SAVO SINUKSI Pohjois-Savon liiton tiedotuslehti 2 2003 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 1,3 mrd euroa jaossa Palvelumallihanke etenee joutuisasti Työttömyyden kimppuun uusin eväin Pohjois-Savossa Asiointivirrat keskittyvät Kuopioon Pohjois-Savon aluetalous on kestänyt taantumaa Tavoite 1 -ohjelman puoliaikatulos positiivinen Päijänne-Saimaan kanavan rakentamiselle kannatus Pohjois-Savo viestii -projekti etenee Pohjois-Savon Liiton toiminta kasvussa Maakunnan maineteko -palkintoja jaettu
HYVÄ LUKIJA Olet saanut uusimuotoisen Pohjois-Savon liiton Savo Sinuksi -tiedotuslehden. Uuden ulkoasun, taiton ja tekstityypin on suunnitellut Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun opiskelija Jukka Ollikainen. Lehden muutos koskee pääosin ulkoasua, joten sisältörakenne on säilynyt pääpiirteiltään ennallaan. Lehti jatkaa uudistumistaan v. 2004, joten toivomme palautetta niin sisällön kuin ulkoasunkin suhteen. Palautteen voit kohdentaa lehden toimituskunnan puheenjohtajalle, hallintopäällikkö Jarmo Muiniekalle osoitteeseen jarmo.muiniekka@pohjois-savo.fi, p. (017) 550 1464, fax (017) 262 5090. SISÄLTÖ Pohjois-Savon uusimman aluetalouskatsauksen mukaan maakunnan elinkeinoelämä on kestänyt taloudellista taantumaa tähän asti kohtalaisesti eivätkä tulevaisuuden odotuksetkaan näytä kovin synkiltä. Myös tavoite 1 -ohjelman välitulosarviointi kertoo hyvää EUtukien vaikutuksista. Toteutumista ja näkymistä lisää sivut 12 17. Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston jatkokokous päätyi äänestyksen jälkeen kannattamaan Päijänne-Saimaa kanavan rakentamista. Pallo on nyt rahoitusratkaisussa valtiolla. Kanava-asiasta lisää sivut 20 21. Pääkirjoitus: Katse yrittäjyyteen!... 3 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma valmistui... 4 Pohjois-Savon liiton yhteyteen esitetään yrittäjyysryhmää... 5 Aluekeskusten ulkopuolinen yrittäjyys ansaitsee lisätukea.. 6 Pohjois-Savossa starttasi uusi työllisyysstrategiahanke... 7 Pohjois-Savon palvelumallihanke eteni väliarviointiin... 8 Asiointivirrat Pohjois-Savossa keskittyvät Kuopioon... 10 Panostukset maakunnan elinkeinotoimintaan alkavat näkyä... 12 Tavoite 1 -ohjelma puolivälissä Pohjois-Savo hyödyntänyt rahoituksen tehokkaasti... 14 Tavoite 1 -ohjelman hyvä välitulos poikimassa lisätukea... 16 Tavoite 1 -ohjelman tukihakuilmoitus 1/2004... 16 EU:n hankkeiden koko kasvaa, määrä vähenee... 17 EU-hanketahoille opastusta tiedottamiseen... 17 Itä-Suomen EU-tukien jatko vielä avoinna... 18 Työharjoitteluun Brysseliin?... 19 Itä-Suomen innovatiiviset toimet etenevät suunnitellusti... 19 Maakuntavaltuusto hyväksyi Päijänne Saimaa -kanavan toteutuksen... 20 Kanavahanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava... 21 Ylä-Savon maakuntakaavakartta netissä... 22 Kuopion seudun maakuntakaavan vaihtoehdot nähtäville... 23 Pohjois-Savon elintarvikeklusteri: Puhtaasti parasta!... 24 Ict-klusterin jatkokehitys valinkauhassa... 24 Hyvinvointiklusterin toinen kehittämisvaihe päättyy valoisasti... 25 Pohjois-Savon kulttuuriklusteriin uutta voimaa... 26 Projektipäällikkö Petri Jussila uskoo kulttuuriyrittäjyyden kasvuun... 27 Pohjois-Savo Viestii -hanke vahvistaa maakunnan tunnettuutta... 28 Yritteliäs Ylä-Savo -hanke viitoittaa uutta yhteistyötä... 29 Pohjois-Savon liiton toiminta ja talous ovat haasteellisia v. 2004... 30 Laajakaistaa kaikille Pohjois-Savossa... 32 Itä-Suomen liikenneinfran kehittämiseen edunajamista... 33 Maakunnan mainetekopalkinnot Hannu Isotalolle ja Aarno Kellbergille... 34 Ykkösohjelma veti nuorisoa Työ & Elämä -messuilla... 34 Uutisia ja kevätkauden 2004 kokouspäiviä... 35 Pohjois-Savon liiton ja henkilöstön yhteystiedot... 36 SAVO SINUKSI Pohjois-Savon liiton tiedotuslehti 2 2003 Päätoimittaja: Antti Mykkänen, Toimitussihteeri ja toimittaja: Ilpo Lommi, Itäfax Oy Toimitus: Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio Puh. (017) 550 1400 Fax (017) 550 1428 tai (017) 262 5090 Toimituskunta: Jarmo Muiniekka (pj), Jouko Kohvakka, Ilpo Lommi, Kirsi Moisander, Marja Partanen, Irma Toivanen ja Satu Vehreävesa. Ulkoasu: Jukka Ollikainen Taitto ja painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy ISSN 1238-5514
Tiedotuslehti 2 2003 Pääkirjoitus KATSE YRITTÄJYYTEEN! Kehityksen reitti on selvä. Vahva yritystoiminta luo työtä ja rahoitusperustan palveluille. Kehityksen mittareiden mukaan maakuntamme yritystoiminta on kehittynyt kohtuullisesti viime vuosina. Liikevaihto, palkkasumma ja vienti ovat kasvaneet enemmän kuin maassa keskimäärin. Maakuntamme yritysten liikevaihdon kokonaismäärä on tällä hetkellä vajaa 8 miljardia euroa. Jotta yritysten tuottavuus olisi valtakunnan keskivertoa, tulisi liikevaihdon olla 500 miljoonaa euroa suurempi. Aluetaloutemme kannalta palkkasumma on vielä keskeisempi mittari. Maakuntamme kokonaispalkkasumma on noin 2 miljardia euroa ja tämän vuoden kasvu yli 4 %. Se on prosenttiyksikön enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Erityisen suuri haaste ovat yritysten sukupolvenvaihdokset. Maakunnassamme perustetaan vuosittain noin 800 yritystä. Se on saman verran kuin vuosittainen poistuma. Tulevaisuudessa uusia yrittäjiä on oltava vähintään vuosittaisen poistuman ja sukupolvenvaihdosten määrä ja sen päälle vielä pari sataa yritystä lisää. Näin tavoitteemme eli 2 500 yrittäjien sukupolvenvaihdosta ja 1 500 uutta yritystä toteutuisivat vuoteen 2010 mennessä. Hyviä eväitä yritystoiminnan vahvistamiseen antaa tänä vuonna hyväksytty maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma. Laajasti ja rohkeasti tulkiten sitä voidaan pitää varsinaisena yrittämisen ja yrittäjyyden ohjelmana. Maakuntaohjelman v. 2003 2006 rahoituskehys on noin 1,5 miljardia euroa. Siitä suoraan yrittämiseen ja yrittäjyyteen kohdistuu 650 miljoonaa euroa. Osaamiseen ja työllisyyteen suuntautuu noin 460 miljoonaa, mistä