Päivämäärä 7.2.2019 HANKESUUNNITELMA SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY JOY05369 KONSERVATORIO KÄYTTÄJÄT Joensuun kaupunki Itä-Suomen Yliopisto
sivu 1 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ 3 2. YLEISTÄ HANKESUUNNITTELUSTA 3 2.1 Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot 3 2.2 Käytetyt pinta-alakäsitteet 3 3. HANKKEEN TARPEEN MÄÄRITTELY 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Käyttäjät 4 3.2.1 Konservatorio / Joensuun kaupunki 4 3.2.1.1 Taustatietoa 4 3.2.1.2 Nykytilan kuvaus 4 3.2.1.3 Tulevaisuuden näkymät 4 3.2.1.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot 4 3.2.1.5 Hankkeen aikaiset väistötilat 5 3.2.2 Carelia-sali / Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki 5 3.2.2.1 Taustatietoa 5 3.2.2.2 Nykytilan kuvaus 5 3.2.2.3 Tulevaisuuden näkymät 5 3.2.2.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot 5 3.2.2.5 Hankkeen aikaiset väistötilat 6 3.2.3 Ravintola, keittiö, pääaula ja yhteistilat / Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki 6 3.2.3.1 Taustatietoa 6 3.2.3.2 Nykytilan kuvaus 6 3.2.3.3 Tulevaisuuden näkymät 6 3.2.3.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot 7 3.2.3.5 Hankkeen aikaiset väistötilat 7 3.2.4 Yhdyskäytävä ja kirjaston asiakaspalvelutilojen muutokset 7 3.2.4.1 Taustatietoa 7 3.2.4.2 Nykytilan kuvaus 7 3.2.4.3 Tulevaisuuden näkymät 8 3.2.4.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot 8 4. HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 8 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 8 5.1 Perustiedot 8 5.2 Kaavatilanne 9 5.3 Pysäköinti, liikennealueet ja -yhteydet, saattoliikenne 10 5.4 Rasitteet 10 5.5 Maaperä ja perustamisolosuhteet 10 5.6 PIMA, mahdollisten pilaantuneiden maiden tiedot sekä rakenteiden asbesti- ja haitta-ainetiedot 10 5.7 Asbesti- muiden haitallisten aineiden tiedot 10 5.8 Johtotiedot 10 6. Nykyinen rakennus 11 6.1 Rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot, suojeluluokka, rakennushistoriaselvitys 11 6.2 Väestönsuojat 11 7. HANKKEEN SUUNNITTELUTAVOITTEET 11 7.1 Yleistä 11 7.2 Suojelulliset tavoitteet 12 7.3 Ympäristötavoitteet 12 7.4 Energiatavoitteet 12 7.5 Terve talo -tavoitteet 13 7.6 Turvallisuustavoitteet 13 7.7 Esteettömyys 13 7.8 Tietomallinnus 13 8. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA LAATUTASO 14 8.1 Yleistä 14
sivu 2 8.2 Piha, pysäköinti, saattoliikenne 14 8.3 Konservatorio 15 8.3.1 Sisäänkäynti, asiakaspalvelu ja muut yhteiskäyttöiset tilat 15 8.3.2 Konserttisali 15 8.3.3 Toimistotilat 16 8.3.4 Opetustilat 16 8.3.5 Kokoustilat 17 8.3.6 Sosiaalitilat 17 8.3.7 Varastot 17 8.3.8 Kirjasto 17 8.3.9 Ylläpidon tilat 17 8.3.9.1 Jätteenlajittelu 17 8.3.9.2 Siivous 17 8.3.9.3 Kiinteistönhoidon tilat 18 8.4 Carelia-sali 18 8.4.1 Taustatilat 18 8.4.2 Lavan laajennus 19 8.4.3 Salin yleisökapasiteetin nosto 19 8.4.4 Akustiset parannukset saliin 19 8.4.5 Ravintola, keittiö, pääaula ja yhteistilat 19 8.4.5.1 Ravintola 19 8.4.5.2 Valmistuskeittiö 20 8.4.5.3 Pääaula ja yhteistilat 20 8.5 Yhdyskäytävä ja kirjaston asiakaspalvelutilojen muutokset 21 8.5.1 Yhdyskäytävä 21 8.5.2 Kirjaston asiakaspalvelutilojen muutokset 21 8.5.3 Kirjaston työtilojen muutokset 22 8.5.4 Yleistä kirjaston tiloista 22 9. MUUT KÄYTETTÄVYYS- JA SYNERGIATAVOITTEET 23 10. HANKKEEN LAAJUUS JA TILATEHOKKUUS 23 11. TEKNISET TAVOITTEET 24 12. RAKENNUSLUPA JA VIRANOMAISASIAT 24 13. HANKKEEN RISKIT 24 13.1 Yleistä 24 13.2 Toiminnalliset riskit 24 13.3 Turvallisuusriskit 24 13.4 Muut hankeriskit 25 14. HANKKEEN AIKATAULU JA VAIHEISTUS 25 15. HANKKEEN TOTEUTUSTAPA JA URAKKAMUOTO 25
sivu 3 1. TIIVISTELMÄ Tämä hankesuunnitelma koskee Carelia-rakennukseen laajennuksena tehtäviä Joensuun kaupungin konservatorion uusia tiloja sekä kirjaston, ravintolan että Carelia-salin muutostöitä. Tiloihin sijoittuvat Joensuun kaupungin konservatorion sekä Joensuun yliopiston käyttäjät. Hankkeen suunnittelu ja rakentaminen kestää kaikkiaan noin kolme vuotta. Kokonaisuudessaan tavoitteellinen valmistumisajankohta on loppuvuodesta 2021. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Joensuun kaupunki ja Itä-Suomen Yliopisto ovat tehneet hanketta koskien aiesopimuksen. Hankesuunnittelu on käynnistetty tämän pohjalta elokuussa 2018. Lähtökohtana on ollut, että Joensuun kaupungin konservatoriolle suunnitellaan tilat Itä-Suomen yliopiston kampuksen Carelia-rakennuksen yhteyteen tehtävään laajennusosaan sekä suunnitellaan tarvittavat tilamuutokset olemassa olevaan Carelia-rakennukseen. Hankesuunnittelu suoritetaan toiminnalliselta ja käyttäjälähtöiseltä pohjalta hyödyntäen yhteiskehittämisen menetelmiä. Hankesuunnittelun yhteydessä tehdään yleissuunnittelua, jotta saadaan varmistettua hankkeen uudis- ja vanhanosan (Carelia-rakennus) toiminnallisuuden ja toteuttavuuden yhteensovitus. Samalla hanketta koskevat kustannukselliset ja toiminnalliset asiat tulee otettua tarkemmin huomioon. 2. YLEISTÄ HANKESUUNNITTELUSTA 2.1 Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot Hankesuunnitelman laatijat ja heidän yhteystiedot on kirjattu hankkeen yhteystietoluetteloon. 2.2 Käytetyt pinta-alakäsitteet Hankkeessa käytetään RT-ohjeen RT 12-11055 mukaisia pinta-alakäsitteitä sekä SYK Oy:n ohjeistusta pinta-alojen määrittelylle. 3. HANKKEEN TARPEEN MÄÄRITTELY 3.1 Yleistä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Joensuun kaupunki ja Itä-Suomen Yliopisto ovat tehneet hanketta koskien aiesopimuksen, jonka pohjalta hankesuunnittelu on käynnistetty.
