Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI)

Transkriptio

1 Digitaalitalouden ja -yhtskunnan indeksi (DESI) Maaprofiili Vuoden 2015 DESI-indeksissä sijoittuu kokonaispistemäärällä 3 0,62 neljänneksi 28 jäsenvaltiosta. on johtavia maita digitaalisten taitojen hyödyntämisessä. Suomessa 90 prosenttia väestöstä käyttää internetiä säännöllisesti, ja tietoja viestintätekniikan asiantuntijoiden 4 osuus työvoimasta on suurimpia (4,7 %). Edellisvuoteen verrattuna yhä suurempi osa yrityksistä integroi digitaalisia teknologioita osaksi toimintaansa. Kuitenkin vain 14 prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa myyntiä verkossa, mikä vastaa keskiarvoa, vaikka kansalaisilla on hyvät edellytykset 1 Digitaalitalouden ja -yhtskunnan indeksi (Digital Economy and Society Index, DESI) on Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston kehittämä yhdistelmäindeksi, jonka avulla arvioidaan EUmaiden kehitystä kohti digitaalitaloutta ja -yhtskuntaa. Siihen on koottu tähän kehitykseen liittyviä indikaattorta seuraavilla viidellä osa-alueella: siirtoyhteydet, inhimillinen pääoma, internetin käyttö, digitaaliteknologian integraatio ja julkishallinnon digitaaliset palvelut. Lisätietoja DESI-indeksistä: 2 Vuoden 2015 DESI-indeksissä käytetään pääasiassa kalenterivuoteen 2014 viittaavia indikaattorta (paitsi jos tietoja ole kysseltä vuodelta, jolloin käytetään tuormpia sitä edeltäntä tietoja). 3 DESI-indeksin pistemäärät vaihtelevat välillä 0 1. Mitä suurempi luku on, sitä parempi on maan suorituskyky. 4 Ylnen määritelmä on peräisin Yhtsen tutkimuskeskuksen (JRC) Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksen (IPTS) teknisestä selvityksestä The evolution of EU ICT employment ( vielä julkaistu): ISCO-luokituksen koodit 25 ja 35, joihin on lisätty tietoja viestintätekniikan aloilta valmistuneet tiettyjen lähikoodien osalta.

2 sähköiseen kaupankäyntiin. kuuluu huippusuoriutujien ryhmään 5, jossa sen pistemäärä jää hieman alle kyssen maaryhmän keskiarvon.. Sijoituteet Pis- DESI ,62 0,65 0,47 DESI ,59 0,62 0,44 5 Vuoden 2015 DESI-indeksissä huippusuoriutujien ryhmään kuuluvat Tanska,, Alankomaat ja Ruotsi. DESI 2015 maaprofiili Sivu 2/8

3 1 Siirtoyhteydet 1 Siirtoyhteydet DESI ,6 0,67 0,55 DESI ,56 0,63 0,51 Kokonaispistemäärällä 0,6 (edellisvuonna 0,56) sijoittuu siirtoyhteyksissä EU-maista kymmenenneksi. johtaa mobiililaajakaistan käytössä (uslla tilaajilla on useampi kuin yksi liittymä). 1a1 Kiinteän laajakaistan saatavuus %:a kotitalouksista 1a2 Kiinteän laajakaistan käyttö %:a kotitalouksista 1b1 Mobiililaajakaistan käyttö Tilaajia 100:aa henkilöä kohti 1b2 Taajuudet %:a tavoitteesta yhdenmukaistaa taajuuksia tasolla 1c1 NGA-verkkojen kattavuus %:a kaikista kotitalouksista 1c2 Nopeat laajakaistaliittymät %:a kiintstä laajakaistaliittymistä >= 30 Mbit/s 1a1 Kiinteän laajakaistan hinta %:a yksityisen bruttotuloista maksettuna halvimmasta erillisestä kiinteästä laajakaistaliittymästä (pienemmät arvot parempia) % % 97 % 61 % % 72 % 24 % 1,4 % % % % % 12 1,3 % % % % % 11 1,3 % Kiinteä laajakaista on tarjolla 97 prosentille kotitalouksista, mikä on merkittävä saavutus Suomen maantieteellisiä ominaispiirttä ajatellen. Laajakaistan käyttäjät suosivat usn mobiiliratkaisuja. Kiinteän laajakaistan käyttö on lisääntynyt, mutta se jää edelleen alle keskiarvon. Noin neljäsosa näistä liittymistä on nopta laajakaistaliittymiä (vähintään 30 Mbit/s). Vähintään 30 Mbit:n/s siirtonopeuksiin kykenevät verkot kattavat lähes kolme neljäsosaa Suomen kotitalouksista (koko EU:ssa 62 %). DESI 2015 maaprofiili Sivu 3/8