yritysten omarahoitusosuutta on noin 350 miljoonaa. Suoraan ja välillisesti yrittäjyyteen kohdistuu ohjelman kautta yli 1 miljardin euron kehittämispanostus. Se merkitsee yli 250 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on Pohjois-Savon mitassa kohtuullinen. Koko Itä-Suomeakin tarkastellen Pohjois- Savossa on yrittämisen painotus poikkeuksellisen vahva. Panostuksista on myös lupa odottaa tuloksia. Yritystalouden luvut kertovat myönteisestä kehityksestä. Tavoite 1 -ohjelman väliarviointi antaa samanlaisia viitteitä. Työpaikka- ja yritysmäärätavoitteet ovat lähes toteutuneet jo ohjelman puolivälissä. Syitä on useita. Joko tavoitteet ovat liian alhaalla, tilastoinnissa on puutteita tai yksinkertaisesti on onnistuttu. Totuus pitää sisällään kaikkia näitä selityksiä. Maakunnan luomat yleiset puitteet strategia, ohjelma ja rahoituskehys tukevat yrittäjyyttä. Kaiken tämän on kuitenkin muututtava yritysten kautta työksi ja toimeentuloksi. Tämä prosessi ei ole yksinkertainen. Käytännön työssä kannattaa heti keskittyä muutamiin asioihin. Mielestäni niitä ovat sukupolvenvaihdokset, yritysten kansainvälistyminen, tietoja muun teknologian hyväksikäyttö sekä keskinäinen verkottuminen. Kehittämistyössä maantieteelliset rajat kannattaa unohtaa niin kunta-, seutukunta- kuin maakuntatasollakin. Yrittäjät ovat tähän saakka olleet kiitettävästi mukana ohjelma- ja muussa kehittämistyössä. Liittomme yhtey teen on tarkoitus perustaa yrittäjyysryhmä. Tämän yrittäjävetoisen ryhmän päätehtävinä on viedä käytäntöön maakuntaohjelman lukuisia yrittäjyyspainotuksia. Samalla ryhmä voisi ohjata maakunnassa toteutettavia yrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Edunajamisessa on tärkeää varmistaa yrittäjyyden yleisiä toimintamahdollisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin työ, mitä itse täällä teemme. Sitä työsarkaa riittää. Onneksi. Antti Mykkänen maakuntajohtaja 3
Tiedotuslehti 2 2003 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VALMISTUI Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma v. 2004 2005 valmistui, kun maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyi sen 13.10.2003 ja Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus 27.10.2003. Ohjelman vahvistivat vielä allekirjoituksillaan EU:n tavoite 1 -ohjelman rahoittajatahojen edustajat Pohjois-Savon TE-keskuksesta, Itä-Suomen lääninhallituksesta, Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, tiehallinnosta/savo-karjalan tiepiiri, Finnvera Oyj:stä sekä Pohjois-Savon liitosta. Toteuttamissuunnitelma (TOTSU) sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien keskeisistä hankkeista sekä arvion niiden rahoittamisesta. Uuden aluei den kehittämislain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla kahden seuraavan vuoden jaksolle. Toteuttamissuunnitelman keskeinen tavoite on palvella valtion talousarvion valmistelua ja budjetilla tehtävää määrärahojen alueellista jakoa. Näin TOTSU on erittäin merkittävä alueellisen edunvalvonnan väline. Toteuttamissuunnitelman on oltava aluehallinnon viranomaisten määrärahoja koskevissa tuloskeskusteluissa ao. ministeriöiden kanssa loka-marraskuussa. Tästä seuraa, että toteuttamissuunnitelman valmistelun valtakunnallisen aikataulun takaraja on kunkin vuoden lokakuun loppu. Toteuttamissuunnitelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen edustajien kanssa. Valmistelu sujui hyvässä yhteisymmärryksessä ja toteuttamissuunnitelman sisältö soviteltiin jo valmisteluvaiheessa. Tästä johtui, että toteuttamissuunnitelman käsittely maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa eteni yksimielisesti. Rahoituspotti 1,3 mrd euroa Pohjois-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitus yltää kokonaissummaltaan v. 2003 2005 yhteensä 1 290 miljoonaan euroon. Tästä valtion ja EU:n osuus on yhteensä 718,6, kuntien 216,9 ja yksityisen rahoituksen 354,8 milj. euroa. Ohjelma painottuu selkeästi yritystoiminnan edistämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen. Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä Yritystoiminnan ja elinkeinojen kehittämisen toimintalinjalle on toteuttamissuunnitelmassa arvioitu tarvittavan nousujohteisesti 562 milj. euroa v. 2003 2005. Tämä on 44 % suunnitelman koko rahoituksesta. Julkista eli valtion ja jossain mitassa myös kuntien rahoitusta on toimintalinjalle kaavailtu yhteensä 279 ja yksityistä 283 miljoonaa. Osaamisen ja työllisyyden vahvistamisen toimintalinjalle varataan toteuttamissuunnitelmassa 426,0 milj. euroa eli 33 % koko rahoitusarviosta. Tästä julkista rahoitusta on 387,5 ja yksityistä 38,5 miljoonaa. Hyvinvoinnin vahvistamisen toimintalinjalla rahoituskokonaisuus on 98,2 milj. euroa eli 8 % koko rahoitussuunnitelmasta. Siitä julkisen sektorin osuus on 71,5 ja yksityisen 26,7 miljoonaa. Maakunnan perusrakenteen, saavutettavuuden ja ympäristön kehittämisen toimintalinjalla rahoitusta arvioidaan tarvittavan 204,1 milj. euroa eli 16 % koko rahoituksesta. Siitä julkista rahoitusta on 197,5 ja yksityistä 6,6 miljoonaa. Seuraavan valmistelu alkaa v. 2004 alussa Toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Seuraavan TOTSU:n valmistelussa ja valtion aluehallintoviranomaiset järjestävät neuvottelukierrokset v. 2004 alkukuukausina viiden seutukunnan kanssa ja kokoavat niiden näkemykset hankkeista eri hallinnonaloittain seuraavalle kaudelle v. 2005 2006. Neuvotteluissa ovat pohjana seutujen strategiat ja kehittämispainotukset hankkeineen samoin kuin aluehallinnon omat suunnitelmat. Tämä korostaa toteuttamissuunnitelman yhteensovittavaa ja kokoavaa roolia. Simo Kotiluoto maakuntasuunnittelija 4
