LUONNOS 3.12.2018 Lempäälän kunnan meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2019-2023 Lempäälän kunta Yhdyskunnan palvelualue / ympäristövalvonta Hyväksytty YHDLTK X.X.2019 Y
Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin... 3 3 Lempäälän kunnan pitkän ajan tavoitteet meluhaittojen vähentämiseksi... 5 4 Melusta yleisesti... 5 4.1 Meluun liittyvä kansallinen lainsäädäntö ja ohjearvot... 6 4.2 Meluntorjunnan keinoista... 7 4.3 Vastuut meluasioissa... 9 5 Ääniympäristön laatu Lempäälässä... 9 5.1 Melulähteet... 9 5.2 Kehitysnäkymät... 10 5.3 Asukkaiden kokemuksia melusta ja hiljaisista alueista... 12 5.4 Melutilanne ja -selvitykset... 13 5.4.1 Liikenneviraston meluselvitykset... 13 5.4.2 Kunnan meluselvitykset... 13 5.5 Melumittaukset... 13 5.6 Olemassa olevat meluntorjuntarakenteet... 14 5.7 Hiljaiset alueet... 15 6 Ympäristömelun huomioiminen yhdyskunnan palvelualueella... 17 6.1 Maankäytön suunnittelu... 17 6.2 Meluselvitysten laadinta... 19 6.3 Kaavamääräykset... 20 6.4 Rakennusvalvonnan rooli ja rakennusjärjestys... 21 6.5 Liikennesuunnittelu ja liikkumisen ohjaus... 21 7 Yhteistyö... 23 8 Melusuojauskohteiden tarkastelu ja valinta... 24 8.1 Koulut ja päiväkodit... 24 8.2 Asuinalueet... 24 8.2.1 Melusuojauskohteiden tarkastelu ja valinta... 25 9 Toimenpiteet ja toteutus... 26 9.1 Suunnittelun ja toteutuksen eteenpäin vienti... 26 9.2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman seuranta ja päivittäminen... 27 10 Rahoitus... 27 11 Yhteenveto... 28 12 Liitteet... 29 Lähteet... 30 1
1 Johdanto Melun arvioidaan olevan pienhiukkasten jälkeen merkittävin terveyshaittaa väestötasolla aiheuttava ympäristötekijä Suomessa. Melu heikentää elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua erityisesti asumiseen käytettävillä alueilla, hoito -ja oppilaitosten alueilla sekä loma- ja virkistysalueilla. Lempäälän kunnan alueella ympäristömelu on yksi keskeinen ympäristön tilaan vaikuttava tekijä. Merkittävimmät meluhaitat aiheutuvat Lempäälän läpi kulkevasta Helsinki-Tampere-moottoritiestä (valtatie 3) sekä samansuuntaisesta Helsinki-Tampere -rautatiestä. Vuoden 2016 liikennemääriin ja vuoden 2018 väestötietoihin (10/2018) perustuen noin 12,8 % väestöstä altistuu melutason ohjearvojen ylittäville moottoritie- ja rautatieliikenteen aiheuttamille melutasoille. Meluhaittoja syntyy myös muiden vilkkaasti liikennöityjen väylien sekä tiettyjen toimintojen osalta. Lisääntyvä liikenne ja asutuksen tiivistyminen taajama-alueelle joukkoliikenteen liikenneyhteyksien varrelle edellyttää yhä enenevässä määrin melun huomioon ottamista, etenkin maankäytön suunnittelussa. Kuntalaisilta tulee ympäristövalvontaan säännöllisesti yhteydenottoja melun häiritsevyydestä. Lempäälässä on toteutettu meluntorjuntaa mm. valtatien 3 ja rautatien osalta. Näiden väylien varrella on kuitenkin edelleen kohteita, joissa meluntorjunta puuttuu kokonaan tai toteutetut melusuojausrakenteet ovat riittämättömiä. Lempäälän Sääksjärven alue (moottoritieliikennemelun osalta) sekä Ryynikän ja Harakkalan alueet (rautatieliikennemelun osalta) on priorisoitu Liikenneviraston koko Suomen kattavassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2018-2023 kohteiksi, joissa melua tulisi torjua. Näiden alueiden meluntorjunnan toteuttamiseen kunta osallistuu lähtökohtaisesti 25 %:n osuudella. Valtatien 3 ja rautatien osalta on pitkän tähtäimen suunnitelmia väylien parantamiseksi. Näihin hankkeisiin tulee liittymään keskeisesti myös meluasiat. Meluasioiden esille tuominen ja niihin vaikuttaminen eri yhteyksissä on tärkeää, jotta pystytään huolehtimaan kunnan ääniympäristön laadusta. Lempäälän kunnassa rakentaminen on vilkasta ja rakennushankkeissa syntyvien ylijäämämaiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen meluvalleissa katsottiin tarpeelliseksi. Tällöin saataisiin hyötyä sekä meluntorjunnan että ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta. Edellä kuvatuista syistä johtuen päädyttiin laatimaan kunnan oma meluntorjunnan toimintasuunnitelma, vaikka sen laadinnalle ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta. Suunnitelmassa on asetettu pitkän ajan ja suunnitelmakauden 2019-2023 tavoitteita paremman ääniympäristön edistämiseksi. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään laadukkailla maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisuilla, huolehtimalla riittävän meluntorjunnan toteutumisesta uusilla asuinalueilla ja toteuttamalla rakenteellista melunsuojausta soveltuviin kohteisiin. Tärkeässä roolissa on myös melua koskevan tiedon hallinta, tiedottaminen, osallistaminen ja vaikuttaminen. Lisäksi hiljaisten alueiden säilymisen ja saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena on, että toimintakaudella 2019-2023 viedään eteenpäin suunnitelmassa merkinnällä esitettyjä ja liitetaulukkoon 8 koottuja toimenpiteitä. Meluntorjuntakohteiden etenemisen kannalta on keskeistä aloittaa yhteistyöneuvottelut Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Toimenpiteiden eteenpäin viemiseen tulee budjetoida rahaa ja selvittää eri rahoitusvaihtoehtoja. Kustannuksia syntyy pääasiassa olemassa olevan asutuksen melusuojauksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Uusien kaava-alueiden ja rakennuskohteiden melusuojauksen rahoitus tulee jatkossa lähtökohtaisesti hankkeiden omasta rahoituksesta. 2
Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadinta on tehty kunnan omana työnä ympäristövalvonnan toimesta. Vuosina 2016 2017 keskityttiin melutilanteen kokonaiskuvan selvittämiseen mm. asukaskyselyillä sekä kokoamalla kunnan alueelta tehtyjen meluselvitysten tiedot. Melutilanteen selvittämiseen liittyen valmistui opinnäytetyö Melun häiritsevyys Lempäälän kunnassa. Lisäksi tehtiin tarkastelua ns. hiljaisiin alueisiin liittyen. Vuonna 2018 keskityttiin varsinaisten meluntorjunnan toimenpiteiden suunnitteluun. Selvityksen laadinnassa ovat olleet mukana lisäksi maankäytön suunnittelusta, rakennusvalvonnasta sekä yhdyskuntasuunnittelusta ja- rakentamisesta vastaavat henkilöt. Yhteistyötä on tehty myös Pirkanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa. Kuntalaiset ovat päässeet vaikuttamaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan toteutettujen asukaskyselyiden kautta. Luonnos meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta on ollut yleisesti nähtävillä 19.12.2018.-31.1.2019 välisen ajan. Saatu palaute on otettu huomioon valmistuneessa ja yhdyskuntalautakunnan x.x.2019 hyväksymässä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa. 2 Kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin Seuraaviin kappaleisiin on koottu keskeisimpiä strategioita ja suunnitelmia, joilla on yhtymäkohtia Lempäälän kunnan meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan. Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen ympäristöstrategiassa 2013-2020 on määritetty valtakunnalliseksi tavoitteeksi vähentää sekä maanteiden että rautateiden melulle altistumista. Ennusteiden mukaan liikenteen määrä erityisesti pääväylillä lisääntyy tulevaisuudessa. Liikenteen ympäristöstrategian mukaan tavoitteena on, että liikenteen yli 55 dba:n melulle altistumisen määrä vähenee noin 20 % vuoden 2003 tasosta vuoteen 2020 mennessä. (1) Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmat on tehty vuosille 2008 2012, 2013 2018 ja 2018 2023. Lempäälästä ovat kohteina Sääksjärven alue moottoritiemelun osalta sekä Ryynikän ja Harakkalan alueet rautatiemelun osalta. Näillä alueilla ei ole vielä meluntorjuntarakenteita. Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2018 2023 tuodaan jälleen esille, että meluntorjunnan suunnitelman mukainen toteutuminen vaatisi entistä enemmän erillisrahoitusta, jonka saaminen on jo aiempina vuosina todettu hankalaksi. Vuosien 2013 2018 toimintasuunnitelmaan sisältyi koko valtakunnan tasolla maanteiden ja rautateiden varsilta yhteensä 58 aluetta, joihin esitettiin meluntorjuntaa. Vuoden 2013 toimintasuunnitelman laatimisen jälkeen yksikään toimintasuunnitelmassa esitetty torjuntakohde ei toteutunut erillisenä meluntorjuntahankkeena. Vuosina 2008-2012 meluntorjuntaa toteutui erillishankkeina neljässä kohteessa, eli tilanne on huonontunut vuoden 2013 jälkeen. (2 ja 3) Lempäälän kunta on lausunut Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmiin ja yrittänyt sitä myötä edistää meluntorjunnan toteutumista. Liitteessä 9 on esitetty kokonaisuudessaan Lempäälän kunnan lausunto, joka annettiin Liikenneviraston viimeisimmästä meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta 2018 2023. 3
Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimus (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 2019) on kannanotto kaupunkiseudun kuntien halusta toteuttaa kestävän yhdyskuntarakenteen hankkeita. MAL-sopimus tarkentaa kuntien yhteistyön toimenpiteet lähivuosille. Lisäksi sopimuksessa käsitellään valtion osallistuminen sopimukseen nostettujen hankkeiden rahoitukseen. Seudullinen asuntotuotantotavoite on noin 3200 asuntoa vuodessa. Kuntien kaavoituksella varmistetaan, että merkittävä osa asunnoista rakennetaan keskustoihin, asemanseuduille ja raitiotien ja bussiliikenteen vyöhykkeille. (4) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaan Tampereen kaupunkiseudulla asuu vuonna 2040 noin 480 000 asukasta. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä. Tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuksia. Näin vaikutetaan henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysähtymiseen. Seudun kasvaessa matkojen määrä lisääntyy merkittävästi. Myös henkilöautoliikenteen määrä jatkaa osuuden taittumisesta huolimatta kasvua ainakin vuoteen 2025 saakka ja tulee mahdollisesti lisäämään ympäristömelua ja melulle altistuvien asukkaiden määrää nykyisestä. Lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää asemanseutujen väestöpohjan merkittävää kasvattamista etenkin Lempäälässä ja Sääksjärvellä. Lempäälään (+ 10 000) ja Sääksjärvelle (+ 8000) esitetyt kasvuluvut nostavat aluekeskukseen tukeutuvan asutuksen määrän 3 km:n säteellä 15 000-17 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. (5) Kaupunkiseudun kunnat ovat päivittämässä ilmastotavoitteita vuodelle 2030. Tavoitteena on hiilineutraali kaupunkiseutu. Myös ilmastopäästöjen vähentäminen edellyttää muutosta kulkumuotojakaumaan. Tavoitteena vuonna 2030 on seudun sisäisessä liikkumisessa kävelyn osuus 30 %, pyöräilyn 15 %, joukkoliikenteen 15 % ja henkilöautoilun 40 %. (6) Kaavat Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on osoitettu Lempäälään merkittäviä uusia liikennejärjestelyjä (uusia väyliä, ratapiha), jotka siirtävät liikennettä kulkemaan uusille väylille ja tuovat toteutuessaan myös liikennemelua uusille alueille. Etenkin Lempäälän luoteisosan ääniympäristöön kohdistuu hankkeiden toteutuessa merkittäviä muutoksia, jolloin myös ääniympäristöltään laadukkaiden ns. hiljaisten alueiden turvaaminen kaavoissa korostuu. Liikennemääriltään merkittävimpien väylien varren maankäyttöä ohjataan etenkin Keskustan yleiskaavassa, Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavassa, Kuljun-Marjamäen osayleiskaavassa sekä vireillä olevista kaavoista Sääksjärven osayleiskaavassa ja koko kunnan strategisessa yleiskaavassa. Tarkempi asemakaavoitus pohjautuu yleiskaavoihin. Kuntastrategia 2018-2025 Kuntastrategian seuraavilla tavoitteilla ja painopisteille on yhtymäkohtia meluntorjunnan kanssa.: - Kaavoitamme uusia asuinalueita 15 ha vuosittain. Kasvatamme asemanseutuja ja keskitämme kaavoitusta lähijuna-asemien sekä joukkoliikennereittien varteen. - Rakennamme turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä. Vahva kuntakeskus ja Sääksjärvi mahdollistavat palveluiden sekä kylien elinvoiman säilymisen. Kaavoitamme monipuolista asumista ja vaalimme lähiluontoa. - Vahvistamme sujuvaa työ- ja asiointiliikkumista. Kolmas raidepari ja toimiva lähijunaliikenne tekevät Lempäälästä entistä halutumman kotikunnan. Kasvatamme asemanseutuja 4
ja keskitämme asemakaavoitusta lähijuna-asemien sekä joukkoliikennereittien läheisyyteen. Edistämme joukkoliikenteen käyttöä, kävelyä, pyöräilyä ja vähäpäästöistä yksityisautoilua. (7) Ympäristönsuojelun edistämissuunnitelma vuosille 2018-2022 pitää sisällään meluntorjuntasuunnitelman toimeenpanon edistämisen. 3 Lempäälän kunnan pitkän ajan tavoitteet meluhaittojen vähentämiseksi Meluntorjunnan pitkän ajan tavoitteita Lempäälässä ovat: - Turvataan kuntalaisille terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö. Suojataan melulta ensisijaisesti asuinalueita, oppimisympäristöjä sekä virkistysalueita. - Melulle altistuvien asukkaiden määrää pystytään vähentämään - Kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa on riittävät melulta suojatut ulkoilu- ja leikkialueet - Liikennemelun syntymistä vähennetään tehokkaasti maankäytön, liikenteen ja palveluverkkojen kokonaissuunnittelulla. Palvelujen ja toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä parannetaan. - Maankäytön suunnittelussa ja rakennuslupakäsittelyssä varmistetaan riittävä meluntorjunta, niin että asetetut vaatimukset ja ohjearvot sisä- ja ulkotiloissa toteutuvat uusilla asuinalueille ja täydennysrakentamisessa. - Melua koskevat kaavamääräykset toteutuvat ja niiden valvonta toimii tehokkaasti. - Asukkaiden aktivointi omiin toimiin meluongelmien ennaltaehkäisyksi. - Turvataan tärkeiden hiljaisten alueiden ääniympäristön säilyminen maankäytön suunnittelulla. - Suunniteltuja meluntorjunnantoimenpiteitä toteutetaan järjestelmällisesti ja toteuttamiseen varataan riittävät määrärahat. - Säännöllinen yhteistyö ja toiminnan kehittäminen Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kanssa. - Pyritään edistämään meluntorjuntaan tarvittavan rahoituksen saamista ja vaikuttamaan meluntorjunnan kustannusjakoon. 4 Melusta yleisesti Melulla tarkoitetaan ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Ympäristömelulla tarkoitetaan kaikkea ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvää melua. Ympäristömelun lähteitä ovat mm. liikenne, teollisuus, rakentaminen ja vapaa-ajan toiminta kuten ampuma- ja moottoriurheilu. Korkeiden melutasojen kuuloa huonontava vaikutus on jo laajalti tiedossa, mutta myös alhaisemmilla melutasoilla on todettu olevan vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Kohonnut melutaso voi mm. häiritä unen laatua, vaikeuttaa viestintää ja nostaa elimistön stressitasoa. Melu voi vaikuttaa haitallisesti myös oppimis- ja suorituskykyyn. Melun on havaittu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia jo ohjearvoja alemmilla altistustasoilla. Melun aiheuttama elimistön stressireaktio on osin tiedostamaton ja se ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena. Elimistö reagoi meluun, vaikka henkilö ei havahtuisi unesta. Pitkäaikainen univaje voi lisätä sydänsairauksien riskiä suoraan, sekä heikentyneen psyykkisen terveyden kautta. 5
