TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009
Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema 8 Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue 9 Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue 9 Rantojen hoito 11 Reunavyöhykkeet, saarekkeet ja puuryhmät 14 Kiviaidat ja -kasat 16 Pienvedet 16 Metsien hoito 17 Yksittäispuut ja puukujanteet 19 Rakennettu ympäristö 20 Tärkeät näkymät 21 Perinnemaisemat 21 Muinaisjäännökset 22 Suojelualueet 22 Maisemanhoitoon myönnettävät tuet ja avustukset 22 Liiteenä maisemanhoitokartat 2
Maisemanhoidon tavoitteet Maaseutumaisema syntyy maatalouden toiminnasta. Maataloutta ei ole vain ravinnon- tai puuntuotanto, vaan enenevässä määrin myös hoidetun maiseman ja matkailuympäristön tuotanto, luonnon monimuotoisuuden ja maiseman historian säilyttäminen sekä elinvoimaisen maaseudun ylläpitäminen. Maatalous luo maaseudulle sen vetovoiman, joka houkuttelee alueelle uusia asukkaita ja matkailijoita. Hoidettu maisema on merkki elinvoimaisesta yhteisöstä, jossa maanviljelijät, yrittäjät ja asukkaat toimivat yhdessä paremman elinympäristön luomiseksi. Maisema on muotoutunut paikallisten luonnonolosuhteiden mukaan. Maaperä, ilmasto, vesisuhteet ja kasvupaikkatekijät ovat määränneet viljelyalueiden sekä asutuksen sijoittumisen. Viljelymaiseman, metsän, vesistöjen ja rakennusten sijoittuminen suhteessa toisiinsa muodostaa maiseman paikalliset ominaispiirteet. Maiseman hoidon tavoitteena on vahvistaa näitä ominaispiirteitä sekä lisätä maiseman avoimuutta ja monipuolisuutta. Tärkeä tavoite on myös hoitaa ja säilyttää maisemallisesti, historiallisesti sekä kulttuurisesti arvokkaita kohteita ja maisemakokonaisuuksia. Tämä maisemanhoitosuunnitelma on tehty maastokäyntien sekä maisemaselvityksen pohjalta. Maisemaselvityksessä on perehdytty kylän luonnonolosuhteisiin, historiaan sekä nykytilanteeseen. Maisemaselvityksen aineisto tulee kyläläisten nähtäville ja käyttöön tämän syksyn aikana. Pohjoisen suunnasta voi Tuusjärvelle saapua mutkittelevaa Hoikantietä pitkin. Tie mutkittelee ja kumpuilee maiseman muotojen mukaan. Tässä ollaan juuri laskeutumassa puronotkelmaan. 3
Maisemanhoidon painopisteet Tuusjärven-Hiidenlahden peltomaisemat ovat hyvin vaihtelevassa kunnossa. Koivulahden ja Hiidenlahden viljelyaukeat ovat erittäin kauniisti hoidettuja, ja niihin kohdistuvien hoitotoimenpiteiden tulisi lähinnä pitää yllä vallitsevaa tilannetta. Tuusjärven ympäristössä on peltoja metsitetty ja jätetty viljelyn ulkopuolelle. Näkymät järvelle ovat monin paikoin kasvaneet umpeen, ja maiseman ilme on hoitamattomampi. Alueen tärkein hoitotoimenpide on rantojen avaaminen. Vt 17 kulkee kylän kohdalla harjumetsässä, eikä näkymiä kylälle avaudu. Laajin peltoaukea kylän suuntaan sijaitsee taimitarhan ja Viitamäentien risteyksen tuntumassa. Jos ohiajaville halutaan viestittää, että lähellä on kylä jossa kannattaa poiketa, tulisi se tehdä tässä paikassa. Peltoaukean tulisi olla erityisen edustava kauniine reunavyöhykkeineen. Itse peltoa voidaan kehittää maisemapelloksi, se voisi toimia hevoslaitumena tai auringonkukkapeltona. Aivan tien varressa sijaitsevat entinen kauppa ja omakotitalo tulee sitoa peltomaisemaan perinteisistä pihakasveista koostuvin istutuksin. Parasta maisemanhoitoa olisi tietenkin saada kaupan taloon jälleen toimintaa julkisten tai yksityisten palvelujen muodossa. Valtatieltä Hiidenlahteen johtava Koivulahdentie on tärkein reitti Myllykoskelle ja Koivulahteen. Nykytilassaan tieympäristö on takapihamainen, eikä se valmistele hienoon kulttuuriympäristöön saapumista. Tieympäristöä voitaisiin parantaa selkeyttämällä ja monipuolistamalla tietä reunustavien metsien reunavyöhykkeitä. 4
vasemmalla ylhäällä: Tuusjärven maalaismaiseman vahvuus ovat laiduntavat hevoset. vasemmalla: Valtatie 17 kulkee kylän halki harjua myötäillen. Pääosin tie kulkee mäntymetsän keskellä, mutta koulun kohdalla avautuu tieltä avarampi näkymä peltoaukean yli. ylhäällä: Valtatieltä avautuvaa peltomaisemaa reunustavat repaleinen koivukaistale sekä taimitarhan kasvihuoneet. Komea viljelyaukea voisi viestiä enemmän elävän kylän toiminnasta. Avaran näkymän vahvuus on siisti niittymäinen tienpiennar. alla: Näkymä Tuusjärven itärannalta Hallakankaalta on pusikkoinen. Vesi pilkottaa pensaiden lomasta. Järvelle voisi näkyä myös kuvan oikeasta laidasta, ja maisema vastarannan peltoaukeiden yli voisi olla avoin harjulle asti. 5