sivu 4 3.2 Käyttäjät 3.2.1 Konservatorio / Joensuun kaupunki 3.2.1.1 Taustatietoa Joensuun konservatorio toimii Joensuun keskustassa 1913 ja 1957 valmistuneissa rakennuksissa. Aiemmin tiloja oli jakamassa ammattikorkeakoulun musiikkikoulutus, joka lakkautettiin joitakin vuosia aiemmin. Osin tästä syystä nykyiset tilat ovat tilatehokkuudeltaan heikot. Nykyinen kiinteistö on huonossa kunnossa ja vaatisi järeitä korjaustoimenpiteitä lähivuosina. 3.2.1.2 Nykytilan kuvaus Joensuun konservatorio tarjoaa musiikkikoulutusta musiikkileikkikoulusta aina ammattikoulutukseen saakka ja on alueensa suurin musiikkioppilaitos. Oppilaita on muskariosastolla n. 500, musiikkiopistossa 540 ja ammattiopiskelijoita 68, minkä lisäksi 42 päätoimista opettajaa ja 21 sivutoimista opettajaa. Konservatoriolla voi opiskella taide-, popjazz- ja kansanmusiikkia ja se tuottaa vuodessa noin 200 esitystä ja konserttia. 3.2.1.3 Tulevaisuuden näkymät Konservatorion toiminta ja laajuus tulevat pysymään kutakuinkin ennallaan. Opetustoiminnassa digitalisaatio tulee muuttamaan jatkossakin opetustekniikoita ja -metodeja. Kuitenkin taidemusiikin osalta siirtyminen esimerkiksi sähköisiin nuotteihin on hitaampaa kuin rytmimusiikin osalta. 3.2.1.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot Tarveselvitysvaiheessa kaupunki on toimittanut karkean tilaohjelman, jonka pohjalta arkkitehti laati kustannushaarukointia varten suunnitelmaluonnoksen. Näiden luonnosten pohjalta on laadittu myös toimijoiden välinen aiesopimus. Hankesuunnittelun alettua suunnitelmaa alettiin jalostaa konservatorion tilatyöryhmässä. Käyttäjä täydensi tilaohjelmaa tarveselvitysvaiheesta ja arkkitehdin laatimien tilasovitusten avulla suunnitelmaa tarkennettiin. Alkuperäisessä konseptissa huolta aiheutti suorien ulkonäkymien puute. Arkkitehti laati vaihtoehtoisen pohjakaavion, jossa käytäviä uudelleen järjestelemällä saatiin maksimimäärä luokkia ulkoseinälle. Lisäksi ratkaisussa tuotiin sisälle runkoon avatulle valopihalle epäsuoraa valoa kattolyhdyn kautta. Käyttäjät toivoivat suunnittelun jatkuvan jälkimmäisellä vaihtoehdolla. Suunniteltu kaksikerroksinen vaihtoehto perustui siihen, että rakennusmassa voi työntyä katualueelle rakennusalueen ylityksenä. Kuitenkin suunnittelun edetessä selvisi, että mikäli halutaan pysyä hankkeelle asetetussa tavoiteaikataulussa, täytyy hankkeen mahtua asemakaavan asettamalle alueelle. Jotta muodostunut tilaohjelma saatiin mahtumaan rakennusalueelle, oli tilat vietävä kolmeen kerrokseen.
sivu 5 3.2.1.5 Hankkeen aikaiset väistötilat Konservatorio pystyy toimimaan nykyisissä tiloissa hankkeen valmistumiseen saakka. 3.2.2 Carelia-sali / Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki 3.2.2.1 Taustatietoa Hankkeessa on ollut tehtävänä selvittää Carelia-salin laajennusmahdollisuuksia sekä esiintymislavan että yleisökapasiteetin osalta. 3.2.2.2 Nykytilan kuvaus Carelia-Sali on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen suurin luentosali 599:llä yleisöpaikallaan. Samalla se on myös Joensuun pääkonserttisali, jossa mm. kaupunginorkesteri konsertoi. Carelia-talon pääaula naulakkotiloineen toimii konserttitilanteissa yleisölämpiönä. Salin takaa löytyvät esiintyjälämpiöt ja orkesterin tilat kahdessa kerroksessa. Carelia-Sali on pohjamuodoltaan viuhkan mallinen, mistä johtuen sen akustiikka konserttitilanteissa on korkeintaan keskinkertainen. Yleisökapasiteetti on pääasiassa riittävä esimerkiksi kaupunginorkesterin viikkokonsertteihin ja yliopiston luennoille, mutta jotkut valtakunnalliset viihdemusiikkikiertueet jättävät Joensuun väliin koska kaupungista ei löydy riittävän suurta konserttisalia. Aulatilat ovat juhlavat, joskin vuodelta 1985 ja peruskorjaamattomat. Aulatilojen suurimmat puutteet liittyvät konserttitilaisuuksien tarjoilujen järjestämiseen ja esteettömyyteen. Cateringpalveluille ei ole omaa aputilaa, koska valmistuskeittiö on nykyisellä sopimuksella Fazer Foodsin käytössä. Esteettömät konserttipaikat ovat eturivissä ja kulkuyhteys niille on samasta ovesta, mistä orkesteri saapuu lavalle. Tämä koetaan kiusallisena. Orkesterin tukitilat ovat tiloiltaan riittämättömät. 35:lle soittajalle on vain yksi harjoitteluhuone ja esimerkiksi varastotilat on ripoteltu useaan paikkaan. Lisäksi esiintyjälämpiöitä ja pukutiloja käyttävät myös vierailevat esiintyjät, mikä aiheuttaa hetkittäin hankalia tilanteita. 3.2.2.3 Tulevaisuuden näkymät Carelia-salin käyttöaste on nykyisellään lähes maksimissaan. Tulevaisuudessa haluttaisiin järjestää monipuolisemmin kulttuuritapahtumia ja isompia yleisötapahtumia, mikäli tilojen puitteet paranevat. 3.2.2.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot Tarveselvitysvaiheessa on selvitetty lavan laajentamisen vaihtoehtoja sekä arvioitu mahdollisuutta parantaa orkesterin tukitiloja, mutta varsinaista tilaohjelmaa ei ole ollut. Suunnitelmia on tarkennettu Carelia-salin tilatyöryhmässä, jossa on ollut mukana myös orkesterin edustus. Tilatarpeen tarkentuessa tukitilojen laajennukset on sijoitettu kahteen kerrokseen.
sivu 6 Salin esiintymislavan laajentaminen tarkasteltiin yhdessä tukitilojen kanssa ja siihen sisällytettiin nostettavan lavamekaniikan uusiminen. Yleisökapasiteetin kasvatus ei tutkittu tilatyöryhmän päätöksestä. Orkesterimontun laajentamismahdollisuutta tutkittiin, mutta se jätettiin pois hankesuunnitelmasta liian kalliina. Lisäksi hankkeen ohjausryhmä linjasi, että yleisökapasiteetin kasvatus on kuitenkin tutkittava tavoitteena 200 lisäpaikkaa. 3.2.2.5 Hankkeen aikaiset väistötilat Hankkeen toteutuessa pyritään vaiheistamaan hankkeet siten, että kaupunginorkesteri pystyisi toimimaan rakentamisen aikana konservatorion uudessa salissa sekä kaupungin muissa keskikokoisissa saleissa. 3.2.3 Ravintola, keittiö, pääaula ja yhteistilat / Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki 3.2.3.1 Taustatietoa Tarveselvitysvaiheessa on esitetty ravintolan ja keittiön laajentaminen. Perusteena laajentamiselle on ollut salin kasvava yleisökapasiteetti sekä konservatorion tuomat asiakkaat. 3.2.3.2 Nykytilan kuvaus Carelian ravintola toimii nykyään opiskelijaravintolana ja sitä operoi Fazer Amica. Ravintola tarjoilee päivässä noin 1 600-2 000 ateriaa, minkä lisäksi keittiössä valmistetaan ruuat Futuran, Naturan ja Borealiksen jakelukeittiöihin (yhteensä noin 700-1 000 annosta). Ravintola on auki viikon jokaisena päivänä. Ruokalinjastojen lisäksi ravintolassa on itsepalvelukahvila. Ravintolassa on 140 asiakaspaikkaa, joiden käyttöaste on erittäin korkea. Tila on kalustettu hyvin tiiviisti. Ravintola on joskus käytössä myös konserttien väliaikatarjoilussa, mutta valaistuksen ja kalustuksen johdosta se on tunnelmaltaan lähempänä opiskelijaruokalaa kuin ravintolaa. Valmistuskeittiön käyttöaste on äärimmäisen korkea eikä kapasiteettia pystytä nykyisestä enää kasvattamaan ilman laajennuksia. Keittiön laitteistoa on uusittu tasaisesti sitä mukaa, kun laitteet ovat kuluneet, eikä suurta uudistustarvetta niiltä osin ole. Keittiön tilajärjestely ei ole optimi, koska kylmälaitteet ja varastot ovat liian kaukana tavaran vastaanotosta, minkä takia keittiön sisäiset logistiikkaketjut ovat pitkiä. 3.2.3.3 Tulevaisuuden näkymät Joensuun kampukselle on muuttanut noin 800 opiskelijaa Savonlinnan kampukselta. Samaan aikaan Tulliportinkadulle opiskelija-asuntosäätiö Ellin uuteen kohteeseen toteutetaan uutta opiskelijaravintolaa. Lopputulemaa ei vielä tiedetä, mutta todennäköisesti uusi opiskelijaravintola ei tule merkittävästi vähentämään Carelian asiakasmäärää. Konservatorio-hankkeen myötä lounastajamäärä kasvaa noin 70 henkilöllä.