Melun terveysvaikutuksia on selvitetty viimevuosina tarkemmin mm. Lahdessa, jossa noin 10 000 asukasta altistuu melutason ohjearvojen ylittäville melutasoille. Selvityksen perusteella melu aiheuttaa väestössä mm. suurta kiusaantuneisuutta ja unihäiriöitä sekä lisää sydänsairauksia ja aivohalvauksia. Ympäristömeluista aiheutuva rahassa mitattu terveysrasite arvioitiin Lahdessa noin 80 miljoonaksi euroksi. Lisäksi kustannuksia syntyy mm. asuntojen arvon alentumisesta. (8-11 ja 24). 4.1 Meluun liittyvä kansallinen lainsäädäntö ja ohjearvot Keskeisimmät meluntorjuntaan liittyvät säännökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin (527/2014), jossa on esitetty meluntorjunnan kansalliset tavoitteet ja välineet. Ympäristönsuojelulailla toimenpannaan EU:n ympäristömeludirektiivi. Ympäristönsuojelulaissa asetetaan mm. kunnille tavoitteita ääniympäristön laadusta ja sen edistämisestä sekä säädetään ympäristön tilan seurannasta ja ns. EU- meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laadinnasta. Meluntorjuntatyön kannalta muuta tärkeää lainsäädäntöä ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö, terveydensuojelulainsäädäntö sekä liikenteeseen liittyvä lainsäädäntö. Vuonna 1992 annetussa valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on annettu yleiset ohjearvot päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 07). Annetut ohjearvot on esitetty taulukossa 1. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen eikä tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua. Taulukko 1 Melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) ohjearvot Ohjearvot ulkona Päiväohjearvo (klo 7 22) Yöohjearvo (klo 22 7) Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db (uusilla alueilla 45 db) Virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db (uusilla alueilla* 45 db) Hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db (uusilla alueilla* 45 db) Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db ei sovelleta Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 45 db 40 db (yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db ei sovelleta Liike- ja toimistohuoneet 45 db ei sovelleta 6
* Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Ääniympäristön huomioiminen on tullut aikaisempaa tärkeämmäksi, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja rakennusten sisätilojen äänilähteet ovat lisääntyneet. Ympäristöministeriön asetus ääniympäristön laadusta (796/2017) astui voimaan 1.1.2018. Asetuksella korvattiin aiemmat Suomen rakentamismääräyskokoelmaan sisältyneet määräykset. Ääniympäristöasetuksen soveltamisala on rakentaminen. Alueidenkäytön suunnittelussa sovelletaan jatkossakin valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992), myös yöajan melun ohjearvojen osalta. Kaavamääräys on ensisijainen määräytymisperuste rakennusten piha- ja oleskelualueiden, sekä parvekkeiden tai viherhuoneiden keskiäänitasoille. Ääniympäristöasetusta sovelletaan lähtökohtaisesti vähimmäisvaatimuksena, kun kaavaan ei sisälly määräyksiä melun osalta. Asetus ääniympäristön laadusta koskee rakennuksia, joissa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja. Kaikessa rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon rakennuspaikan melu- ja tärinäolosuhteet. Asetuksessa määritellään vaatimukset muun muassa rakennusten ääneneristävyyteen sekä melun- ja tärinäntorjuntaan (ml. ilma- ja askelääneneristys, ulkovaipan ääneneristys, hissien ja taloteknisten laitteiden asennukset, runkoäänet). Lisäksi säädetään sisä- ja ulkotilojen ääniolosuhteista. Asetuksen mukaan virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7 22 55 desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. Asuinhuoneisiin kantautuvaa melua koskee myös Sosiaali- ja terveysministeriön antama asumisterveysasetus 545/2015. 4.2 Meluntorjunnan keinoista Melua voidaan torjua vähentämällä itse melupäästöä, estämällä melun leviämistä ympäristöön tai vähentämällä melun vaikutusta vastaanottokohteessa. Tieliikennemelun osalta itse melupäästöä voidaan vähentää ajonopeutta alentamalla, hiljaisilla päällysteillä, liikennemääriin vaikuttamalla ja liikenteen ohjauksen keinoin. Myös käytettävällä auto- ja rengaskannalla on vaikutusta melupäästöön. Rautatieliikenteestä melua aiheutuu pääasiassa kiskon ja pyörän välisestä vierintämelusta. Vierintämelu voi olla nopeudella 100 km/h jopa 10 db alhaisempi, kun sekä kisko että pyörän pinta ovat tasaiset. Raideliikenteen melupäästöä vähennetään mm. kiskojen hionnalla, junien kunnosta huolehtimisella sekä uudella hiljaisemmalla kalustolla. Raideliikenteen melu- ja tärinähaitat ovat suurimmat yöllä. Tämä johtuu Suomen rautateiden rajallisesta ratakapasiteetista, jonka vuoksi tavaraliikenne liikkuu pääosin öisin. Tavarajunat ovat keskimäärin 10 15 db äänekkäämpiä kuin henkilöjunat. Mikäli tavarajunien rautajarrut voitaisiin vaihtaa komposiittijarruiksi, pystyttäisiin alentamaan melupäästöä merkittävästi. Komposiittijarrujen käyttöönottoon liittyy kuitenkin vielä teknisiä haasteita, jotka on ratkaistava. Vuoden 2017 hiljaisella nopeudella tehtyjen koekäyttöjen perusteella komposiittijarrut eivät ole toimivat talvella ja lumessa, vaan jarrutusmatkat voivat olla merkittävästi pitemmät kuin edellytetään turvallisuuden varmistamiseksi. 7
Kuva 1: Tavarajuna Lempäälän asemalla Maankäytön suunnittelussa edullisin meluntorjunnan keino on ohjata melua tuottavat ja meluherkät toiminnot eri alueille ja käyttämällä riittäviä suojaetäisyyksiä. Esimerkiksi liikennemelu on viivamainen melulähde, jolloin melutaso alenee noin 3 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Teiden varrella suojaetäisyydet ovat usein myös tarpeen ilmanlaadun takia. Uusien teiden ja ratojen sijainnin suunnittelussa äänen etenemiseen vaikutetaan väylän korkeus- ja sivusuuntainen sijoittamisella. Maankäytön suunnittelussa melun leviämistä estetään myös toimintojen ja rakennusten sijoittelulla. Väylän viereen voidaan sijoittaa esimerkiksi teollisuutta, kauppoja tai muuta melulle vähemmän herkkää toimintaa muuriksi. Asuntoalueilla mm. autotalleja tai ulkovarastoja voidaan käyttää osana meluntorjuntaa. Meluesteitä (meluseinät, melukaiteet ja meluvallit) ei käytetä ensisijaisena meluntorjunnan keinona niiden rajallisen tehon, käytettävyyden ja hinnan vuoksi. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä rakenteellinen meluntorjunta tai sen tehostaminen on kuitenkin usein keskeisessä asemassa. Meluesteet vähentävät melua oikein sijoitettuina noin 5 15 desibeliä. Rakenteellisen meluesteen teho on parhain, kun se sijoitetaan mahdollisimman lähelle melulähdettä tai suojattavaa kohdetta. Meluesteen teho vähenee etäisyyden kasvaessa, joten äänitaso voi esteen läheisyydessä olla alempi kuin kauempana tiestä. Meluesteillä voidaan vähentää melua piha-alueella, mutta esimerkiksi ylempien kerrosten parvekkeita ne eivät suojaa. Jo rakennetussa ympäristössä jää usein ainoaksi mahdollisuudeksi vähentää melun vaikutusta vastaanottokohteessa. Keinoja ovat ulko- ja huonetilojen järjestelyt, tonttikohtaiset meluesteet sekä 8