4 2 Inhimillinen pääoma 2 Inhimillinen pääoma DESI ,78 0,73 0,54 DESI ,76 0,73 0,52 Pistemäärällään 0,78 on EU-maiden kärjessä inhimillisen pääoman (digitaalisten taitojen) hyödyntämisessä. on edelleen parantanut suoritustaan edellisvuoteen verrattuna (0,76). Tältä kannalta voidaan sanoa, että Suomen digitaaliyhtskunta on täysin kehittynyt. 2a1 Internetin käyttäjät %:a a2 Digitaaliset perustaidot %:a b1 Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat %:a työssäkäyvistä 2b2 STEM-aloilta valmistuneet STEM-aloilta valmistuneet (20 29-vuotiaat) 5 89 % 5 75 % 90 % 79 % 4,7 % % 2 4,7 % % 2 2,8 % 4 17 Internetiä käyttää säännöllisesti 90 prosenttia väestöstä eli viidenneksi eniten EU:ssa. Suomessa on lisäksi toiseksi eniten käyttäjiä, joilla on digitaaliset perustaidot (79 %). Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden 6 osuus Suomen työvoimasta on EU-maiden korkmpia (4,7 %). kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa tietoja viestintätekniikkaan liittyvä ura houkuttelee opiskelijoita eniten. Yhteensä 2,2 prosentilla suomalaisista on tutkinto joltain STEM-alalta (luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka). 6 Ylnen määritelmä on peräisin Yhtsen tutkimuskeskuksen (JRC) Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksen (IPTS) teknisestä selvityksestä The evolution of EU ICT employment ( vielä julkaistu): ISCO-luokituksen koodit 25 ja 35, joihin on lisätty tietoja viestintätekniikan aloilta valmistuneet tiettyjen lähikoodien osalta. DESI 2015 maaprofiili Sivu 4/8

5 3 Internetin käyttö 3 Internetin käyttö DESI ,5 0,56 0,41 DESI ,46 0,52 0,39 Vuoden 2015 DESI-indeksissä Suomen pistemäärä on 0,5 (edellisvuonna 0,46). sijoittuu EU-maista yhdeksännelle sijalla internetin käytössä. Suomalaiset ovat suuria verkkomusiikin, -videoiden ja -pelien kuluttajia ja verkkopankkipalvelujen käyttäjiä. Internetin käyttö videopuheluihin ja sosiaalisiin verkostoihin näyttää vähäisemmältä. 3a1 Uutiset 3a2 Musiikki, videot ja pelit 3a3 Tilausvideot %:a kotitalouksista, joissa on TV 3a4 Internetpohjainen televisio (IPTV) %:a kotitalouksista, joissa on TV 3b1 Videopuhelut 3b2 Sosiaaliset verkostot 3c1 Pankkipalvelut 3c2 Ostokset 85 % 70 % 11 % 11 % 30 % 60 % 93 % 73 % 9 86 % 1 64 % % % % % 1 92 % 7 71 % 3 67 % 1 49 % % % % % 1 57 % 7 63 % Suomalaiset internetin käyttäjät harjoittavat monenlaisia toimintaa verkossa. He lukevat uutisia (85 %), kuuntelevat musiikkia, katselevat elokuvia ja pelaavat pelejä verkossa (70 %). He myös hoitavat pankkiasioita internetin kautta. Verkkopankkipalvelujen käyttäjien osuus internetin käyttäjistä (93 %) on Suomessa suurin. Yhteensä 73 % internetin käyttäjistä tekee verkko-ostoksia, yli puolet hstä ulkomailta. Suomalaiset käyttävät internetiä vähemmän videopuheluihin ja kanssakäymiseen sosiaalisissa verkostoissa. DESI 2015 maaprofiili Sivu 5/8