sivu 7 3.2.3.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot Carelia-tilatyöryhmän työpajoissa ravintolaa ja kahvilaa haluttiin kehittää monipuolisemmaksi ja joustavammin käytettäväksi tilaksi. Lisäksi sen näkyvyyttä Carelian aulaan haluttiin parantaa. Tähän liittyen tunnistettiin, että mikäli ravintolasalia halutaan käyttää ravintolan aukioloaikojen ulkopuolella, tulee linjastojen ja kahvipisteen olla erikseen suljettavissa. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin asiakaspaikkojen määrän nosto ja kalustuksen monipuolisuus, jotta ravintola voisi olla ns. kampuksen olohuone. 3.2.3.5 Hankkeen aikaiset väistötilat Valmistuskeittiön muutokset on toteutettava nopeasti, sillä se toimittaa ruuat myös useaan muuhun ravintolaan. Yliopiston muut ravintolat palvelevat ravintolan remontin ajan, mutta niiden kapasiteetti ei riitä pitkäaikaiseen poikkeustilaan. 3.2.4 Yhdyskäytävä ja kirjaston asiakaspalvelutilojen muutokset 3.2.4.1 Taustatietoa Yhtenä perusteena konservatorion sijoittamiselle Careliaan on Joensuun musiikkitoimintojen keskittäminen ja synergia. Jotta tämä voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla, on tarveselvitysvaiheen suunnitelmiin esitetty sisäinen käytävä Carelia-talon aulasta konservatorion aulaan. 3.2.4.2 Nykytilan kuvaus Carelia-rakennuksessa toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kirjasto. Kirjasto on osa Itä-Suomen yliopiston kirjastoa, joka toimii osaksi Kuopiossa. Kirjaston lukusali ja ryhmätilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Kirjaston henkilökunnan työtilat on sijoitettu päällekkäin kahteen kerrokseen. Kirjaston pääsisäänkäynti on Carelian aulan kautta. Kirjaston asiakaspalvelu toimii lähellä pääsisäänkäyntiä. Asiakaspalvelun välittömään läheisyyteen on sijoitettu kirjojen palautusautomaatti, lainausautomaatti, varatun aineiston noutohyllyt sekä opinto- ja tietopalveluiden yhteinen asiakaspalvelupiste. Asiakaspalvelupisteet on sijoitettu siirtolasiseinän taakse ja ne avataan kirjaston aukioloajaksi eli arkisin klo 8-18 ja lauantaisin klo 10-14. Kirjaston asiakkaat voivat hankkia itselleen 24/7 -kulkuoikeuden, mikä tarkoittaa, että he voivat halutessaan oleskella kirjastossa kellon ympäri. Asiakkaat pääsevät erillisestä sisäänkäynnistä sisään kirjastoon klo 22:een saakka. Ensimmäisen kerroksen aulassa sijaitsevat asiakaswc:t (2 kpl), mutta inva-wc:tä ei ole. Kirjaston asiakaspalvelutilojen takana on vakio-olosuhdevarasto, toimistotarvike- ja atk-varastot ja siivouskeskus. Asiakaspalvelutilojen remontti valmistui vuonna 2017. Suunnittelussa otettiin mukaan henkilökunta ja asiakkaat ja tiloja kehitettiin osallistavan suunnittelun keinoin. Remontti toteutettiin mahdollisimman kevyin toimenpitein. Länsijulkisivulla sijaitsevat kirjaston henkilökunnan työtilat, jotka koostuvat yhden, kahden ja kolmen hengen erillistyöhuoneista. Työhuoneiden mitoitus on nykynäkemyksellä väljä.
sivu 8 3.2.4.3 Tulevaisuuden näkymät Kirjaston toiminnassa ei ole lähivuosina näkyvissä merkittävää muutosta. Digitalisaatio vaikuttaa kirjastojen aineistoon ja sitä kautta toimintaan, mutta Joensuun kampuksen pääainevalikoimasta johtuen esimerkiksi tentti- ja tutkimusaineiston siirtyminen sähköiseen muotoon on hitaampaa kuin Kuopion kampuksella. Suurimmat epävarmuudet liittyvät Carelia-rakennuksen ikään ja peruskorjaukseen, joka on odotettavissa noin kymmenen vuoden aikajänteellä. 3.2.4.4 Tilanhankinnan vaihtoehdot Tarveselvitysvaiheessa yhdyskäytävän vaikutusta kirjaston asiakaspalvelutiloihin ei tutkittu yhdessä käyttäjän kanssa. Hankesuunnitteluvaiheessa asiakaspalvelutilojen muutoksia tarkennettiin Kirjasto-tilatyöryhmässä. Yhdyskäytävän vaihtoehtoisia sijoituksia tutkittiin toiseen kerrokseen ja vanhan ulkoseinälinjan ulkopuolelle mutta todettiin, ettei tarveselvitysvaiheen ehdotukselle ole parempaa vaihtoehtoa. Koska kaikkia asiakaspalvelun tukitiloja ja kirjaston työpisteitä ei saatu enää yhdyskäytävän sijoituksen jälkeen mahtumaan nykyiselle paikalleen, otettiin osa kirjaston toimistovyöhykkeestä mukaan hankealueeseen. 4. HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Hankesuunnittelun lähtötietona on ollut mm. seuraavia aineistoja: - SYK Oy:n suunnitteluohjeet - Carelia-rakennuksen aiemmat arkkitehti-, rakenne- ja geosuunnitelmat - Carelia-rakennukseen aiemmin laaditut kuntotutkimukset ja selvitykset - Terve talo -asiantuntijan laatima tutkimussuunnitelma: UEF Joensuu, Carelia-rakennus, Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimussuunnitelma, 28.10.2018 Hankesuunnittelua on tehty ns. yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Osallistavan suunnittelun työkaluina on hyödynnetty mm. työryhmätyöskentelyä, workshoptilaisuuksia sekä kyselyitä. Näistä koostetut tiedot ovat olleet hankesuunnitteluryhmän lähtötietoina. 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Perustiedot Kunta: Joensuu (167) Kaupunginosa: 17 Kortteli: 1725 Tontti: 13 Tontin pinta-ala 25 861 m2 Rakennusoikeus: e=1, 25 861 kem2 Käytetty kerrosala: 15 098 kem2 Rakennusoik. jäljellä 10 763 kem2 Laajennus 4 298 kem2 (laskettu 250 mm ulkoseinävahvuudella)
sivu 9 Uusi kerrosala: Uudishankkeen bruttoala Käyttötarkoitus: 19 396 kem2 4 656 brm2 YO-1 5.2 Kaavatilanne Maakuntakaava Rakennuspaikka on 20.12.2007 vahvistetussa maakuntakaavassa varattu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeksi (kk. 1). Maakuntakaavaan on otettu suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti turvata keskusta-alueen kehittäminen vetovoimaisena ja korkeatasoisena erikoiskaupan palvelukeskuksena sekä luoda edellytykset valtion hallinnon toimintojen alueellistamiselle, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, erikoissairaanhoidon, tiedepuiston, vapaa-ajan ja virkistyskeskuksen, sataman sekä matkakeskuksen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yleiskaava 14.1.2010 vahvistettu Joensuun seudun yleiskaava määrittelee rakennuspaikan palvelujen ja hallinnon alueeksi. Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. MRL 114 :n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikön voi sijoittaa P - alueelle. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (lainvoimainen 9.7.2009) merkintä on YO-1, sallittu kerrosluku III, tonttitehokkuus e=1 ja kaavatunnus 167 1512. Nykyisissä kaavoissa ei ole esitetty rakennussuojeluvaatimuksia hankkeen piirissä oleville rakennuksille tai ympäristölle. Alueella on käynnissä Yliopistokadun kampuksen asemakaavan päivitys. Kyseessä on kuitenkin alueellisesti merkittävä rakennus, jonka suojelutarve nousee esille meneillään olevassa asemakaavoituksessa. Asia on syytä tarkastella perusteellisesti viimeistään suunnitteluvaiheen käynnistyessä. Hankkeen tavoitteena on toimia voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, jolloin hankesuunnitelman mukaiselle rakentamiselle ei ole kaavoituksellista estettä.