rakenteiden ääneneristävyydenparantaminen (esim. parvekkeiden lasitus tai ääneneristävyydeltään paremmat ikkunat). (2, 11-13) 4.3 Vastuut meluasioissa Vastuu meluasioiden hoitamisessa jakaantuu eri toimijoille, riippuen melun aiheuttajasta ja alueesta. Ensisijaisesti toiminnan aiheuttamasta melusta on vastuussa melun aiheuttaja. Rautatieliikenteen meluasioista vastaa Liikennevirasto. Valta- ja maanteiden meluasioista vastaavat liikennevirasto sekä alueellisten ELY-keskusten liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueet. Yleensä kunta osallistuu ns. vanhan asutuksen ja toimintojen meluhaitan torjumiseksi tehtävien meluesteiden rakennuskustannuksiin 25 %:n osuudella. Jos kunta on kaavoituksella osoittanut tai osoitaa olemassa olevan väylän läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, joka tarvitsee melusuojausta, vastaa kunta nykyiseen kustannusjakomalliin perustuen meluntorjunnan kustannuksista kokonaisuudessaan. Lisäksi kunta vastaa katujen ja kuntien hallinnoimien teiden aiheuttamasta melusta ja meluntorjunnasta. Rakenteellisten meluesteiden kunnossapidon osalta pääperiaate on, että kustannuksista vastaa meluesteen omistaja. Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on yleisesti edistettävä ääniympäristön laadun toteutumista alueellaan siten, että melusta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä eikä haittaa luonnolle ja sen toiminnoille. Kunnassa meluasioiden kehittämisen vastuut jakautuvat pääasiassa maankäytön suunnittelulle, liikennesuunnittelulle sekä ympäristönsuojelulle. Meluun liittyvistä valvontatehtävistä vastaavat ympäristö (ulkona) ja -ympäristöterveysviranomaiset (sisällä). Rakennusvalvonnalla on myös merkittävä rooli huolehtia siitä, että rakentamisessa huomioidaan meluasiat kaavan ja laadittujen meluselvitysten sekä asetuksen ääniympäristön laadusta (796/2017) edellyttämällä tavalla. Myös asukkaiden omatoimisen melun vähentämisen ja melusuojauksen tukeminen on tärkeää. (8 ja 12) 5 Ääniympäristön laatu Lempäälässä 5.1 Melulähteet Lempäälän alueella suurimmat meluhaitat aiheutuvat alueen läpi kulkevasta Helsinki-Tampere - moottoritiestä (Vt 3) sekä samansuuntaisesta Helsinki-Tampere -rautatiestä. Meluselvityksissä käytettyjen liikennemäärätietojen (v. 2016) perusteella Helsinki-Tampere-rautatiellä kulkee noin 120 junaa vuorokaudessa. Lempäälän Kuljun ja Tampereen keskustan välinen moottoritieosuus valmistui jo vuonna 1968, kun taas uuden moottoritien osuus Hämeenlinnan suunnasta Kuljuun valmistui vuonna 2000. Moottoritien (Vt 3) vuoden 2017 keskimääräinen vuorokausiliikenne Lempäälän pohjoisosassa (välillä Marjamäki-Sääksjärvi) oli n. 42 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Lempäälän keskiosassa (välillä liittymä 35-Marjamäki) n. 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja edelleen Lempäälän eteläosassa (liittymän 35 eteläpuolella) n. 23 000 ajoneuvoa. (14) Alla olevaan taulukkoon 2 on koottu tietoa valtatien 3 ja rautatieliikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien asukkaiden määrästä. Taulukko 2: Väestö valtatien 3 ja rautatieliikenteen melualueilla Tarkastelu 10/2018 väestötiedoilla (kokonaisväestö 22 739) ja vuoden 2016 liikennemäärätiedoilla 9
db Valtatie 3, Laeq 7-22 db Rautatie, Laeq 7-22 55-60 790 55-60 782 60-65 195 60-65 194 65-70 40 65-70 25 70-75 14 70-75 1 yli 75 0 yli 75 0 Yhteensä 1039 Yhteensä 1002 db Valtatie 3, Laeq 22-7 db Rautatie, Laeq 22-7 50-55 495 50-55 1358 55-60 117 55-60 436 60-65 33 60-65 82 65-70 11 65-70 3 yli 70 0 yli 70 1 Yhteensä 656 Yhteensä 1880 Tarkastelun osalta on huomioitava, että paikkatietotarkastelussa väestöpiste sijoittuu rakennuksen keskelle. Tarkastelu ei huomioi kattavasti rakennuksen eri julkisivuille kohdistuvia melutasoja eikä oleskelupihojen melutasoja. Lempäälän hyvinvointikertomukseen vuonna 2016 tehtyyn tarkasteluun (vuoden 2011 liikennemäärätiedot ja 8/2016 väestötiedot) verrattuna moottoritiemelulle altistuvien asukkaiden määrä on Lempäälässä kasvanut. Vuoden 2016 tarkastelun perusteella 877 asukasta altistui yli 55 db melutasoille. Rautatieliikenteen osalta vastaavaa vertailua ei voida tehdä liikenneviraston vuoden 2012 meluselvityksen laadinnan poikkeavuuksien vuoksi. (16) Lempäälän alueella ympäristömeluhaittaa aiheuttavat myös muut vilkasliikenteiset kadut ja tiet, kuten Tampereentie, Kuljuntie, Ruskontie, Turuntie, Helsingintie, Valkeakoskentie ja Pirkkalantie. Lempäälän melutilanteeseen vaikuttaa myös Tampere-Pirkkala -lentoaseman läheisyys. Lentoliikenteen vaikutukset kohdistuvat pääosin Lempäälän luoteisosaan. Lempäälän alueella sijaitsee pistemäisiä melulähteitä, esimerkiksi maa-ainesten ottoalueita, teollisuutta ja ampumaratoja, jotka voivat paikallisesti aiheuttaa meluhaittaa. Taajamarakenteeseen ei tällä hetkellä sijoitu laitoksia, joista aiheutuisi merkittävää meluhaittaa. Rakentamiseen, kunnossapitotöihin ja tapahtumiin liittyen kunnan alueella esiintyy myös tilapäistä häiritsevää melua. Paikallista meluhaittaa aiheuttavia laitoksia ja toimintoja säädellään usein esim. ympäristöluvissa tai tilapäistä erityisen häiritsevää melua ja tärinää koskevista meluilmoituksista tehtävissä päätöksissä. Tämän vuoksi tässä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa keskitytään tieliikenteen ja rautatien aiheuttamien meluhaittojen tunnistamiseen ja niitä koskeviin parannusehdotuksiin. 5.2 Kehitysnäkymät Pirkanmaan alueella valtateiden liikennemäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 40 % vuoteen 2012 verrattuna. Esimerkiksi valtatiellä 3, välillä Marjamäki-Sääksjärvi tämä tarkoittaa noin 20 000 ajoneuvoa enemmän vuorokaudessa. Rautatieliikenteessä liikennemäärän kasvun ennustetaan olevan noin 34 % vuoteen 2030 mennessä. (17) Maakuntakaavassa on osoitettu Lempäälään merkittäviä uusia liikennejärjestelyjä (uusia väyliä, ratapiha), jotka siirtävät liikennettä kulkemaan uusille väylille ja tuovat toteutuessaan myös liikennemelua uusille alueille. Etenkin Lempäälän luoteisosaan ääniympäristöön kohdistuu hankkeiden toteutuessa merkittäviä muutoksia, jolloin myös ääniympäristöltään laadukkaiden ns. hiljaisten alueiden turvaaminen yleiskaavoissa korostuu. Valtatien 3 uusi yhteys on suunniteltu uudeksi tielin- 10
