Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä

Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä 18.3.2019 Opetusneuvos Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osasto

Asioita Viime hallituksen tavoitteet Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke Opiskelijavalintojen kehittäminen Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö Visio 2030 Osaamisella Soteen 2

Nopeutetaan siirtymistä työelämään Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 29.5.2015

Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin jatko-opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista. Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi (2015)

Asioita Hallituksen tavoitteet Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke Opiskelijavalintojen kehittäminen Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö Visio 2030 Osaamisella Soteen 6

Osaaminen ja koulutus -kärkihankke 3, Nopeutetaan siirtymistä työelämään Opintojen suorittamista edistetään joustavin opintopoluin sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista helpottamalla Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. 7

Kärkihankkeen toimeenpano Tulossopimukset 2017-2020, strategiarahoitus http://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimukset http://minedu.fi/yliopistot-sopimukset Kärkihankerahoitus Hankkeet 2017-2019, 2018-2020 Työryhmät Valmiina valintoihin I (2016), Valmiina valintoihin II (2017) Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö (määräaika 12/2018), ammatillisen ja korkeakoulutuksen yhteistyö (asetetaan) Selvitykset Seuranta ym. 8

Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019: 25 M 2018-2020: 40 M AMK (10 hanketta) = 11,8 M YO (7 hanketta) = 13,2 M AMK (9 hanketta) = 18,5 M YO (10 hanketta) = 21,5 M Kielten opetus Aalto-yliopisto: 1 788 000 Haaga-Helia AMK: 3 324 400 Opiskelijavalinnat Metropolia AMK: 2 085 000 Helsingin yliopisto: 2 929 500 Jyväskylän yliopisto: 2 910 400 Ristiinopiskelu, yhteiset tietojärjestelmät ja oppimisalustat, oppimisanalytiikka Tampereen yliopisto: 1 347 000 Itä-Suomen Yliopisto 3 588 100 Tampereen AMK 2 293 300 Oulun yliopisto 1 531 000 Avoin TKI toiminta Seinäjoen AMK: 1 414 600 Työhön kiinnittyminen, uraohjaus, työelämäpedagogiikka Haaga-Helia 1 790 100 Arcada: 342 900 Jyväskylän yliopisto: 2 509 900 Opiskelukyky, hyvinvointi ja esteettömyys Jyväskylän yliopisto: 1 982 200 Korkeakoulupedagogiikan/ digipedagogiikan osaamisen kehittäminen Oulun AMK: 700 000 Turun yliopisto: 3 005 500 Yrittäjyys Aalto-yliopisto: 1 140 000 Aalto-yliopisto: 2 534 800 Alakohtainen kehittäminen, yhteinen opintotarjonta ja oppimateriaalit bioanalytiikka SOTE-satelliittikoulutus biotalous esittävä taide restonomikoulutus muotoilu liiketoimintaosaaminen palliatiivinen hoito SOTE-ala lääketieteet sairaanhoitajakoulutus automaatiotekniikka tietojenkäsittely ja ICT ala kiertotalous kestävä kehitys luonnontieteet Metropolia AMK: 350 000 Metropolia AMK: 581 100 Laurea AMK: 750 000 Hämeen AMK: 1 655 200 Turun yliopisto: 1 006 400 Metropolia AMK: 547 000 Jyväskylän AMK: 3 000 000 Kajaanin AMK: 1 535 000 Seinäjoen AMK: 1 359 600 Helsingin yliopisto: 1 491 100 Laurea AMK: 3 065 000 Lapin AMK: 2 526 900 Oulun yliopisto: 3 210 000 Savonia AMK: 1 035 000 Aalto-yliopisto: 1 680 200 Lahden AMK: 2 016 200 Helsingin yliopisto: 900 000 Turun yliopisto: 1 179 000

