköpostiin tai ostajalle voidaan ilmoittaa, mistä päätös olisi sähköisesti noudettavissa. Sähköisistä kauppakirjoista ja muista käsittelyssä mahdollisesti syntyneistä asiakirjoista muodostetaan sähköinen arkisto. Arkistolaitos mää-
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 10 (13) rittää arkistolain (831/1994) nojalla, millä tavoin pysyvästi säilytettävät asiakirjat lopulta arkistoidaan. Ostaja voi heti kaupan syntymisen jälkeen hakea sähköisesti kiinnityksiä myytyyn kiinteistöön. Sähköinen kiinteistöjen kiinnitysjärjestelmä Kiinnitysten sekä panttikirjojen saajaa koskevien kirjausten sähköistä hakemista varten perustetaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla toimiva kiinteistöjen kiinnitysjärjestelmä. Näin helpotetaan hakemusten laatimista ja hakemustietojen hyödyntämistä kirjaamistoiminnassa. Kiinnitysvakuuksia koskeva asiointijärjestelmä rakentuu monissa kohdin samoille periaatteille kuin edellä selostettu kaupankäyntijärjestelmä. Tietoteknisesti ja oikeudellisesti kiinnitysjärjestelmä on kuitenkin selvästi tätä yksinkertaisempi. Kiinnitysjärjestelmä käsittelee vain hakemusten tekemistä ja niiden toimittamista kirjaamisviranomaiselle, ei itse panttaukseen liittyvien sopimusten tekemistä. Kiinnitysjärjestelmässä hakemukset laaditaan sähköisille lomakkeille, joiden täyttämisessä ja tarkastamisessa hyödynnetään lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietoja. Kiinnityksiin liittyvät hakemuslomakkeet ovat nykyisinkin varsin yksinkertaisia, ja ne soveltuvat siksi erittäin hyvin käytettäviksi sähköisessä muodossa. Kiinnitystä taikka panttikirjan saajaa koskevissa hakemuksissa ei ole liiteasiakirjoja kuin poikkeustilanteissa. Kiinnityshakemuksessa voi ilmoittaa myös sähköisen panttikirjan saajan nimi. Kun hakija on asianmukaisesti hyväksynyt sähköisen kiinnityshakemuksen, hakemustiedot siirretään automaattisesti lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Järjestelmä toimittaa hakemuksen sähköisesti kirjaamisviranomaiselle. Kiinnitysten etusija määräytyy hakemuksen vireilletulohetken mukaan. Vuorovaikutteinen kiinnitysjärjestelmä tarkistaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedoista hakijan kelpoisuuden. Uuden kiinnityksen hakijaksi järjestelmä hyväksyy vain lainhuudon saajan tai sen, jonka nimiin lainhuutoa on viimeksi haettu. Sähköisen panttikirjan saajaa koskevan hakemuksen tekee puolestaan se, jonka nimiin panttikirja on kirjattuna. Kiinnitysjärjestelmän käyttö edellyttää kaupankäyntijärjestelmän tavoin, että käyttäjä voidaan tunnistaa luotettavalla tavalla sähköisesti. Pantinsaajaa koskevasta kirjauksesta ilmoitetaan sekä uudelle että entiselle kirjauksen haltijalle ja myös kiinteistön omistajalle. Kiinnitysjärjestelmän kautta toimitetaan myös panttioikeuden haltijan ilmoituksia ja suostumuksia. Tällainen on esimerkiksi panttioikeuden hal-
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 11 (13) tijan suostumus määräalan tai lohkokiinnityksen vapauttamiseksi emäkiinteistön kiinnityksistä. Asiointijärjestelmä tarkistaa jo kiinnityksen hakemusvaiheessa tavallisimmat kiinnityksen vahvistamisen esteet. Etenkin sähköisen panttikirjan siirron oikeudelliset edellytykset ovat niin selvät, että asiointijärjestelmän kautta tulleen hakemuksen ratkaiseminen voidaan käytännössä varsin pitkälti automatisoida. Tulevaisuudessa, kun järjestelmän ja lainsäädännön toimivuudesta saadaan riittävät kokemukset, tulee harkittavaksi myös järjestelmän ja lainsäädännön kehittäminen siten, että yksinkertaisimmat kirjaamisratkaisut voitaisiin automatisoida kokonaan. Kiinteistötietojen katselupalvelu Kiinteistön omistajalla, kaupan osapuolilla, panttioikeuden haltijalla ja saajalla sekä asiamiehellä on tarve ja oikeus järjestelmän kautta tarkastella ajantasaisia kiinteistötietojärjestelmän tietoja, kuten tietoja kiinnityksistä ja kiinteistöön kohdistuvista