jaukseksi Lempäälän Kuljun ja Pirkkalan Linnakallion alueen välille. Lempäälässä Marjamäen ja uuden tieyhteyden haarautuman välille lisättäisiin päätielle kolmannet ajokaistat molempiin suuntiin. Uuden yhteyden osalta on käynnistymässä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) vuoden 2018 aikana. Yhtenä vaihtoehtona ympäristövaikutusten arvioinnissa on myös nykyisen moottoritien parantaminen rakentamalla mm. lisäkaistat. Valtatien 3 parantamisen ja uusien yhteyksien suunnittelun sekä mahdollisen toteutumisen myötä tulee tarkasteltavaksi myös uusien melusuojausten rakentaminen sekä vanhojen melusuojausten siirtäminen ja uusiminen. (15) Lempäälässä rautatiemeluun ja sen torjunnan toteutumiseen vaikuttaa osaltaan suunnitellut lisäraiteet. Toijalan ja Tampereen välille on laadittu alustava lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma. Suunnitelmassa varaudutaan kolmansiin ja neljänsiin raiteisiin sekä uusiin seisakepaikkoihin. Aluevaraussuunnitelman perusteella Lempäälästä Sääksjärvelle lisäraide sijoittuisi nykyisen radan itäpuolelle mutta Sääksjärveltä Tampereelle on kaksi sijoittamisvaihtoehtoa, koska alueella on useita sijoittamiseen vaikuttavia rajoitteita. Uusina seisakkeina on tarkasteltu Lempäälässä Sääksjärveä, Kuljua ja Moisiota. Näistä Sääksjärven seisakkeen arvioidaan toteutuvan ensimmäisenä. Lisäraiteiden, seisakkeiden ja niihin liittyvän meluntorjunnan suunnittelun etenemisestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tarvittavien kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun on kuitenkin varattu vuoden 2019 budjettiesityksessä miljoonan euron lisämääräraha, jotta alle tunnin matka-aika Tampere-Helsinki välillä olisi mahdollinen. (18) Melutilanteen kehittymistä seurataan paikkatietopohjaisella tarkastelulla ja seurantaa kehitetään nykyistä kattavammaksi. Valtatien 3 mahdollisen uuden yhteyden ja lisäkaistojen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kiinnitetään huomiota meluasioihin ja riittävän meluntorjunnan toteutumiseen olemassa olevan ja mahdollisen uuden asutuksen osalta. Rautatien lisäraiteiden ja uusien seisakepaikkojen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kiinnitetään huomiota meluasioihin ja riittävän meluntorjunnan toteutumiseen olemassa olevan sekä mahdollisen uuden asutuksen osalta. 11
5.3 Asukkaiden kokemuksia melusta ja hiljaisista alueista Kuntalaisten kokemuksia ympäristömelusta ja hiljaisista kohteista selvitettiin kyselyillä ennen toimintasuunnitelman laatimista. Kyselyitä toteutettiin karttapohjaisina nettikyselyinä. Lisäksi tietyille alueille tehtiin tarkempi kartoituskysely, joka lähetettiin kiinteistön omistajille postitse. Nämä jatkokyselyyn valitut alueet olivat Sääksjärven Uuden-Euroopan, Karvosen alue sekä Kuljun Puskiaistentien ja Linnajärventien asuinalueet. Melutilanteen selvittämiseen liittyen valmistui opinnäytetyö, joka on meluntorjunnan toimintasuunnitelman liitteenä 1. Syksyllä 2017 toteutettiin erillinen rautatiemelun häiritsevyyden -kysely. Karttapohjaisiin nettikyselyihin saatiin kaikkiaan 265 vastausta. Poimintoja melukyselyisen tuloksista: - Pääsääntöisesti asukkaita häiritsee tieliikennemelu ja raideliikennemelu, mutta myös teollisuus aiheuttaa paikallisesti meluhaittaa. - Tieliikennemelu on pahinta aamu- ja iltapäiväruuhkan aikana, mutta häiriötä aiheuttaa myös öinen raskas liikenne. - Tieliikennemelu on pahinta keväisin ja syksyisin, jolloin puissa ei ole lehti ja nastarenkaat ovat käytössä. - Tieliikennemelu häiritsee alueilla, joilla joudutaan kiihdyttämään paljon (esim. risteysalueet tai moottoritielle liittyminen). - Melulähteen ja asutuksen välillä oleva puusto on koettu melua vaimentavana - Meluvallit ovat painuneen vuosien aikana, eivätkä ne toimi meluntorjuntarakenteena enää vastaavasti kuin niiden valmistuttua. - Lempäälässä suurempaa osaa rautatieliikenteen aiheuttama melu häiritsee enemmän päiväaikaan, jolloin pääasiassa oleskellaan piha-alueella. Yöaikana rautatieliikenteen aiheuttama melun häiritsevyys korostuu etenkin niissä kiinteistöissä, joissa asutaan radan välittömässä läheisyydessä ja haitat siirtyvät myös sisätiloihin. Yöaikana kulkee enemmän raskaampia tavarajunia, jolloin niiden aiheuttamat haitat korostuvat. - Rautatien meluhaitta voitaisiin hyväksyä paremmin, mikäli rautatie mahdollistaisi paremmat kulkuyhteydet asutukselle eli lähijunaliikenne toimisi. - Junaradalle tehtyjen huolto- ja korjaustöiden jälkeen junan äänet on koettu hiljaisempina. - Asukkaat, jotka ovat sekä tieliikenteen että rautatieliikenteen läheisyydessä, kokevat, että ympäristömelulta ei saa hetken rauhaa. Päivällä suurimman meluhaitan aiheuttaa tieliikenne ja vastaavasti öisin tieliikenteen rauhoituttua meluhaittaa aiheuttaa rautatie. - Hiljaisiksi koetut alueet sijoittuivat pääsääntöisesti Birgitan polun läheisyyteen. Alueita, jotka sijaitsevat lähellä asukaskeskittymiä tuotiin myös esille. Osalla näistä alueista esimerkiksi tieliikenteen melu oli havaittavissa, mutta asukkaiden mielestä alueet muuta ympäristöä hiljaisempina olivat tärkeitä virkistäytymispaikkoja. Asukkailla suunnattava melukysely uusitaan meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimintakauden lopussa. Tehdään kunnan internet-sivustolle melua käsittelevä sivusto ja kerätään sinne hyödyllistä ohjeistusta sekä huolehditaan riittävästä tiedottamisesta. 12
5.4 Melutilanne ja -selvitykset 5.4.1 Liikenneviraston meluselvitykset EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukaisesti Liikennevirasto laatii meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman teille, joiden liikennemäärä vuodessa on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa ja rautateille, joiden liikennemäärä on yli 30 000 junaa vuodessa. Lempäälän nämä koskevat Helsinki-Tampere moottoritietä (Vt 3) sekä Helsinki-Tampere rautatietä. Meluselvitykset sekä meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tarkistetaan joka viides vuosi. Liikenneviraston meluselvitystieto on saatu käyttöön ja hyödynnettäväksi paikkatietona. (2 ja 3) 5.4.2 Kunnan meluselvitykset Kunnassa eri alueita koskevia meluselvityksiä valmistuu kaavoituksen yhteydessä. Lisäksi meluselvityksiä sisältyy rakennus- ja ympäristövalvonnan lupaprosesseihin. Osana meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimista kerättiin kunnan käyttöön valmistuneet meluselvitykset. Käytettävissä olevien meluselvitysten perusteella pystyttiin toteamaan ne alueet, joilla toimenpiteisiin melutasojen ja altistuvien asukkaiden määrän perusteella on suurin tarve. Näille alueille tehtiin jatkotarkasteluja toimintakaudella 2019-2023 tehtävien toimenpiteiden osalta. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen näkökulmasta melutilanne tulee saada mahdollisimman kattavasti hyödynnettäväksi paikkatietoaineistona. Olemassa olevien meluselvitysten käytettävyyteen liittyy rajoitteita mm. lähtötietojen ajantasaisuuden, ennustetilanteen huomioon ottamisen ja yhteisvaikutusten osalta. Meluselvitykset eivät myöskään ole nykyisellään hyödynnettävissä paikkatietoaineistona. Tehdyt meluselvityksen eivät lisäksi kata koko taajamarakennetta tai kaikkia vilkkaasti liikennöityjä teitä. Tästä näkökulmasta esitetään kattavan meluselvityksen tilaamista vuonna 2020/2021. Tilaamista valmistellaan meluntorjunnan työryhmässä. Selvitykseen voidaan yhdistää Höytämön ja Sarvikkaan alueen meluntorjuntarakenteiden korottamistarkastelu. Kattavasta meluselvityksestä on hyötyä myös kunnan melutilanteen kehittymisen seurannassa. Tilataan kattava meluselvitys vilkkaimmin liikennöityjen väylien osalta. Sovitaan käytännöt meluselvitystietojen ja meluestetietojen tiedonhallintaan. Varmistetaan, että tilattavat meluselvitysaineistot saadaan jatkossa paikkatietoon. 5.5 Melumittaukset Melutilanteen kartoittamiseen (opinnäytetyöhön) ja myös meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan liittyen on tehty melumittauksia ympäristönsuojelun toimesta. Melumittauksia tehtiin yhteensä 25 kohteessa, kuudella eri alueella. Vaikka yksittäisten ja lyhytkestoisten melumittausten tuloksia ei voida suoraan verrata melutason ohjearvoihin, melumittauksilla saadaan hyvin kuvaa alueen melutilanteesta. Melumittauksilla saadaan vertailutietoa melumallinnuksiin ja koettuihin meluhaittoihin nähden. Melumittauksia tehdään jatkossa mm. koulujen ja päiväkotien melutilanteen sekä ns. taajamahiljaisten alueiden tarkastelemiseksi. Melua koskevien kaavamääräysten ja luvituksen käytännön toimivuutta tutkitaan melumittauksilla yksittäisissä kohteissa (esim. Kuljun Kartanopellon alue, Linnajärventien alue). 13