sivu 10 5.3 Pysäköinti, liikennealueet ja -yhteydet, saattoliikenne Rakennushankkeen paikalla sijaitsee nykyään pysäköintialue. Nämä ja uuden kerrosalan vaatimat autopaikat toteutetaan pintapysäköintinä Yliopistokadun toisella puolella sijaitsevalle SYK Oy:n omistamalle tontille 17-1729-8. Erillisen suunnitelman mukaan alueelle sijoitetaan polkupyöräpysäköintejä Konservatorion sisäänkäyntien yhteyteen. Keittiön ja kirjaston huoltoyhteys ja lastausalue uusitaan. Laajennuksen länsipuolelle Yliopistokadun varteen toteutetaan paikat konservatorion saattoliikenteelle. Katuliittymiin tehdään näiltä osin muutoksia ja niissä huomioidaan kevyen liikenteen väylien risteämiset toimivalla ja turvallisella tavalla. 5.4 Rasitteet Kiinteistölle on osoitettu johtorasite 167-1981-K5. Lisäksi rakennukseen on osoitettu väestönsuojan käyttörasite 30 m2 (rasite 167-1988-K18). 5.5 Maaperä ja perustamisolosuhteet Alkuperäisestä pohjatutkimusaineistosta löytyvät hankesuunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella olevat tiedot muun muassa pohjaveden sijainnista sekä paalupituudet. Laajennusosan pohjatutkimus laaditaan jatkosuunnittelussa rakennuslupavaihetta varten. 5.6 PIMA, mahdollisten pilaantuneiden maiden tiedot sekä rakenteiden asbesti- ja haittaainetiedot Jatkosuunnitteluvaiheissa tehtävän pohjatutkimuksen yhteydessä suoritetaan maaperän mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien selvitys. Työhön sisältyy näytteenotto, näytteiden kenttämittaukset, laboratorioanalytiikka sekä tulosten perusteella laadittava lyhyt tutkimus / toimenpideraportti. 5.7 Asbesti- muiden haitallisten aineiden tiedot Jatkosuunnitteluvaiheissa tehtävän rakenneavausten yhteydessä suoritetaan rakenteiden mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien selvitys. Työhön sisältyy näytteenotto, laboratorioanalytiikka sekä tulosten perusteella laadittava lyhyt tutkimus / toimenpideraportti. 5.8 Johtotiedot Kiinteistön alueella kulkee vesijohtoja, jätevesiviemäreitä, kaukolämpölinjoja sekä sähkö- ja puhelin kaapeleita.
sivu 11 6. NYKYINEN RAKENNUS 6.1 Rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot, suojeluluokka, rakennushistoriaselvitys Yliopiston päärakennus Carelia valmistui kolmannessa rakennusvaiheessa v. 1985. Sen suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Jan Söderlund, Erkki Valovirta ja Risto Marila. Careliassa on portaittain nousevat kolme kerrosta ja sen julkisivut ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä ja kuparia. Yliopistokadun puoleisella julkisivulla on nauhamainen ikkunarivistö. Rakennuksen pääjulkisivu suuntautuu sisäpihalle keskusaukion suuntaan, jonne avautuvat suuret, kerroksen korkuiset ja pystysäleillä rytmitetyt ikkunat. Rakennus on tasakattoinen lukuun ottamatta konserttisalia, jossa on kadun suuntaan laskeva vino kuparikatto. Rakennuksessa on korkea saliosa ja rakennuksen arkkitehtoninen muotokieli ja massoittelu poikkeavat yliopiston muista rakennuksista, millä haluttiin korostaa rakennuksen keskeistä asemaa kampusalueella. Rakennus edustaa korkeatasoista 1980-luvun arkkitehtuuria. Rakennusta ei ole suojeltu, mutta se on paikallisesti merkittävä ja museovirasto on ilmaissut mielenkiintonsa hanketta kohtaan. 6.2 Väestönsuojat Hankkeen väestönsuojavelvoite on mitoitettu prosenttiperusteisesti. Konservatorion rehtorilta saatu arvio korkeimmasta yhtäaikaisesta käyttäjämäärästä on 204 henkilöä ja yliopistorakennuksessa voidaan keskiarvona käyttää 50 % maksimista. Tällöin suojapaikkamääräksi tulee 102. Prosenttien 2% perusteella suojan kooksi tulee 123 hlö (92 m2). Tällöin käytetään prosenttimitoitusta, minkä sallii myös valtioneuvoston asetus 408/2011 ja sen 2. Yliopiston Haltia-rakennuksessa on vapaata väestönsuojakapasiteettia 45 m2. Tämä väestönsuoja osoitetaan hankkeen käyttöön. Tämän lisäksi tulee rakentaa uutta väestönsuojaa 92 m2 45 m2 = 47,5 m2. Väestönsuoja toteutetaan suunnitelmien mukaisesti konservatorion ensimmäiseen kerrokseen. Se osoitetaan rauhan ajan käytöltään henkilökunnan puku- ja pesutiloiksi. Koska väestönsuoja sijaitsee rungon keskellä ja pohjavedenkorkeus estää maanalaisen hätäpoistumisreitin rakentamisen, tulee hätäpoistumisreitti ulko-ovelle varmistaa vahvistetulla kulkureitillä ja suunnitteluvaiheessa käydä tarvittavat neuvottelut viranomaisten kanssa. 7. HANKKEEN SUUNNITTELUTAVOITTEET 7.1 Yleistä Hankkeessa noudatetaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n yleisiä hanketavoitteita sekä suunnitteluohjeita (www.sykoy.fi). Teknisinä tavoitteina ovat esimerkiksi: - rakentamisen Terve Talo periaatteet - puhtausluokka P1
sivu 12 - M1 materiaalit ja tuotteiden yhteensopivuus - hankkeessa noudatetaan ääniympäristöasetusta 796/2017 ja ääniympäristöohjetta (2018) pois lukien tilat, joita koskee erillinen akustiikkaselostus - energialuokka vaatimukset SYK Oy:n ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristö- ja energiatavoitteet rakentamisessa 4.9.2018) - järjestelmäkohtaiset tavoitteet suunnitteluryhmän ja SYK sekä käyttäjien yhteistyönä - käyttöikätavoitteet määritellään RT-kortin ohjeiden mukaisesti (RT 18-10922) hankesuunnittelussa osana suunnittelutavoitteita - teknisesti korkeatasoinen rakennus 7.2 Suojelulliset tavoitteet Hankkeen tavoitteena on laajentaa Carelia-rakennusta siten, että rakennukselle ominainen massoittelu ja rooli kampusalueen maamerkkinä eivät vaarannu. Laajennusten materiaali- ja massoitteluratkaisut sovitetaan kaupunkikuvaltaan eheäksi osaksi Joensuun kampusta ja Carelia-rakennusta. 