Lääketiede ja sosiaali- ja terveysalan hankkeet SOTKA Sote-satelliittikoulutus Tuottaa terveysalan AMKtutkintoihin alueellisesti sovellettavan verkkopainotteisen koulutus konseptin. OKM:n hankerahoitus 581 100 Jobitti Bio- ja lääkealan kehittämishanke Kehittää biolääketieteen koulutusta ja edistää bioalan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. OKM:n hankerahoitus 1 179 000 Palliatiivisen hoitotyön kehittämishanke Luo valtakunnalliset suositukset YO ja AMK palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen perus-, jatko-, sekä erikoistumiskoulutuksesta. OKM:n hankerahoitus 1 535 000 SOTEPEDA 24/7 Kehittää SOTE-alan korkeakoulutuksen digi-soteosaamista ja opintoja sekä pedagogisia ratkaisuja. OKM:n hankerahoitus 3 065 000 MEDigi Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi Luo lääketieteenalojen digitaalisia oppimisympäristöjä ja kehittää ja yhtenäistää alan opetusta ja osaamista OKM:n hankerahoitus 3 210 000 Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen Määrittää kansallisesti sairaanhoitajakoulutuksen tuottaman 180 op perusosaamisen. OKM:n hankerahoitus 1 035 000

Asioita Hallituksen tavoitteet Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke Opiskelijavalintojen kehittäminen Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö Visio 2030 Osaamisella Soteen 11

Syksyllä 2018 alkaneen yhteishaun ensisijaiset hakijat Paikan Hakijoita per paikan Riviotsikot Ensisijaiset hakijat vastaanottaneet vastaanottanut Ammattikorkeakoulukoulutus 72 745 23 781 3,1 Kasvatusalat 473 258 1,8 Lääketieteet 780 128 6,1 Terveys- ja hyvinvointialat 28 773 6 298 4,6 Terveys 19 389 4 468 4,3 Hoitotyö 11 882 3 163 3,8 Terveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka 1 566 398 3,9 Kuntoutus 5 550 772 7,2 Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 421 135 3,1 Hyvinvointi 9 413 1 830 5,1 Sosiaalityö ja -ohjaus 9 413 1 830 5,1 Palvelualat 4 597 1 608 2,9 Taiteet ja kulttuurialat 5 368 1 385 3,9 Humanistiset alat 288 98 2,9 Yhteiskunnalliset alat 56 30 1,9 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 14 009 4 940 2,8 Luonnontieteet 125 68 1,8 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 6 230 2 392 2,6 Tekniikan alat 11 574 5 886 2,0 Maa- ja metsätalousalat 1 104 690 1,6 Yliopistokoulutus 67 592 17 685 3,8 Kasvatusalat 6 550 2 425 2,7 Lääketieteet 7 899 930 8,5 Terveys- ja hyvinvointialat 3 252 702 4,6 Palvelualat 1 708 265 6,4 Taiteet ja kulttuurialat 4 887 614 8,0 Humanistiset alat 6 929 2 090 3,3 Yhteiskunnalliset alat 10 078 1 880 5,4 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 14 335 2 663 5,4 Luonnontieteet 3 309 1 933 1,7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 2 767 1 354 2,0 Tekniikan alat 4 625 2 425 1,9 Maa- ja metsätalousalat 1 098 314 3,5 Tieto puuttuu 155 90 1,7 Kaikki yhteensä 139 745 41 466 3,4 12

S2018 yhteishaun ensisijaiset hakijat, toisen asteen koulutuksen 2017 tai myöhemmin suorittaneet Paikan Hakijoita per paikan Riviotsikot Ensisijaiset hakijat vastaanottaneet vastaanottanut Ammattikorkeakoulukoulutus 23 592 8 524 2,8 Kasvatusalat 196 122 1,6 Lääketieteet 240 53 4,5 Terveys- ja hyvinvointialat 9 286 2 157 4,3 Terveys 6 724 1 616 4,2 Hoitotyö 4 293 1 223 3,5 Terveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka 464 136 3,4 Kuntoutus 1 931 245 7,9 Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 46 12 3,8 Hyvinvointi 2 572 541 4,8 Sosiaalityö ja -ohjaus 2 572 541 4,8 Palvelualat 1 711 672 2,5 Taiteet ja kulttuurialat 1 897 497 3,8 Humanistiset alat 78 29 2,7 Yhteiskunnalliset alat 14 7 2,0 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 4 253 1 616 2,6 Luonnontieteet 17 10 1,7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 2 025 848 2,4 Tekniikan alat 3 664 2 202 1,7 Maa- ja metsätalousalat 424 311 1,4 Yliopistokoulutus 30 944 9 080 3,4 Kasvatusalat 2 517 911 2,8 Lääketieteet 3 663 370 9,9 Terveys- ja hyvinvointialat 869 182 4,8 Palvelualat 828 78 10,6 Taiteet ja kulttuurialat 1 816 282 6,4 Humanistiset alat 2 812 1 067 2,6 Yhteiskunnalliset alat 4 203 754 5,6 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 7 563 1 548 4,9 Luonnontieteet 1 761 1 146 1,5 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 1 190 682 1,7 Tekniikan alat 3 118 1 863 1,7 Maa- ja metsätalousalat 508 139 3,7 Tieto puuttuu 96 58 1,7 Kaikki yhteensä 54 274 17 604 13 3,1

Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Taustalla aiempi kehittäminen 2016: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulossopimuksissa 2017-2020 sovittu, että pitkäkestoista valmentautumisesta edellyttävistä pääsykokeista luovutaan 2018 mennessä 2016-17: Todistusten hyödyntämistä pohdittiin työryhmissä http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-429-0 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-477-1 2017: Työryhmäraporttien ja niihin saatujen lausuntojen perusteella laadittiin toimenpiteet käsiteltiin korkeakoulujen johdon kanssa kesäkuussa 2017 Lopulliset toimenpiteet hyväksyttiin korkeakoulujen johdon kanssa 17.8. http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitt%c3%a4misen+toimenpit eet_20170817.pdf 16

Mikä muuttuu? - sovittua 2018 mennessä Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Syksyllä 2018 viestintä 2020 käyttöön otettavista todistusvalinnan valintaperusteista 2020 mennessä Todistusvalinnasta pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen ylioppilastutkinnon arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Luovutaan yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen Todistusvalinnan lisäksi valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhä yhteisempiä, useilla aloilla käytettäviä valintamenettelyjä, joissa arvioidaan valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä. Korkeakoulut kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana, ns. siirto-opiskelijoiden valinnalla. 17

Ennen uudistusta (2016) 2/3 paikoista täytetään tavoilla, joissa ylioppilastutkintomenestyksellä ja hakukohteesta riippuen myös kirjoitetuilla aineilla ja lukion ainevalinnoilla on merkitystä 19

Osuuksien koot suuntaa antavia! 20

Osuuksien koot suuntaa antavia! 21

2016 keväällä ja syksyllä yhteishaussa 1. syklin koulutuksiin hyväksytyt (Valmiina valintoihin - raportista) 2018 syksyllä yhteishaussa 1. syklin koulutuksesta hyväksytyt (taulukosta vasemmalla) YO AMK 2016 syksy 2018 2016 syksy 2018 Todistusvalinta 2 865 4344 97 3030 15,2 % 24,2 % 0,3 % 13,1 % Yhteispisteet 9 191 6758 8 735 3850 48,7 % 37,6 % 31,3 % 16,7 % Koepisteet 6 337 6328 19 108 16042 33,6 % 35,2 % 68,4 % 69,6 % Kilpailumenestys 24 35 0 0 0,1 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % Avoimen väylä 122 156 0 0 0,6 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % Muu 323 364 0 129 1,7 % 2,0 % 0,0 % 0,6 % 18 862 17 985 27 940 23 051 22

Käytännön työtä korkeakoulujen kehittämishankkeissa Helsingin yliopiston vetämä hanke Todistusvalinta: ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteytystyökalu Vaihtoehtoiset opiskelijavalinnan toteutustavat valintayhteistyön hyvät käytännöt, selvitykset http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/ http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/ylioppilastutkinnon-hyodyntaminenopiskelijavalinnassa/ Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämä hanke Todistusvalinnan kehittäminen Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi Muiden osaamisperustaisten valintatapojen kehittäminen Opiskelijavalintoihin liittyvän ohjauksen ja viestinnän kehittäminen http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/ 23

http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/wp-content/uploads/2018/10/ammattikorkeakoulujenopiskelijavalintojen-kehitt%c3%a4minen-diaesitys.pdf 24

