Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 1 Maakuntahallitus Kokousaika 18.03.2019 kello 10:04-12:42 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Otsikko Sivu 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 33 Pöytäkirjantarkastajien vaali 5 34 Työjärjestyksen hyväksyminen 6 35 Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin 7 36 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus - Yhteenvetoa päättyvästä valmistelusta 8 37 Käyttösuunnitelma 2019 / Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2019-2021 - talousarvio 2019 38 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset 2019 18 39 Henkilöstöraportti vuodelta 2018 19 40 Katsaus EU:n vuosien 2021-2027 koheesiopolitiikan valmisteluun 20 41 Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu 24 42 Etelä-Savon maakuntaliiton osallistuminen Saimaan alueen ja Järvi-Suomen Peruskirjaan (Finnish Lakeland Statement) - sitoutuminen ja allekirjoittaminen 43 Etelä-Savon maakuntaliiton kestävän kehityksen lupaus 29 44 Päätös valtion vastinrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Elinkeinot murroksessa (ELMO2) Etelä-Savon maakunnallinen toimeenpanohanke 45 Muutos maakuntavaltuuston kokoonpanossa 33 46 Maakuntajohtajan ja yksiköiden päälliköiden päätökset 34 47 Tiedoksi 35 9 26 31
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 2 Maakuntahallitus Kokousaika 18.03.2019 kello 10:04-12:42 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Läsnäolleet: varsinainen jä sen läs nä varajäsen läs nä Jarkko Wuorinen, pj x Kirsi Torikka Pekka Selenius, 1. vpj x Markku Häkkänen Anna-Kristiina Mikkonen, 2. vpj Teemu Tiainen Kirsi Olkkonen x Pekka Pöyry Elisa Hänninen x Tapani Nykänen Matti Kauhanen x Heikki Liukkonen Hannu Auvinen x Kati Laukkanen Kari Ojala x Pirkko Rahikainen Ulla Leskinen Hanne Vainio x Tuula Kärkkäinen x 1 Erkki Huupponen Lea Sairanen x 2 Jaana Leskinen Tanja Hartonen-Pulkka x Outi Virtanen Veli Liikanen x 3 Tiia Leikas Muut: Satu Taavitsainen maakuntavaltuuston pj x 4 Markku Kakriainen maakuntavaltuuston 1. vpj x 5 Oskari Valtola maakuntavaltuuston 2. vpj Pentti Mäkinen maakuntajohtaja x Riitta Koskinen aluekehitysjohtaja x Hanna Makkula hallinto- ja kehittämisjohtaja x Jarmo Vauhkonen aluesuunnittelujohtaja x Taina Saahko viestintäpäällikkö x Jari Leppä kansanedustaja Antti Häkkänen kansanedustaja Kaj Turunen kansanedustaja Heli Järvinen kansanedustaja Lenita Toivakka kansanedustaja Hanna Kosonen kansanedustaja 1) Tuula Kärkkäinen poistui kokouksesta kello 12.13 40 aikana. 2) Lea Sairanen saapui kokoukseen kello 10.05 33 käsittelyn aikana 3 Veli Liikanen poistui kokouksesta kello 12.02 40 aikana. 4) Satu Taavitsainen poistui kokouksesta kello 12.18 40 aikana 5) Markku Kakriainen poistui kokouksesta kello 12.09 40 käsittelyn aikana
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 3 Maakuntahallitus Kokousaika 18.03.2019 kello 10:04-12:42 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asiat 32-47 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Jarkko Wuorinen Hanna Makkula Pöytäkirja on Aika ja paikka: Aika ja paikka: tarkastettu 32-39 KIrsi Olkkonen Tuula Kärkkäinen 40-47 Kari Ojala Pöytäkirjan nähtävänä pito Julkipanotodistus Maakuntahallituksen kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimus oh jeet, pi de tään yleisesti nähtävänä maakuntaliiton virastossa (Mikonkatu 5 Mikke li) (täy dennä pvm) klo 9.00-15.00. Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä maakuntaliiton virastossa Raili Repo arkistosihteeri
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 4 Maakuntahallitus 32 18.03.2019 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maakuntahallitus 18.03.2019 32 Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on lähetettävä vähintään seitse män päi vää en nen kokousta. Kutsus sa on ilmoitettava ko kouksen aika ja paikka sekä sii nä käsiteltävät asiat. Kutsu on lähetettävä maakuntahallituksen jäsenille, maakuntavaltuuston puheen johtajal le ja vara puheenjohtajille, jäsenkunnille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöil le. Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian erityinen kii reelli syys sitä vaatii. Kokouskutsun yhteydessä on lähetettävä selostus käsittelyyn tulevista asioista sekä niihin liitty vät pää tösehdo tukset. Kuntalain 103 2.mom. mukaan kunnan muu toimielin kuin kunnanval tuusto on päätösvaltai nen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Pykälää sovelletaan myös kuntayhtymään. Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on lähetetty (pvm). Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 5 Maakuntahallitus 33 18.03.2019 Pöytäkirjantarkastajien vaali Maakuntahallitus 18.03.2019 33 Hallintosäännön 53 2 mom:n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin ole muuta päättänyt. Pöytäkirjantarkastajat on valittu aakkosjärjestyksessä kiertävän vuoron mukaisesti. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkasta jiksi sovitun aakkos järjestyk sen mukaisesti halli tuksen jäsenet: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsi Olkkonen ja Tuula Kärkkäinen. Tuula Kärkkäisen poistuttua kokouksesta kello 12.13 40 käsittelyn aikana, hänen tilalleen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Kari Ojala. Lea Sairanen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikan kelli 10.05.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 6 Maakuntahallitus 34 18.03.2019 Työjärjestyksen hyväksyminen Maakuntahallitus 18.03.2019 34 Maakuntaliiton hallintosäännön 5. luvun 42 mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 7 Maakuntahallitus 35 18.03.2019 Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin 2/00.02.01/2019 Maakuntahallitus 18.03.2019 35 Kokouksessa maakuntajohtaja luo katsauksen ajankohtaisiinkysymyksiin. Maakuntajohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 8 Maakuntahallitus 36 18.03.2019 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus - Yhteenvetoa päättyvästä valmistelusta Maakuntahallitus 18.03.2019 36 - Kokouksessa luodaan katsaus viime vuosina tehtyy maakuntavalmistelutyöhön ja sen mahdolliseen hyödyntämiseen varsinaisen valmistelun päätyttyä. - Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun päättymisen liittyvät toimenpiteet maakuntaliitossa. Maakuntaliitto jatkaa nykyisten tehtävien hoitamista entiseen tapaan. Tässä yhteydessä on syytä linjata maakuntaliiton taloutta tuleville vuosille nykymuotoisen toiminnan jatkuessa. Maakuntajohtaja: Merkitään tiedoksi ja päätetään jatkotoimenpiteistä maakuntaliiton talouden suuntaviivojen osalta. Tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Maakunatahallitus päätti kutsua kunnat koolle yhteiseen tilaisuuteen 28.3 kello 15:00-17:00. Kutsu lähetetään kunnanjohtajille sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistolle.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 9 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Käyttösuunnitelma 2019 / Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2019-2021 - talousarvio 2019 119/00.01.02.00/2018 Maakuntahallitus 18.06.2018 100 Talousarvion laadinta vuodelle 2019 lähtee maakuntavaltuuston 20.11.2017 hyväksymästä liiton talous- ja toimintasuunnitelmasta 2018 2020. Tämän päätöksen mukaan vuoden 2019 talousarvio on vuoden 2018 kaltainen. Esityslistan lähdön aikaan maakuntauudistuksen aikataulu on avoimena ja se vaikuttaa liiton taloussuunnitteluun oleellisesti. Keskeistä on se, onko vuosi 2019 nykymuotoisen maakuntaliiton viimeinen toimintavuosi. Maakuntaliitolla on edellisten vuosien ylijäämiä noin 550 000 euroa, joiden käytöstä linjaukset voidaan tehdä sen mukaan, miten maakuntauudistuksen aikataulu vaikuttaa nykymuotoisen maakuntaliiton toiminta-aikaan. Maakuntaliitto tekee vuosittain perussopimuksensa mukaisen seutukierroksen, jossa kuntien kanssa neuvotellaan liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista. Tässä aikataulujen avoimessa tilanteessa seutukierroksen aikataulu on tarkoituksenmukaista päättää vasta elokuussa. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus käy lähetekeskustelun maakuntaliiton talousarvion laadinnan pohjaksi. Maakuntahallitus palaa asiaa elokuun kokouksessa, kun maakuntauudistuksen aikatauluu on saatu lisätietoa. Maakuntahallitus 27.08.2018 121 Maakuntahallitus käsitteli alustavasti maakuntaliiton talousarvioin linjauksia kesäkuun kokouksessa. Kesäkuun kokouksen jälkeen maakuntauudistuksen aikataulu siirtyi vuodella eteenpäin aina 2021 alkuun ja näin ollen nykymuotoisten maakuntaliittojen toimina jatkuu vielä ainakin kaksi kokonaista vuotta. Maakuntaliitto käy perussopimuksensa mukaisesti vuosittain jäsenkuntiensa kanssa neuvotelut talouden ja toiminnan painopisteistä. Seutukierroksen ajankohdat ovat seuraavat: - 11.9.2018 kello 9:30 11:00: Pieksämäen seutu/ Pieksämäen kaupungintalolla, Kauppakatu 1 (Kellarin kokoushuone Holvi 1) - 14.9.2017 kello 9:00 10:30: Mikkelin seutu/mikkelin kaupungintalolla, Raatihuoneenkatu 8-10 (Hallituksen huone) - 18.9.2018 kello 9:30-11:00: Savonlinnan seutu/sulkavan kunnantalo, Kauppatie 1 (Valtuustosali) Valmisteleilla olevat talousarviolinjaukset lähtevät valtuuston marraskuussa 2017 hyväksymästä
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 10 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 talous- ja toimintasuunnitelman 2018 2020 raamista, jossa vuoden 2019 talousarvio on vuoden 2018 kaltainen. Kulukehitykseen vaikuttavat jonkin verran tammikuun 2018 mukaiseen työehtosopimukseen sisältyvät palkankorotukset, joita vuodelle 2019 osuu useita. Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelussa huomioidaan maakuntaliitolle kertyneiden ylijäämien käyttö siitä näkökulmasta, että nykymuotoinen toiminta jatkuu kaksi vuotta. Ylijäämiä on vuoden 2019 alussa käytössä arviolta noin 450 000 (mikäli vuosi 2018 toteutuu budjetoidun mukaisesti) ja noin 19 000 euron edestä osakkeita. Näin ollen valmistelussa esitetään, että kuntien maksuosuudet pidetään vuoden 2018 tasolla ja edellisten vuosien ylijäämiä käytetään 150 000. Talousarviota valmistellaan siis 150 000 alijäämäiseksi. Talosuusuunnitelmassa vuosi 2020 esitettäisiin vuoden 2019 kanssa saman suuruisena ja suunnitelmakauden viimeiselle vuodelle 2021 ei esitetä kustannuksia. Koska vuodet 2019 ja 2020 ovat liiton viimeisiä toimintavuosia, seurataan talousarvion toteumaa erityisen tarkasti ja asiasta raportoidaan hallitukselle ja valtuustolle tiiviisti. Vuoden 2020 lopussa kuntayhtymä puretaan perussopimuksen määräysten mukaisesti. Perussopimuksen 5. luvun 39 mukaan maakuntaliiton varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenosuuksien suhteessa. Esitetty valmistelu koskee maakuntaliiton perustoimintaa. Ylijäämien puitteissa hallituksella on tämän kokouksen esityslistalla käsittelyssään perustettavaan talous- ja henkilöstö-, ja ICT-hallinnon yhtiön perustamiseen osallistuminen ja sen mahdolliseen pääomittamiseen liittyvä pykälä. Vuoden 2019 talousarviovalmistelua ja talous- ja henkilöstö-, ICT-hallinnon yhtiön perustamiseen osallistumista on syytä katsoa kokonaisuutena jos sillä on vaikutuksia maakuntaliiton ylijäämien käyttöön joko kuluvana vuonna tai vuonna 2019. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää, että seutukuntakierrokselle esitellään maakuntaliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2019 siten, että kuntien jäsenmaksuosuudet ovat vuoden 2018 tasolla ja kertyneitä ylijäämiä käytetään 150 000 euroa. Maakuntajohtaja muutti päätösesityksensä kuulumaan seuraavasti: Maakuntahallitus päättää, että seutukuntakierrokselle esitellään maakuntaliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2019 siten, että kuntien jäsenmaksuosuutta nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä (yhteensä 25 000 euroa) ja kertyneitä ylijäämiä käytetään 125 000 euroa. Maakuntajohtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin. Maakuntahallitus 24.09.2018 148 Maakuntaliitolla on käynnissä talous- ja toiminta suunnitelmaan liittyvä kuntakierros ajalla 11.-18.9.2018. Hallituksen kokouksessa käydään läpi kuntien näkemykset maakuntaliiton toiminnan ja talouden suunnitteluun.