7.3 Ympäristötavoitteet Hankesuunnittelun aikana on tehty kohteesta BREEAM-esiselvitys perustuen BREEAM New Construction 2016 -luokitusjärjestelmään. BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmä auttaa Konservatorio-hanketta kiinnittämään erityistä huomiota niin rakentamisen kuin valmiin rakennuksen ympäristöystävällisyyteen. Ympäristöluokitusten merkityksen nähdään kiinteistöalalla lisääntyvän ja myös vuokralaiset ovat yhä kiinnostuneempia rakennusten ja niihin liittyvän toiminnan ekologisuuteen. BREEAM-esiselvityksen tulos on, että projektissa olisi mahdollista saavuttaa jopa Excellent -taso. SYK Oy on jo pitkään tehnyt rakennuksia arvosanalla Very Good, ja nyt tilaaja on päättänyt, että Konservatoriolla on kunnia olla ensimmäisten joukossa tavoittelemassa entistä parempaa arvosanaa Excellent. Käytännössä Excellent-arvosanan tavoittelun myötä Konservatorion yhteydessä tarkastellaan mm. matalan ja nollatason hiilitaseen teknologioiden käyttö, passiiviset energiansäästöratkaisut, sähköautojen latauspisteet, ilmastonmuutokseen varautuminen, materiaalien elinkaarivaikutukset sekä materiaalitehokkuus. BREEAM-projektialueeseen on oletettu sisältyvän ainoastaan laajennus / uudisosa (konservatorio). Lisäksi konservatoriolle kuuluva piha-alue ja työmaatoimintojen alue kuuluvat BREEAM-projektialueeseen. Olemassa olevan Carelia-rakennuksen laajennus- ja muutostöiden ei oleteta sisältyvän BREEAM-alueeseen. 7.4 Energiatavoitteet Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on liittynyt toimitilojen energiatehokkuussopimukseen nykyiselle kaudelle 2017-2025. SYK Oy:ssä energia- ja ympäristötehokkuus otetaan vakavasti huomioon
sivu 13 suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon aikana. Hankesuunnittelun aikana tilaajan energiajohtamisen konsulttina toimiva Granlund Oy on tehnyt esiselvityksen hankkeen tavoitteista sekä mm. kohteeseen soveltuvista energiantuotantomuodoista. 7.5 Terve talo -tavoitteet Kosteudenhallinnan osalta huolehditaan seuraavista asioista: - estetään rakennustarvikkeiden ja -materiaalien ja valmiiden rakennusosien kastuminen asianmukaisen varastoinnin sekä sääsuojan rakentamisella vesikattotöiden ajaksi - varmistetaan betonirakenteiden päällystettävyyskelpoisuus kattavien kosteudenmittausten sekä työmaa-aikaisen kuivumisolosuhteiden seurannan perusteella - laaditaan YM asetuksen mukainen rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitys ja työmaan kosteudenhallintasuunnitelma tai vaihtoehtoisesti noudatetaan Kuivaketju10-toimintamallia. Pölyn- ja puhtaudenhallinnassa keskeisiä asioita ovat: - pölyn leviämisen estäminen käytössä oleviin tiloihin huolehtimalla työmaa-alueen osastoinnista ja alipaineistuksesta - puhtausluokan P1 mukainen työmaatoteutus (säännöllinen työmaasiivous, huolellinen jätteiden käsittely ja mahdollisimman vähän pölyä tuottavien työmenetelmien käyttö; Sisäilmastoluokitus 2018 -ohje) - Sisäilmastoluokitus 2018 -ohjeessa määritellyn puhtaustason saavuttaminen huolellisen loppusiivouksen avulla toimintakoe- ja vastaanottovaiheissa. Pintamateriaaleina käytetään M1-luokiteltuja tuotteita, mutta myös EC1plus-luokiteltuja tuotteita voidaan erityistapauksissa käyttää, mutta ne on hyväksytettävä erikseen. 7.6 Turvallisuustavoitteet Hankkeen jatkosuunnittelussa huomioidaan Opetus- ja kulttuuriministeriön Oppilaitosten turvallisuus -ohjeita (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:2). 7.7 Esteettömyys Esteettömyyden suhteen noudatetaan myös yleisiä rakentamismääräyksiä sekä ohjeita. Lisäksi aihetta koskien pyydetään tarvittavat lausunnot rakennuslupavaiheessa. Esteettömyyden täyttyminen on huomioitu suunnittelussa esimerkiksi kerrosten välille sijoitetulla hissillä. 7.8 Tietomallinnus Hankkeen arkkitehti-, rakenne-, sähkö- ja LVIA-suunnittelu tehdään tietomallintamalla (BIM) erikseen sovittavan ohjeistuksen mukaan IFC-muodossa. Yleisohjeena käytetään Yleiset tietomallivaatimukset 2012 -ohjeistusta.
sivu 14 8. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA LAATUTASO 8.1 Yleistä Hankkeen yhtenä lähtökohtana on ollut huomioida pääkäyttäjien tarpeet mahdollisimman hyvin ja edistää suunnittelua käyttäjälähtöisesti. Tätä varten nimettiin hankkeen alussa kolme tilatyöryhmää, joiden teemat olivat konservatorio, Carelia-Sali ja kirjasto. Tilatyöryhmiin nimettiin edustajat loppukäyttäjien joukosta, minkä lisäksi mukana oli arkkitehti, erityissuunnittelijoita tarpeen mukaan, rakennuttajakonsultti ja urakoitsijan edustaja. Tilatyöryhmien työpajoissa tarkennettiin hankkeen lähtötietoja ja kehitettiin suunnitelmaa arkkitehdin laatimien ehdotusten pohjalta. Lisäksi tilatyöryhmille annettiin täytettäväksi käyttäjätarkennuksia ja tilatyyppikortteja, joiden kautta saatiin lisätietoja suunnitteluryhmälle ja tarkennettiin suunnitelmia jälleen seuraavaan työpajaan. Tilatyöryhmät pyrkivät linjaamaan toiminnan ja strategian kannalta tärkeimmät ominaisuudet, toiminnot, synergiatarpeet ja tilalliset tarpeet. Käyttäjät kirjasivat tilojen vaatimuksia Modelspace-järjestelmään. 8.2 Piha, pysäköinti, saattoliikenne Ulkoalueille ei ollut erillistä tilatyöryhmää vaan niiden suunnittelutavoitteet on kerätty osana muita tilatyöryhmiä. Ulkoalueiden tavoitteet muodostuvat suurimmalta osin käyttäjien toiminnallisista tarpeista. Konservatorion osalta tärkeimmät tarpeet ulkoalueilla ovat saattoliikenteen ratkaisut, henkilökunnan ja vanhempien pysäköintipaikat sekä pyöräpysäköinti. Läpiajettava saattoliikenne lyhytaikaisine pysäköintipaikkoineen sekä kaksi inva-paikkaa sijoitetaan laajennuksen länsipuolelle Yliopistokadun varteen. Samalla ajoyhteydellä hoidetaan myös konservatorion huolto ja lastaus läntisen sisäänkäynnin kautta. Rakennuksen alta poistuu 28 autopaikkaa, minkä lisäksi laajennus vaatii asemakaavan mukaiset uudet pysäköintipaikat. Nämä paikat toteutetaan asemapiirroksen mukaisesti SYK Oy:n tontille 17-1729-9 Yliopistokadun toiselle puolelle. Uusien paikkojen toteutuksen yhteydessä ajotien linjausta muutetaan, pysäköintialueen pintavesien pois johtamista varten toteutetaan uudet sadevesikaivot, vanhat ulkovalopylväät siirretään pysäköintialueen laitaan ja toteutetaan tarvittavat uudet valaisimet sekä varustetaan kaksi pysäköintipaikkaa sähköauton latauspisteellä. Yliopiston kirjaston nykyinen huoltoyhteys jää konservatoriolaajennuksen alle. Tavoitteena on toteuttaa uusi huoltoreitti ja lastauspiha kirjastolle sekä uusi sisäänkäynti kirjaston henkilökunnalle. Kirjaston lastauspiha ja huoltosisäänkäynti yhdistetään samaan katuliittymään Carelian valmistuskeittiön lastauksen kanssa. Huoltoyhteydet pyritään ratkaisemaan toimivasti, turvallisesti ja siten, että rakennuksen julkisen luonteen mukaiselle käytölle ei aiheudu huoltoliikenteestä haittaa. Huoltoliikenteen ja pääsisäänkäyntipihan väliin toteutetaan muurattu istutusallas ja pensasistutukset näköesteeksi.