Vain monen L:n ylioppilaat pääsevät opiskelemaan Monen L:n ylioppilaita on vähän, esim. 2016 keväällä ja syksyllä suoritetut ylioppilastutkinnot: 2016 kevät ja syksy, laudaturien määrä valmistuneissa tutkinnoissa Laudaturien määrä tutkinnossa 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 tasan n laudaturia 1 0 1 1 3 30 59 161 272 547 1119 3543 n tai enemmän laudatureja 1 1 2 3 6 36 95 256 528 1075 2194 5737 Monen L:n suorittajia ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan, vaikka hakijoissa on useiden vuosien ylioppilaita. Kaikki paikat eivät voi mennä heille! 29

Vipusen blogeja aiheesta https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2018/10/15/korkeakoulujen-aloittajienikajakauma/ https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2018/11/26/ensikertalaiskiintiot-jaensimmaista-paikkaa-hakevien-asema-korkeakoulujenopiskelijavalinnoissa-havaintoja-vuosilta-2015-2018/ https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojenkauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnankayttoonoton-vaikutuksia/ 30

Yhteishaku uudistuu Taustalla vieraskielisen koulutuksen haasteet Kevään yhteishaku jaetaan kahdeksi erilliseksi yhteishauksi k2020 alkaen Ensimmäisessä yhteishaussa vieraskieline Ei hakukohteiden prioirisointia ja sijoittelua Jälkimmäinen yhteishaku vastaan nykyistä VN asetus 14.3.2019 https://minedu.fi/artikkeli/- /asset_publisher/korkeakoulujen-kevaan-yhteishaku-uudistuu 31

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/han dle/10024/161375 33

#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030

Ehdotus Suomelle: Suomi 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin 4 % BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan: tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia UUTTA LUOVAT YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT Lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä Vahvat ja kansainvälisesti vetovoimaiset osaamisen keskittymät Aktiivisesti mukana maailman kiinnostavimmissa verkostoissa Avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu Vahva TKI-toiminta ja monimuotoinen korkeakoulutus yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutosvoimina Maailman osaavin työvoima kilpailuetuna ja hyvinvoinnin rakentajana Eettisyys ja yhteiskuntavastuu MAHDOLLISTAVA OHJAUS, RESURSSIT JA RAKENTEET Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia!

Tiekartan toimenpiteet Vaikuttavuus tehdään yhdessä Päämäärää kohti vievät kehittämisohjelmat Osaavimman työvoiman kotimaaksi Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Jaettu tilannekuva Suomalaiset korkeakoulut ovat vahvoja toimijoita Kansalliset haasteet - Suomalaisen osaamisperustan murenemat - Laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen Globaalit muutosvoimat ja megatrendit - Työn murros - Digitalisaatio - Globaalien haasteiden ratkaiseminen yhdessä - Avoimuus ja yhteistyö - Globaali osaamiskilpailu Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen vetovoima ja kilpailukyky ei ole kaikilta osin riittävää Vision päämäärät Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin 4 % BKT:stä tutkimus- ja kehittämistoimintaan tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

Tiekartan kehittämisohjelmat ja muut toimenpiteet Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Monivuotisia kehittämiskokonaisuuksia toimeenpano käynnistyy nyt ja ohjelmien sisältö tehdään yhdessä. Yhteiset kehittämisohjelmat mahdollistamaan korkeakoulukentän yhtäaikaisen uudistumisen ja esimerkiksi keskitettyjen hankintojen synergiaedut Kokoavat ja koordinoivat korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden tahojen kehittämistyötä ja voimavaroja Muut toimenpiteet Vision tavoitteisiin kytkeytyvä korkeakoulu- tai alakohtainen tai alueellinen kehittämistyö Erityisesti korkeakouluyhteisöjen toiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi käynnistyy useita kehittämistoimia Korkeakouluissa esim. kielistrategia Valtakunnallisesti esim. korkeakoulujen henkilöstön ajankäyttöselvityksen hankinta

Kehittämisohjelmien aikaansaama systeeminen muutos

Kehittämisohjelma 1 Osaavimman työvoiman kotimaaksi Suomen osaamiskilpailukykyä, sivistystä ja vetovoimaa vahvistava korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen edellyttää korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamista, ensimmäistä tutkintoa suorittavien aloittajien määrän lisäämistä sekä suoritettavien tutkintojen määrän kasvattamista vuosina 2020-2030. Jatkuva oppiminen ja kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen osaamispääomaa. Kasvatetaan korkeakoulutettujen osuutta Tutkintotavoitteita nostetaan vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein Jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta Valmistelu 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä Reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen Toimenpidekokonaisuus lisäämään ulkomaalaisia osaajia ja opiskelijoita Suomeen Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.