Kuva 2: Melumittaus oleskelupihalla 5.6 Olemassa olevat meluntorjuntarakenteet Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä kartoitettiin Lempäälän alueella sijaitsevat meluntorjuntarakenteet ja ne vietiin paikkatietoaineistoksi. Tämä auttaa hahmottamaan missä melusuojausta on tehty sekä alueita, joilla rakenteellista meluntorjuntaa ei ole. Lempäälän alueella rakenteellista meluntorjuntaa on toteutettu tieliikenteen ja raideliikenteen väylien varsille. Tampere-Hämeenlinna moottoritieosuuden rakentamisen ja vanhan moottoritieosuuden parantamisen yhteydessä (Vt 3 Kuljun moottoritien parantaminen rakentamalla meluesteet välille Kulju Sääksjärvi) meluntorjuntaa on toteutettu erilaisin meluntorjuntarakentein. Pääsääntöisesti meluntorjuntaa on tehty maavalleilla ja meluseinillä. Melukaidetta on käytetty Sääksjärvellä Iso-Kyynäröjärven (Höytämö) sekä Sarvikkaan kohdalla moottoritien itäpuolella. Meluntorjuntaa ei ole kuitenkaan tehty kaikilta osin ja etenkin Sääksjärvelle Liikenneviraston toimesta pitkään suunniteltu meluntorjunta on edelleen tekemättä. Meluvalleja on toteutettu lisäksi mm. Kuljuntien Ruskea-ahteen ja Karvosen asuinalueen viereen, sekä Tampereentien varteen Kiimakallion alueelle. Rautatien varteen meluntorjuntarakenteita on tehty Lempäälän Hollon alueelle, pääosin rautatien molemmin puolin. Hakkarin kohdalla meluseinää on tehty ainoastaan radan länsipuolelle. Ryynikän ja Harakkalan alueilla ei ole Liikenneviraston suunnitelmista huolimatta toteutettu melutorjuntarakenteita. Olemassa olevien melurakenteiden kunto ja riittävyys Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa tuodaan esille, että pääosa nykyisestä meluntorjunnasta on toteutettu vuosien 1993 2003 aikana. Meluesteet eivät ole vielä käyttöikänsä päässä, mutta useat niistä vaativat kunnossapitoa. Kunnossapitotoimenpiteinä korjataan mm. meluaitojen rakenteisiin, usein perustuksiin, tulleita vikoja, korvataan rikkoutuneita läpinäkyviä osia sekä korotetaan ajan saatossa madaltuneita meluvalleja. Useimmissa kohteissa meluesteitä on korotettava alkuperäistä korkeammaksi ja esteitä on myös jatkettava väylän suunnassa, jotta nykyisiin 14
meluntorjuntavaatimuksiin päästäisiin. Vanhimmat meluseinät on käytännössä purettava kokonaisuudessaan ja korvattava uusilla. Olemassa olevien meluesteiden kunnostus on usein varsin kallista. Kustannukset eivät aiheudu pelkästään osien korjaamisesta tai uudesta osasta vaan myös korvattavien esteosien purkamisesta ja hävittämisestä. Meluesteiden korjaustöiden järjestäminen vilkkaasti liikennöidyillä moottoriteillä ja sähköistetyillä vilkkailla rataosuuksilla on varsin haastavaa ja osa töistä joudutaan tekemään kustannuksia lisäävästi viikonloppu- ja yötöinä. Lempäälässäkin olemassa olevat meluntorjuntarakenteet vaatisivat kunnossapitotoimenpiteitä. Meluvallit ovat ajan oloon painuneet ja meluaitojen osia on rikkoutunut. Pirkanmaan ELY-keskus on esittänyt toteuttavansa valtatien 3 varrella olevia meluvalleja koskien laserkeilauksen. Tämän avulla pystytään toteamaan mm. missä määrin meluntorjuntarakenteet ovat painuneet. Meluntorjuntarakenteet eivät myöskään ole olleet riittäviä alkujaan eivätkä suhteessa kasvaneisiin liikennemääriin. Myös asukkaat ovat tuoneet nämä havainnot esille vastauksissaan melukyselyihin. Esimerkiksi, kun Kuljun ja Sääksjärven meluntorjunnan suunnitteluun liittyen tehtiin melulaskentaa, tavoitetasona käytettiin 60 db:n (Laeq) mukaista melutasoa, koska todettiin, että valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaiseen 55 db:n melutasoon ei päästä suuren liikennemäärän takia. Melulaskennat tehtiin ennustetilanteessa 2020, ja keskimääräisenä vuorokausiliikenteen määränä käytettiin VT 3:lla 37 674 ajoneuvoa/vrk. Jo moottoritien (Vt 3) vuoden 2017 keskimääräinen vuorokausiliikenne Lempäälän pohjoisosassa (välillä Marjamäki-Sääksjärvi) oli n. 42 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eli yli ennustetilanteen. (2 ja 14) Edistetään valittujen toimenpidealueiden meluntorjunnan eteenpäin viemistä liitteen 6 mukaisesti. 5.7 Hiljaiset alueet Hiljaisilla alueilla tarkoitetaan alueita, joilla ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat harvinaisia tai niiden aiheuttamat melutasot jäävät niin alhaisiksi (30-35 db), etteivät ne häiritse luonnon äänien kuulumista. Hiljaisilla alueilla ei siis tarkoiteta äänettömiä alueita, sillä luonnon omat äänet voivat aiheuttaa korkeitakin melutasoja. Hiljaisia alueita on luokiteltu mm. seuraavasti: - Luonnonrauha-alueilla luonnon äänet ovat hallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä ja kokea luonnon rauhaa ja luonnossa hiljentymistä. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat satunnaisia ja vähäisiä. - Maaseutumaisilla hiljaisilla alueilla luonnon äänet ovat vallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä sekä äänimaiseman yleisestä levollisuudesta. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä kuuluu, mutta ne ovat vaimeita ja ajoittaisia. Monet äänistä ovat äänimaisemalle tyypillisiä; esimerkiksi äänet, jotka syntyvät maa- ja metsätalouden harjoittamisesta tai vesialueilla veneilystä. - Väestökeskittymien hiljaisilla alueilla luonnon äänet ovat kuultavissa ja ne erottuvat hyvin alueen äänimaisemassa. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä kuuluu, mutta ne ovat lähiympäristöä vaimeampia, eivätkä ne peitä alleen luonnon ääniä. (19, 20) Lempäälän ympäristönsuojelussa tarkasteltiin keväällä 2017 Lempäälän luonnonhiljaisia alueita. Tarkastelussa melulähteinä huomioitiin tie- ja rautatieliikenne, Tampere-Pirkkalan lentoasema sekä ampumaradat. Näiden melulähteiden ympärille luotiin paikkatieto-ohjelmassa puskurivyöhykkeet, 15