sivu 15 Ravintolan ja valmistuskeittiön lastauspiha ja jätehuolto uusitaan. Lastauspihan ajoyhteyksiä parannetaan nykyisestä, minkä lisäksi jätehuolto pyritään modernisoimaan ja keskittämään nykyistä paremmin. Jäteastiat pyritään sijoittamaan uuteen lukittavaan katokseen ja poltettavan jätteen sekä metallin keräys toteutetaan jätepuristimella. 8.3 Konservatorio 8.3.1 Sisäänkäynti, asiakaspalvelu ja muut yhteiskäyttöiset tilat Konservatorion pääsisäänkäynti on rakennuksen eteläpäässä Yliopistokadulta käsin. Pääsisäänkäynti toimii opiskelijoiden pääasiallisena sisäänkäyntinä, minkä lisäksi se on konservatorion seremoniallinen sisäänkäynti esimerkiksi konsertti- ja juhlatilaisuuksissa. Pääaulaa käytetään yleisölämpiönä konserteissa, opiskelijoiden oleskelutilana ja konservatorion sisäisten open stage - esitysten paikkana. Pääaulassa sijaitsevat yleisön wc-tilat ja vaatesäilytys. Vaatesäilytys toteutetaan siten, että se toimii arkikäytössä itsepalvelunaulakkona mutta tarvittaessa se voidaan irtokalustein muuttaa miehitetyksi narikaksi. Pääaulan yhteydessä sijaitsee virastomestarin tila sekä yleisön käyttöön tarkoitetut lukittavat lokerikot. Virastomestarin tilan osalta selvitetään mahdollinen yhteiskäyttö yliopiston kanssa. Pääaulasta on sisäänkäynti konserttisaliin sekä pääporras ylempiin kerroksiin. Pääaulasta alkaa myös sisäinen yhdyskäytävä Carelian aulaan. Sekundäärisiä sisäänkäyntejä on kaksi kappaletta ja ne sijaitsevat länsi- ja pohjoisjulkisivuilla. Läntinen sisäänkäynti yhdistyy konserttisalin ja salivaraston korkoon ja toimii konservatorion tavaralogistiikan pääasiallisena sisäänkäyntinä. Pohjoinen sisäänkäynti toimii henkilökunnan, oppilaiden ja erityisesti muskarilaisten sisäänkäyntinä. Sisäänkäynnin ulkopuolella on pitkä sisäänkäyntikatos, joka toimii samalla lastenvaunujen pysäköintipaikkana muskarin asiakkaille. Konservatorion ja yliopistonkirjaston rajapinnassa sijaitsee konservatorion pääkäytävä, jonka yhteydessä on opiskelijoiden hengailutiloiksi kalustettavia aulalaajennuksia. Toiseen kerrokseen sijoittuu opiskelijoiden taukokeittiö. Opettajien ja ammattiopiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja lukittuja kaappeja ja lokerikkoja sijoitetaan käytävien levennyksiin ja auloihin. Tavoitteena on taata oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus tulla odottamaan oman soittotunnin alkua esimerkiksi läksyjen teon merkeissä. Käytävän ja sen välipohjan aukotuksen avulla turvataan myös epäsuoran luonnonvalon saanti konservatorion ja kirjaston tiloihin. Kolmanteen kerrokseen avataan mahdollisimman paljon ikkunoita ja tarvittaessa kattolyhtyjä, jotta alimpaankin kerrokseen saadaan johdettua luonnonvaloa. Tavoitteena on, että konservatorio pystyy toimimaan itsenäisesti omilla aukioloajoillaan, mutta synergia Carelian toimintoihin on olemassa niiden aukioloaikoina. 8.3.2 Konserttisali Konservatorion uusi konserttisali on tasalattiainen akustisen musiikin sali kiinteällä korotetulla lavalla. Salin pääasiallinen käyttö on puhallin- ja sinfoniaorkestereiden harjoitus- ja konserttisalina, minkä lisäksi salissa voidaan järjestää myös esimerkiksi rytmi- ja kamarimusiikin konsertteja.
sivu 16 Sali kalustetaan irtotuolein ja sen yleisökapasiteetti on 250 henkilöä. Lavalle tulee mahtua 50-60 -henkinen sinfoniaorkesteri. Salin monikäyttöisyyden vuoksi saliin toteutetaan muunneltava akustiikka esimerkiksi sähköisesti toimivin teatterirullaverhoin. Samoin salin lavasta noin 2/3 toteutetaan kiinteänä korotettuna lavana, loput siirrettävänä lavakorokkeena. Salin suunnittelussa otetaan huomioon akustiset vaimennus- ja heijastusvaatimukset sekä kuulonsuojelun näkökulmat (riittävä tilavuus). Salin lattia toteutetaan puulattiana ja seinän akustiset rakenteet verhotaan ääntä läpäisevin rakentein. Salin tulee sekä akustisesti, toiminnallisesti että visuaalisesti olla laatutasoltaan riittävä ammattimaiseen konserttitoimintaan. 8.3.3 Toimistotilat Konservatorion toimistotilat sijoittuvat ensimmäisen kerroksen pohjoispäätyyn. Toimistovyöhyke sisältää hallinnon tilojen lisäksi opinto-ohjaajan työhuoneen, neuvottelu- ja kopiotilat, henkilökunnan taukotilan ja opettajien yhteiskäyttöiset työpisteet. Työhuoneet toteutetaan yhden, kahden ja neljän hengen huoneina. Lisäksi tiloissa huomioidaan arkistoitavan aineiston säilytys erillisillä arkistokaapeilla. Toimistotiloista on pääsy yhteiseen taukotilaan, joka on varustettu keittiökalusteella. Kopiotilan on oltava siten suljettavissa, että siitä ei aiheudu työskentelylle melu- eikä pienhiukkashaittaa. Toimistotilat toteutetaan muuntojoustavina ja läpinäkyvinä monitilatoimistoina. Huoneiden akustiikka, ääneneristys ja valaistus täyttävät nykyaikaiset standardit. Sähkö- ja atk-liitännät tuodaan työpisteille alakatosta. Seinät toteutetaan järjestelmäväliseininä, mikä mahdollistaa myöhemmän muuntelun. 8.3.4 Opetustilat Konservatorion suurin tilaryhmä ovat opetustilat. Opetustilat on jaettu teorialuokkiin (monikäyttöluokkiin) ja soitonopetusluokkiin, minkä lisäksi on bänditiloja, harjoitussali, muskari, flyygeliluokkia ja lyömäsoitinluokka. Tilojen päätavoitteena on olla akustisesti ja tilallisesti monikäyttöisiä musiikin opetukseen. Jotta tiloja voidaan käyttää oikein ja turvallisesti, on riittävästä ääneneristyksestä, huoneakustiikasta ja tilavuudesta huolehdittava. Lisäksi tilat varustellaan muunneltavalla akustiikalla. Kaikissa luokissa huolehditaan luonnonvalon saannista joko ulko- tai sisäikkunoin. Ikkunoiden tulee täyttää ääneneristysvaatimukset. Kaikkiin luokkiin varataan liitännät sähköistä näyttöä varten ja niissä tulee olla runsaasti sähköliitäntöjä sähkökoskettimien ynnä muiden sähköisten instrumenttien ja opetusvälineiden käyttöä varten. Seinärakenteet vahvistetaan tarvittavilta osin näyttöjen/ valkokankaiden kiinnittämistä varten. Luokkiin sijoitetaan riittävästi säilytyskalusteita ja joko luokkiin tai käytävälle välittömään läheisyyteen vesipiste. Kaikki opetus- ja harjoittelutilat varustetaan sähköisellä varausjärjestelmällä.
sivu 17 8.3.5 Kokoustilat Toimistotilojen yhteyteen sijoitetaan yksi 12 hengen neuvottelu- / teoriaopetustila sekä vähintään yksi neljän hengen lähineuvottelutila. Tiloihin toteutetaan nykyaikainen esitystekniikka joko näytöllä tai projektorilla. Tilojen on täytettävä niille asetetut ääneneristysvaatimukset ja ne varustetaan sähköisellä varausjärjestelmällä. 8.3.6 Sosiaalitilat Konservatorion henkilökunnan puku- ja pesutilat sijoitetaan ensimmäisen kerroksen väestönsuojaan. Työ ei ole likaavaa eikä vaadi vaatteenvaihtoa, mutta esimerkiksi työmatkapyöräilijöille halutaan tarjota mahdollisuus peseytyä ja säilyttää urheiluvaatteensa. Pukutiloihin varataan 5-10 koodilukollista vaatekaappia sukupuolta kohden. Henkilökunnan taukotila sijoittuu toimistokokonaisuuden yhteyteen. Taukotilassa henkilökunta voi keskustella, levätä, ruokailla ja tehdä omia töitään. Taukotila kalustetaan viihtyisäksi ja se varustetaan keittiökalusteella. Taukotilaan varataan liitännät näyttöä varten ja tilan yhteyteen sijoitetaan 4 työpistettä. 8.3.7 Varastot Konservatorion varastotiloja on sijoitettu kaikkiin kerroksiin. Varastoja käytetään pääasiassa soitinten ja soittovarusteiden, esim. nuottitelineiden säilyttämiseen. Konserttisalin yhteydessä olevat varastot toimivat säilytyspaikkana yleisön ja orkesterin tuoleille, orkesterin nuottitelineille ja myös konserttiflyygelille. Varastot varustetaan tarvittavin osin ilmanvaihdon vakiokosteudella. Soitinvarastoihin sijoitetaan kiinteät soitinhyllyt sekä esimerkiksi seinäkiinnitteisiä viulutelineitä. 8.3.8 Kirjasto Konservatorion kirjasto toimii nuottien ja soitinten lainaamona, musiikin kuuntelupisteenä ja esimerkiksi konserttijulisteiden taitto- ja tulostuspisteenä. Kirjasto avautuu pääkäytävään lasiseinillä ja se palvelupiste on helposti tavoitettavissa. Kirjaston kalustukseen kuuluvat nuottihyllyt, palvelupisteen pöydät ja tulostin sekä musiikinkuuntelupisteen kalusteet. Kirjaston teknisissä ratkaisuissa varaudutaan digitaaliseen itsepalvelulainaamiseen. 8.3.9 Ylläpidon tilat 8.3.9.1 Jätteenlajittelu Konservatorion jätteet lajitellaan Carelian yhteiseen jätepisteeseen, joka uusitaan hankkeen yhteydessä. 8.3.9.2 Siivous Konservatorioon ei toteuteta erillisiä siivouskomeroita, vaan uuden sisäisen Carelian yhdyskäytävän varteen toteutetaan uusi siivouskeskus, joka palvelee myös konservatoriota.