Kehittämisohjelma 2 Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Digitalisaatio on yhteiskunnan merkittävä muutosvoima. Se edellyttää muutosta korkeakoulujen toimintatavoissa, opetuksen järjestämisessä ja koulutussisällöissä. Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö Korkeakoulutuksen digitaalisuus edellyttää uudistuvaa pedagogiikkaa. Palveluympäristö parantaa koulutuksen saavutettavuutta, joustavuutta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä maailmanlaajuista yhteistyötä. Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu Lisätään korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.

Kehittämishankkeista Visioon 2030 Kärkihankerahoitusta saaneet korkeakoulutuksen kehittämishankkeet Opiskelijavalinnat, II asteen yhteistyö 7,9 miljoonaa / 3 hanketta Opiskelukyky, hyvinvointi, esteettömyys 2 miljoonaa / 1 hanketta Korkeakoulupedagogiikan/ digipedagogiikan kehittäminen 3,7 miljoonaa / 2 hanketta Alakohtainen kehittäminen, yhteinen opintotarjonta ja digitaaliset materiaalit 33 miljoonaa / 20 hanketta Ristiinopiskelu, yhteiset tietojärjestelmät, yhteiset oppimisalustat, oppimisanalytiikka 8,8 miljoonaa / 4 hanketta Työhön kiinnittyminen, uraohjaus, työelämäpedagogiikka 4,6 miljoonaa / 3 hanketta Yrittäjyys 3,7 miljoonaa / 2 hanketta Avoin TKI-toiminta 1,4 M / 1 hanke Visio 2030 tiekartalla Kehittämisohjelma 1 Osaavimman työvoiman kotimaaksi Kehittämisohjelma 2: Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Digitaalisen palveluympäristön kehittäminen Modulaarisuus Kehittämisohjelma 3: Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä VISIO 2030 "Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja." Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto. Asiantuntijuudenkehittämistä elämän eri tilanteissa.

Palveluympäristön nykytilaa Koulutustarjonta an tutustuminen Hakeutuminen/ ilmoittautuminen Opiskelu / Opetukseen osallistuminen Osaamisen arviointi Opintojen rekisteröinti Suoritustiedon hyödyntäminen Hyväksiluku Coursera edx Coursera edx Korkeakoulun A tutkinto-opiskelija Korkeakoulun oma tarjonta omassa järjestelmässä (Peppi, Oodi, Sisu tms.) B:n moodle EXAM Kunkin korkeakoulun Opiskelijarekisteri (Peppi, Oodi, Sisu,...) A:n moodle Korkeakoulun B tutkinto-opiskelija Campusonline.fi LITO.fi C:n Optima Puro-palvelu KOSKI, VIRTA LITO -yhteistyöverkoston alusta EMREX Kuka tahansa Opintopolku.fi (avoin korkeakouluopetus) Yhteistyöverkoston XYZ alusta Ristiinopiskelupalvelu (TaY -hanke)

Digitaalisen palveluympäristön kehittäminen - Luonnos 1. Koulutustarjontatiedon arkkitehtuuri (2018-2020): Tarjontatiedon luominen ja tallentaminen korkeakouluissa kerran ja tiedon välittäminen eri näkymiin (toisten korkeakoulujen järjestelmät, opintopolku.fi, mahdolliset muut koontiportaalit, ulkomaiset palvelut, kolmansien osapuolten appsit, yms.) 2. Identiteetin hallinta ja tunnistautuminen koulutustoimialalla (2019 -) Tavoite: kestävä ratkaisu, joka tukee joustavaa opiskelua yli korkeakoulurajojen ja myös toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyössä 3. Selvitykset (2019-?) - Suoritustiedon välittämisen yhtenäiset ratkaisut: suoritustiedon välittäminen korkeakoulujen välillä, muille toimijoille kansallisesti ja kansainvälisesti - Suoritusten kuvailutiedon saatavuus nykytilassa opintosuoritusten kuvailutieto ei säily sähköisesti niin, että tietoon olisi pääsy opintojen jälkeen. 4. Avoimen oppimateriaalin edistäminen Tavoite: valtakunnallinen palvelu kaikille koulutusasteille avoimen oppimateriaalin saatavuuden ja hyödynnettävyyden edistämiseksi. 5. Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon OPI-viitearkkitehtuuri: Kokonaisuuden kuvaus