Tiedotuslehti 2 2003 POHJOIS-SAVON LIITON YHTEYTEEN ESITETÄÄN YRITTÄJYYSRYHMÄÄ Pohjois-Savon liiton yhteyteen on syntymässä Savon Yrittäjät ry:n aloitteesta yrittäjyysryhmä. Sen päätehtävä on arvioida ja tehdä ehdotuksia, miten maakunnan pk-yritysten kilpailukykyä parannetaan, valtakunnallista yrittäjyyspolitiikkaohjelmaa jalkautetaan maakuntaan ja Pohjois- Savon maakuntaohjelman yrittämiseen liittyviä painotuksia toteutetaan käytännössä. Ryhmä voisi näin ohjata laajasti Pohjois-Savon yrittäjyyttä edistäviä hankkeita, kertoo Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Antti Mykkänen. Antti Mykkänen Yrittäjyysryhmä koostuu Antti Mykkäsen mukaan ensisijaisesti yrittäjien edustajista, mutta siihen tulee edustus myös keskeisistä rahoittajista, koulutuksen tarjoajista ja työmarkkinajärjestöistä. Antti Mykkänen korostaa, että alkuvuodesta valmistuneessa Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa on yrittäjyydellä keskeinen painoarvo. Ohjelman avainsanoja ovat yrittäjyyden edistäminen, tuotekehityksen ja tutkimuksen soveltaminen yrityksissä, työvoiman saatavuus, osaamisen vahvistaminen, vienti ja kansainvälistyminen sekä yritysten verkostoyhteistyö. Yli miljardi euroa yritystoiminnan kehittämiseen Maakuntaohjelman v. 2003 2006 noin 1,5 miljardin euron potista satsataan yritystoiminnan kehittämiseen yli miljardi euroa. Lisäksi suuri osa yhteiskunnan infrastruktuuriin, mm. liikenneväyliin panostettavista rahoistakin hyödyttää yritystoimintaa. Kaikesta Pohjois-Savon kehittämisrahoituksesta yli 70 % kohdistuu suoraan tai välillisesti yritystoiminnan hyväksi, muistuttaa Mykkänen. Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Eino Fagerlund kertoo, että maakunnallisen yrittäjyysryhmän perustaminen on ollut yrittäjäjärjestön tavoitelistan kärkipäässä. On hienoa, jos ryhmä saadaan jalkeille jo vuoden 2004 alusta. Yrittäjistä löytyy aktiivisia osallistujia sen toimintaan. Toivottavasti se saa mahdollisuudet käsitellä yrittäjyyteen liittyviä konkreettisia asioita ja yrittäjien edustajat pääsevät vaikuttamaan suunnitteluun nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Yrittäjien edustus saisi lisääntyä myös maakunnan klusteriryhmien toiminnassa. Pohjois-Savon kehittämisen vauhtia kiihdytettävä Eino Fagerlund korostaa, että hallituksen valtakunnallisen yrittäjyyspolitiikkaohjelman jalkauttaminen maakuntaan onnistuneesti on Pohjois-Savon myönteiselle tulevaisuudelle välttämätöntä. Maakunnassamme on erityispiirteitä, jotka vaativat muuta maata voimakkaampia toimia Eino Fagerlund 5 yrittäjyyspolitiikka-ohjelman toteuttamiseksi. Jatkajan löytäminen pohjoissavolaisiin pk-yrityksiin on ongelmallisinta koko Suomessa. Pk-barometrin mukaan lähimmän viiden vuoden aikana omistajanvaihdoksen eteen joutuvista yrityksistä jopa puoleen ei ole jatkajaa tiedossa. Pohjois-Savossa on nuoria alle 35-vuotiaita yrittäjiä koko yrittäjäkunnasta vähiten Suomen maakunnista. Lisäksi nuorista yrittäjistä naisten osuus on lähes vähäisin koko maassa. Pohjois-Savosta väki vähenee edelleen ja vain Kuopion seutu kasvattaa väkilukuaan. Toisaalta Kuopion seudun vetovoima ei riitä samalla tavalla kuin Jyvässeutu tai Oulun seutu pysäyttämään maaseutukunnista irtautuvaa väkeä maakuntakeskukseen. Tällä hetkellä ei elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämisessä ole riittävän laajaa seudullista yhteistoimintaa missään osassa Pohjois-Savoa. Pk-yritysten suurimpia kehittymisen ja työllistämisen esteitä Pohjois-Savossa on osaavan työvoiman saatavuus. Lisäksi alueen koulutustarjontaan ovat pk-yritykset tyytymättömiä. Tyytymättömyys on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi, joten yrittäjyyspolitiikkaohjelman maakunnallisella soveltamisella on useita haasteita. Yrittäjyysryhmän perustaminen on tässä lupaava avaus oikeaan suuntaan, tähdensi Eino Fagerlund. Ilpo Lommi
Tiedotuslehti 2 2003 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: ALUEKESKUSTEN ULKOPUOLINEN YRITTÄJYYS ANSAITSEE LISÄTUKEA Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen korosti alkusyksyisellä vierailullaan Kuopiossa hallituksen yrittäjyysohjelman keskeistä merkitystä työttömyyden nujertamisessa maakunnissa. Hänen mukaansa on erityisen merkittävää, että kaikki hallinnonalat sidotaan nyt yhdensuuntaisesti yrittämisen toimintaedellytysten parantamiseen sekä -esteiden poistamiseen. Haaste on suuri, sillä leijonanosa hallituksen 100 000 uuden työpaikan tavoitteesta sälyttyy pienten ja keskisuurten yritysten harteille. Samalla 65 000 yritystä kaipaa lähivuosina jatkajaa sukupolvenvaihdoksen tai yrityskaupan kautta. Itä-Suomen maakuntahallitusten ja kansanedustajien yhteiskokouksessa vierailleen Mauri Pekkarisen mukaan ensi vuoden budjettiin on varattu yritystoiminnan edistämiseen aiempaa enemmän varoja, mm. alueperusteisia elinkeinotukia. Niiden määrä ei tosin yllä kuin murto-osaan valtakunnallisista tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista, joista 80 % suuntautuu viiteen suurimpaan aluekeskukseen. Alueperusteisilla elinkeinotuilla pystytään kuitenkin tasapainottamaan jonkin verran näiden keskusten ulkopuolisten yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Myös Tekesin asiamiesverkoston laajentaminen maakuntiin tukee tasapuolisempaa alueellista elinkeinopolitiikkaa. Pohjois- Savoonkin on tulossa yksi Tekesin viidestä uudesta alueellisesta asiamiehestä. Valtion vuoden 2004 budjetissa vakansseja on luvassa viisi lisää ja jatkoa on tiedossa seuraavina vuosinakin niin, että alueasiamiesverkosto ulottuu joka maakuntaan. Ministeri Pekkarisen mukaan Suomen menestymisen ehto on osaamiseen panostaminen. Emme pärjää Baltian maiden kanssa tavanomaisen tuotannon kilpailussa, minkä vuoksi meillä on oltava teknologisessa osaamisessa ja tehokkuudessa ylivoima. Itä-Suomessakin on syytä löytää nämä ylivoimamahdollisuudet. Hallitus on antanut aluemaantieteen professori Eino Siuruaiselle tehtävän selvittää keinot suurten aluekeskusten ulkopuolella toimivien yritysten tuotannollisen osaamisen, teknologisen perustan sekä liikkeenjohtoja markkinointitaidon