Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke
TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea. Erityisesti ns. ongelmapalveluiden käyttömäärät ovat kasvaneet. (Rousu 2010). Kunnissa tehtiin vuoden 2010 aikana laajat lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja palvelujärjestelmää koskevat lastensuojelun suunnitelmat (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat), jotka toimivat jatkossa strategisina linjauksina. Tavoitteena on, että lastensuojelun sijoitettujen lasten määrä eli tarve vähenee ja syrjäytymiskehitys lakkaa (KASTE-ohjelma ja Hallituksen lasten, nuorten ja perheiden politiikka-ohjelma).
TAUSTAA JA TARPEITA Kuinka usein toteutuu voimassa olevan LSL:n nykyiset säännökset ja entä tulevaisuudessa sen uudistuneet laatusuositukset nimenomaan lapsien, nuorien ja heidän perheidensä tarvitsemasta avusta ja tuesta? Entä miten kunnissa ja eri alueilla turvataan aidosti suunnitelmaan kirjattu tavoite yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä asiakkaille palveluja tuottavien yhteisöjen (ml. yksityinen ja kolmas sektori) ja laitosten välillä? Kuinka moni kunta huomioi kustannustehokkaan tavan auttaa ja tukea vanhempia vertaistukiryhmätoiminnan kautta, joka on myös nostettu esille laissa yhtenä sosiaalityön ja kuntoutuksen muotona?
TAUSTAA JA TARPEITA Voimassa olevien säännöksien mukaan avohuollon tukitoimia on järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuen, ottaen huomioon asiakassuunnitelma kaikkien perheenjäsenten osalta. Tukitoimina on nimetty mm. kotipalvelu, päivähoito, toimeentulotuki, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittelyyn, lapsen monipuolinen tukeminen eri tilanteissa ml. Läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, tukihenkilö tai perhe, lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, perhetyö, koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta, loma- ja virkistystoiminta
TAUSTAA JA TARPEITA Lastensuojelun laatusuositukset korostavat asiakassuunnitelman merkitystä ja asiakkaan osallistumista suunnitelman tekemiseen Laatusuositukset luovat myönteisempää kuvaa lastensuojelusta ja turvaa sosiaalihuollon palvelujen saatavuuden Kun asiakkaiden tarpeisiin vastataan oikealla tuella oikeaan aikaan voidaan välttää lapsen vaurioituminen ja raskaampien tukitoimien tarve Uudet suositukset edellyttävät, että vanhempien kuntoutumista tukevan asiakassuunnitelman laatiminen aloitetaan viimeistään huostaanottoa valmisteltaessa
TAUSTAA JA TARPEITA Lastensuojelussa vanhempien asiakassuunnitelmien tekeminen vielä puutteellista ja sosiaalisen kuntoutuksen tukeminen jää työntekijöiden muun kiireen jalkoihin. Onko tämä kannattavaa ja vanhemmuuden tukemista ajatellen laadukasta sekä kustannustietoista sosiaalityötä? Tulisiko tähän tehdä jotain muutoksia? Voiko vanhempana kasvaa ilman lasta ja vanhemmuuden kokemusta?
MISTÄ LASTENSUOJELUSSA KANNATTAA MAKSAA? Lastensuojelun kustannuksista suurin osa aiheutuu sijaishuollon kustannuksista. Lähtökohtaisesti lastensuojelusta kannattaa maksaa aina. Lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tilanteet ovat usein toisiinsa liittyviä, toisiaan vahvistavia ja pitkäkestoisista, jopa yli sukupolvien. Sijoittamalla lastensuojeluun tavoitellaan koko elämänkaaren kestävää syrjäytymisen ehkäisyä. Lastensuojelun kustannukset ovat aina osa laajempaa näkökulmaa kuin vain lastensuojelukustannuksia. Ne ovat ehkäisytoimenpiteitä, joita tulisi arvioida osana syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia. (Lähde: Liimatainen 2003 teoksessa Lastensuojelunsuojelupalvelujen kustannukset ja hinnoittelu, 2004 Rousu ja Holma)
VERKOSTOITUNEESTA JA OSAAMISEN KOKOAVASTA TOIMINNASTA KANNATTAA MAKSAA Lastensuojelutyö on muuttumassa yhä enemmän verkostotyöksi. Kumppaneitten ja erilaisten verkostojen käyttö lastensuojelussa on suositeltavaa. Yhteistyö voi auttaa myös kuntia niiden tiukkenevassa kuntatalouden tilanteessa. Verkostotyö voi tuoda uutta vaikuttavuutta, uusia innovaatioita, kustannustehokkuutta ja pidemmällä aikavälillä myös helpotusta lastensuojelun työpaineeseen. Lastensuojelujärjestöillä, seurakunnilla, yksityisillä palveluntarjoajilla ja vapaaehtoisilla on annettavaa myös korjaavan työn parissa. Hyvä muistaa, että lastensuojelu on ensisijaisesti viranomaistoimintaa ja yhteiskunnallinen vastuu siitä on kunnilla. (Lähde: Liimatainen 2003, ks. ed.)
VOIKUKKIA-verkostohanke ajalla 06/2010 05/2012 Valtakunnallinen jatkohanke VOIKUKKIA I hankkeelle, joka toimi vuosina 2006-2009 Rahoitus: RAY Tukea kuntien, järjestöjen ja yksityisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön, jossa kohderyhmänä ovat huostaanotettujen lasten vanhemmat ja heidän kuntoutuminen Painopistealueet nyt: pääkaupunkiseutu, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja Oulun seutu. Myös Satakunta ja Itä- Uusimaa. Palvelut kattavat koko Suomen. Alueensa lastensuojelun kehittämistyöstä kiinnostuneita kuntia löytyy useita.
