Maantiede ja taide: kirjallinen maantiede Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen Laitos
Taide on ollut maantieteelle Tutkimuskohde Tutkimusaineisto Tutkimuksen aihepiiri Näkökulma Metodologinen työkalu Retorinen tehokeino
Kirjallinen maantiede = Kaunokirjallisuuden tutkimuksen ja maantieteellisen näkökulman yhdistelmä.
Tutkimuskentän traditio William Sharp (1904). Literary Geography. 1900-luvun alussa esiintyi tutkimuksia, joissa painotettiin luovuuden merkitystä osana maailman tutkimista Kirjallisuus tietopankkina
Regionalismi (1960-luku) Ajatus siitä, että kirjailijat pystyvät tavoittamaan alueiden yksilöllisyyden Kirjailijat tuottavat alueellista dataa Vaatimus todenperäisyydestä = tutkimusaineistona lähes poikkeuksetta realistinen kirjallisuus =
Humanistinen maantiede (1970-luku) Kvantitatiivisten metodien ja niiden kautta tuotettujen kognitiivisten kategorioiden kritiikki Esteettisyys itseisarvona Pehmeät arvot Tutkimusaiheet: paikan kokeminen ja maisema Avainkäsitteet, kuten sense of place, avautuvat parhaiten kirjallisten kuvausten kautta Edelleen eniten käytetty lähestymistapa kirjallisessa maantieteessä
Kriittinen/radikaali maantiede (1980-luku) Humanistisen maantieteen kritiikki Ei mitä?, vaan miksi? Näkökulma: kirjallisuus osana sosiaalista koneistoa
KONTEKSTI KIRJALLINEN missä mikä toimii läpi KIRJAILIJA(n) MUU MUU Kaavio kirjailija-lukija-teksti -suhteesta; termillä muu viitataan taloudelliseen, poliittiseen, sosiaaliseen, ym. kontekstiin (Silk 1984) joka tuottaa kirjoittaa TEKSTIN minkä synnyttämien vaikutusten kohteena on lukee kuluttaa LUKIJA jonka odotuksien tulkinnan muodostumiseen vaikuttaa myötävaikutuksesta saa osansa myös tietty KONTEKSTI KIRJALLINEN MUU
Tila sosiaalisena konstruktiona Kulttuurinen käänne Uudet menetelmät, erityisesti diskurssianalyysi Ajatus tilan ja yhteiskunnan kuvitteellisuudesta (imaginative geography)
Sosiaalimaantiede Kulttuurisen käänteen myötä kiinnostuksen kohteeksi nousi ihmisen sosiaalisen aseman tarkastelu: Moraaliset kysymykset ja arvot Kaupungin arki Työttömyys Ympäristöongelmat Syrjintä Yksinäisyys
Postkoloniaalinen tutkimus Postkoloniaalinen mielikuvitus kuvitteellisuuden ja vallan välisen suhteen tarkastelu Kuinka toinen kuvataan länsimaisessa kirjallisuudessa? Kuinka imperialistista maailmankuvaa ja arvoja välitetään kirjallisuuden ja siihen kytkeytyvien instituutioiden (gatekeepers: kirjastot, painotalot, äidinkielen opettajat, jne ) avulla?
Postkoloniaalinen tutkimus: matkailumaantiede Fokus erityisesti siinä, kuinka matkakirjallisuuden avulla rakennetaan ja legitimoidaan imperialistista ideologiaa Huomion kohteena useimmiten historiallinen kirjallisuus Tutkimuskenttänä reaali-maailman paikat Poikkeuksia: Joanne Sharp (2002) tutkinut Roland Barthesin matkakuvausten mielikuvituksellisuutta postkoloniaalisen teorian näkökulmasta Richard Phillips (2001) lähestynyt matkakirjallisuutta yhteiskunnallista epätasa-arvoa puhdistavana instituutiona
Feministinen näkökulma Kuinka tilan käyttäminen on sukupuolisesti ohjattua Nainen = toinen Body-politics in literature Länsimaisen yhteiskunnan sekstistinen, jopa misogyyninen, arvomaailma
Kirjallisuuden emansipatorinen potentiaali Voidaanko kirjallisuuden avulla purkaa sosiaalista epätasaarvoa, ennakkoluuloja ja vääristyneellä tavalla latautuneita (normatiivisia) arvoja? Vastakertomukset Voidaanko jollakin tapaa poikkeavalla kirjallisuudella herättää lukija ajattelemaan?
