Suomen tietoyhteiskunta Vaasa Laajakaistan varassa @petterij pjarvinen.blogspot.com bittimittari.blogspot.com @petterij www.facebook.com/petterijj profiles.google.com/petterij pinterest.com/petterij instagram.com/petterijj fi.linkedin.com/in/petterij picasaweb.com/petterij PGP: 0809 2085 308E 0DF1 4173 EADD 8231 7135 9F31 FC66 1
Suomella ei ole varaa nykyisiin rutiineihin Helsingin Sanomat 18.9.2008 2
100 megan laajakaista Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Pauli Pullinen uskoo, että Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteeseen, kiinteän yhteyden saamiseen alle kahden kilometrin päähän kaikista suomalaisista ensi vuoden loppuun mennessä, päästään nippa nappa. YLE 18.7.2014 siitä vielä pitkä matka todelliseen käyttöön yhteyksien tarjonnan monipuolisuus ei ole toteutunut odotetulla tavalla uusia palveluita ja bisnesideoita syntynyt liian vähän, missä Pelle Pelottomat? tämä on osaltaan viestintäongelma, emme ole osanneet kertoa oikeista asioista... ja tietenkin myös taloudellinen kysymys Ministeri Kiuru haluaa nostaa yleispalveluvelvoitetta nyt 1 Mbit/s, joululahjaksi korkeampi nopeus ja tiekartta siihen pääsemiseksi Suomi 32,2, Ruotsi 47,0, Norja 38,9, Tanska 40,9 ja Islanti 43,2 Mbit/s (Netindex.com) Laajakaistanopeuden tuplaaminen nostaa BKT:tä 0,3 % (Ericsson) Näin Seattlessa 3.7.2014 3
Langattomien verkkojen nopeudet kasvavat koko ajan 4.5G jopa 300 Mbit/s nopeudet (DNA) mobiilidata kasvoi viime vuonna yli 100 % -- tekniikka vaatii jatkuvia investointeja Suomi viimeisiä, missä kiinteä kk-hinta volyymiveloitus veisi pohjan palveluilta alueelliset erot suuria, ei voi perustaa palveluita mobiilidatan varaan (yhtä luotettavaa liikennöintiä kuin VR :-) Mobiilidata nimensä mukaisesti mobiilikäyttöön junat, lentokoneet, autot ( Connected Car : Android Auto ja CarPlay) Kotikäytön ongelmat kanavat loppuvat kesken kerrostaloissa kun paljon käyttäjiä (BT, kaiuttimet ym.) kiristyvät energiamääräykset rajoittavat signaalin kuuluvuutta sisätiloihin operaattorin kuuluvuuskartta ei kerro mitään tod. nopeuksista, säästä ym. Nopea laajakaista ei ole pelkkä bisneskysymys kyse on myös kansallisesta kulttuurista ja suomalaisuudesta 4
HS 21.10.2013 Mikään ei ole niin vaarallista kuin (entinen) menestys 5
Alisuoriutuja: edellytyksiä ei osata käyttää (Digibarometri 2014) valtaosa talouden kasvumahdollisuuksista liittyy digitaalisuuteen ja sen hyödyntämiseen joka kymmenes suomalainen työskentelee digitekniikan, sisällön tai viestinnän parissa Suomen yrityksillä parhaat edellytykset (22 maata) hyötyä digitalisoitumisesta, käytössä jäämme sijalle 7 vakava epäsuhta julkisen sektorin edellytykset toiseksi parhaat, käyttäjänä vasta kahdeksas nykyinen tila ei mahdollista elintason ylläpitoa tulevaisuudessa! Tarttis tehdä jottain digitaalisuuden yhteiskunnallista merkitystä ei ole tunnistettu eikä arvosteta poliitikot puuhastelevat lillukanvarsien kanssa (kuten kalastuskortti, alkoholimainonta) Ensimmäinen ja keskeisin politiikkatavoite onkin laajat ja laadukkaat kiinteän ja mobiilin laajakaistan yhteydet, vaikkei julkisen sektorin välttämättä tule ottaa kantaa teknisiin ratkaisuihin tai laittaa itseään suoranaiseksi toimijaksi yksityisillä markkinoilla. Toinen tavoite on julkisen sektorin täysdigitointi, kolmas digitaaliset perustaidot (mm. ohjelmointi), neljäs kyberturvallisuus, viides tietosuoja, kuudes globaali pelikenttä. 6
E-asukas, joka ei ole Viron kansalainen ja jolla ei ole oleskelulupaa Virossa, voi hankkia sähköisen henkilökortin. Sillä hän pystyy käyttämään kaikkia Viron verkkopalveluja, jotka ovat tällä hetkellä virolaisten käytettävissä lukuun ottamatta kansalaisille tarkoitettuja palveluja, kuten sähköistä äänestämistä eduskunta- tai kunnallisvaaleissa. E-oleskelulupa kannustaa virolaisia palveluntarjoajia innovoimaan uusia palveluja ja ratkaisuja. Se taas monipuolistaa Viron digitaalisia markkinoita ja infrastruktuuria ja houkuttelee ulkomaisia yrittäjiä Viroon. Liike- tai muiden asioiden hoitaminen Virossa on helppoa e-asukkaalle. He voivat kommunikoida palveluntarjoajan tai valtion kanssa, tunnistautua tai allekirjoittaa asiakirjoja ilman, että ovat fyysisesti läsnä. E-asukas, joka on osakkaana virolaisessa yhtiössä, voi osallistua verkossa yhtiökokoukseen ja äänestää kokouksessa, vaikka on kokoushetkellä kotimaassaan. Myös yrityksen voisi perustaa ja sitä voisi hallinnoida sähköisesti. Viro edelläkävijä myös sähköisessä äänestämisessä, wlaneissa, hst-kortissa, ohjelmointiopetuksessa... Konesalibisnes ja turvalliset kansalliset pilvipalvelut kova juttu, samoin salaus- ja todennustekniikat kaikki muutkin maat pyrkivät datakeskuksiksi, erit. Ruotsi Uudenlaiset verkkokaupat, teollinen internet, IoT Terveyspalvelut etänä, nelikopterit Omadata vs. yli-innokas tietosuoja Entä jos opeteltaisiin käyttämään nykytekniikkaa? Vain 33 % 16-29-v. osaa suorittaa vähintään kolme tavanomaista tietoteknistä tehtävää. Kolmenkymmenen Euroopan maan vertailussa Suomi jää vertailun keskivaiheille yhdessä Kreikan, Maltan, Itävallan ja Iso-Britannian kanssa. Opettajien tulisi mukaan petrata modernin tekniikan käytön soveltamista opetus keskeisellä sijalla: lukiolaiset töissä vielä 2060-luvulla (vastaa v. 1968), PISA-menestys asettaa paineita 7
Sähköhäiriöharjoitus keskeytettiin katko venyi Rovaniemellä liian pitkäksi Sähköt olivat poikki Rovaniemellä joillakin alueilla runsaan tunnin. Suursähköhäiriöharjoitus Valve 2014 jouduttiin keskeyttämään tiistaina, koska rovaniemeläisten sähkönsaanti venyi luvattua pidemmäksi. Sähköt olivat poikki Rovaniemellä joillakin alueilla runsaan tunnin, kun alun perin oli luvattu, että katkokset kestävät enimmillään 45 minuuttia. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan sähköjä ei saatu palautettua vesivoiman avulla suunnitellussa aikataulussa. Sähköt palautettiin liittämällä Rovaniemen alue kantaverkkoon. YLE uutiset 23.9.2014 Hienot strategiat (à la kyberturvallisuus) eivät riitä! 8
9