VOIKUKKIA-ohjaajaverkosto Vuosina 2011 2012 koulutetaan noin 100 vertaistukiryhmäohjaajaa ympäri Suomen: 7 peruskoulutusjaksoa (2+1 päivää) + 4 jatkokoulutuspäivää. (Entuudestaan koulutettu 50 ohjaajaa). Koulutetut ryhmäohjaajat voivat olla julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Riittävä määrä kouluttautuneita ohjaajia takaa alueellisen ohjaajaverkoston, joka pystyy tarjoamaan vanhemmille säännöllistä vertaistukiryhmä-toimintaa: tavoitteena, että eri alueilla on tarjota vähintään 1 vertaistukiryhmä vanhemmille / vuosi, mieluummin kuitenkin useampia sillä tarvitsijoita on runsaasti.
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät Koulutetut VOIKUKKIA-ohjaajat ja vertaisvetäjät ohjaavat ryhmiä omilla alueillaan Yhtenevä koulutus antaa mahdollisuuden ryhmätoiminnan laadun varmistamiseen sekä palvelun arviointiin palautteiden perusteella sekä ohjaa asiakasta oman elämänhallinnan ja voimaantumisen rakentamiseen Vanhempien ryhmä kokoontuu keskimäärin 10 kertaa, osallistujia pienryhmässä kerrallaan noin 4 8 henkeä. Tällä hetkellä ryhmiä on eri puolilla Suomea ja saatu palaute vanhemmilta on yhdensuuntainen positiivinen ja vanhemmat ovat kokeneet tulleensa ensimmäistä kertaa kuulluksi.
VOIKUKKIA-koulutukset VOIKUKKIA PERUSKOULUTUS (2 + 1 päivää) Helsingissä: 14. - 15.2.2011 + 22.3.2011 Mikkelissä: 22. - 23.2.2011 + 24.3.2011 Jyväskylässä: 10. 11.3.2011 + 1.4.2011 Turussa: 29. - 30.3.2011 + 10.5.2011 Oulussa: 5. - 6.4.2011 + 24.5.2011 Kuopiossa: 13. - 14.4.2011 + 17.5.2011 Helsingissä: 24. 25.1.2012 + 14.2.2012
VOIKUKKIA-koulutukset VOIKUKKIA JATKOKOULUTUKSET Helsingissä: 11.5.2011 työnohjauksellisesta teemasta Mikkelissä: 6.9.2011 toiminnalliset menetelmät teemasta Turussa: 6.10.2011 toiminnalliset menetelmät teemasta Kuopiossa: 19.10.2011 toiminnalliset menetelmät teemasta
VOIKUKKIA.fi -sivusto KOULUTUS: tietoa omista sekä muiden teemaan läheisesti liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, ilmoittautumiset VOIKUKKIAtapahtumiin ja koulutuksiin. MATERIAALIT: koulutus- ja ohjausmateriaalia ohjaajille, menetelmiä ja hyviä käytänteitä ohjaajilta ja yhteistyökumppaneilta, julkaisuja sekä työkirjoja. Omia ja muiden tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Osa avoinna kaikille, lisäpalveluita kouluttautuneille ohjaajille ja alueverkostolle. Markkinointi- ja tiedotusmateriaalia ryhmäohjaajille. ALUEVERKOSTOT: vertaistukiryhmäohjaajien valtakunnallinen ohjaajapankki ja alueiden omat alasivut tiedotusta varten. TIEDOTUS: uutiskirje ja ajankohtaista tiedotettavaa, lehtijuttuja, artikkeleita jne. VANHEMMILLE: infoa vertaistukiryhmistä, palveluista ja tuesta vanhemmille sekä ilmoittautuminen alueellisiin vertaistukiryhmiin
VOIKUKKIA-foorumit WorkShop esittelyt, puheenvuorot ja alaseminaarit eri seminaareissa vuosina 2010-2012 Yhteistyössä loppuseminaari 04/2012 Voikukat kukkivat vanhempien kuntoutumisen tukeminen seminaari (työnimi) Inno-kylä yhteistyönäkyvyyden rakentaminen Alueverkostotyöskentely: tukee keskustelua siitä, miten mahdollistetaan ja turvataan VOIKUKKIAvertaistukiryhmät huostaanotettujen lasten vanhemmille eri puolilla Suomea, eri alueilla Vanhempien äänen kuuluville saattaminen ja tukitarpeiden esiin nostaminen Yhteistyön rakentaminen julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä
Viikonloppuleiri toimii ohjauksena isille vertaistukiryhmätoiminnan pariin ja kohti vanhemmuuden tukemista VOIKUKKIA isä-lapsiviikonloppu Yhteistyössä Helsingin NMKY:n kanssa Kohderyhmänä: Huostaanotettujen lasten isät ja lapset Kolme pilottiviikonloppua: 1. 19. 21.11.2010 Marttisissa (Virrat) > pääkaupunkiseudun isät ja lapset 2. 20.-22.5.2011 Marttisissa (Virrat) > Jyväskylän ja Keski-Suomen isät ja lapset 3. viikonloppuleiri tammi-helmikuussa 2012 > Pohjois-Savon isät ja lapset Tietoa siitä, millaisia vertaistukiryhmiä isät tarvitsevat tai haluavat sekä isien äänen esiin nostaminen
Kiinnostuitko oman alueesi vanhempien tuen kehittämisestä? Ota meihin yhteyttä! Yhteystiedot: Pia Peltoniemi projektikoordinaattori pia.peltoniemi@suomenkasper.fi Puh. 044 350 5179 Hanna Hägglund projektisuunnittelija Hanna.hagglund@suomenkasper.fi Puh. 044 345 0939