parantamiseksi. Konkreettisena kädenojennuksena on hallituskaudelle varattu 235 milj. euron lisäys tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin. Siitä Tekesin kautta kanavoidaan 85 miljoonaa. Maakunnissa lisävarojen jako on pitkälti työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä niiden alaisten organisaatioiden tehtävänä mutta maakuntien liitoillakin on tärkeä rooli yrittäjyys- ja kehitysmyönteisen ilmapiirin rakentamisessa, korosti ministeri Pekkarinen. Sisäasiainministeri Kari Rajamäki: EU:n alueelliset vaikutukset arvioitava Itä-Suomessa Samassa itäsuomalaisten päättäjien kokoontumisessa puhunut sisäasiainministeri Kari Rajamäki tähdensi, että vuoden 2004 aikana on Itä-Suomessa arvioitava EU:n laajentumisen ja erityisesti Baltian maiden jäsenyyden alueelliset vaikutukset. Tämä tehtävä soveltuu Rajamäen mukaan parhaiten maakunnan liitoille. Selvitystyössä on arvioitava yritystoiminnan ja työpaikkojen sijoittumista Itä-Suomeen, alueen vetovoiman kohentamista sekä keinoja tehostaa osaamistason nostoa ja innovatiivisten toimintaympäristöjen luomista. Toinen tärkeä asia EU:n laajentumisen vaikutusarvioinnissa on Venäjän kehittymisen luomat mahdollisuudet Itä-Suomelle. Erityisesti Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja Pietarin alueen talouden suotuisa kehitys tarjoavat mahdollisuuksia Itä-Suomelle. Selvitystyössä on tämän vuoksi tarkasteltava, mitä mahdollisuuksia ja tarpeita Pietarin läheisyys ja sen nousu luovat, muistutti Rajamäki. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen evästi itäsuomalaisia maakunnallisia päättäjiä varsinkin aluekeskusten ulkopuolisen yrittäjyyden aktivointiin mm. väestön muuttoliikkeen ja työttömyyden torjumiseksi. Valtiovallaltakin on tulossa konkreettisia kädenojennuksia tähän kamppailuun. Hän nosti esiin myös liikennehankkeita valmistelevan ministeriryhmän työn. Siihen liittyen on tärkeää, että Itä-Suomen maakunnat yhdessä arvioivat ja linjaavat itäisen suuralueen kehitystä tukevia infrastruktuurihankkeita. Maakuntien on arvioitava valtatie 17:n uuden linjauksen merkitystä Itä-Suomelle. Ilpo Lommi 6
Tiedotuslehti 2 2003 POHJOIS-SAVOSSA STARTTASI UUSI TYÖLLISYYSSTRATEGIA -HANKE Pohjois-Savossa käynnistyi marras-joulukuun taitteessa 2003 kaksivuotinen EU-rahoitteinen Oppiva työllisyysstrategia -hanke. Sen vetovastuu on Pohjois-Savon liitolla, mutta käytännössä hanketta toteuttavat kuusi määräaikaista hankevetäjää. He verkostuvat ja tekevät yhteistyötä pohjoissavolaisten kuntien, elinkeinoelämän ja muiden intressiryhmien kanssa. Hankevetäjistä viisi on seudullista ja yksi maakunnallinen. Hankkeen vastuuhenkilöinä Pohjois-Savon liitossa olevat tutkimuspäällikkö Juhani Pirskanen ja maakuntasuunnittelija Aila Salminen kertovat, että tarkoituksena on saada lisää työpaikkoja ja kohentaa työllistymistä jokaisessa pohjoissavolaisessa kunnassa. Heidän mielestään yhteiskunta on sellaisten rakennemuutosten kourissa, että työllisyyden turvaamiseksi joudutaan soveltamaan uusiakin toimenpiteitä. Mm. EU:n tavoite 1 -ohjelmalla syntyneistä monista työpaikoista huolimatta kokonaistyöllisyys ei ole viime aikoina kehittynyt enää suotuisasti johtuen irtisanomis- ja lomautuskierteestä yksityissektorilla. Hankevetäjiksi on rekrytoitu joulukuussa Master of Science Roy Nyberg, Ylä-Savoon valt.kand. Harri-Pekka Luomi, Koillis-Savoon YM Jan Blomberg, Sisä-Savoon YM Pasi Iivarinen, Varkauden seudulle YM Seija Nissinen ja Kuopion seudulle TM Sari Marttila. Yrityksissä suuri toivo ja vastuu Työllisyysstrategia -hankkeella pureudutaan työttömyyden todellisiin syihin seikkaperäisellä ja laajalla kartoituksella useiden asiantuntijoiden tietoja hyödyntäen. Tältä pohjalta on realistista suunnitella työttömyyden torjuntatoimenpiteitä. Väistämättä katseet kääntyvät yhä enemmän yritysmaailman suuntaan, koska julkisen sektorin mahdollisuudet uusien työpaikkojen perustamiseen kaventuvat huolimatta palvelujen kysynnän kasvusta. Kunnilla on kuitenkin keskeinen osa palvelutuotantonsa koordinoinnissa eivätkä ne saa irtautua työttömyyden torjunnasta. Onhan niiden intresseissä kunnallisten tuloverojen kertyminen sekä työvoiman saannin turvaaminen tulevaisuudessa etenkin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin, tähdensi Pirskanen. Hän muistuttaa, että nyt on jo korkea aika suunnitella, miten osaavaa työvoimaa Liian moni tietokoneasemakin odottaa Pohjois-Savossa edelleen käyttäjäänsä. riittää ensi vuosikymmenellä julkisen sektorin ja yritysmaailman töihin suurten ikäluokkien eläköityessä. Ammattitaitoa ja ns. hiljaista osaamista on siirrettävä uusille ikäluokille. Samalla on pidettävä uskoa toimeentulomahdollisuuksista maakunnassa. Koulutuksen on vastattava tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, mikä vaatii ammatilliselta koulutukselta ja muiltakin koulutustasoilta ennakointikykyä oppilasmäärien ja opetussisältöjen suunnittelussa. Nyt ei näperrellä Oppiva työllisyysstrategia -hankkeen budjetti on 714 000 euroa, mistä EU-tuki muodostaa 489 000 euroa. Loput tulevat kunnilta ja Pohjois-Savon liitolta. Hankkeen massiivisuutta ja perusteellisuutta kuvastaa, että siihen valitaan kuusi päätoimista ammattitaitoista vetäjää, kun yleensä heitä on yksi tai kaksi hanketta kohti. Lisäksi hankkeeseen aiotaan verkostoida jopa pari sataa työllisyysasioiden asiantuntijaa. Hankkeen perustehtävänä on Juhani Pirskasen ja Aila Salmisen mukaan kartoittaa ja analysoida alueellisia työllisyystavoitteita ja -kokeiluja, etsiä piileviä työpaikkoja, ratkaista työllistymisen alueellisia pullonkauloja ja kehittää mallia, jolla ennakoidaan ja lievennetään rakennemuutoksia työllisyyden osalta. Lisäksi aiotaan solmia kansainvälisiä yhteyksiä ainakin kahteen alueeseen Euroopassa työllistämiskokemusten selvittämiseksi. Yhteiskunnan rakennemuutos on Pohjois-Savossakin jatkuvaa. Sitä on ymmärrettävä ja ennakoitava haittavaikutusten torjumiseksi. Parasta työttömyyden eliminointia on pureutua alkusyihin eikä vain haittojen lievittämiseen ja jälkisammutukseen. Uuden työpaikan luominen on monesti suuremman työn ja panostusten takana kuin olemassa olevan säilyttäminen, muistuttavat Aila Salminen ja Juhani Pirskanen. Ilpo Lommi 7