Kylämaiseman kiistaton helmi on Myllykoski. Luonnonmukaisena hoidettu joen varsi laavuineen on hieno eikä sen hoitotapaan ole syytä ehdottaa mitään muutosta. Niitty siirretyn tiilitehtaan alapuolella voisi olla kylän yhteinen maisemapelto, jolle esimerkiksi kehitettäisiin kukkiva niitty. Vuosittaisissa talkoissa niitettävä heinä nostettaisiin heinäseipäille. Niityn ja myllyn väliselle osuudelle jokivartta voisi antaa kasvaa joitakin tuomia. Jatkettaessa myllyltä edelleen Koivulahdelle aukeavat mäen päältä upeat näkymät järvelle ja viljelyaukealle. Rannat ja tienpientareet ovat avoimet, mikä mahdollistaa avarat pitkät näkymät. Ainoastaan laakson pohjassa Myllyjoen ja Veneheittolammen joen varsilla kasvavat puut ja pensaat uhkaavat peittää näkymiä. Vielä toistaiseksi ei kasvusto ole kovin peittävää, mutta erityisesti koivuista kehittyy suuria puita, jotka alavassa laaksossa tulevat katkaisemaan tärkeät näkymät. Tämän vuoksi jokivarsien kasvillisuus kannattaa pitää jatkuvasti harvana ja matalana. 6
vasemmalla ylhäällä: Koivulahden myllyn ympäristö on mielenkiintoisen näköinen tieltä katsottuna kummasta tahansa suunnasta saavuttaessa. vasemmalla keskellä: laiduntavat lampaat ovat hauska mutta harvinainen näky. Lampaat sopisivat laiduntamaan aluetta myllyn ja siirretyn tiilitehtaan välillä. keskellä: Myllykoskella veden virtausta pääsee ihailemaan sen useissa eri elementeissä: padon yläpuolella tyynenä peilipintana, putouksena kuohuvassa koskessa, eloisana virtana ja rännissä ryöppyävänä. oikealla: Myllykosken kokonaisuudessa olennaisessa osassa on jokea kehystävä kasvillisuus. Tuomi on arvokas ja kaunis puu erityisesti kukkiessaan, mutta myös muina vuodenaikoina. alla: Koivulahden viljelyaukea on vaikuttava näky. Kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta tärkeimpiä hoitotoimenpiteitä ovat viljelyaukean pitäminen avoimena ja aukeaa kehystävien metsien maisemaan soveltuva hoito. Erityisesti metsäselänteiden lakilinjan säilyttäminen yhtenäisenä on tärkeää. 7
Maisemanhoitotoimenpiteet Esitetyt maisemanhoitotoimenpiteet on merkitty maisemanhoitokartoille. Viljelymaisema Avoimet pellot ovat maaseudun kulttuurimaiseman ydin. Niiden viljely on tärkein maiseman hoitokeino. Kaikki pellot tuovat vaihtelua metsäiseen maisemaan ja ovat sinänsä tärkeitä. Kaikkein arvokkaimmat pellot ovat vanhimpia ja edustavimpia viljelysalueita, jotka reunavyöhykkeineen muodostavat kauniin kokonaisuuden. Erityisesti arvokkaat viljelymaisemat tulee säilyttää viljelyssä, ja niiden ympäristö avoimena. Mahdolliset metsitykset tulee ohjata vähemmän arvokkaille peltoalueille. Peltojen tienvarret ja ojanpientareet tulee pitää avoimina. Pensaiden ja puuston kasvaminen pellolle antaa maisemasta hyvin nopeasti hoitamattoman kuvan. Maisemassa näkyvällä paikalla oleva ojanpientareiltaan sankkaa pajukkoa kasvava hylätty pelto tulisi raivata uudelleen viljelyyn, metsittää tai ottaa johonkin muuhun hyötykäyttöön. Toisaalta jotkut pellot pusikoituvat hyvin kauniisti muuttuen niittymäisiksi. Nämä niityt kaunistavat maisemaa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kylän keskeiselle alueelle voidaan kehittää ns. maisemapelto. Maisemapelto on erityinen katseenvangitsija, jolle esimerkiksi istutetaan näyttäviä kasveja, kuten auringonkukkaa, hunajakukkaa tai pellavaa. Vielä kukkiakin kiinnostavampaa katseltavaa ovat laiduntavat eläimet. Maisemapelto voi olla myös perinnepelto, jolla esimerkiksi pidetään heinätalkoita ja heinät nostetaan seipäille. Pellon käyttötarkoitus voi vaihdella vuosittain. Suoriin riveihin pelto-ojien pientareille kasvanut tasaikäinen pajukko on ikävän näköinen. Pellolle sinne tänne kasvaneet tuomet, koivut ja lepät muodostavat puoliavoimen niityn, jonka kehittymistä vuosien saatossa on mielenkiintoista seurata. Olkilahden rantapelto ulottuu kauniisti vesirajaan asti avoimena. Kontrastin avoimelle pellolle luovat Taipaleensaari sekä vastarannan komea metsäselänne. Avoimelta rannalta voisi raivata loputkin pensaat pois, samoin tien varresta. 8