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 11 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Maakuntajohtaja Maakuntahallitus merkitsee kuntakierroksen palautteen tiedoksi ja talousarvion jatkovalmistelun ohjeeksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 22.10.2018 170 Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2019-2021 on valmisteltu maakuntahallituksen linjausten ja kuntakierroksen palautteen mukaisesti. Jäsenmaksuosuudet muodostavat suurimman osan maakuntaliiton tuloista. Vuodelle 2019 esitetään yhden prosentin korotusta kuntien maksuosuuksiin. Kokonaisuudessaan korotus on noin 24 300 euroa. Maakuntauudistuksen valmistelu aikataulumuutoksineen on vaikuttanut liiton talouden suunnitteluun merkittävästi vuodesta 2016 alkaen. Vuodelle 2017 kuntien maksuosuuksia laskettiin 3 % ja maakuntauudistuksen aikataulun muuttuessa ja sitä myöten liiton toiminnan jatkuessa vuotta pidempään, nostettiin kuntien maksuosuutta vuodelle 2018 2 %. Vuoden 2019 talousarvioesityksen sisältämä prosenttiyksikön korotus tuo kuntien maksuosuudet 2016 tasolle. Talouden suunnittelussa on lähdetty siitä, että nykymuotoisen maakuntaliiton toiminta siirtyy liikkeenluovutuksella uuteen maakuntaan. Näin ollen maakuntaliitolla käytössä olleita ylijäämiä on käytetty laatimalla alijäämäiset talousarviot jo kahdelle edeltävälle vuodelle. Myös talousarviovuodelle 2019 esitetään 125 000 euroa alijäämäistä tulosta. Suunnitelmakauden vuodelle 2020 esitetään alijäämää 150 000 euroa, sillä tämänhetkisen aikataulun mukaan se on viimeinen nykymuotoisen maakuntaliiton toimintavuosi. Näin ollen suunnitelmakauden viimeiselle vuodelle 2021 ei ole esitetty kuluja. Talousarvio 2019 sisätää ensimmäisen kerran investointiosan, joka liittyy Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhdessä valmistelemaan ja perustettavaan talous-, henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiöön. Talousarvio sisältää esityksen, että maakuntaliitto on mukana pääomittamassa uutta yhtiötä. Investointi kohdistuu seuraavasti: Osakkeet jakautuvat Inhouse-yhtiö 50 000 euroa 1389 osaketta (36 euroa kappale) ja Outhouse-yhtiö 10 000 euroa 2500 (4 euroa kappale) osaketta. Kokonaisuudessaan investointi olisi 60 000.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 12 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Maakuntauudistuksen on määrä siirtyä omaan organisaatioon vuoden 2019 alusta, jolloin valmistelurahoitus ei enää kulkisi maakuntaliiton kautta. Mikäli uudistuksen päätöksenteko menee vuoden 2019 puolelle, huolehtii maakuntaliitto uudistuksen valmistelun taloudesta ja koordinoinnista niin kauan kun sille on tarve. Maakuntajohtaja Maakuntahallitus hyväksyy liitteen mukaisen talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2019-2021 ja esittää sen edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi maakuntahallitus esittää valtuustolle, ettei jäsenkuntien peruspääomaosuuksille makseta korkoa. Päätösehdotus hyväksyttiin.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 13 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Maakuntaliiton virastolla annettiin oikeudet tehdä asiakirjaan vielä stilistisiä korjauksia ja täsmennyksiä. Satu Taavitsainen poistui kokouksesta kello 11.33 170 käsittelyn aikana Maakuntavaltuusto 26.11.2018 22 Maakuntahallitus: Maakuntavaltuusto hyväksyy liitteen mukaisen talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2019-2021. Lisäksi maakuntavaltuusto päättää, ettei jäsenkuntien peruspääomaosuuksille makseta korkoa. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana tehtiin kaksi maakuntahallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä: Esa Valkonen esitti, että kuntien maksuosuutta vuodelle 2019 ei koroteta. Valkosen esitys ei saanut kannatusta, joten puheenjohtaja totesi sen rauenneen. Tiina Stranden esitti, että toimintasuunnitelman sivulle 11 kappaleeseen Arjen ja laadukkaan ympäristön maakunta viimeinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Maakuntaliitto torjuu ilmastonmuutosta aktiivisin toimin, varautuu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita kaikessa kehittämissuunnittelussa sekä edistää vähähiilisten hankkeiden syntymistä. Kerttu Hakala kannatti Strandenin esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty hallituksen esityksestä poikkeava esitys, jota on kannatettu. Suoritetaan äänestys. Maakuntahallituksen esitystä kannattavat äänestävät JAA ja Strandenin kannatettua esitystä äänestävät EI. Äänestys suoritettiin nimenhuutona. Äänestyksessä annettiin 54 JAA ääntä ja 9 EI ääntä, tyhjiä ääniä ei annettu (yhteensä 63 ääntä). Äänestyksen tulos liitteenä. Puheenjohtaja totesin, että maakuntahallituksen esitys on voittanut. Päätösehdotus hyväksyttiin. Leena Pekkanen poistui kokouksesta kello 11:14, Kari Ojala poistui kokkouksesta kello 11:19 ja Auvo Kokkonen poistui kokouksesta kello 11:19. Maakuntahallitus 18.03.2019 37 Sen jälkeen kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntaliiton talousarvion, tulee maakuntahallituksen antaa sitä koskevat täytäntöönpanomääräyksensä ja hyväksyä talousarvion käyttösuunnitelma. Maakuntahallitus tarkentaa käyttösuunnitelmassa valtuuston määrittelemät tavoitteet ja jakaa
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 14 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 valtuuston hyväksy män määrärahan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Talousarviovuo den aikana tapahtuvista määrära hasiirroista tulosyksiköiden välillä päättää maakuntahalli tus. Tulo- ja menolajien välisistä siirroista tulosyksikön sisällä päättää maakuntajohtaja. Olennaiset muutokset (yli 20%) on kirjattava päätöksenä päätöspöytäkirjaan. Maakuntahallitus käsittelee talousarvion bruttoperusteisena ja hyväksyy käyttösuunnitelmassa myös hankkeiden tulo- ja menoarviot sekä henkilöresurssit. Käyttösuunnitelmassa hankkeet on otettu huomioon käyttösuunnitelman laadintahetken toteutuman mukaisesti sekä voimassa olevat päätökset huomioon ottaen. Käyttösuunnitelmassa on kolme uutta hanketta: Elinkeinot murroksessa ELMO 2 (1.4.2019-31.3.2021), Matkailun kansainvälistä saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmän kehittäminen (1.10.2018 30.4.2019), Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 (01.03.2019 31.5.2020). Näiden hankkeiden omarahoitusosuudet ovat vuonna 2019 yhteensä 40 300 euroa. Savon Säätiö on lakkautettu eikä sille ole enää käyttösuunnitelmassa budjetoitu tuloja eikä menoja. Kohti uutta Etelä-Savoa Muutosvalmennuksen suunnittelu -hankkeen voimassaoloaikaa on jatkettu ja budjettia kasvatettu. Maakunta- ja sote -uudistukseen liittyvä valmistelu vaikuttaa edelleen olennaisesti maakuntaliiton talouteen. Talousarvion laadinnan aikaan oletuksena oli, että maakuntien liittojen hallinnoima uudistuksen esivalmiseluvaihe päättyy viimeistään 31.12.2018. Näin ollen maakuntaliiton vuoden 2019 talousarvioon ei otettu enää mukaan uudistuksen ICT- ja Yleisvalmistelua. Maakuntien liitot jatkavat kuitenkin uudistuksen esivalmistelua vielä vuonna 2019. Kaikki jäljellä oleva Etelä-Savon maakuntaliitolle myönnetty käyttämätön valtion rahoitus on budjetoitu käyttösuunnitelmassa vuodelle 2019. Uudistuksen esivalmistelun menoja ja niitä vastaan saatua valtion rahoitusta seurataan hankkeiden alla kolmella eri kustannuspaikalla: Sote-koordinaattori (100 % tuki), Yleisvalmistelu III (95 % tuki) ja ICT-valmistelu II (100 % tuki). Uudistuksen menoja on käyttösuunnitelmassa yhteensä 2 569 200 euroa ja tuloja 2 550 900 euroa, jolloin maakuntaliiton omarahoitusosuudeksi jää 18 300 euroa.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 15 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää hyväksyä vuoden 2019 talousarvion käyttösuunnitelman alla esitetyn mukaisesti.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 16 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Etelä-Savon maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2019-2021 - esitys maakuntavaltuustolle
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 17 Maakuntahallitus 100 18.06.2018 Maakuntahallitus 121 27.08.2018 Maakuntahallitus 148 24.09.2018 Maakuntahallitus 170 22.10.2018 Maakuntavaltuusto 22 26.11.2018 Maakuntahallitus 37 18.03.2019 Liite 2 Äänestyksen tulos
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 18 Maakuntahallitus 38 18.03.2019 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset 2019 Maakuntahallitus 18.03.2019 38 Sen jälkeen kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntaliitolle talousarvion, on maakuntahallituksen annettava sitä koskevat täytäntöönpanomääräyksensä ja hyväksyttävä käyttösuunnitelma, jolla talousarvioehdotus tarkistetaan maakuntavaltuuston päätöstä vastaavaksi. Vuosittain annettavilla talousarvion täytäntöönpanomääräyksillä maakuntahallitus täydentää ja tarkentaa hallintosäännön määräyksiä toimivaltakysymyksissä (subdelegointi) ja ottaa huomioon talousarvion laadinnan jälkeen tapahtuneet toiminnalliset muutokset ja taloudellisen tilanteen. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää hyväksyä vuoden 2019 talousarvion toimeenpanoa koskevat määräykset ja delegointipäätökset liitteen mukaisena. Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset vuodellle 2019
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 19 Maakuntahallitus 39 18.03.2019 Henkilöstöraportti vuodelta 2018 Maakuntahallitus 18.03.2019 39 KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt ovat yhteistyössä vuonna 2013 laatineet suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Suositus antaa pohjan kehittää kuntasektorin omaa raportointia, se tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraporttisuositus rakentuu viitekehykselle, joka painottuu kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointiin unohtamatta määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Viitekehyksessä on otettu huomioon tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus ja kansallisen työelämän kehittämisstrategian näkökulmat. Henkilöstövoimavarojen arvioinnin perustana ovat kuntaorganisaation omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisön ja johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Etelä-Savon maakuntaliitto on koonnut henkilöstöstä tietoja KT:n ohjeiden mukaisesti vuodesta 2001 lähtien. Maakuntaliitto on omassa raportoinnissaan noudattanut suositusta soveltaen, sillä pienenä työnantajana kaikkien suosituksessa esitettyjen tietojen kerääminen ja esittäminen ei ole perusteltua. Maakuntaliiton yhteistoimintaryhmä käsitteli henkilöstöraportin 1.3.2019 pidetyssä kokouksessa. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee henkilöstöraportin vuodelta 2018 tiedoksi ja esittää sen edelleen maakuntavaltuustolle tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Henkilöstöraportti 2018
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 20 Maakuntahallitus 40 18.03.2019 Katsaus EU:n vuosien 2021-2027 koheesiopolitiikan valmisteluun Maakuntahallitus 18.03.2019 40 Maakuntahallitus 19.11.2018 185 Aiempaa taustaa Euroopan unionin budjettiesitys julkistettiin toukokuussa 2018, ja koheesiopolitiikkaa koskevat keskeiset asetusesitykset touko-kesäkuussa 2018. Asiaa on esitelty perusteellisemmin maakuntahallituksen huhtikuun kokouksessa sekä toukokuun kokouksessa maakuntajohtajan katsauksen yhteydessä. Valmistelutilanteen mukaan asia on ollut esillä myös myöhemmissä maakuntajohtajan katsauksissa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous hyväksyi yhteisen kannanoton koheesiopolitiikan edun ajamiseen kokouksessaan 31.8.2018 (jaettu maakuntahallitukselle syyskuun kokokouksessa). Valmistelu EU-tasolla Komissio on kesällä 2018 julkistanut laskelmansa koheesiopolitiikan rahoituksen (Euroopan aluekehitysrahasta EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR+ sekä koheesiorahasto) kohdistumisesta eri jäsenmaihin. Laskelma perustuu asetusesitysten aluekategorioiden ja rahoituskriteerien muodostamaan kokonaisuuteen, eikä laskentaperusteita ole kokonaisuudessaan avattu jäsenmaille. Komission mukaan Suomelle on luvassa koheesiovaroista vuosille 2021-2027 noin 1,6 mrd euroa, joka komission "virallisen tiedon" mukaan on noin 5 % korkeampi kuin kuluvalla kaudella. Ohjelmakausien välinen vertailu on vaikeaa, kun aluekategoriat ja kriteerit muuttuvat, välillä puhutaan kiinteistä arvoista ja välillä reaaliarvosta, ja laskelmien taustalla olevat tilastotiedot päivittyvät. Maakuntahallituksen Brysselin vierailulla komission puoleltakin todettiin Suomen koheesiorahoituksen olevan nimellisesti lähellä nykykauden tasoa, mutta reaalisesti alenevan n. 10%. Itä- ja Pohjois-Suomi on komission laskelmassa tipahtanut kehittyneiden alueiden kategoriasta ns. siirtymäkauden alueeksi. Suomesta vain Uusimaa ja Ahvenanmaa yltävät kehittyneiden alueiden luokkaan nyt käytetyn uuden luokittelun mukaan. Komission kriteereillä harvan asutuksen tuki kohdistuu asetuksesitysten mukaan vain kehittyneille alueille, joten Itä- ja Pohjois-Suomi jäisi tämän tuen ulkopuolelle. Syntyvää epäreilua tilannetta korjaamaan asetusesityksessä on ns. turvalauseke, jonka perusteella mikään alue ei saa siirtymäkauden alueena jäädä vähemälle tuelle kuin se saisi kehittyneenä alueena. Suomen saantoon onkin laskettu harvan asutuksen kriteerillä menetetyn tuen kompensaatio turvalausekkeen kautta. Tällä menettelyllä tuen euromääräinen taso on kuitenkin epävarma. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomelle Suomen liittymissopimuksessa harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston perusteella korvamerkityn NSPA-tuen taso on komission budjettiesityksessä laskettu reaalisesti huomattavasti alhaisempana kuin kuluvan tai aiempien kausien tukitaso. Itäja Pohjois-Suomen keskeisenä esityksenä Suomen kantojen valmisteluun ja tulevaan neuvotteluprosessiin onkin, että harvan asutuksen kriteerin mukainen tuki otetaan käyttöön myös siirtymäkauden alueilla, ja että liittymissopimukseen perustuvan NSPA-tuen reaalitaso säilytetään (n. 45 euroa/asukas/vuosi). Aiemmilta budjettikausilta tutun neuvotteluposition sijasta komissio laatii tulevan kauden neuvottelujen pohjaksi maaraportin, joka esittelee komission keskeiset toimintapoliittiset tavoitteet. Helmikuun 2019 kuluessa julkaistavassa raportissa voidaan käsitellä myös alueiden välisiä eroja ja sektorikohtaisia investointitarpeita.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 21 Maakuntahallitus 40 18.03.2019 Komissio haluaa linkittää jäsenmaiden koheesiopolitiikan (ja laajemminkin EU-politiikan toimeenpanon) vahvemmin ns. eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Koheesiopolitiikan osalta komissio korostaa nykyistä vahvempaa temaattista keskittämistä, esim. Suomen kaltaisissa maissa erityisesti keskittymistä älykkään kasvun tavoitteeseen. Komissio kannustaa ja velvoittaa jäsenmaita ennakkoehdoilla ja kaavailee mm. älykkään erikoistumisen ennakkoehtoa sovellettavaksi kaikkiin ohjelmiin. Maaliskuussa 2019 komissio järjestää jäsenmaissa neuvottelujen ja ohjelmavalmistelun käynnistystilaisuudet. Jäsenmaita on pyydetty laatimaan valmistelun tiekartta/aikataulu kesäkuuhun 2019 mennessä, ja alustavat kumppanuussopimus- ja ohjelmaluonnokset jo 2019 toisen vuosipuoliskon kuluessa. Vuosi 2020 olisi tiivistä ohjelmavalmistelua vuoropuhelussa komission kanssa, ja tavoitteena on kumppanuussopimsten ja ohjelmien hyväksyminen vuoden 2021 alkupuoliskolla. Valmistelu kansallisella tasolla ja maakunnissa Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Suomen koheesiopolitiikan neuvottelutavoitteita EU4-jaostossa, ja valtioneuvoston EU-sihteeristö valmistelee EU-politiikan laajempaa neuvottelukokonaisuutta valtioneuvostolle ja eduskunnan käsittelyyn. Suomen kannat ovat vielä hyvin yleisellä tasolla, eikä niissä ole ainakaan toistaiseksi ole riittävän selkeästi ja määrätietoisesti huomioitu Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta keskeisiä edunajamistavoitteita: harvan asutuksen kriteerin saaminen käyttöön myös siirtymäkauden alueilla sekä NSPA-tuen reaalitason säilyttäminen. IP-Suomen intresseissä on myös Venäjän rajaohjelmien riittävä resurssointi, mutta siihen ei pidä siirtää resursseja muusta ohjelmatyöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut ohjelmavalmistelua varten valtakunnallisen Koheesio 2021+ kumppanuusryhmän, johon se pyysi maakuntaliittoja ja ely-keskuksia nimeämään alueelliset edustajansa. Niinikään kumppanuusperiaatteella Alueiden uudistumisen neuvottelukunta AUNE koordinoi valmistelutyötä. TEM vastaa lopullisesta ohjelmaehdotusten laatimisesta, ja valtioneuvosto hyväksyy ehdotuksen ennen sen toimittamista komissiolle. TEM on ohjeistanut maakuntia alueellisen valmistelun käynnistämiseksi. Alueellista valmistelua varten Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat perustaneet valmistelutyöryhmän sekä suppeamman kirjoittajaryhmän. IP-maakuntien valmisteluyhteistyötä koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Maakunnissa keskeisenä kumppanuuselimenä toimivat maakunnan yhteistyöryhmät (MYR), ja ohjelmatyöhön kytketään maakunnissa toimivia muita työryhmiä ja foorumeita tarpeen mukaan. Maakuntien EU-ohjelmavalmistelu perustuu vahvasti maakuntaohjelmien EU-tavoitteita tukeviin sisältöihin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat mukana EU-komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston Industrial Transition -pilotissa, jossa haetaan toimivia malleja ja vaikuttavampia välineitä myös tulevan koheesiopolitiikan toimeenpanoon. Tämän Elinkeinot murroksessa (ELMO) -hankkeen taustalla IP-maakunnat ovat myös laatimassa yhteistä älykkään erikoistumisen strategiaa. Työ on paitsi pohjana ohjelmavalmistelussa, myös välineenä EU-komission kanssa käytävässä keskustelussa. Liitteet: TEM:n kirjeet kumppanuustyöryhmän perustamiseksi ja ohjelmatyön käynnistämiseksi Pohjois-Pohjanmaan liiton kirje Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ohjelmavalmistelun järjestämisestä Lisätietoja: Riitta Koskinen, 040 5405903 Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee katsauksen sekä valmistelun käynnistämiseen liittyvät kirjeet tiedoksi.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 22 Maakuntahallitus 40 18.03.2019 Merkittiin tiedoksi. Käsittely kokouksessa 18.3.2019 Maakuntahallitus Työ- ja elinkeinoministeriön ohje Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ohjeistanut koheesiopolitiikan valmistelua kirjeellään 19.2.2019: Valmisteluohje 2, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2027 valmistelu - tavoitteet ja painopisteet. Valmisteluohje liitteenä. Ohje keskittyy ohjelmatyön tavoitteiden asettamiseen ja painopisteiden määrittelyyn. Koheesio 2021+ -työryhmä on käsitellyt ohjeen liitteenä olevan koosteen keskeisistä haasteista, joiden perusteella TEM pyytää alueita ja ministeriöitä tekemään ehdotuksia tavoitteiksi, erityistavoitteiksi, sisällöllisiksi painopisteiksi, indikaattoreiksi ja kohderyhmiksi sekä perustelemaan ehdotukset. TEM pyytää myös alustavaa näkemystä siitä, miten samanaikaisesti valmisteltavat rakennerahastojen, maaseudun kehittämisen ja meri- ja kalatalouden rahastojen painotukset tukevat toisiaan. TEM pyytää myös arvioimaan ylimaakunnallisen hanketoiminnan ja kansainvälisen yhteistyön kautta saatavaa lisäarvoa. Edelleen TEM pyytää arvioimaan, miten ohjelmavalmistelussa tunnistetut ilmiöt tulisivat parhaiten huomioiduksi ohjelmatyön toimeenpanossa. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt vastaavasti alueiden näkemyksiä valmisteilla olevaan EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikkaa linjaavaan CAP2027-suunnitelmaluonnokseen. TEM ja MMM suosittelevat asioiden käsittelyä maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) painotusten yhteensovittamiseksi. Alueellisen ohjelmatyön valmistelua koordinoivia maakunnan liittoja (Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Uudenmaan liitto) pyydetään toimittamaan TEM:n pyytämät tiiviit kuvaukset ja niitä täydentävät taulukot 15.4.2019 mennessä. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien valmistelu Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat jatkaneet ja täsmentäneet alueellista valmistelua maakuntien aiempien kannanottojen pohjalta. Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämä valmisteluryhmä työstää vastauksia TEM:n kysymyksiin ohjelman haasteista, tavoitteista ja painopisteistä. Valmisteluun on kytketty myös muita maakuntaliittojen ja ELY-keskusten asiantuntijoita. Muuta valmistelusta EU:n komissio julkisti 7.2.2019 jäsenmaita koskevat maaraporttinsa. Koheesiopolitiikan osalta raportti oli odotetun sisältöinen ja aika yleispiirteinen. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyö komission Elinkeinot murroksessa -pilotissa on raportissa nostettu selvästi näkyviin. Linkki suomenkieliseen maaraporttiin:. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/2019-european-semester-country-report-finland_fi.p df Julkistustilaisuudessa komissio linjasi tavoitteekseen, että Suomessa otettaisiin käyttöön EU-asetusesitysten mukaisista viidestä toimintapoliittisesta tavoitteesta vain kaksi: Älykkäämpi Eurooppa (EAKR) ja Sosiaalisempi Eurooppa (ESR). Itä- ja Pohjois-Suomen liittymissopimuksen mukaista erityistukea (NSPA-tuki) ei kuitenkaan rajattaisi vain näihin tavoitteisiin.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 23 Maakuntahallitus 40 18.03.2019 Itä- ja Pohjois-Suomen valmistelun lähtökohtia ja etenemistä esitellään kokouksessa. Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 5405903 tai etunimi.sukunimi@esavo.fi. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee koheesiopolitiikan valmistelun tilannekatsauksen tiedoksi ja evästää tarvittaessa valmistelua. Päätösehdotus hyväksyttiin. Veli Liikanen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana kello 12:02. Markku Kakriainen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana kello 12:09. Tuula Karkkäinen poistui tämän pykälän käsittelyn aikan kello 12-13. Kärkkäisen tilalle pöytäkirjantarkastajaksi valittiin tämän pykälän käsittelyn alusta alkaen Kari Ojala. Satu Taavitsainen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana kello 12:18. Liitteet Liite 5 EU:N ALUE-JA RAKENNEPOLITIIKAN OHJELMAKAUDEN 2021-2027 VALMISTELU ALUEILLA JA MINISTERIÖISSÄ - tavoitteet ja painopisteet
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 24 Maakuntahallitus 41 18.03.2019 Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu 7/00.04.00/2019 Maakuntahallitus 18.03.2019 41 Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu aloitettiin vuonna 2017. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet. Euroopan komissio antoi 2.5.2018 ehdotuksensa EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi 2021-2027. Vähennyksiä esitetään erityisesti koheesiopolitiikkaan sekä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Suomen kohdalla leikkaukset merkitsisivät maatalouden suorien tukien osalta 85 miljoonan euron (-2.3 %) ja maaseudun kehittämisen osalta 336 miljoonan euron (-14.1 %) vähennystä. Yhteenlaskettuna uuden ohjelmakauden vähennys olisi 421 miljoonaa euroa (- 7.0 %). Tuen kokonaismäärä alenisi nykyisen ohjelmakauden 6 043 miljoonasta 5 622 miljoonaan euroon. Suomen CAP27-suunnitelman valmistelu Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Suomeen yhden maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet. Valmistelun etenemiskaavio ja aikataulu liitteenä. Kansallisen CAP-suunnitelman valmistelua tehdään maa- ja metsätalousministeriön syksyllä 2018 asettamissa viidessä työryhmässä sekä erillisissä teematyöpajoissa (27 kpl). Työryhmät ovat: strategiaryhmä, maatalousryhmä, maaseuturyhmä, markkinaryhmä ja hallintomalliryhmä. Työryhmien tehtävänä on tehdä esityksiä CAP-suunnitelmaan sisällytettävistä toimenpiteistä sekä niiden rahoituksesta maatalousministerin vetämälle strategiaryhmälle (asetettu 7.3.2017). Työpajoissa kerätään tarpeita ja näkemyksiä siitä, millä EU:n maatalouspolitiikkatoimilla voitaisiin parhaiten edistää suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämistä uudella rahoituskaudella. Alueellisen valmistelun käynnistäminen ja yhteensovitus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt 11.2.2019 kirjeellään Ely-keskuksia käynnistämään CAP27-rahoituskauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa. MMM ja TEM suosittelevat asioiden käsittelyä maakunnan yhteistyöryhmässä painotusten yhteensovittamiseksi. Valmistelussa pyydetään tunnistamaan sellaiset alueen kehittämistarpeet, joihin voidaan vaikuttaa maatalousrahaston toimenpiteillä. Ministeriön lähettämään käynnistyskirjeeseen sisältyy kaksi tehtävää, joihin alueita pyydetään vastaamaan 15.4.2019 mennessä: 1) Suomen CAP27-suunnitelmaluonnokseen sisältyvien nykytila- ja tarveanalyysien kommentointi Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänut valmistelemansa Suomen CAP27 -suunnitelmaluonnoksen alueille kommenteille. Luonnos sisältää komission strategia-asetusehdotuksen erityistavoitteiden (9 kpl) mukaisesti nykytilan ja tarveanalyysien luonnokset. Ohjelmaan sisällytettävien toimenpiteiden tulee perustua nykytilan kuvaukseen ja tarveanalyyseihin, joissa kuvataan alueellisia ja paikallisia olosuhteita ja lähtökohtia. 2) Etelä-Savon maaseudun kehittämisen tarpeet ja painopisteet uudelle ohjelmakaudelle MMM pyytää alueita kokoamaan alueellisen maaseudun kehittämisen tarpeet ja painopisteet. Alustavat näkemykset alueen painotuksista (3-5 sivua) tulee lähettää MMM:ään 15.4.2019 mennessä. Toisessa vaiheessa, EU-valmistelun aikataulujen täsmennyttyä maa- ja