Tiedotuslehti 2 2003 POHJOIS-SAVON PALVELUMALLIHANKE ETENI VÄLIARVIOINTIIN Pohjois-Savossakin on kehittymässä seuraavina vuosikymmeninä erityisesti väestön vanhenemisen ja muuttoliikkeen vuoksi kuntien palvelutuotannossa epätasapainotilanne, josta ei selvitä ilman nykyisten palvelurakenteiden olennaista uudistamista ja voimavarojen jaon uudelleen arviointia. Maakunnassa on ryhdytty varautumaan tulevaisuuden megahaasteeseen mm. Pohjois-Savon palvelumalli -projektilla. Sen tarkoituksena on tuottaa ensi helmikuun loppuun mennessä tilannearviointi ja toimenpide-ehdotukset pohjoissavolaisten kuntien palvelujen tuotantotavoista. Ratkaisut tulevista toimenpiteistä tekevät kuntien ja maakunnan luottamushenkilöpäättäjät. Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto antoi seminaarissaan marraskuussa 2002 liitolle tehtäväksi selvittää maakunnan kuntayhteistyön tilaa ja valmistella vaihtoehtoisia palvelutuotantorakenteita. Samalla valtuusto asetti selvitystyölle keskeiset reunaehdot. Tästä käynnistyi Pohjois-Savon palvelumallihankkeen valmistelu. Sen tavoitteeksi määriteltiin kuntien keskinäiseen sekä kuntien ja maakunnan väliseen työnjakoon perustuvan uuden toteuttamiskelpoisen palvelutuotantomallin luominen. Palvelumalli kattaa kaikki kunnalliset toimialat. Se tuottaa ennakkoluulottomia rakennevaihtoehtoja yhdistyneenä valtion ja elinkeinoelämän palveluorganisaatioiden tarkasteluun. Viime kädessä tavoitteena on turvata kunnalliset palvelut tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti mutta samalla asiakaslähtöisesti karsien hallinnollisia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä. Tammikuussa 2003 maakuntahallitus päätti toimia hankkeen ohjausryhmänä. Samalla se asetti johtoryhmän maakuntajohtaja Antti Mykkäsen johdolla. Johtoryhmä koostuu seutukuntia edustavista kunnan/kaupunginjohtajista. Asiantuntijajäsenenä on professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta. Hankkeen selvityshenkilö, toimitusjohtaja Ilkka Ronkainen Yritystaito Oy:stä, vieraili Pohjois-Savon kaikissa 25 kunnassa sekä Etelä-Savossa Asukaslähtöinen palveluprosessin organisointi: Ilkka Ronkainen Heinäveden ja Joroisten kunnissa toukokuussa 2003. Maakunnalliset toimialaseminaarit pidettiin touko-kesäkuussa 2003. Lisäksi on järjestetty ohjausryhmän ja kaikkien toimialojen yhteisseminaari syyskuussa 2003. Pilottialueeksi valittiin Koillis-Savon seutu. Julkisen palvelutuotannon kohtauspaikat Palvelujen järjestämis- ja tuottamistaso eri puolilla maakuntaa vaihtelee: taso valitaan aina asia kastarpeiden ja toiminnan järkevyyden kannalta ottaen huomioon myös tunnetekijät. asukkaat ovat kuntien asiakkaita, kunnat taas seudun ja maakunnan asiakkaita. Palvelumallihankkeen selvityksissä on ilmennyt, että Pohjois-Savon kunnat tekevät nykyisin monimuotoista yhteistyötä yli rajojensa yksittäisistä, kuntapareittain tuotettavista palveluista syvälle menevään seutuyhteistyöhön ja jopa kuntaliitoksiin saakka. Hankkeessa on käynyt ilmeiseksi, ettei ole kaikille kuntaryppäille soveltuvaa yhtä työnjakomallia eikä sitä 8
Tiedotuslehti 2 2003 ole tarkoituksenmukaistakaan hakea. Toisaalta selkeästi kavahdetaan laajoja, tiukasti organisoituja maakunnallisia yhteistyömalleja, joissa kustannusten ja demokratian pelätään karkaavan liian etäälle kuntalaisista. Maakunnan liitolle ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi delegoida peruspalvelutuotantotehtäviä. Sen sijaan liiton rooli nähdään tiedon ja kokemusten kokoajana sekä välittäjänä ja yhteisenä foorumina kuntarypäs/seuturajat ylittävälle yhteistyölle. Maakunnan liitolta edellytetään koordinaattorin roolia kuntien tietohallinnossa. Liitto onkin aktiivisesti rakentamassa haja-asutusalueelle ulottuvaa laajakaistaverkkoa maakunnan kattavasti. Kuntien yhteistyötä hidastaa atk-ohjelmien erilaisuus ja yhteensopimattomuus. Siksi maakuntaliiton on toimittava koordinaattorina kuntarajat ylittävässä tietohallintoyhteistyössä, jonka tavoite on maakunnallinen tietohuoltostrategia. Hyvän pohjan sille antavat seudulliset tietohuoltostrategiat Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja Kuopion seudulla. Pohjois-Savon liiton yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi maakunnallinen tilaus- ja osto-organisaatio, joka auttaisi kuntia palvelujen kilpailuttamiseen ja ostamiseen liittyvissä tehtävissä. Niitä voivat olla kiinteistöhuoltopalvelut, materiaalihankinnat ja kuljetukset. Niin ikään maakunnan liiton yhteyteen on ehdotettu uutta rakennusvalvonta- ja muita ympäristöpalveluita tuottavaa yksikköä, joka vastaisi erityisesti pienten kuntien ao. palveluista turvaamalla riittävän asiantuntemuksen ja osaamisen maakunnallisesti. Kohtaamispaikan neljä salia Mosaiikkimainen kohtauspaikka muodostuu neljästä kuvaannollisesta salista, joissa erilaiset ihmiset eli palvelutuottajat/ järjestäjät kohtaavat. Näitä saleja näyttää olevan neljä: 1. kokemuksenvaihdon ja oppimisen sali 2. yhteisen tekemisen sali 3. innovoinnin sali ja 4. maineen sali Kokemusten vaihdon ja oppimisen salissa vaihdetaan kokemuksia palvelutuotannon järjestämistavoista ja pidetään koulutustilaisuuksia ajankohtaisasioista. Yhteisen tekemisen salissa toteutetaan yhdessä sovittuja hankkeita. Innovoinnin salissa kehitetään uusia ideoita palvelutuotannon parantamiseksi sallivassa, uuteen erilaiseen ajatteluun kannustavassa hengessä. Maineen salissa tehdään asioita, jotka parantavat Pohjois-Savon ja sen kuntien mainetta. Maakunnassa fyysisesti tai tietoverkossa vierailevat viedään ensin tähän saliin. Päätavoitteena