sivu 18 8.3.9.3 Kiinteistönhoidon tilat Konservatorion yhteyteen Carelian vanhan rungon puolelle tehdään uusi virastomestarin huone, johon sijoitetaan tarvittavat ohjauskeskukset sekä sähkö- ja atk-liitännät. 8.4 Carelia-sali 8.4.1 Taustatilat Carelia-salin taustatilojen osalta tavoitteena on toteuttaa sekä kaupunginorkesterille että vieraileville esiintyjille toimivat ja tiloiltaan riittävät tilat. Hankkeen tavoitteina on parantaa orkesterin harjoitteluolosuhteita, Carelia-salin varastoja ja logistiikkaa sekä selkeyttää lämpiötilojen käyttöä salin eri käyttäjien välillä. Carelian ensimmäisen kerroksen alalämpiötä laajennetaan ja sen taukokeittiö uusitaan. Lisäksi alalämpiö varustetaan erillisellä solistihuoneella. Alalämpiöön sijoitetaan oleskelukalusteita esiintyjille sekä soitinhyllyt orkesterin soitinkoteloita varten. Alalämpiön wc:t uusitaan ja wc-kapasiteettia kasvatetaan. Alalämpiön ja Carelia-salin yhteyteen toteutetaan uusi soitinvarasto ja erillinen suora ulkoyhteys saliin. Soitinvarasto palvelee orkesteria ja siellä säilytetään soittimia, esiintymisvarusteita ja -kalusteita. Soitinvaraston ja salin ulkoyhteyden ovet toteutetaan täyden huonekorkeuden korkuisina. Soitinvarasto liitetään samaan ilmanvaihdon vakiokosteusjärjestelmään Carelia-salin kanssa. Toisen kerroksen ylälämpiötä laajennetaan ja siitä varustellaan toimiva tauko- ja työtila erityisesti kaupunginorkesterin mutta myös vierailevien esiintyjien tarpeisiin. Ylälämpiöön sijoitetaan taukokeittiö, kaksi työpistettä ja soitinhyllyt. Lämpiö kalustetaan viihtyisäksi tauko- ja oleskelutilaksi. Esiintyjien pukutilat erotetaan ylälämpiöstä erillisellä sisäänkäyntiaulalla, johon on pääsy nk. tutkijakäytävän kautta. Tämä mahdollistaa, että vierailevien esiintyjien ei ole pakko kulkea ylälämpiön kautta vaan orkesteri voi käyttää ylälämpiötä vapautuneemmin. Kuitenkin tarvittaessa myös ylälämpiö on vierailevien esiintyjien käytössä. Molempien sukupuolten pukuhuoneista tehdään yhtä suuret ja tilat akustoidaan siten, että niitä voidaan käyttää harjoitteluun ja lämmittelyyn ennen esityksiä. Tilapinnat uusitaan. Orkesterille toteutetaan uudet harjoitteluhuoneet (3 kpl), minkä lisäksi kapellimestarille ja solistille on omat huoneensa. Harjoitushuoneet akustoidaan ja äänieristetään akustisen musiikin harjoitteluun sopiviksi. Lisäksi niihin toteutetaan muunneltava akustiikka eri soittimia varten. Erityisen tärkeää on, että tiloissa voidaan harjoitella samalla, kun Carelia-salissa on tilaisuus käynnissä. Kapellimestarin ja solistin tilat akustoidaan vastaavalla tavalla kuin harjoitteluhuoneet, minkä lisäksi niissä on oltava mahdollisuus toimistotyöhön ja lepäämiseen.
sivu 19 8.4.2 Lavan laajennus Carelia-salin lavan laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa suuremmat musiikki-, ooppera- ja tanssiproduktiot kuin tähän asti on ollut mahdollista. Lavan laajennuksessa huomioidaan tilamuutosten lisäksi ääneneristys, akustiikka sekä salin esitystekniikan ja valaistuksen parannukset ja korjaus. Laajennuksen myötä salin logistiikkaa parannetaan kohdassa 8.4.1. kuvatulla tavalla. Lavan laajennuksen yhteydessä salin nostettava lava mekaniikkoineen uusitaan. Nostettavaa osaa kasvatetaan nykyisestä ja se nousee yhdessä osassa. Lavan sivu- ja takaseinät akustoidaan ja muotoillaan orkesterin keskinäisen kuuluvuuden parantamiseksi. Lavan osalta uusitaan alakattorakenteet ja ääntä heijastavat kattopinnat. Lavan laajennus toteutetaan laadultaan minimissään alkuperäisiä pintamateriaaleja vastaavalla tasolla. 8.4.3 Salin yleisökapasiteetin nosto Hankkeen tavoitteena on nostaa salin yleisökapasiteettia noin 150-200 hengellä. Kapasiteetin kasvatus toteutetaan muuttamalla salin tulkkaus- ja valohuoneet sekä äänitystarkkaamo avoparveksi. Vanhan välipohjan päälle toteutetaan uudet istuinkorokkeet. Lisäksi parvea laajennetaan saliin päin. Uusille korokkeille ja laajennusosaan sijoitetaan kiinteät yleisöistuimet. Näillä ratkaisuilla saadaan noin 148 uutta yleisöpaikkaa. Carelia-salin toiseen kerrokseen toteutetaan uusi sisäänkäynti ja sen yhteyteen parvelle johtava porras. Porras ja parven laajennus tulee toteuttaa esim. betonirakenteisena siten, ettei liikkumisesta aiheudu tärinää tai meluhaittaa. Parven alueelta uusitaan ääntä vaimentavat ja heijastavat alakattorakenteet. Parven muutostöiden osalta tulee jatkosuunnittelussa tarkentaa rakenneratkaisut sekä lvis-järjestelmien riittävyys suuremmalle henkilömäärälle. 8.4.4 Akustiset parannukset saliin Hankkeen tavoitteena on myös parantaa Carelia-salin akustiikkaa sekä orkesterin keskinäisen kuuluvuuden että yleisöön kuuluvan äänen osalta. Orkesterin keskinäistä kuuluvuutta voidaan parantaa lavan sivu- ja takaseiniin sijoitettujen ääntä vaimentavien ja heijastavien pintojen avulla. Lisäksi orkesterin keskinäistä kuuluvuutta parannetaan lavan päälle ripustetuilla heijastinpinnoilla. Yleisön akustisia olosuhteita parannetaan sivuseinille toteutettavilla ääntä heijastavilla rakenteilla. Lisäksi salissa ilmenevää bassoäänten liiallista vaimenemista parannetaan jatkosuunnittelussa tarkentuvin keinoin. 8.4.5 Ravintola, keittiö, pääaula ja yhteistilat 8.4.5.1 Ravintola Ravintolasta on tavoitteena tehdä viihtyisä koko kampuksen olohuone, saada se avautumaan paremmin Carelian aulaan ja kasvattaa sen kapasiteettia. Ravintolasalia laajennetaan Yliopistokadun suuntaan. Ravintola tarjoilee nykyään noin 1600-2000 ateriaa päivässä, hankkeen myötä määrä kasvaa noin 70:llä ruokailijalla. Ravintolasalissa on nyt 140 istumapaikkaa ja tavoitteena on kasvattaa tätä lukua 30-50:llä istumapaikalla. Jotta ravintolaa voidaan käyttää monipuolisesti, tulee sen voida olla auki opiskelijoita varten myös silloin, kun ruokatarjoilu ei ole avoinna.