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 25 Maakuntahallitus 41 18.03.2019 metsätalousministeriö pyytää vuoden 2019 aikana ELY-keskuksia täsmentämään alueellisia maaseudun kehittämisen painotuksia. Suunnitteilla on myös yhteinen, alueiden valmistelua tukeva ja alueiden toimijoita ja organisaatioita osallistava prosessi. Arvioitu aikataulu tälle on loppuvuosi 2019. Etelä-Savon Ely-keskus on 4.3.2019 kirjeellään pyytänyt alueen maaseudun kehittäjiä esittämään näkemyksensä Etelä-Savon maaseudun kehittämisen tarpeista ja painopisteistä tulevalle ohjelmakaudelle. Vastaukset tulee antaa 22.3.2019 mennessä. Liitteet: 1. Suomen CAP27 kansallisen valmistelun aikataulu 2. Maa- ja metsätalousministeriön kirje (11.2.2019) Suomen CAP27-suunnitelman valmistelun käynnistämisestä 3.Etelä-Savon Ely-keskuksen kirje (4.3.2019) Suomen CAP27-suunnitelman valmisteluun liittyvistä tehtävistä Valmistelija: ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040-757 6698, jyrki.kuva@esavo.fi Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelun tilannekatsauksen tiedoksi ja käy samalla evästyskeskustelun Etelä-Savon maaseudun kehittämisen painopisteistä tulevalla ohjelmakaudella. Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 6 Etelä-Savon Ely-keskuksen kirje (4.3.2019) Suomen CAP27-valmisteluun liittyvistä tehtävistä Liite 7 MMM:n kirje 11.2.2019 - Suomen CAP27-suunnitelman valmistelun käynnistäminen Liite 8 Suomen CAP27 kansallisen valmistelun aikataulu
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 26 Maakuntahallitus 42 18.03.2019 Etelä-Savon maakuntaliiton osallistuminen Saimaan alueen ja Järvi-Suomen Peruskirjaan (Finnish Lakeland Statement) - sitoutuminen ja allekirjoittaminen 32/11.00.02/2019 Maakuntahallitus 18.03.2019 42 Mikkelin kaupungin aloitteesta ryhdyttiin syksyllä 2018 valmistelemaan asiakokonaisuutta, jolla Saimaan ja Vuoksen järvialtaan alueen kaupungit ja kunnat, maakunnat ja aluehallinnon viranomaiset profiloituvat puhtaan ja elinvoimaisen luonnon- ja toimintaympäristön toimijoiksi. Loppuvuoden 2018 aikana työ muotoutui Saimaa Peruskirjaksi, jonka hyväksymisellä alueen toimijat pyrkivät aktiivisesti erottumaan positiivisesti alueista ja vesistöistä, joissa on veden laatuun liittyviä ongelmia. Ajatus peruskirjasta rinnastuu Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan. Talven 2019 aikana käyty keskustelu on johtanut siihen, että Peruskirja-alueeksi nostetaan Saimaan rinnalle laajempaa maantieteellistä aluetta käsittävä termi Järvi-Suomi (Finnish Lakeland). Aihetta on valmisteltu Mikkelin kaupungin johdolla ja valmisteluryhmään on ollut kutsuttuna edustajia Etelä-Savon ELY-keskuksesta, Lappeenrannan ja Imatran kaupungeista, Lappeenrannan seudun ympäristövalvonnasta, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä ja Etelä-Savon maakuntaliitosta. Valmisteluryhmän vetäjänä toiminut Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä on toiminut kontaktihenkilönä Järvi-Suomen kuntiin ja muihin organisaatioihin. Peruskirja vahvistaa Saimaan ja Järvi-Suomen alueella jo olemassa olevia kestävän ja vastuullisen kehityksen ja matkailun, elinvoiman lisäämisen, tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen sekä vesienhoidon toimenpiteitä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Saimaa Geopark -tavoite, maakunnalliset virkistysalueet, Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, Smart Pohjois-Savo -tavoite, gosaimaan ja Saimaa-sopimuksen sekä maakunnallisten matkailustrategioiden tavoitteet jne. Peruskirja tavoittelee koko vesistöalueen (Vuoksen vesistöaltaan, sisältäen Saimaan lisäksi myös Kallaveden, Pielisen ja Höytiäisen altaat) tutkimukseen ja teollisuuden tuotekehitykseen perustuvaa kasvua ja elinvoimaa. Peruskirja ei rajaa, vaan kannustaa kehittämään tasavertaisesti uudenlaisia tuotannon, suojelun ja aktiivisuuden toimintoja koko toiminta-alueella. Valmisteluryhmä on tehnyt Peruskirjan tekstiosuudesta luonnosversion (esitetty myöhemmin pykälätekstin yhteydessä). Peruskirja tultaisiin hyväksymään vastaavilla hallitus- ja valtuustopäätöksillä kaikissa, laajasti ymmärrettynä Vuoksen vesialtaan rantakaupungeissa ja -kunnissa, maakuntien liitoissa sekä alueellisissa ELY-keskusten organisaatioissa. Päätösten ajankohta on kevättalvi 2019. Peruskirja laaditaan myös englanniksi Mikkelin kaupungin puolesta, Peruskirjan otsikko englanniksi on Finnish Lakeland Statement, joka vastaa Järvi-Suomen ulkomaan markkinoinnin termistöä. Kaikkiaan Järvi-Suomen Peruskirjan allekirjoittavia tahoja on kutsuttu 41. Aluerajaus on määritelty valmisteluryhmässä siten, että allekirjoittaviin organisaatioihin kuuluvat ne kaupungit ja kunnat, jotka ovat virallisesti määritelty Saimaan pääaltaan rantakunniksi (näitä on 21) sekä ne Vuoksen vesistöalueen järvialtaan rantakaupungit ja -kunnat, joiden alueelle ulottuu Saimaan väyläverkko (näitä on 12, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa). Alue on esitetty liitteessä. Kunnat ja kaupungit (33 kpl): Enonkoski, Heinävesi, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Joroinen, Juuka, Juva, Kaavi, Kitee, Kontiolahti, Kuopio, Lapinlahti, Lappeenranta, Lemi, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Mikkeli, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Siilinjärvi, Sulkava, Taipalsaari, Tuusniemi ja Varkaus. Maakuntaliitot (4 kpl) ovat: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 27 Maakuntahallitus 42 18.03.2019 ELY-keskukset (4 kpl) ovat: Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala. Peruskirjan teksti kuuluu näin: JÄRVI-SUOMEN PERUSKIRJA Meidän sukupolvemme on saanut perinnöksi upean Vuoksen vesistön Saimaan, Kallaveden, Höytiäisen ja Pielisen. Alue on ainutlaatuinen kokonaisuus puhtaita vesistöjä, tuhansia saaria ja henkeäsalpaavia maisemia. Puhdas vesi ja järviluonto tarjoavat