kohtauspaikan rakentamisessa on luoda Pohjois-Savon asukkaille ja kunnille menestymisen edellytyksiä niin, että julkiset palvelut ovat kilpailukykyisiä ja tukevat asumista maakunnassa. Käytännössä kukin toiminto edellyttää organisointia ja resurssien varaamista maakuntaliitossa. Ennakkoluulottomilla tietoyhteiskuntaratkaisuilla toteutetaan julkisten palvelujen muodonmuutosprosessi, jolla on selkeä johto. Kuntien kiinteistöhuoltopalvelut ovat yksi palveluryhmistä, joita on ajateltu siirrettäväksi maakunnalliseen palvelutuotantoon. Työnjakoon selkeyttä Maakuntavaltuusto kävi Pohjois-Savon palvelumallista evästyskeskustelun 17.11.2003. Puheenvuoroissa palvelumalli sai hyvän vastaanoton ja valtuutetut kannustivat jatkamaan valmistelua. Keskustelussa esille nousi varsin vahvasti Pohjois-Savon liiton ja muiden aluekehittäjien keskinäisen tehtäväjaon ja yhteistyön selkiinnyttäminen. Yksi keino olisi koota aluekehitystoimet maakuntahallinnon alaisuuteen, jossa ylimpänä päätöksiä tekevänä elimenä toimisi suoralla kansanvaalilla valittu maakuntavaltuusto. Toisaalta puheenvuoroissa korostettiin, että maakunnan liitto ei ole toimeksiantaja kunnille vaan kaiken perusta on kunnallinen itsehallinto ja kuntien oma tahto, jolle erilaisten palvelumallien on rakennuttava. Tasa-arvo, demokratia ja osallistuva vaikuttaminen nousivat valtuuston evästyskeskustelun avainsanoiksi. Toimintojen ylikunnallinen yhtiöittäminen ei saanut varauksetonta kannatusta, vaikka varsin monissa kuntien tukipalvelutehtävissä laaja yhtiömuotoinen yhteistyö voisi lyhyelläkin tähtäyksellä tuoda tiukkenevaan kuntatalouteen helpotusta. Ymmärrettävää on, että kaikki tähänastiset maakuntatason yhteistyön prosessit eivät ole sujuneet jokaisen kunnan odotusten mukaisesti. Esimerkiksi pelastustoimen organisoinnissa ja järjestämisessä ilmeni vaikeuksia sovittaa yhteen erilaisia palvelutuotantointressejä ja kustannusrakenteita. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana ollut kansanedustaja Jyrki Katainen (kok.) totesi, että tuottavuuden lisääminen ei enää tulevaisuudessa voi tarkoittaa työntekijöiden vähentämistä ja työn määrän lisäämistä, sillä palvelujen kysynnän kasvu vaatii päinvastaista kehitystä. Sen sijaan julkisen sektorin tuottavuutta voidaan lisätä muuttamalla työn ja palvelujen organisointitapoja. Loppuraportti v. 2004 alussa Hankkeen loppuraportti valmistuu helmikuun 2004 loppuun mennessä. Näyttää siltä, että Kainuun hallintomallin tapaista kokonaisvaltaista aluekehitys- ja viranomaistoimintojen sekä palvelutuotannon kokoamista yhden viranomaisen tai toimijan vastuulle ei Pohjois-Savossa synny. Alkuvuodesta palvelumallihankkeen loppuraportin kanssa samoihin aikoihin valmistuu professori Paavo Riepulan johdolla mietintö maakunnan liittojen tehtävistä. Pohjois-Savossa on juuri nyt hyvä tilaisuus järjestää palvelutuotannon ja aluekehittämisen työkalupakki uudella tavalla. Viime kädessä muutoksen syntyminen perustuu poliittiseen tahtoon ja toimijoiden keskinäiseen luottamukseen. Jarmo Muiniekka Hallintopäällikkö 9
Tiedotuslehti 2 2003 ASIOINTIVIRRAT POHJOIS-SAVOSSA KESKITTYVÄT KUOPIOON teki yhteistyössä Savon Sanomien kanssa keväällä 2003 selvityksen asiointivirtojen suuntautumisesta Pohjois-Savossa. Se laadittiin seutukuntajakoa tarkastelevan Pohjois-Savon liiton lausunnon tausta-aineistoksi. Tavoitteena oli kartoittaa ihmisten asiointivirtoja 25 tuoteryhmän tai palvelun osalta Savon Sanomien vaikutusalueella 36 savolaiskunnassa. Tuoteryhmittäin Kuopioon kohdistuu eniten asiointia miesten ja naisten vaatteiden sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Kuopiosta oli viimeksi ostanut miesten vaatteita 36 % ja naisten vaatteita 34 % vastaajista. Seuraavaksi eniten Kuopiosta ostetaan urheilu- ja vapaa-ajan tuotteita (34 %) ja jalkineita (33 %). 12 kunnan asukkailla kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen ostot olivat kahden eniten Kuopiosta hankitun tuoteryhmän joukossa. Lisäksi kärkipään tuoteryhmiä ovat matkapuhelimet, uudet autot, mikrotietokoneet, viihdeelektroniikka, matkatoimistopalvelut sekä kodinkoneet ja -laitteet. Varsinkin Vehmersalmen, Karttulan, Tervon ja Maaningan kuntalaisten asiointi suuntautuu em. tuoteryhmissä vahvasti Kuopioon. Vehmersalmelaisista 98 % oli ostanut viimeksi viihdeelektroniikkaa, urheilu- ja vapaa-ajan tuotteita sekä naisten vaatteita Kuopiosta. Vähiten Kuopiosta hankitaan lääkkeitä ja maatalouskoneita tai lannoitteita. Kuopiolaiset itse ovat hyvin omavaraisia urheilu- ja vapaa-ajan tuotteiden sekä miesten vaatteiden, matkapuhelimien, terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen osalta. Vähiten kuopiolaiset ostivat kaupungistaan ravintolapalveluja (67 %) ja käytettyjä autoja. Uuden auton ostaneista kuopiolaisista 76 % ilmoitti tehneensä hankinnan kotikaupungistaan. Seuraavaksi merkittävin auton ostopaikka kuopiolaisilla oli Iisalmi (7 %). 12 % osti uuden auton Savon ulkopuolelta. Kotiseutunsa ulkopuolelta kuopiolaiset hakevat erityisesti kulttuurin, vapaa-ajan, viihde- ja ravintola-alan palveluja ja vähiten lääkkeitä, elintarvikkeita sekä rauta- ja rakennustarvikkeita. Vähiten tuotteita ostavat Kuopiosta kangaslampilaiset. Iisalmesta uusia autoja Iisalmeen suuntautuvista hankinnoista nousi merkittävimmäksi uusien autojen osto. Kaikista vastanneista ilmoitti 24 % ostaneensa Iisalmesta uuden auton. Kiuruveden asukkailla luku oli jopa 82 %. Iisalmeen asiointia suuntautuu erityisesti Sonkajärveltä (67 %), Vieremältä (58 %) ja Lapinlahdelta (41 %). Iisalmelaiset käyttävät uskollisesti omia palvelujaan, joista suhteellisesti vähiten ovat käytössä ravintolapalvelut. Niiden kuten muidenkin vapaa-ajan ja viihdepalvelujen, käytettyjen autojen, mikrotietokoneiden sekä naisten vaatteiden ostot suuntautuivat Iisalmen jälkeen seuraavaksi eniten Kuopioon. Pielaveden asukkaat näyttävät asioivan lähes yhtä