6 4 Digitaaliteknologian integraatio 4 Digitaaliteknologian integraatio DESI ,45 0,47 0,33 DESI ,38 0,41 0,3 Digitaaliteknologian integroimisessa yrityksiin Suomen pistemäärä on 0,45. Suomalaiset yritykset hyödyntävät digitaaliteknologian suomia mahdollisuuksia parantaa yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta. Pk-yrityksillä on kuitenkin edelleen varaa lisätä verkkokauppaa. 4a1 Sähköisen tiedonjaon järjestelmät 4a2 RFID-tekniikat 4a3 Sosiaalinen media 4a4 Sähköinen laskutus 4a5 Pilvipalvelut 4b1 Verkkokauppaa harjoittavat pk-yritykset %:a pk-yrityksistä (finanssialan ulkopuoliset, yli 10 työntekijää) 4b2 Sähköisen kaupankäynnin liikevaihto %:a pk-yrityksistä (finanssialan ulkopuoliset, työntekijää) 4b3 Verkkomyynti ulkomaille %:a pk-yrityksistä (finanssialan ulkopuoliset, yli 10 työntekijää) 8 37 % 4 31 % 39 % 5,8 % 21 % 33 % 14 % 4,8 % 6 3,1 % (2011) 7 16 % 60 % % 20 4,8 % 5 3,8 % % 2 11 % 11 % % 8,8 % 20 6,5 % Digitaaliteknologian käyttöönotto on tärkeä työn tuottavuutta lisäävä tekijä. Esimerkiksi sähköisen tiedonjaon järjestelmiä (toiminnanohjausjärjestelmä on 39 prosentissa yrityksistä), radiotaajuustunnistusta (5,8 %), sosiaalista mediaa (21 %) ja pilvipalveluja (33 %) käyttävien yritysten prosenttiosuudet ovat Suomessa suurimpien osuuksien joukossa. Suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmän verkkokaupan tarjoamia mahdollisuuksia. Verkkomyyntiä harjoittaa Suomessa vain harva pk-yritys (14 %), vaikka kansalaisilla on hyvät edellytykset tehdä ostoksia internetissä, ja vielä harvempi pk-yritys harjoittaa verkkomyyntiä muihin EU-maihin (4,8 %, mikä on alle keskiarvon). DESI 2015 maaprofiili Sivu 6/8

7 DESI 2015 maaprofiili Sivu 7/8

8 5 Julkishallinnon digitaaliset palvelut 5 Julkishallinnon digitaaliset palvelut DESI ,76 0,77 0,47 DESI ,76 0,79 0,45 suoriutuu julkishallinnon digitaalisten palvelujen kaikilla osa-alulla toiseksi parhaiten. Pistemäärällä 0,76 sijoittuu edelleen EU-maista neljänneksi. Sähköisten hallinnon käyttäjien ja sähköisen terveydenhuoltopalvelujen käytön osuudet ovat Suomessa suurimpia. 5a1 Sähköisen hallinnon käyttäjät %:a internetin käyttäjistä, jotka palauttivat täytettyjä lomakkta viimeksi kuluneena vuonna (16 74-vuotiaat) 5a2 Esitäytetyt lomakkeet Pistemäärä (0 100) 5a3 Verkkopalvelun loppuun saattaminen Pistemäärä (0 100) 5a4 Avoin data Pistemäärä (0 700) 5b1 Lääketieteellisten tietojen vaihto %:a ylslääkärstä 5b2 Sähköiset lääkemääräykset %:a ylslääkärstä 60 % % 82 % 3 49 % % 6 82 % 3 33 % % 6 27 % Verkossa tehokkaasti tarjottavat nykyaikaiset julkiset palvelut ovat kno vähentää julkisia menoja ja tarjota yrityksille, kansalaisille ja julkishallinnolle itselleen tehokkuushyötyjä. sijoittuu parhaimmistoon indikaattorden pistemäärillä 7, jotka osoittavat Suomen palvelujen olevan pitkälle kehittyntä. Sähköisen hallinnon käyttäjien osuus (60 % täytettyjä lomakkta palauttansta internetin käyttäjistä) on kolmanneksi suurin EU:ssa. Näiden tulosten taustalla ovat epäilemättä myös Suomen aiemmat ja nykyiset investoinnit siirtoyhteyksiin ja inhimilliseen pääomaan. Suomen sähköisten terveydenhuoltopalvelujen suoritustaso on niin ikään parhaita. Kaikkiaan 67 prosenttia ylslääkärstä vaihtaa lääketieteellisiä tietoja sähköisessä muodossa (kuudenneksi eniten). Myös sähköisten lääkemääräysten käyttö on laajalle levinnyttä, sillä 82 prosenttia ylslääkärstä toimittaa reseptejä farmaseutlle sähköisesti. 7 81/100 esitäytettyjen lomakkden indikaattorille (joka mittaa sitä, missä määrin julkishallinnolla jo olevat tiedot esitäytetään käyttäjälle esitettäviin lomakksiin) ja 90/10 verkkopalvelun loppuun saattamisen indikaattorille (joka mittaa sitä, missä määrin viranomaisasiointiin kuuluvat vaiheet voidaan suorittaa kokonaan verkossa). DESI 2015 maaprofiili Sivu 8/8