Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014"

Raili Keskinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki

2 Päätöksentekomalli Toiminto A Toiminto B Päätöksentekijät Päätös A Päätös B

3 Tilanne- ja riskianalyysi 1. Suomessa, maakunnassa ja kunnassa Valtion palveluväylästrategia Keski-Suomen liiton hallituksen ICT-strategia Vaikutus kunnan palvelutarjontaan ja hintaan 2. Yritykset Kuituverkon merkitys yrityksille 3. Kansalaiset Edulliset, toimivat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet 4. Riskit Tuleeko liittyjiä (nyt 4 600, kannattavuusminimi 4 200)? Onko oikea tekniikka? Onko pitkäaikainen investointi? 5. Hankkeen kaatuminen Taloudellinen vaikutus Rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus Vaikutus liittymien hintaan uutena investointina

palvelutarjontaan ja hintaan 2. Yritykset Kuituverkon merkitys yrityksille 3.

4 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n laajakaistatavoitteisiin. EU:n digitaalisessa agendassa on asetettu tavoitteeksi, että kaikkien saatavilla tulee olla vuoteen 2020 mennessä vähintään 30 Mbit/s -nopeuksinen laajakaistaliittymä. Lisäksi samaan aikaan vähintään puolella väestöstä tulisi olla käytössä vähintään 100 Mbit/s laajakaistaliittymä.

EU:n digitaalisessa agendassa on asetettu tavoitteeksi, että kaikkien saatavilla tulee olla

5 Kriittinen infrastruktuuri ja informaatioinfrastruktuuri Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri muodostuu niistä välineistä ja laitteista, palveluista ja tietojärjestelmistä, jotka ovat maalle elintärkeitä. Kiinteän tietoliikenneverkoston avulla kriittinen infrastruktuuri muodostaa verkottuneen kokonaisuuden. Siirrettävän tiedon määrän kasvu yhdessä kasvavien turvallisuustarpeiden kanssa edellyttävät suuren kapasiteetin kiinteää tietoliikenneverkkoa. Suomen vahvuus tulevaisuudessa on luoda suora kaapeliyhteys Eurooppaan ja olla osa Eurooppa-Aasia kaapeliyhteyttä. Kiinteä verkko liittää maakunnan osaksi globaalia verkkoa ja luo mahdollisuuksia kansainväliselle ICT-liiketoiminnalle datakeskuksineen ja tehokkaine julkisine palveluineen.

Siirrettävän tiedon määrän kasvu yhdessä kasvavien turvallisuustarpeiden kanssa edellyttävät suuren kapasiteetin kiinteää tietoliikenneverkkoa.

6 Valokuituverkon ominaisuudet ja edut Vapaa ympäristöolosuhteista, ylivoimainen kapasiteetti langattomiin järjestelmiin verrattuna, nopea, häiriötön ja luotettava (valonnopeus: 7,5 kertaa maailman ympäri sekunnissa) Pitkän aikavälin investointi, muodostaa liikkuvan verkon kanssa toimivan kokonaisuuden Mahdollistaa tehokkaat kyberturvallisuusratkaisut Kuituverkolla saavutettu jopa 1,4 terabitin nopeus (1400 x 1000 Mbit/s) Rakennettava valokuituverkko Mbit/s - Viiveetön, häiriötön, turvallinen - Nopea 2 suuntaan, oma kaista Kaapeli 4G 3G ADSL 200 Mbit/s 50 Mbit/s 10 Mbit/s 8 Mbit/s - Kaapeli-TV-verkko (kaupungeissa) - Nopea 1 suuntaan Langaton laajakaista (radioverkko) - Viiveet, ruuhkat, kuuluvuusongelmat (peitto) - Radiotekninen raja: max 100 Mbit/s Puhelinlanka-laajakaista - Poistuu kun linjoja puretaan, säähäiriöt, ruuhkia

nopeus (1400 x 1000 Mbit/s) Rakennettava valokuituverkko 1.