joiden ulkopuolelle jäivät hiljaiset alueet. Liitteessä 2 on raportti Lempäälän luonnohiljaiset alueet, jossa on kuvattu tarkemmin hiljaisten alueiden kartoitusmenetelmiä sekä kartoituksen tuloksia. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelun myötä todetut hiljaiset alueet. Kuva 3: Lempäälän hiljaiset alueet (Lähde: Lempäälän strateginen yleiskaava 2040-luonnos) Maakunta- ja yleiskaavoituksen tasolla tulisi turvata luonnonsuojelualueiden ja matkailuun sopivien laajojen hiljaisten alueiden säilyminen. Lempäälän koko kunnan kattavassa strategisessa yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi luonnonrauhan ydinaluetta, joita tulee kehittää luontoarvojen ehdoilla. Nämä ovat kunnan pohjois-/koillisosaan sijoittuva alue (käsittäen mm. Koipitaipaleen-Kirskaanniemen sekä Salmuksen alueet) sekä Ahtialanjärven ympäristö. Lisäksi on nostettu esille Hakkarista Vanattaraan ulottuva yhtenäinen metsäalue, joka on aktiivisessa liikunta- ja virkistyskäytössä ja jonka kehittäminen tulee tehdä näiden arvojen ehdoilla. Myös taajamarakenteessa tarvitaan suhteellisen hiljaisia, helposti saavutettavia ulkoilu- ja virkistysalueita. Tällaisilla väestökeskittymien hiljaisilla alueilla kuuluu ihmisten ja liikenteen ääniä, mutta alue on kuitenkin ympäristöään hiljaisempi. Hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä päivällä (klo 07.00 22.00) 50 db eikä yöllä (kello 22.00 07.00) 45 db. Lempäälässä tällaisina potentiaalisina alueina on alustavasti tunnistettu mm. Myllyranta, Ahtialanjärven ympäristö, Kanavan ympäristö, Lempoisten ja Hauralan alueet sekä Hakkari. 16
Kuva 4: Kanavan ympäristö Kartoitetaan "Taajamahiljaisia" alueita niiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Huomioidaan tehdyt hiljaisten alueiden kartoitukset eri kaavatasoilla, mm. osana strategista yleiskaavaa ja turvataan alueiden säilymistä. 6 Ympäristömelun huomioiminen yhdyskunnan palvelualueella 6.1 Maankäytön suunnittelu Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelussa on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Melu kuuluu kaavoituksessa selvitettäviin ympäristövaikutuksiin. Terveellisessä ja viihtyisässä elinympäristössä melu ei kuormita ihmistä. Kaavoitus on myös Lempäälässä keskeisessä asemassa turvaamassa asukkaille viihtyisää ympäristöä sekä ehkäisemässä meluhaittojen ja meluntorjuntatarpeen syntymistä. Maakunta- ja yleiskaavat Maakunta- ja yleiskaavatason maankäytön ja liikenteen kokonaissuunnittelu määrittelee tulevaisuuden liikenteen määrää, kasvusuuntia, väyliä ja kulkuneuvojakaumaa, joten se sisältää merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia melun syntymisen ehkäisyyn. Yleiskaavoissa erityisesti eri maankäyttömuotojen sijoittelussa otetaan huomioon melun vaikutukset. Merkittävimpien melualueiden sijainti ja laajuus tulee arvioida ja esittää ne kaavassa myöhempää suunnittelua varten. Meluisan toiminnan ja sille herkän toiminnan välille jätetään ensisijassa riittävä suojaetäisyys. Tarvittaessa kohteet, joissa 17
on tai joihin on suunniteltu melulle herkkää toimintaa, varustetaan tarpeen mukaan meluntorjuntatarvemerkinnällä. Palvelujen ja asutuksen keskinäinen sijoittelu sekä jalankulun, pyöräilyn ja palvelutasoltaan hyvän joukkoliikenteen edellytysten toteutuminen voi vaikuttaa merkittävästi henkilöautoliikenteen määrän kehitykseen. Asemakaavat Asemakaavavaiheessa meluhaittoja vähennetään yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, valittaessa mm. toimintojen ja rakennusten sijoittamista sekä varaamalla riittävät suoja-alueet tai tilavaraukset meluntorjuntarakenteiden toteuttamiseen. Asemakaavoissa voidaan ohjata myös tilaratkaisuja sekä asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Asemakaavoissa on tärkeää tunnistaa tarpeet meluhaittaa vähentävien kaavamääräysten antamiselle. Suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset ja rakennusluvat Rakentamista ohjataan ensisijaisesti kaavoilla, koska niissä melu ja siltä suojautuminen voidaan ottaa paremmin huomioon. Esimerkiksi rakennusmassat ja meluseinät soveltuvat käytännössä varsin rajallisesti yksittäisen omakotitalon tai vastaavan piha-alueen suojaamiseen. Yksittäisiä, melualueille sijoittuvia rakennushankkeita voi kuitenkin tulla käsittelyyn ilman kaavan ohjaavaa vaikutusta. Tilanteet voivat koskea kaava-alueiden ulkopuolelle haettavia suunnittelutarveratkaisuja tai vanhoja kaava-alueita, joissa ei ole kaavan yhteydessä tehty tarkastelua melun osalta. Näissä tilanteissa melutilanteen selvittäminen, tarvittavan meluntorjunnan suunnittelu ja toteutus ovat rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Tämä perustuu ympäristöministeriön asetukseen (796/2017), jonka mukaan rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon rakennuspaikan melu- ja tärinäolosuhteet. Lähtökohdat Lempäälässä Seutu- ja kuntatason strategiat sekä yhdyskuntarakenteen tavoiteasiakirjat (Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus) sisältävät tavoitteet asemanseutujen kasvattamisesta ja asemakaavoituksen keskittämisestä lähijuna-asemien sekä joukkoliikennereittien läheisyyteen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä saadaan paremmat mahdollisuudet toimivalle joukkoliikenteelle sekä kävelylle ja pyöräilylle, mikä luo lähtökohdat henkilöajoneuvoliikenteen aiheuttaman melun ja ilmapäästöjen vähenemiselle. Yleisesti maankäytönsuunnittelussa VNp:n 993/1992 melun ohjearvot edustavat minimitasoa, johon vähintään pitää päästä. Melun osalta pitäisi pyrkiä tätä korkeatasoisempaan asuinympäristöön. Lempäälässä taajamarakenteen ja joukkoliikennereittien sijoittuessa pääväylien läheisyyteen melutonta ympäristöä ei useinkaan ole tarjolla vaan rakentamista joudutaan ohjaamaan melualueille ja melun osalta korkeatasoisemmasta elinympäristöstä joustamaan. Tällöin meluasiat tulee huolellisesti huomioida rakentamisen suojaetäisyyksissä, rakennusten sijoittelussa, suuntaamisessa ja rakenteissa. Myös rakenteellinen meluntorjunta ja sen tehostaminen ovat keskeisessä asemassa. Nykyiseen vastuujakoon perustuen, mikäli kunta kaavoittaa uusia, melulle herkkiä toimintoja melualueelle, kunta vastaa myös tarvittavan melutorjunnan toteuttamisesta kustannuksineen, ei esimerkiksi väylän pitäjä. Myös maanomistajan kanssa laadittavien maankäyttösopimusten näkökulmasta on hyvä tiedostaa tarvittavat meluntorjuntarakenteet ja niiden kustannusvaikutus. 18
Tiivistettäessä asutusta vanhoilla jo rakennetuilla alueilla kaavoituksen mahdollisuudet vaikuttaa alueen melutilanteeseen ovat usein heikommat kuin kokonaan uusia alueita kaavoitettaessa. Alueella on jo rakennuksia, jolloin rakennusmassoittelun avulla ei voida yhtä tehokkaasti toteuttaa meluntorjuntaa. Lisäksi vanhoilla asuinalueilla rakenteellisen meluntorjunnan toteuttamista voi vaikeuttaa se, että meluntorjunnan toteuttamiseen ei ole varattu tilaa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä laadittiin linjaukset melun huomioon ottamiseksi Lempäälän kunnan maankäytön suunnittelussa ja rakennusvalvonnassa. Linjaukset perustuvat pääasiassa ELY-keskuksilta saatuihin, kaavoitusta ohjaaviin linjauksiin. Linjaukset on esitetty liitteessä 3. Linjaukset on tarkoitettu käyttöön nimenomaan alueilla, joilla melutilanne on haastava ja yhdyskuntarakennetta halutaan tiivistää. Maankäytön suunnittelussa ja luvituksessa noudatetaan laadittuja, liitteen 3 mukaisia melulinjauksia ja niitä päivitetään tarvittaessa 6.2 Meluselvitysten laadinta Kaavoitustyön ja lupakäsittelyn alkuvaiheessa tarkastellaan alueen melutilannetta. Tässä voidaan hyödyntää jo käytössä olevia meluselvityksiä. Tarkastelun perusteella tehdään harkinta aluetta / kohdetta koskevan meluselvityksen tarpeesta. Laadukkaisiin meluselvityksiin perustuen pystytään valitsemaan oikeat keinot meluhaittojen estämiseksi. Tarvittavat meluselvitykset tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa kaava- ja lupaprosessia, jotta tulokset voidaan ottaa huomioon suunnittelussa. Meluselvityksen sisältötarpeisiin-/vaatimuksiin kiinnitetään huomiota jo tarjouspyyntövaiheessa. Meluselvitysten tarjouspyyntövaiheessa tuodaan mahdollisimman kattavasti esille, mitä asioita tulee ilmetä meluselvityksestä. Liitteeseen 4 on laadittu listaus tukemaan maankäytön suunnittelun yhteydessä tilattavaa meluselvitystä. Meluselvityksen luonnos käydään huolella läpi, jotta voidaan varmistaa meluselvityksen tehtävänannon täyttyminen. Luonnoksesta tulee mm. tarkistaa, että melumallinnukseen käytetyt lähtötiedot (mm. liikennemäärät, korkotasot ja suunnitellut rakennusmassat) ovat oikein. Pyritään yhdistämään liikenne- ja meluselvityksiä koskevat tilaukset. Melu- ja liikenneselvityksissä tarkastellaan usein samoja tai toisiinsa kytkeytyviä asioita, jonka vuoksi kokonaistarkastelulla voidaan saavuttaa hyötyjä. Kuvasta 3 ilmenee meluselvitysten merkitys, kun meluntorjuntaa tarkastellaan osana kaavoitusta 19