Kirjallisuus osana maantieteen opetusta Kirjallisuus nähdään maantieteen opetuksessa käytettävänä hyvänä didaktisena apuvälineenä havainnollistavana aineistona Inspiraation lähteenä Niin alakoulussa, kuin yliopistoissa
Kirjallinen turismi Kirjallisen perinteen ja matkailuteollisuuden välisten yhteyksien tarkastelua Kirjallinen paikka: 1. Kirjailijan elämään liittyvä sijainti (esim. syntymäpaikka) 2. Kirjailijan tuotannossa esiintyvä reaalimaailman sijainti Fokus ei varsinaisesti kirjallisuudessa, vaan usein turisteissa ( kirjalliset pyhiinvaeltajat ), matkailukohteissa ja matkaoppaissa. Astrid Lindgren s Vimmerby
Pajala = Vittula (M. Niemi)
Myyttiset maailmat Tutkimuskohteena Geon sijaan muut maailmat myyttinen realismi kummitustalot Science fiction perustuu aina sosiaaliseen todellisuuteen tuottaa ja välittää esim. imperialistista todellisuuskäsitystä luo visioita tulevasta maailmasta = reflektoi käsitystämme tämän päivän maailmasta
Tekstuaaliset tilat Korostaa tekstuaalisen tiedon ja tiedon tekstuaalisen luonteen merkitystä: kuinka tilallisia merkityksiä tuotetaan kielellisten ratkaisujen avulla (typografinen topografia) kuinka kielelliset metaforat toimivat spatiaalisina entiteetteinä (esim. kaappi ) Painotus kirjallisuudentutkimukseen korostunut
Narratiivinen tila Tila syntyy kertomuksena, juonellistamisen kautta kirjallisuus loistava/helppo tutkimusaineisto Kuinka tila/hetki syntyy osana lukukokemusta ( event as it happens Hones 2008). Lähestytään non-representuaalista tulkintaa. Tilallinen kokemus ja kertomus ovat sama asia.
Literary GIS Raymond Williams The Country and the City (1973) Kirjallisuudentutkimuksen spatiaalinen käänne. Kirjallisten kertomusten kartoittaminen: minne kirjallisuuden tarinat sijoittuvat ja miksi? Digital humanities.
Emotions of London Stanford Literary Lab (CESTA), http://news.stanford.edu/2017/03/20/mapping-emotions-london/.
Literary GIS Positivisten terminologian ongelma. Positivisten tiedekäsityksen ongelma. Kirjallisen geoinformatiikan paradoksi.
More than representational literary Kirjallinen kartta cartographies Rakentaa siltoja eri ymmärtämisen tapojen välille Ohjaa tekstin tilallista luentaa Herättää tunnetiloja ja toimii emotonaalisen pedagogian välineenä. Kertoo uusia kertomuksia Liittää kirjallisuuden uusiin tilallisiin konteksteihin (vrt. turismi) Haastaa perinteiset tavat ymmärtää karttojen merkityksiä ja tarkoituksia Sara Luchetta & Juha Ridanpää (2019)
Kirjalliset metodologiat Ongelma: kirjallisuutta luetaan maantieteessä kuin avointa kirjaa Kirjallisuudentutkimuksessa käytetyt työkalut tulisi osata hyödyntää Lähiluku Reseptiotutkimus
Lopuksi: muista lukea