rasituksista ja sähköistä kiinteistörekisterin karttaa. Kiinteistötietojen katselupalvelujärjestelmä kehitetään palvelemaan kaupankäynti- ja kiinnitysjärjestelmiä sekä yleisestikin omien kiinteistötietojen tarkastelua varten. Sähköisten asiointijärjestelmien käyttöönotto Sähköisten menetelmien käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Perinteinen kirjallinen ja vahvistettu kauppakirja sekä kiinnitysten hakeminen kirjallisesti ovat käytössä rinnakkain sähköisen toimintatavan kanssa. Muualta saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että lainsäädännön tultua voimaan viiden vuoden kuluessa noin puolet paperimuotoisista panttikirjoista tultaisiin vaihtamaan sähköisiksi ja kymmenen vuoden kuluttua sähköisessä muodossa olisi noin 80 prosenttia panttikirjoista. Sähköinen asiointi uusia kiinnityksiä haettaessa kasvaisi luultavasti jo muutamassa vuodessa pääasialliseksi hakemistavaksi. Valmisteluvaiheessa on lähdetty olettamuksesta, että viiden vuoden kuluttua kolmannes ja kymmenen vuoden kuluessa puolet kaupoista tehtäisiin sähköisesti. Lukumääriksi muutettuina ne merkitsisivät, että viiden vuoden kuluttua tehtäisiin yli 100 000 sähköistä kiinnityshakemusta vuodessa, kun mukaan lasketaan kiinnityksen vahvistamista ja muuttamista koskevat hakemukset lukuun ottamatta panttikirjan muodon muuttamista koskevia hakemuksia. Panttikirjoja olisi muutettu sähköisiksi ja uusia kiinnityksiä haettu niin, että sähköisiä panttikirjoja olisi yhteensä noin 2 miljoonaa. Vastaavat luvut kymmenen vuoden kuluttua olisivat yli 100 000 kiinnityshakemusta vuodessa ja yli 3 miljoonaa sähköistä panttikirjaa. Kiinteistön kaupoista sähköisesti tehtäisiin viiden vuoden kuluttua noin 25 000 ja kymmenen vuoden kuluttua 40 000 vuodessa.
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 12 (13). 6. Toteuttamisen etenemissuunnitelma 6.1. Alustava vaiheistus ja aikataulu 6.2. Toteutusmalli Vaatimusmäärittely, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja mahdollisten valmiskomponenttien tunnistaminen, toteutusprojektin alustava projektisuunnitelma 4/2011-6/2011 projektin tarkistuspiste Varsinainen toteutusprojekti alkaa 8/2011. Sähköinen kiinteistöjen kiinnitysjärjestelmä valmis 2/2012, integraatiotestaus 2012, käyttöönotto 1/2013 mennessä Kiinteistötietojen katselupalvelu valmis 2/2012,integraatiotestaus 2012, käyttöönotto 1/2013 mennessä Sähköinen kiinteistöjen kaupankäyntijärjestelmä valmis 6/2013, testaus ja käyttöönotto pilottikäyttäjille 10/2013 mennessä. Järjestelmän kehittäminen jatkuu pilottikäytössä havaittujen kehittämistarpeiden mukaisessa laajuudessa. Tuotannollinen järjestelmä otetaan laajaan käyttöön viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Sähköisen kiinteistönvaihdannan ohjelmistotuotantoprojektissa käytetään iteratiivisinkrementaalista toteutustapaa. Vaatimusmäärittelyn tarkennus Vaatimusmäärittely Toteutus ja testaus Käyttöönotto Suunnittelu Suunnittelun tarkennus
SKV-järjestelmän yleiskuvaus 28.1.2011 13 (13) Järjestelmä kehitetään käyttäen Scrum prosessimallia, joka tukee vuorovaikutteista ja joustavaa toimintatapaa tilaajan ja toimittajan välillä koko projektin ajan sekä mahdollistaa reaaliaikaisen läpinäkyvyyden projektin etenemiseen. Järjestelmä toteutetaan modulaarisesti sekä teknologiariippumattomasti (kukin arkkitehtuurikerros voidaan vaihtaa erikseen). Lisäksi käytetään toteutus-teknologioita, jotka mahdollistavat pitkät ohjelmistoelinkaaret sekä eivät vaadi erityisiä toimittajasidonnaisia ohjelmistokehyksiä. Toteutuksessa voidaan käyttää ja suositaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Kaupallisesti lisensioitavia komponentteja ei kuitenkaan tässä vaiheessa suljeta ratkaisuvaihtoehdoista pois. Toimittaja vastaa käyttämiensä ohjelmistokomponenteista toimivuudesta kuten omistaan sopimuskauden aikana. 7. Liitteet Liite 2.1, Periaatetason linjauksia