paljon Iisalmessa kuin Kuopiossakin. Ylä-Savon seudun kunnista vähiten asioitiin Iisalmeen Kiuruvedeltä. Sieltä asiointi keskittyi käytetyn tai uuden auton hankintaan. Ylä-Savossa kuten muuallakin Pohjois-Savossa lääkkeet ja terveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen ostot tehdään pääosin omasta kunnasta. Varkauteen ostamaan yli maakuntarajan Kuten Iisalmessa myös Varkaudessa nousivat uudet autot tuoteryhmäksi, jota tullaan eniten ostamaan kaupungin ulkopuolelta. Kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti 15 % ostaneensa uuden auton Varkaudesta. Sinne tehdään ostoksia maakunnan ulkopuoleltakin Heinävedeltä, Rantasalmelta, Joroisista ja Jäppilästä. Uusien autojen lisäksi Varkaudesta haetaan urheilu- ja vapaa-ajan tuotteita, miesten ja naisten vaatteita, huonekaluja sekä kodinkoneita ja laitteita. Varkautelaiset itse hankkivat kaupungistaan vähiten ravintolapalveluja, sillä vain 53 % ilmoitti käyttäneensä niitä kunnassaan. Kangaslampilaiset olivat erityisen innokkaita ostajia Varkaudesta, koska lähes kaikki rauta- ja rakennustarvikkeet, silmälasit ja remonttitarvikkeet hankitaan sieltä. Kuopiolaiset automarketit vetävät ostovoimaisia asiakkaita maakunnasta jopa linja-autolasteittain asiointivirtatutkimuksen mukaan. Kysely osoittaa, että 9 % vastanneista oli viimeksi hankkinut valokuvaustarvikkeita postimyynnistä. Toiseksi eniten postimyynnistä ostetaan kodin viihde-elektroniikan tuotteita. Tutkimusalueen kunnista kodin viihde-elektroniikan ostot postimyynnistä vaihtelivat 1:sta jopa 15 %:iin. Kodin viihde-elektroniikkaa hankintaan myös internetkaupasta. Sitä käyttivät matkatoimistopalveluissa kaikista vastanneista keskimäärin 3 %. Kangaslammilta 8 ja Vesannolta 7 % ilmoitti hankkineensa matkatoimistopalveluja internetistä. Ulkomailta ostettiin eniten uusia autoja (1 %). Helsingistä hankittiin eniten mikrotietokoneita (6 %), ja matkatoimistopalveluja (5 %). 10
Tiedotuslehti 2 2003 Kuopioon ostovoimaa 230 milj. euroa Vaikutusalueaineistosta ei voida suoraan päätellä kuntien välisiä rahavirtoja, sillä asioinnin määrä ei ole suorassa yhteydessä liikkuviin euroihin. Niitä on kuitenkin Pohjois-Savon liitossa arvioitu käyttämällä taustatietoina Tilastokeskuksen talouksien keskiostovoimatietoja 31.12.2001, kulutustutkimuksen 2001 2002 kulutusrakennetta sekä TNS Gallupin vaikutusalueaineiston 2003 tietoja niitä yhteen sopivaksi muokaten. Asuminen ja energia on jätetty pois laskelmien kokonaissummista. Alkoholijuomien ja tupakan ostot sekä koulutus on yhdistetty luokkaan Muut tavarat ja palvelut. Näillä reunaehdoilla eniten euroja tuovat Kuopion vähittäiskauppaan siilinjärveläiset, arviolta noin 60 milj. euroa vuositasolla. Kuopio imuroi laajalta alueelta maakunnasta ostovoimaa yhteensä noin 230 milj. eurolla. Varkaus imee vaikutusalueeltaan ostovoimaa noin 90 milj. eurolla, mistä Leppävirran ja Joroisten ostot ovat yhteensä 50 miljoonaa. Iisalmeen suuntautuu sen vaikutusalueelta yhteensä noin 100 milj. euron ostot, josta Sonkajärveltä tulee 20 milj. euroa, Vieremältä 15, Kiuruvedeltä 16 ja Lapinlahdelta 21 miljoonaa. Asiointimatkat pidentyneet Verrattuna edelliseen v. 1998 tehtyyn vaikutusalueselvitykseen ostojaan ovat Kuopiosta eniten lisänneet Vehmersalmen, Karttulan, Rautalammin, Kaavin, Tervon ja Maaningan kuntien asukkaat. Eniten Kuopiosta asiointiaan ovat vähentäneet siilinjärveläiset. Varpaisjärven, Kiuruveden, Pielaveden, Lapinlahden ja Sonkajärven asukkaat ovat lisänneet ostojaan Iisalmesta. Varkaudesta ostoja ovat kasvattaneet Heinäveden, Leppävirran, Rantasalmen ja Jäppilän kuntalaiset. Eniten ostamista Varkaudesta ovat vähentäneet varkautelaiset itse. Vertailu edelliseen selvitykseen osoittaa myös, että asiointimatkat ovat pidentyneet. Sitä selittänee, että lähes jokaisessa kotitaloudessa on auto. Eniten asioinnissaan julkisiin kulkuneuvoihin tai kunnan järjestämään palveluliikenteeseen joutuu turvautumaan haja-asutusalueen vanhusväestö. Samaan aikaan haja-asutusalueen ja maalaiskuntien kyläkauppaverkosto on harventunut ja kilpailu on tutkimuksen tuoteryhmissä kireää. Kuitenkin moni kunta toivoo, että vähittäiskaupan ostosmarkka pyörisi omassa kunnassa työllistävästi. Asioinnin suuntautumiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan kunnan omaa palvelutarjontaa lisäämällä. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Esimerkiksi miesten ja naisten vaate- ja kenkätarjonnassa asiakkaat edellyttävät laajaa sekä monipuolista valikoimaa. Tähän ei välttämättä edes seutukeskuksen vähittäiskauppojen tarjonta pysty vastaamaan. Kuluttajien oma käyttäytyminen suuntaa asiointia kohti yhä isompia ja monipuolisempia ostoskeskuksia tai automarketteja. Tässä tutkimuksessa ei automarkettien vaikutusta ole selvitetty. Aihepiirissä olisikin edelleen kosolti tutkittavaa. Asiointiselvitysjutun kokosi Savon Sanomien ja Pohjois-Savon liiton hankkiman aineiston ja liiton tutkimussihteeri Tuula Reinikaisen laskelmien sekä yhteenvetojen pohjalta hallintopäällikkö Jarmo Muiniekka. 11 Tuloksia tarkasteltiin Kuopion, Iisalmen ja Varkauden näkökulmasta. Tuoteryhmät ovat :1. Elintarvikkeet, 2. Naisten vaatteet, 3. Miesten vaatteet, 4. Jalkineet, 5. Urheilu- ja vapaa-ajan tuotteet, 6. Kodin koneet ja -laitteet, 7. Kodin viihde-elektroniikka, 8. Mikrotietokone, 9. Matkapuhelin, 10. Silmälasit, 11. Valokuvaustarvikkeet, 12. Huonekalut, 13. Kodin remontointitarvikkeet, 14. Rauta- ja rakennustarvikkeet, 15. Uusi auto, 16. Käytetty auto, 17. Auton varaosat, 18. Auton huolto- ja korjauspalvelut, 19. Matkatoimistopalvelut, 20. Lääkkeet, 21. Luontaistuotteet, 22. Ravintolassa käynti, 23. Maatalouskoneet ja laitteet, lannoitteet, siemenet, 24. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, 25. Terveyspalvelut. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita TNS Gallup Oy teki noin 3 000 alkukesästä 2003.