elinvoimaa ja hyvinvointia. Elinvoima ei synny itsestään. Se vaatii meiltä sitoutumista ja tekoja tutkimukseen perustuvaa tuotekehitystä teollisuudessa ja oikeaa asennetta ympäristöä kohtaan. Järvemme on meillä lainassa ja siksi tehtävänämme on turvata alueen puhtaus, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus tuleville sukupolville isältä pojalle, äidiltä tyttärelle. Tämän peruskirjan allekirjoituksella haluamme siirtää järvialueemme ympäristöperintöä eteenpäin: toteuttamalla kestävää kehitystä, vahvistamalla alueen elinvoimaa, edistämällä vastuullista matkailua ja virkistyskäyttöä, tukemalla monitieteistä Saimaa-tutkimusta ja parantamalla vesistön elinympäristöjä ja veden laatua. Me allekirjoittajat sitoudumme suojelemaan alueemme vesistöä ja edistämään alueen elinvoimaa. Yhteistyön tarkemmat periaatteet, tavoitteet ja onnistumisen mittarit määritellään erillisissä yhteistyösopimuksissa, jotka ratifioidaan Finnish Lakeland Forum -tapahtumassa 2020. Tämä peruskirja on pitkäjänteinen ja jatkuva kehityspolku: sukupolvien välinen viestikapula puhtaan Saimaan puolesta. Peruskirja määritellään ja allekirjoitetaan uuden sukupolven toimesta 25 vuoden välein. Mikkelissä 5.6.2019 Allekirjoitukset/kuntaorganisaatio, asema Muut koko Vuoksen vesistöalueen kunnat ja kaupungit voidaan kutsua Saimaan Peruskirjan allekirjoittajiksi myöhemmin. Näitä kuntia on kaikkien neljän maakunnan alueella sekä ulkopuolella. Peruskirjan allekirjoitustilaisuus on Mikkelissä, maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019, kaupungissa järjestettävän kansallinen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarin yhteydessä. Vuosiseminaari on vuosittainen, vakiintunut tutkija- ja kehittäjätapaaminen, johon osallistuu asiantuntijoita ja päättäjiä ELY-keskuksista, kuntaorganisaatioista, SYKE:stä sekä paikallisista vesienhoito-organisaatioista. Peruskirjan allekirjoitustilaisuus on arvokas tapahtuma, jossa kuullaan aiheeseen liittyviä alustuksia ja kannanottoja. Peruskirjan allekirjoittaminen ja sen toimenpiteisiin sitoutuminen on osoitus henkisestä valmiudesta itäisen Suomen yhteisen vesistöalueen elinvoimaisuuden kehittämiseen ilman kunta-, maakunta- tai muitakaan hallinnon rajoja. Allekirjoittamalla Peruskirjan kunta- ja maakuntaorganisaatiot voivat omissa kehittämistoimissaan hyödyntää Saimaan vesialueen positiivisia maine- ja imagotekijöitä. Samalla Peruskirja antaa uuden työvälineen teknisiin ja
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 28 Maakuntahallitus 42 18.03.2019 tutkimukseen perustuvien veden laadun kehittämisen tapoihin yhdessä muiden kehittäjä- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Peruskirjan allekirjoittajina ovat julkisorganisaatiot. Myös muilla toimijoilla (esim. yliopistot ja ammattikorkeakoulut, yritykset, muut kunnat ja kehittäjätahot) on mahdollisuus liittyä mukaan vuonna 2020, jolloin työtä jatketaan Finnish Lakeland Forum -nimisen kansainvälisen tutkimus- ja kehittäjäkonferenssin merkeissä, jonka pitopaikaksi on kaavailtu Etelä-Karjalaa. Vuoden 2020 -konferenssin järjestelyvastuita sekä Peruskirjassa mainittuja ratifiointiteemoja varten perustetaan erityinen Saimaa-ryhmä, jonne kutsutaan jäseniä maantieteellisesti kattavasti koko Vuoksen vesistön alueelta. Saimaan alueen ja Järvi-Suomen Peruskirjan tavoitteet tukevat maakuntaliiton suunnitteleman Etelä-Savon kestävän kehityksen lupauksen - "Teemme yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialueen maailmalle" - tavoitteita. Sekä lupaus, että Peruskirja luovat hyvän pohjan Saimaan alueen kehittämis- ja vesiensuojelutoimenpiteille. Oheismateriaalina allekirjoitettava peruskirja ja kutsu allekirjoittamaan se sekä osallistumaan Finnish Lakeland Forum -tapahtumaan 5.6.2019. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, sanna.poutamo@esavo.fi Maakuntajohtaja: Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy ja sitoutuu edellä esitetyn Järvi-Suomen Peruskirjan tavoitteisiin. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan Peruskirjan maakuntaliiton puolesta. Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 9 Järvi-Suomen Peruskirja Liite 10 Järvi-Suomen Peruskirja, kutsukirje 22.2.2019
Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 3/2019 29 Maakuntahallitus 213 17.12.2018 Maakuntahallitus 43 18.03.2019 Etelä-Savon maakuntaliiton kestävän kehityksen lupaus 156/11.00.02/2018 Maakuntahallitus 17.12.2018 213 Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme 2050. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Käytännön toimet määrittävät kestävän kehityksen sisällön. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Jokainen toimenpidesitoumus toteuttaa samalla yhtä tai useampaa kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 tavoitteista. Tavoitekategoriat ovat: - Hiilineutraali yhteiskunta - Kestävät elämäntavat - Kestävät yhdyskunnat - Luontoa kunnioittava päätöksenteko - Resurssiviisas talous - Työtä kestävästi - Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta - Yhdenvertaisuus Yritykset, yhteisöt, oppilaitokset,hallinto, puolueet, kaupungit, yksityishenkilöt sekä muut tahot voivat antaa oman konkreettisen toimenpidesitoumuksensa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.sitoumus voidaan antaa netissä (https://sitoumus2050.fi/). Valitaan vain tavoite (kategoria), jonne kirjoitetaan oma räätälöity sitoumus. Kaikki sitoumukset ovat luettavissa netissä. Tällä hetkellä on annettu 998 toimenpidesitoumusta, 27 Green dealia ja 48 ravitsemussitoumusta. Toimenpidesitoumus sisältää tavoitteet, mittarit ja aikataulun, jotka sitoumuksen laatija asettaa itse. Kestävän kehityksen toimikunta, pääsihteeristö ja asiantuntijapaneeli seuraavat ja tukevat sitoumuksia ja niiden edistymistä. Etelä-Savon maakuntaliitossa on suunniteltu liitteen mukaista kestävän kehityksen lupausta koskien Saimaan alueen vastuullista matkailua. Liiton matkailustrategiassa ja matkailun kehittämis- ja hanketyössä on jo sitouduttu kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen. Sitoumuksen antaminen vahvistaisi tätä työtä ja Saimaan alueen imagoa vastuullisena luontomatkailualueena. Liitteenä ehdotus Etelä-Savon maakuntaliiton kestävän kehityksen lupaukseksi.