7 Strategiset perustelut Suomi on sitoutunut EU:n laajakaistastrategiaan Kansallinen kriittinen infrastruktuuri ja informaatioinfrastruktuuri pohjautuvat tietoturvalliseen kiinteään verkkoon Kansallinen palveluväylä (mm. Sote- ja sivistystoimen palvelut) edellyttää kiinteää laajakaistaa SADe-ohjelma (sähköinen asiointi ja demokratia): palvelut ovat riippuvaisia kiinteästä laajakaistasta Keski-Suomen ICT-strategian (maakuntahallitus ) toimeenpano edellyttää kiinteää laajakaistaa Valtion TORI-hankkeen yhtenä tehtävänä on kaikkia kansalaisia koskevat IT-pohjaiset palvelut, jotka tarvitsevat kiinteää laajakaistaa

Sote- ja sivistystoimen palvelut) edellyttää kiinteää laajakaistaa SADe-ohjelma (sähköinen asiointi ja demokratia): palvelut ovat riippuvaisia kiinteästä

8 Keski-Suomen laajakaistaan pohjautuva palveluväylä Kuntien palvelut - Koulu - Sote - Kulttuuri Valtion palvelut - Valtori - SADe - Vero Yritysten palvelut Internetpalvelut Keski-Suomen valokuituverkon muodostama palveluväylä (1000 Mbit/s) Koti Kunta Yritys Julkisten palveluiden sisäinen intranet

Yritysten palvelut Internetpalvelut Keski-Suomen valokuituverkon

9 Laajakaista Uurainen Tukikelpoiset alueet: Kotitaloudet 320 Yritykset + julkinen 117 = Tuettu runkoverkko (V1) Tukikelvottomat alueet: Kotitaloudet 944 Yritykset + julkinen 178 Loma-asunnot 680 = Runkoverkon täydennys (V2) Sama tuettu runkokaapeli kulkee kaikkien alueiden läpi Yhteensä: Kotitaloudet Yritykset + julkinen 295 Loma-asunnot 680 = Yhteinen runkoverkko Tuettu valokuituverkon runkokaapeli Valokuituverkon tilaajakaapelit

Runkoverkon täydennys (V2) Sama tuettu runkokaapeli kulkee kaikkien alueiden läpi Yhteensä: Kotitaloudet 1 264

10 UURAINEN: Tukikelpoisille alueille menevä (punainen) runkokaapeli kulkee samalla myös läpi tukikelvottomien (sinisten) alueiden

11 Passiivivalokuituyhteystekniikka Laitetilasta lähtee point-to-pointtina kuvan mukaisesti 96k määrä kaapelia, joka sitten vähitellen pienenee laidoille päin. Viemällä splittereitä kaivoihin kuituja saadaan vapautettua huomattava määrä esim. alkupään kaupallisen alueen rakentamiseen.

12 Passiivivalokuituyhteystekniikka Passiivivalokuituyhteystekniikan hyödyntämismahdollisuudet lähtien runkoverkosta (kuvassa runkoverkko on katkoviivalla).

13 Julkisten palveluiden laajakaistapilotit Keski-Suomeen Virossa käytössä palveluväylä, yhteistyö Viron kanssa käynnistynyt (5 % säästö) Keski-Suomi pilottimaakunnaksi digitaalisissa palveluissa Koko maakunnan hanke Koulutus ja tutkimus tukemaan hanketta Maisterikoulutus: Intelligent web and service engineering, Service engineering and management Valtion Tori-hanke avaintekijä, tuo yrityksiä, tarvetta pilotointiin Kyberhanke tukee kokonaisuutta Esimerkkejä: Sote: lääkäripalvelut, hoiva TV, kuntoutus, mielenterveyspalvelut, turvapalvelut Koulu - digitaalinen koulu

Intelligent web and service engineering, Service engineering and management Valtion Tori-hanke avaintekijä, tuo yrityksiä, tarvetta

14 Tilanne yritysten kannalta Hyödyntävät reaaliaikaisesti pilvipalveluja (toiminnanohjaus, markkinointi, asiakkuudenhallinta, kassajärjestelmät) Sijaintipaikan kannalta laajakaistayhteydet ovat ratkaisevat Maatalouden tarpeet Laajakaistayhteydet välttämättömät myös nykyaikaisessa maataloudessa