sivu 20 Ruokalinjasto uusitaan kaksilinjastoiseksi ja se varustetaan suljettavilla sälerullaovilla, mikä mahdollistaa tarjoilulinjastojen sulkemisen yleisöltä, mutta mahdollistaa samaan aikaan ravintolasalin käytön. Samalla ravintolan viihtyisyyttä parannetaan kalustuksen, valaistuksen, pintojen ja akustoinnin osalta. Ravintolan ja Carelian välistä seinää puretaan ja tilojen liittymäkohta varustetaan lasisella taiteseinällä, joka voidaan sulkea, kun joko ravintolassa tai Carelian aulassa on yksityistilaisuus. Ravintolan viereen toteutetaan uusi ulkoterassi, jonne johtava uloskäynti sijoitetaan laajennusosan eteläseinälle. Ravintolasalin alakatto puretaan ilmanvaihtokanavoinnin muutoksia varten ja uusitaan vanhan mallin mukaisena kipsilevykattona. Täyskorkea osa ja laajennus akustoidaan holviin kiinnitetyllä akustiikkalevytyksellä. Salin valaistus uusitaan. Seinäpinnat, -akustoinnit ja rimoitukset uusitaan. Itsepalvelukahvilaan toteutetaan uusi yhtenäinen tarjoilukaluste, joka on mahdollista sulkea paljerullaovella. 8.4.5.2 Valmistuskeittiö Carelia-ravintolan valmistuskeittiön toiminnallisuutta parannetaan laajennuksella ja sisäisin laitesiirroin. Keittiö valmistaa nyt noin 2300-3000 annosta päivässä. Hankkeen myötä määrä kasvaa noin 70 ruokailijalla päivässä. Astianpalautus ja pesulinjasto sijoitetaan laajennusosaan. Astianpalautukselta vapautuva tila muutetaan osaksi valmistuskeittiötä. Keittiön laitekantaa parannetaan uudella pakastimella sekä uusilla laitteilla keittiösuunnittelijan toimittaman laiteluettelon mukaan. Astianpalautuksen tarjotinradat ja astioidenpalautusyksikkö uusitaan. Astianpalautustila varustetaan lasiliukuovilla ja keittiön sisäisiä yhteyksiä sen kanssa parannetaan tarvittaessa. Alakattorakenteita ja ilmanvaihtokanavointeja sekä -päätteitä uusitaan muutosalueilta. Keittiön lastauslaituri uusitaan osana lastauspihan muutoksia. Lastaus tapahtuu jatkossa samasta paikasta kuin nykyisin. Keittiön jätehuolto uusitaan täysin. Nykyinen syväkeräysjärjestelmä ja ulkona seisovat keräysastiat poistetaan käytöstä ja korvataan lukittavaan katokseen sijoitettavin jätepuristimin (poltettava jäte ja metalli) ja keräysastioin. 8.4.5.3 Pääaula ja yhteistilat Carelian pääaulan tavoitteina on, että esteettömyyttä parannetaan, lokerikkotilat uusitaan tarpeenmukaisiksi, rakennetaan uusi cateringtila ja wc-tilat peruskorjataan. Esteettömyyden parannus toteutetaan uudella hissillä, joka sijoitetaan pääsisäänkäynnin oikealle puolelle. Hissi yhdistää aulan ensimmäisen ja toisen kerroksen toisiinsa. Hissin ulkoasun suunnittelussa otetaan mahdolliset suojelunäkökohdat huomioon ja hissi toteutetaan omalla teräsrungolla ja lasiverhoillulla hissikuilulla sekä ikkunallisella korilla. Aulan lokerikkojen määrää vähennetään ja jäljelle jäävät lokerikot uusitaan ja sijoitellaan uudelleen. Uusia lokerikkoja tulee olla 100-120 kappaletta, joista osa sijoitetaan uuteen sisäiseen yhdyskäytävään. Lokerikot mitoitetaan opiskelijoiden käyttöön siten, että niihin mahtuu minimissään esimerkiksi koulureppu ja osa mitoitetaan suuremmiksi esimerkiksi matkatavaroita varten. Lokerot varustetaan digitaalisella koodilukolla.
sivu 21 Catering-tila toteutetaan vierailevien tarjoiluyritysten tarpeisiin konsertti- ja yleisötilaisuuksia ajatellen. Palveluntarjoajat voivat käyttää tilaa apu- ja varastotilana tilaisuuksien aikana. Tilassa on oltava vesipiste, kaksi täyskorkeaa kylmälaitetta ja työtaso. Carelian aulan yleisö-wc:t uusitaan täysin. Tilojen tulee olla riittävän edustavat ja hyvin varustellut palvelemaan korkeatasoisia yleisötilaisuuksia. Nykyiset pintamateriaalit puretaan. Lattiat vedeneristetään ja seinät kosteussuojataan. Lattiat ja seinät laatoitetaan. Allaspöydät, vesikalusteet, wc-varusteet ja valaistus uusitaan. 8.5 Yhdyskäytävä ja kirjaston asiakaspalvelutilojen muutokset 8.5.1 Yhdyskäytävä Konservatorion laajennuksen ja Carelian pääaulan välille toteutetaan sisäinen yhdyskäytävä. Yhdyskäytävän tavoitteena on lisätä musiikki- ja kulttuuritoiminnan synergiaa ja parantaa Careliarakennuksen toimintojen näkyvyyttä. Yhdyskäytävä alkaa yliopiston kirjaston nykyisiltä pääovilta ja sijoittuu nykyisten palautushuoneen, atk-varaston ja työhuoneen paikalle yhdistyen konservatorion uuteen pääaulaan. Yhdyskäytävän varrelle toteutetaan uusi esteetön wc-tila ja siivouskeskus sekä sen sivuseinille sijoitetaan uusia lokerikkoja opiskelijoita varten (ks. kohta 8.4.5.3). Yhdyskäytävä toteutetaan osaksi samaa palo-osastoa yliopiston kirjaston kanssa. Yhdyskäytävän päissä olevat lasipalo-ovet varustetaan kaksisuuntaisella kulunvalvonnalla. Tavoitteena on, että kirjaston 24/7 käyttäjät voivat hyödyntää yhdyskäytävää ja sen wc-tiloja omalla kulkukortillaan kellon ympäri, vaikka kirjaston asiakaspalvelu, Carelian aula ja konservatorio olisivat jo suljettuja. 8.5.2 Kirjaston asiakaspalvelutilojen muutokset Kirjaston asiakaspalvelutilojen osalta tavoitteena on pitää kirjaston, opintopalveluiden ja tietopalveluiden asiakaspalvelupuitteet vähintään nykyisellä tasolla, löytää uusi sijoituspaikka yhdyskäytävän tieltä siirtyvälle palautusautomaatille, parantaa Neuvola-tilan toiminnallisuutta ja tuoda sähköisen tentin ja erityistentin tilat ensimmäiseen kerrokseen, mikä vapauttaa toisen kerroksen tiloja ryhmätyökäyttöön. Kirjaston asiakaspalvelupisteet (2 kappaletta) ja taustatilat (2-4 työpistettä) pysyvät nykyisellä paikallaan. Asiakaspalvelutilat ovat avattavissa kirjaston aulaan siirtolasiseinällä. Kirjaston aulan ja asiakaspalvelutilojen näkyvyyttä parannetaan avaamalla yhdyskäytävän suuntaan uusia lasiseiniä. Kirjaston asiakaspalvelutilojen ja taustatilojen valaistusta parannetaan ja lattiapinnat uusitaan. Väliseinät puretaan ja uusi tilajako toteutetaan ääneneristysvaatimukset täyttävillä väliseinillä. Palautusautomaattitilaan sijoitetaan kirjaston palautusautomaatti (noin 4x2,5 m). Palautusautomaatin syöttöluukku avautuu seinän läpi kirjaston pääaulaan. Palautushuoneessa automaatti lajittelee palautetut kirjat kirjakärryihin, jotka sen jälkeen kuljetetaan eteenpäin. Palautushuoneeseen pitää mahtua kirjakärryjen ja automaatin lisäksi kirjojen korjauspiste.