Rakentamisen määräykset, energiatehokkuus Teppo Lehtinen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot Vanajanlinna 27.1.2011 1
3
IEA 2008 Worldwide, existing buildings represent Recommendation a) Governments should systematically a major source of energy saving potential collect information on energy efficiency in existing buildings and on barriers to energy efficiency. b) Standardised indicators should also be calculated for energy efficiency in buildings for international comparison, monitoring and selection of best practices. c) Based on this information governments should construct a package of initiatives to address the most important barriers to energy efficiency in buildings. i) This package should set standards to ensure that energy efficiency improvements are achieved during the refurbishment of all buildings; and ii) Also, the package should increase awareness of efficiency in the building sector and raise the market profile of a building s energy performance.
20-20-20 1) Cutting greenhouse gas 2) Cutting energy emissions 1990 by 2020. consumption of projected 2020 levels by improving energy efficiency. 3) Increasing use of renewables to 20% of energy production
Muutoksen vuosikymmen 2010 Rakentamista ja korjaamista ohjataan pitkälle energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen lähtökohdista linjaukset jo olemassa Rakennusten talotekniset ja rakenteelliset ratkaisut muuttuvat enemmän kuin 30 vuoteen Väestön keski-ikä vanhenee nopeasti Korjausrakentaminen tulee väistämättä Huolto- ja ylläpitopalvelujen kysyntä kasvaa
Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %
Suomen päästöt
Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia Ympäristövaikutukset uusiutuva fossiiilinen Energiatehokas Nykytilanne Energiantarve
Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö OKT 2010 normi OKT 1980-> OKT 1960-1979 OKT <-1960 RAT 2010 normi RAT 1980-> RAT 1960-1979 RAT <-1960 LPR 2010 normi LPR 1980-> LPR 1960-1979 LPR <-1960 MÖK 2010 normi MÖK 1980-> MÖK 1960-1979 MÖK <-1960 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Energian kulutus vuosittain, GWh REMA - Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimalli Keskeisimmät tulokset 12.1.2011 Miimu Airaksinen, Appu Haapio, Pekka Tuominen ja Pekka Tuomaala VTT Technical Research Centre of Finland
SUOMEN RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUDEN SKENAARIOIDEN LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen BAU Business as usual Volyymi* [%/a] Määräystason 2010 täyttäviä Ei lainkaan toimenpiteitä 1 % 0 % * Nettomääräinen uudisrakentaminen kun lisärakentaminen 1,5% ja poistuma 0,5% vuodessa koko BAT - Best Available Technology tehostus- ja korjaus-toimenpiteet kaupallisesti saatavilla parhailla tuotteilla alla esitettyyn ominaiskulutustasoon [kwh/m 2, a] Lämmitys (sis. IV) Kiinteistösähkö Lämmin käyttövesi Huoneistosähkö Ominaisenergiankulutus yhteensä [kwh/m 2, a] Volyymi* [%/a] 20 10 10 10 50 1 % 50 30 30 30 140 3,5 %
RAKENNUSKANNAN ENERGIAHUOLLON EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Energiantuotannon ympäristömyönteisyyden parantaminen kaikissa uudisrakennuksissa 15 % aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä) kaikki vanhat rakennukset korjataan 3,5 % vuodessa 15 %:lle aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä), kaikki jäljelle jäävä sähkö- ja öljylämmitys kaikissa rakennustyypeissä (uudet ja vanhat) korvataan lämpöpumpuilla kaukolämpö tuotetaan 2050 mennessä kokonaan puupolttoaineella sähköntuotanto muutetaan 2050 mennessä päästöttömäksi
Perusskenaario 2010-2050 (Business as Usual, BAU) 120 25 100 Energiankulutus TWh/a 20 CO 2 -päästöt MT/a 80 Kaikki energia Tilojen lämmitys 15 Kaikki energia Tilojen lämmitys 60 Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys) 40 Lämmin käyttövesi 10 Lämmin käyttövesi 20 5 0 0 2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050 EI lainkaan korjausrakentamista Vanhat rakennukset korvautuvat poistuman mukaan uusilla rakennuksilla