Sijaintipaikan kannalta laajakaistayhteydet ovat ratkaisevat Maatalouden

15 Uuden sukupolven koulu Perusinfrastruktuuri edellyttää kiinteää laajakaistaa. Linkki: USUKO video

16 2 Mrd eur / vuosi Suomessa à 100 milj euroa / vuosi Keski-Suomessa

17 Keski-Suomen ICT-strategia Tavoitteena on, että Keski-Suomi on julkisten digitaalisten palveluiden käytön edelläkävijä. Digitaalisten palveluiden tehokas jakaminen kansalaisten käyttöön edellyttää strategian mukaan: 1. Laajakaista kaikille 2. Luotettavat ja turvalliset sähköiset palvelut kaikkien käyttöön

Digitaalisten palveluiden tehokas jakaminen kansalaisten käyttöön edellyttää

18 Kuituverkko Uuraisille SOTE Koulutus Kulttuuri Yritykset Kansalaiset Päätös Kyllä Mukana Keski-Suomen palveluväylä pilotissa

19 Tilanne- ja riskianalyysi 1. Suomessa, maakunnassa ja kunnassa Valtion palveluväylästrategia EU:n ja Suomen linjaus Keski-Suomen liiton hallituksen ICT-strategia Maakuntahallitus Vaikutus kunnan palvelutarjontaan ja hintaan Lisää tarjontaa, alentaa hintaa 2. Yritykset Kuituverkon merkitys yrityksille Kuituverkko välttämätön 3. Kansalaiset Edulliset, toimivat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet Useimmille kuituverkko välttämätön 4. Riskit Tuleeko liittyjiä (nyt 4 600, kannattavuusminimi 4 200)? Tarjonta luo uutta kysyntää Onko oikea tekniikka? On: nopeus 7,5 x maapallon ympäri/sekunti, ei kapasiteettirajoituksia Onko pitkäaikainen investointi? On 50 vuotta, arvo nousee 5. Hankkeen kaatuminen Taloudellinen vaikutus Konkurssi, EU-tuet, liittymämaksut Rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus Vaikutus liittymien hintaan uutena investointina

Kansalaiset Edulliset, toimivat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet Useimmille kuituverkko välttämätön 4. Riskit Tuleeko liittyjiä (nyt 4 600, kannattavuusminimi 4 200)?

20 Valokuituverkko: kunta palvelujen tuottajana Palvelutuotannon kustannustehokkuus Kriittisen informaatioinfrastruktuurin hallinta Kuntalaisten tasavertaisuus - palvelujen tasalaatuisuus Erikoisosaamisen saatavuus ja tehokas käyttö Monipalvelupiste kuntalaisen kotona

Kuntalaisten tasavertaisuus - palvelujen tasalaatuisuus

21 Valokuituverkko: kansalainen palvelujen käyttäjänä Etätyön joustavuus, mukavuus ja kustannustehokkuus Julkiset palvelut ja asiointi käden ulottuvilla Sähköisten palvelujen saatavuus Verkko-opiskelu: elinikäinen oppiminen Yhteisöllisyys verkossa Yrittäjyys, elinkeinon harjoittaminen

22 Valokuituverkko ja kyläyhteisöt Luo turvallisuutta Lisää viihtyvyyttä, elinkelpoisuutta ja kestävää kehitystä Mahdollistaa tasavertaisen palvelutarjonnan saatavuuden Kunnallinen ja maakunnallinen yhteenkuuluvuus Koko kunnan potentiaalin hyödyntäminen: yrittäjyys, kulttuurinen rikkaus

23 Valokuituverkko ja yritystoiminta Yritysten toiminta perustuu luotettaviin ja nopeisiin yhteyksiin kansallisesti ja kansainvälisesti Digitalisoitumiskehitys luo uutta liiketoimintaa Pilvipalvelut laajentuvat koko yrityskenttään Yritykset sijoittuvat sinne, missä laajakaistayhteydet sijaitsevat Laajakaistayhteydet välttämättömiä myös maatalous- ja matkailuyrittämiselle Valokuituverkkoinvestointi on signaali yrittäjille kunnan ja maakunnan halusta rakentaa tulevaisuutta

Samankaltaiset tiedostot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n