2. Identiteetinhallinta ja tunnistautuminen Korkeakoulun A tutkinto-opiskelija Korkeakoulun B tutkinto-opiskelija Kuka tahansa Koulutustarjonta an tutustuminen 1. Koulutustarjontatiedon arkkitehtuuri Coursera Hakeutuminen/ ilmoittautuminen Korkeakoulun oma tarjonta omassa järjestelmässä (Peppi, Oodi, Sisu tms.) Campusonline.fi LITO.fi Opintopolku.fi (avoin korkeakouluopetus) edx Opiskelu / Opetukseen osallistuminen Coursera A:n moodle B:n moodle LITO -yhteistyöverkoston alusta Osaamisen arviointi edx C:n Optima EXAM Yhteistyöverkoston 4. Avoimen XYZ alusta oppimateriaalin tietovaranto Opintojen rekisteröinti Hyväksiluku Puro-palvelu Suoritustiedon hyödyntäminen Kunkin korkeakoulun Opiskelijarekisteri (Peppi, Oodi, Sisu,...) EMREX 3. Selvitykset suoritustiedon välittämisestä ja suoritusten kuviailutiedon saatavuudesta KOSKI, VIRTA Ristiinopiskelupalvelu (TaY -hanke)

Kehittämisohjelma 3 Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä Korkeakouluissa tuotettu osaaminen vastaa yhteiskunnan, työelämän ja yksilön tarpeisiin. Korkeakoulun opetussuunnitelmatyö, opetus ja ohjaus perustuvat uusimpaan oppimista koskevaan tutkimukseen sekä yhteiskunnan tarpeisiin. Digitaalisuuden vahvistuminen ja kansainvälisyys edellyttävät entistä suurempaa huomiota pedagogiseen kehittämiseen. Monipuoliset oppimisympäristöt sekä erilaisten oppijoiden tarpeet korostavat ohjausosaamisen merkitystä. Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma Lähtökohtina monipuoliset oppimisympäristöt ja ohjaus, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt. Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2020-2025. Tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.

Kehittämisohjelma 4 Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi Korkeakouluyhteisön hyvinvointia rakentuu osaamisen, osallisuuden ja hyvän johtamisen perustalle. Korkeakoulujen, yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien johtamisosaamisen tukemiseksi sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tuntemuksen lisäämiseksi käynnistetään ohjelmakokonaisuus. Ohjelma muodostuu osallistujien johtamisvalmiuksia ja verkostoja kehittävästä osiosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamasta, korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan perehdyttävästä osiosta. Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan Toteutetaan mm. henkilöstön ajankäytön tutkimus.

Kehittämisohjelma 5 Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision saavuttamisen edellytyksenä on laadukas elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa uudistava tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö ja innovaatioekosysteemit. Pitkäjänteisellä tutkimus- ja innovaatiorahoituksella, monimuotoisella yhteistyöllä sekä avoimuudella vahvistetaan tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia Vahvistetaan erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKIpolitiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne. Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdittamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista. Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit. Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin

Asioita Viime hallituksen tavoitteet Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke Opiskelijavalintojen kehittäminen Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö Visio 2030 Osaamisella soteen -hanke 50

Osaamisella soteen -hankkeen tilanne Opetus- ja kulttuuriministeri asetti 4.7.2017 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen tarpeisiin hankkeen Osaamisella soteen. Uusia osaamistarpeita syntyy sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen että palvelujen uudistamisesta. SOTE -uudistuksen tavoitteena olivat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut, mikä heijastuu myös osaamistarpeisiin täydennyskoulutuksessa ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tavoitteena on, että hanke jättää loppuraportin määräaikaan, vaalikauden loppuun mennessä. Hankkeen ohjausryhmässä keskeiset ministeriöt, Opetushallitus sekä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen edustajat. Laaja asiantuntijaverkosto ja virkamiesryhmä valmistelun tukena. Väliraportti täydennyskoulutustarpeista on julkaistu maaliskuussa vuonna 2018. http://minedu.fi/hanke?tunnus=okm042:00/2017