Energiatehostusskenaario 2010 2050 (Best Available Technology, BAT) 120 25 100 Energiankulutus TWh/a 20 CO 2 -päästöt MT/a 80 Kaikki energia Tilojen lämmitys 15 Kaikki energia Tilojen lämmitys 60 Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys) 40 Lämmin käyttövesi 10 Lämmin käyttövesi 20 5 0 0 2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050 Korjausrakentaminen 3,5% vuodessa; uudisrakentaminen 1% vuodessa Lähtötiedot muuten kalvon 4 taulukosta, mutta asuintaloissa vuotuinen lämmitysenergian tarve 15 kwh/m 2 ja muissa 9 kwh/m 2
BAU - BAU - Tarkasteluvuosi 2050 - Rakennuskannan CO 2 päästöt 26,1% vuoden 2010 tasoon verrattuna CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kt 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 RKT 1960-1979 RKT 1980-> RKT uudet OKT <-1960 OKT 1960-1979 OKT 1980-> OKT uudet MÖK uudet LPR <-1960 LPR 1960-1979 LPR 1980-> LPR uudet RKT <-1960 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Sähkö (ei lämmitys) MÖK <-1960 MÖK 1960-1979 MÖK 1980-> 2050 N.B. Ei muutoksia rakennuskannan energiatehokkuuteen eikä energiantuotantoon
BAT - BAT - Tarkasteluvuosi 2050 - Rakennuskannan CO 2 päästöt 92,5% vuoden 2010 tasoon verrattuna CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kt 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 RKT 1960-1979 RKT 1980-> RKT uudet OKT <-1960 OKT 1960-1979 OKT 1980-> OKT uudet MÖK uudet LPR <-1960 LPR 1960-1979 LPR 1980-> LPR uudet RKT <-1960 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Sähkö (ei lämmitys) MÖK <-1960 MÖK 1960-1979 MÖK 1980-> 2050 N.B. Optimistisia muutoksia sekä rakennuskannan energiatehokkuuteen että energiantuotantoon
Yksityis- ja kansantalouden näkökulmasta tarkasteltuna tarvitaan pikaisesti nykyistä kattavampaa talouspuolen tietoa eri vaihtoehdoista kustannustehokkaimpien ratkaisujen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi, sillä mitä nopeammin rakennuskannan energia- ja ekotehokkuutta parannetaan sitä yhteenveto eri toimenpiteiden vaikutusten arviointi Suomen rakennuskannan energiantarpeeseen sekä hiilidioksidipäästöihin Suomen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen Perusskenaariossa (ei energiatehostusta korjausrakentamisessa - ainoastaan nykytasoinen uudisrakentaminen) saavutetaan 5,3% parannus Suomen koko rakennuskannan energia-tehokkuudessa vuoteen 2050 mennessä (verrattuna vuoden 2010 kulutustasoon) Suomen rakennuskannan energiankulutusta voidaan vähentää 22% vuoteen 2020 ja 57% vuoteen 2050 mennessä ottamalla aktiivisesti käyttöön markkinoilta jo löydettävät energia-tehokkaimmat vaihtoehdot Rakennuskannan ekotehokkuuden parantaminen Nykyisellä energiahuoltorakenteella rakennuskannasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää aktiivisilla energiatehostustoimilla 26%, ja jos myös energiahuollon ekotehokkuutta parannetaan voidaan hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää 39 % vuoteen 2020 mennessä Rakennuskannan energiatehokkuuden aktiivisella parantamisella voidaan saavuttaa 67% hiilidioksidipäästöjen vähennys, ja samanaikaisella energiahuollon ekotehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa yli 90% vähennykset CO 2 päästöihin vuoteen 2050 mennessä
Suomen päästöt
Low energy building, passive building zero energy building plus energy building Low energy communities... -> plus energy communities
Ja asteittain kohti near zero tasoa 2020
Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä
Käyttäjät ovat tärkeitä
Rakentamisen ohjaus Piirrokset: Leena Ahveninen
Rakennuskanta ja ohjaustoimenpiteet heritage GWh/a 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1960 1990 main repair needed. partially fixed in good shape low energy regulations not easily repaired passive houses - regulations energy saving 0-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 heating energy use of building stock of the year 2010 in 2050 2010 2011-2020 2021-2030 2031-2040 2041-2050 heating energy use of building stock of the years 2010-2050 in 2050 Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset. Yhteensä 74 TWh ( netto, ei lämmintä vettä, ei muut rakennukset). Lämmönkulutus tarkoittaa tässä vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Säästöarvio ei perustu tarkkoihin laskelmiin vaan karkeaan asiantuntija-arvioon.