Kuva 3: Meluntorjunnan huomioon ottaminen kaavoituksessa (12) 6.3 Kaavamääräykset Meluntorjuntatarpeen huomioimiseksi voidaan eri kaavatasoihin sisällyttää meluntorjuntaan liittyviä kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Merkinnöillä ja määräyksillä voidaan esimerkiksi osoittaa paikka rakenteelliselle meluntorjunnalle tai ohjata rakennusmassojen sijoittamista. Kaavamääräyksillä voidaan tarvittaessa ohjata myös rakenteiden ääneneristävyyttä, huonejärjestystä (makuuhuoneiden sijoittaminen talon hiljaiselle puolelle) sekä parvekkeiden sijoittamista ja lasittamista. Liitteessä 5 on tarkasteltu tarkemmin mahdollisia kaavamerkintöjä- ja määräyksiä. 20
6.4 Rakennusvalvonnan rooli ja rakennusjärjestys Rakennusluvilla ja -valvonnalla varmistetaan, että ylemmän asteen suunnittelussa meluntorjunnasta mahdollisesti annetut määräykset toteutuvat. Rakennusvalvonta valvoo myös asetuksen rakennusten ääniympäristöstä (796/2018) noudattamista. Lempäälän päivitettävään rakennusjärjestykseen sisällytetään määräyksiä melun ja sen torjunnan huomioon ottamiseksi rakentamisessa. Lisäksi rakennusjärjestykseen ollaan sisällyttämässä pyörien ja sähköautojen käytön lisäämistä tukevia määräyksiä. Maankäytön suunnittelussa ja rakennuslupakäsittelyssä varmistetaan riittävä meluntorjunta niin, että asetetut vaatimukset ja ohjearvot sisä- ja ulkotiloissa toteutuvat uusilla asuinalueille ja täydennysrakentamisessa. Kaavahankkeissa varmistetaan meluongelmien ratkaisemisen edellytykset, eikä niitä jätetä rakennuslupavaiheeseen. Kaavoissa tarkastellaan kattavasti melusta annettavien kaavamääräysten tarve. Kaavamääräysten ja ääniympäristöasetuksen (796/2018) toteutuminen varmistetaan osana rakennuslupaprosessia. Palvelujen ja toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä edistetään. Pyöräilyn ja kävelyn reitit kaavoissa ja katusuunnitelmissa ovat laadukkaita ja tilavaraukset riittävät. Pyöräpysäköinnin riittävä ja laadukas toteutus rakentamiskohteissa varmistetaan asemakaavoissa, rakennusjärjestyksessä ja rakennusluvissa. Sähköautojen yleistymistä edistetään toteuttamalla julkisia latauspisteitä sekä varmistamalla sähkölatauksen edellytykset asuntojen ja työpaikkojen asemakaavoissa ja rakennusluvissa. 6.5 Liikennesuunnittelu ja liikkumisen ohjaus Liikenneselvityksiä tehdään maankäytön suunnitteluun liittyen eri kaavatasoilla. Niissä tarkastellaan muun muassa alueen autoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen liikenneverkkoja, liikenneturvallisuutta ja pysäköintiä (ml. liityntäpysäköinti). Liikennesuunnittelussa voidaan melua vähentää muun muassa väylän korkeus- ja sivusuuntaisella sijoittamisella, päällystevalinnoilla, nopeusrajoituksilla, ohjaamalla liikennettä korvaaville tai uusille reiteille, raskaan liikenteen reittien valinnalla sekä suojaistutuksin. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on lisätä kestävien liikennemuotojen käyttöä, ja vähentää yksityisautoilua. Liikkumisen ohjaus on viime aikoina otettu mukaan liikennepolitiikan keinoihin myös Suomessa. Tyypillisimmillään liikkumisen ohjauksen keinot ovat kestävistä liikennemuodoista ja - palveluista (esim. yhteiskäyttöautot, lainapyörät ja mobiilisovellukset) tiedottamista ja markkinointia sekä palvelujen kehittämistä. (12,13 ja 21) 21
Kuva Lempäälän aseman pyöräpysäköintipaikasta Liikennemäärät Tieliikenteessä liikennemäärän puolittuminen vähentää melua noin 3 db. Liikennesuoritteen kasvua on mahdollista hillitä liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisella sekä edistämällä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Liikennesuoritteen kasvun hillinnän mahdollisuudet ovat parhaimmat kaupunkiseuduilla, missä etäisyydet ovat usein sopivat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi ja ihmisiä on riittävästi toimivan joukkoliikennejärjestelmän luomiseksi. Lisäksi on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin sekä tukea erilaisia etätyön, etäläsnäolon ja etäpalvelujen mahdollisuuksia. (5 ja 13) Ajonopeuden alentaminen Ajonopeuden alentaminen esimerkiksi 100:stä 80:een tai 80:stä 60:een km/h alentaa melua 2-3 db. Yleisesti nopeusrajoituksen alentamista ei ole käytetty pelkästään meluntorjuntatoimenpiteenä. Melutason pieneneminen on ollut osaperuste nopeusrajoituksen alentamista harkittaessa, mikäli liikenneturvallisuus tai liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Nopeusrajoitusten käytön mahdollisuuksia tulisi kokeilla ennakkoluulottomammin. Nopeusrajoitusten laskemisella on mahdollista saavuttaa kohdealueella vähennys melulle altistumisessa hyvin pienin kustannuksin. Melupäästöä voidaan vähentää muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia taajama-alueiden sisääntuloväylillä. Nopeusrajoitustenlasku vähentää myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Lempäälässä tarve nopeusrajoituksen alentamiseen on todettu etenkin Turuntiellä Lempäälän keskustan tuntumassa, jossa liikennemäärien myös ennustetaan kasvavan varsin merkittävästi tulevaisuudessa. (2 ja 13) Melua vaimentavat päällysteet Melua vaimentavalla päällysteellä saavutetaan tyypillisesti noin 3-6 db vaimennus rengasmelutasoon. Ympäristössä melutaso laskee kuitenkin tätä vähemmän johtuen siitä, että melua vaimentava päällyste ei vähennä ajoneuvojen moottorista tai ilmanvastuksesta syntyvää melua. Melua vaimentavat päällysteet soveltuvat parhaiten teille ja kaduille, joiden nopeusrajoitus on 40 80 km/h ja kaistakohtainen liikennemäärä keskisuuri (< 4000 ajoneuvoa/vrk). Soveltuvia kohteita ovat esimerkiksi pääkadut, kokoojakadut, taajamien läpikulkutiet ja sisääntuloväylät. Tätä pienemmillä nopeuksilla moottorimelu on rengasmelua merkittävämpää, mistä johtuen melua vaimentavien päällysteiden vaikutus jää vähäiseksi. Melua vaimentavien päällysteiden käyttö ei ole enää perusteltua nopeusrajoituksen noustessa yli 80 km/h tai keskimääräisen vuorokausiliikenteen noustessa yli 12 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, koska tällöin päällysteen kulumisnopeus kasvaa liian suureksi. Lisäksi 80 km/h suuremmilla ajonopeuksilla ajoneuvon aiheuttama ilmanvastuksesta syntyvän melun merkitys kasvaa. 22