Osaamisella soteen -hankkeen tilanne Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018- Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf Osaamista uudistamalla soten tavoitteisiin sotella uudet puitteet osaamisen kehittämiseen - Osaamisella soteen -hankkeen politiikkasuositukset syksy 2018. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/8fce71b8-11ba-490b-9cc1-111ec8004c55/muistio_20181120100026.pdf Tutkintoon johtavan koulutuksen muutostarpeet, väliraportti valmistumassa arviolta maaliskuussa 2019 5 seminaaria TA-alueilla. 7.2 Uudenmaan YTA-alueen seminaari Tikkurilassa, yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa

Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen, esiin nousseita teemoja SOTE-uudistuksen tavoitteista nousevat keskeiset osaamistarpeet Koulutuksen sisällölliset uudistustarpeet Koulutuksen toteuttamistavan uudistustarpeet, erityisesti ammattien välinen yhteistyö ja harjoittelu Koulutuksen uudistaminen siten, että se toteutustapa ja rakenteet vastaisivat joustavasti jatkuvan oppimisen tarpeisiin Ennakointi Opintopolut ja tutkintorakenne sosiaali- ja terveysalalla Geneerisen osaamisen tarve ja erikoisosaamisen tarve Työelämän ja koulutuksen vuorottelu 53

Osaamisella soteen hankkeessa tunnistettuja haasteita uuden järjestelmän ja lainsäädännön ymmärrys palveluohjaus ja asiakkaan osallisuuden tukeminen yhdyspinnat sosiaaliterveys perus - erikois kuntamaakunta asiakaslähtöisyys, toimintakulttuurin muutos, palvelumuotoilu Kuva opiskelijoista Mika Huisman / Helsingin yliopisto ammattien välinen yhteistyö ja sen johtaminen tietoon ja näyttöön perustuva toiminta kaikilla tasoilla kustannusvaikuttavuusosaaminen ja eettinen osaaminen, kestävä kehitys digitaalisuus tiedon hallinta ja hyödyntämine n, asiakkaiden palvelu 54

Kiitos! ilmari.hyvonen@minedu.fi 55

Harjoittelua koskeva muutos valmisteilla Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (HE 15/2018 vp.) 23 Palveluntuottajan velvollisuudet Palveluntuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan: ---- 6 a) otettava maakunnan, korkeakoulun ja oppilaitoksen osoituksen mukaisesti ilman erillistä korvausta toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen liittyvään käytännön harjoitteluun sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita; Ehdotus täydentää pykälän 6 kohdassa säädettyä velvoitetta, jonka mukaan palveluntuottajan on otettava toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun lain 38 :ssä tarkoitettuja yliopistotasoisia koulutuksia ja niihin liittyvää harjoittelua suorittavia opiskelijoita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (jäljempänä järjestämislaki) 3 :n mukaan palveluntuottajalla tarkoitetaan maakuntalain 52 :ssä tarkoitettua maakunnan liikelaitosta sekä osakeyhtiötä ja muuta yhtiötä, yhteisöä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä ja itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka tuottaa maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Näitä palveluntuottajia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskukset, suun hoidon yksiköt sekä palvelun tuottajat, jotka tuottavat asiakkaille palveluja asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin perusteella (Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa). Maakunta ei olisi velvollinen maksamaan erillistä korvausta edellä mainittujen opiskelijoiden harjoittelusta. Myöskään ammattikorkeakoulut eivät jatkossa enää maksaisi koulutuskorvauksia palvelun tuottajille. Harjoittelun kustannukset sisältyisivät maakuntien palveluntuottajille maksamaan kokonaisrahoitukseen. Maakunnat neuvottelisivat ja sopisivat ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja palveluntuottajien kanssa siitä, että julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelun tuottajat varaisivat riittävästi harjoittelupaikkoja ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tarpeisiin.

Jatkuva oppiminen Työryhmä https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-parantamaanjatkuvan-oppimisen-mahdollisuuksia Selvityksiä, mm http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161392/18-2019%20jatkuvan%20oppimisen%20rakenteet%20raportti%202.pdf Visio 2030 toimet 58