Nykyiset säädökset ja muutostarpeet Lakimuutos 1347/2009 Asetuksen muutos (1032/2008) VN asetusmuutos (795/2008) asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (5 ) 25 8.3.2010
EU säädöksistä EPBD 2010/31/EU (Energy Performance of Buildings Directive) rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on keskeisin EU tason säädös, mm.: Uudis- ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt Revision 2010 implementointyö aloitettu ympäristöministeriössä
EU säädöksistä RES 2009/28/EC Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä. Jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.
EU säädöksistä ECODESIGN DIRECTIVE 2009/125/EC Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU). Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen suunnittelun vaatimukset. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Direktiivien nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia euroopan komission asetuksina, jotka ovat sellaisinaan voimassa myös Suomessa.
Määräysten 2012 valmistelun tavoitteet Rakennusten energiamääräysten rakenteen muutos toteutetaan vuonna 2012 Rakenteen muutoksella on tarkoitus siirtyä kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn Huomioon otetaan myös energiamuodon vaikutus primäärienergiankulutukseen ja päästöihin Uusi noin 20% tasonparannus Energiankulutukseen pohjautuvan sääntelyn rinnalla säilyisi kuitenkin edelleen energiatehokkaan rakentamisen laatutason varmistavat reunaehdot 29 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Määräysehdotusten 2012 lausuntopyyntö Lausuntopyyntö lähetetty 28.9.2010 Kuulemistilaisuus 18.10.2010 Lausuntoaika 9.11.2010 asti Lausuntoaikaa jatkettu 7.12.2010 asti kustannusvaikutusten osalta Lausuntopyyntö oli avoin, kaikki tahot olivat oikeutettuja antamaan lausuntonsa 30 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Saadut lausunnot Lausuntoja saatiin kaikkiaan 111 eri taholta Lausuntomateriaali on laaja Lausunnoissa on paljon hyviä parannusehdotuksia Lausunnoissa kannatettiin määräysuudistuksen päämääriä kokonaisenergiatarkasteluun siirtymisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta Toteutustapaan sen sijaan tuli kommentteja runsaasti Monilta osin lausunnot olivat keskenään ristiriitaisia 31 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausuntojen keskeisimmät asiat Kokonaisenergiatarkastelua kannatettiin Määräysten toteuttamisaikataulu liian nopea Huoli osaamisesta Energiatehokkuuden parantamista kannatettiin Energiamuotojen kertoimista vastakkaisia näkemyksiä Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus Kustannukset arveluttivat, vaikutusarviot kesken Ilmanpitävyyden (tiiviyden) mittaajien riittävyys Energiankäytön mittaus nähtiin tärkeäksi Energiatodistusasetus uusittava samalla aikataululla 32 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Kokonaisenergiatarkastelu Kokonaisenergiatarkasteluun siirtymistä pidettiin kannatettavana muutoksena laajasti Mahdollistaa uusia ratkaisuja ja edesauttaa energiatehokkuuden liittämistä suunnitteluprosessiin alusta lähtien Yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ei kuitenkaan saisi suosia tai sulkea kategorisesti pois Riskinä mainittu rakennuksen vaipan eristävyyden heikentäminen lisääntyvällä laitetekniikalla Kokonaisenergiatarkasteluun liittyvä laskenta monimutkaista, tarvittaisiin yksinkertaisempi laskentamenettely Toivottiin toisaalta monien asioiden tarkempaa huomioimista, esimerkiksi aurinkosuojauksen ja rakennusautomaatiotekniikan parempaa huomioimista 33 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Aikataulu Eräissä lausunnoissa viimeaikaista määräysten muutostahtia pidettiin liian tiiviinä Määräysten toteuttamisen aikataulua pidettiin liian nopea Toivottiin lisää aikaa sekä määräysten valmisteluun että voimaantuloon, jotta ehdittäisiin sopeutua Toivottiin mahdollisuutta valmisteluun osallistumiseen ja julkista keskustelua sekä vielä uutta lausuntokierrosta Huoli muutosvauhdin aiheuttamista laaturiskeistä, rakenteiden kosteustekninen toimivuus 34 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Osaaminen Useassa lausunnossa tuotiin esiin huoli rakennusalan toimijoiden osaamisesta näin nopealla aikataululla Rakennusalan toimijoiden ja suunnittelijoiden ammattitaito on ollut koetuksella jo nykyisten energiamääräysten toteuttamisessa, joten suurin huoli lienee alan kouluttautuminen uuteen ajattelutapaan ja laskentamalleihin (Helsingin rakennusvalvontavirasto) Peräänkuulutetaan yksinkertaisempaa sääntelyä RakMK:n osan A2 olisi päivitettävä. Tässä otettaisiin kantaa energiatehokkuudesta vastaavan erityissuunnittelijan pätevyyteen Opasmateriaalia toivottiin saatavan pian käyttöön Koulutusta tarvitaan kaikille toimijoille 35 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Määräysten 20 % tasonparannus Määräysten energiatehokkuuden parantaminen nähtiin oikean suuntaisena Määräykset kohdistuvat liian ankarina ns. suoran sähkölämmityksen pientaloihin sekä- rivi ja ketjutaloihin Kaukolämmitetyissä taloissa muutokset vähäisiä Määräykset suosivat kaukolämmön piirissä olevia rakennuksia ja kohtelevat ankarammin haja-asutusalueen rakennuksia 36 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Energiamuodon huomioonottaminen Energiamuodon huomioonottamista energiamuodon kertoimilla kommentoitiin runsaasti Energiamuodon huomioonottamista kannatettiin ja toisaalta ehdotettiin poistettavaksi kokonaan Eräissä lausunnoissa kertoimien katsottiin oleva sopivalla tasolla Eräissä lausunnoissa sähkön kerrointa pidettiin liian suurena ehdotetaan alennettavaksi 1,5 tai vähintään 1,7 Eräissä lausunnoissa sähkön ja kaukolämmön kerrointa pidettiin liian pienenä Kertoimien pitäisi perustua päästöille eikä primäärienergiaan Kaukolämmön kertoimessa pitäisi ottaa huomioon käytetty polttoaine (aluelämpölaitokset) Sähkön ohjausjärjestelmien (kysyntäjousto) huomioonottaminen 37 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Energiamuotojen kertoimet Kertoimet ovat rakentamisen ohjausta varten Kertoimilla yhteismitallistetaan lämpö- ja sähköenergiat yhdeksi kokonaisenergiavaatimuksen luvuksi (E-luku) Ottavat huomioon erityisesti primäärienergian (EPBD), mutta myös päästöt ja kapasiteettipulan sekä korreloivat energian hinnan kanssa Primäärienergialla tarkoitetaan uusiutuvista ja uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla 38 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus Useassa lausunnossa uusiutuvan energian vähimmäisvaatimuksen asettamista nähtiin ongelmallisena ja eräissä lausunnoissa ehdotettiin poistettavaksi kokonaan tai esitettiin vaatimuksen pienentämistä Uusiutuvan energian vaatimusta pidettiin myös hyvänä, sen tasoa ehdotettiin sekä nostettavaksi että laskettavaksi Uusiutuvan energian vaatimus pitäisi voida toteuttaa myös ilmailmalämpöpumpulla D5 laskentamenetelmän 30 % rajoitusta aurinkokeräimien osuudelle lämpimänkäyttöveden lämmitysenergiasta pidettiin liian pienenä Vaatimuksen nähtiin nostavan kustannuksia liikaa kaukolämpöverkon ulkopuolella Uusiutuvan energian vaatimus kaipaa tarkennuksia laskentaan 39 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Kustannukset RT:n lausuntoarvion mukaan lisäinvestointikustannukset vaihtelevat pientaloissa 3-8% ja asuinkerrostaloissa 2-4% RIL 249-2009 Matalaenergiarakennukset mukaan pientalon pienin kustannuslisä olisi 1,3 % (maalämpöpumppu) Lausunnoissa perättiin arvioita kustannuksista ja ympäristövaikutuksista YM, SITRA, RT hanke: Optiplanin esimerkkirakennusten (toteutettu vs. uusien määräysten mukainen) tarkastelujen mukaan kustannusvaikutus asuinkerrostaloissa on +0,8-2,4 % (sisältäen asuntokohtaiset vesimittarit +0,4 %) ja päiväkodissa +0,6 %. Optiplanin toimistotaloesimerkeissä määräysten muutoksilla ei ollut kustannusvaikutuksia 40 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lausunnoista: Ilmanpitävyyden vaatimukset Rakennuksen ilmanpitävyyden vaatimuksella nähtiin myönteisiä vaikutuksia rakennuksen ja rakenteiden toimintaan Ilmanpitävyyden mittaamista kaikissa kohteissa nähtiin vaikeasti toteutettavaksi, koska tiiviysmittaajia ei olisi riittävästi käytössä. Ilmanpitävyyden osoittaminen nykyisellä laadunvarmistusmenettelyllä tulisi olla mahdollista Pitäisi pysyä nykyisessä tilavuuteen perustuvassa n50-luvussa 41 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Energiankäytön mittaus Energiankäytön mittaus nähtiin tärkeäksi Mittarointi ei riittävää energiatodistusten sekä ylläpitotoiminnan seurannan ja kehittämisen kannalta 42 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Määräykset vs. energiatodistus Energiatodistusta koskevien uusien säädösten pitäisi tulla voimaan samaan aikaan määräysuudistuksen kanssa Kaksi päällekkäistä toisistaan poikkeavaa laskentaa johtaisi sekaannukseen 43 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Uusia säännösehdotuksia Sähkölaitteiden ja lämpimän veden kulutusta pitäisi pystyä pienentämään E-lukua laskettaessa Huipputehon kulutusta erityisesti sähkön osalta olisi syytä rajoittaa Tuotiin myös esiin korvausilman saannin suunnittelun tärkeys pientalojen tulisijojen yhteydessä 44 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Jatkoaikataulu Lisäaikaa lausuntojenkäsittelyyn ja asetusten valmisteluun Asetukset annetaan kuitenkin vielä tällä vaalikaudella Uudet määräykset voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua niiden antamisesta Uusi lausuntokierros vain, jos jatkovalmistelussa katsotaan se tarpeelliseksi 45 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Lisätietoja Ehdotukset löytyvät ympäristöministeriön kotisivulta: http://www.ymparisto.fi, josta polku eteenpäin > Lainsäädäntö > Maankäyttö ja rakentaminen > Suomen rakentamismääräyskokoelma > Uudistumassa olevat rakentamismääräyskokoelman osat. 46 17.12.2010 Pekka Kalliomäki
Hitaasti uudistuva rakentamisen teknologia nopean muutoksen tilassa Energiatehokkuus on noussut perinteisten turvallisuuden ja terveellisyyden rinnalle keskeisissä rakentamisen säädösohjauksen tavoitteissa Rakennusten energiatehokkuudessa haetaan säädösohjauksessa nopeaa parannusta Rakentamisessa on edessä on selkeä teknologiahyppy niin uudisrakentamisen kuin vanhojen rakennusten korjausten osalta, rakennetyypit, liitosratkaisut ja liitososat kehittyvät Rakennustyönaikaisen kosteuden hallinnan kehittäminen ja rakenteiden rakennusfysiikka keskeisessä asemassa muutoksen onnistuneessa läpiviennissä Rakennusten tasolta hypätään rakennusryhmien ja kokonaisten alueiden uudistamiseen ja kehittämiseen Lämmön ja energiatuotannon suunnittelu alkaa integroitua muuhun suunnitteluun
Era17 -Rakentamisen ohjaus 1) Rakentamismääräysten roadmap 2) Korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin 3) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys 4) Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus 5) Rakennusten energiatodistus ja kiinteistötietojen rekisteri 6) Kannustimet 7) Verotus Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä
49 4.3.2011 esittäjän nimi / organisaatio / mahdollinen avainsana