Tiedotuslehti 2 2003 Pohjois-Savon aluetalouskatsaus syksyltä 2003: PANOSTUKSET MAAKUNNAN ELINKEINOTOIMINTAAN ALKAVAT NÄKYÄ Pohjois-Savon aluetalouskatsaus vuoden 2003 tammi-kesäkuulta kertoo, että maakunnan yritykset ovat kohtalaisen hyvin pitäneet yllä kehittämisaktiivisuuttaan ja toimeliaisuuttaan taloustaantumasta huolimatta mm. EU:n tavoite 1 -ohjelman tukien, teknologiarahoituksen ja Finnvera Oyj:n lainojen myötävaikutuksella. Pohjoissavolaisten yritysten liikevaihto, työllisyys ja palkkasumma ovat kasvaneet parina viime vuotena muuta maata ripeämmin. Viennin ongelmatkin ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Rahaa on ollut käytettävissä myös kuluttajilla, mikä näkyi viime vuoden loppuun saakka kaupan ja rakentamisen kasvuna. Pohjois-Savon kaikkien yritysten liikevaihdon ja viennin sekä teollisuuden, rakentamisen ja yksityisten palveluiden kasvu on ollut maakuntavertailussa kärkitasoa ajanjaksolla heinäkuu 2002 kesäkuu 2003. Vain kaupan kasvu oli keskimääräistä heikompi. Taantumasta johtuen viimeisen puolentoista vuoden liikevaihdon kasvu, 3,2 %, on kuitenkin lähes 2 prosenttiyksikköä vuosien 2000 2002 keskikasvua hitaampi, mutta edelleen lähes prosenttiyksikön koko maan keskiarvovauhtia parempi. Metalli ja mekaaninen puu vetureina Metalliteollisuuden ja mekaanisen puun liikevaihto on saavuttanut tämän vuoden Pohjois-Savon aluetalouskatsaus syksy 2003 Muutos %, ed. jaksosta alkupuoliskolla hyvän kasvutason. Myönteinen kehitys perustuu viennin elpymiseen. Muiden toimialojen vienti väheni tai ei ainakaan lisääntynyt. Myös terveysja sosiaalipalvelut, posti- ja teleliikenne sekä liike-elämän palvelut vauhdittivat aluetalouden kasvua. Liikevaihto supistui vaatteiden, elektroniikan, kemian ja paperin valmistuksessa. Palkkasumman kehitys noudatti pääsääntöisesti yritysten liikevaihtoa. Se oli Pohjois-Savossa vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,1 % kun koko maassa yllettiin 3,2 %:n kasvuun. Seutukunnittain palkkasumma kehittyi positiivisesti Kuopion seudulla, Koillis-Savossa ja Sisä-Savossa mutta Varkauden seudulla ja Ylä-Savossa palkkasumman kasvuvauhti hidastui. Liikevaihdon muutos tammi-kesäkuussa 2003 verrattuna jaksoon tammi-kesäkuu 2002 Pohjois-Savossa ja koko maassa 20 15 10 5 0-5 -10 Terveys ja koulutus N-M -15 Metalli 27-29, 34-35 Mek.puu20,361 Tietojenkäsittelypalvelu 72 Liike-el.palv. K Liikenne 60-64 Kauppa G P-Savo Suomi Maj.- ja ravitsem.toim. H Toimiala Elintarvike 15-16 Rakentaminen F Muu teollisuus Elektroniikka 30-33 Yhteensä A-X ja TE-keskus 10/2003 Lähde: Tilastokeskus Työttömyys vähentynyt, tosin hidastuen Työttömyys on vähentynyt Pohjois-Savossa koko maata nopeammin vuodesta 2002 asti. Työllisyyden paraneminen näkyy erityisesti terveydenhuollossa, rakentamisessa, teollisissa ammateissa, sosiaalityössä ja kuljetuksessa. Kuluvan vuoden aikana työttömyys lisääntyi hallinnossa, atk-alalla sekä maa- ja metsätaloudessa. Työttömyyden aleneminen pysähtyi syksyllä metallissa sekä luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Lokakuussa Pohjois-Savon työttömyysaste ilman lomautettuja oli 12,5 %, mikä on 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin. Työttömyys oli kasvanut hieman syyskuusta, mutta alentunut v. 2002 lokakuusta. Vain 55 59 -vuotiaiden ikäryhmässä on työttömyys kasvanut vuoden aikana. Työllisyysaste on kohonnut lokakuulle mennessä Pohjois-Savossa 61,6 %:iin, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin pahimpana lama-aikana 90-luvun alkupuolella. Koko maassa työllisyysaste on 67,7 %. Viime ja tänä vuonna on yritysten liikevaihto kasvanut nopeimmin Ylä-Savossa (5,6 %) ja Sisä-Savossa (5,4 %). Sisä-Savossa hyvä kehitys näkyi myös palkkasumman suurimpana kasvuna. Metalliteollisuuden parantuneen kehityksen ansiosta taas kasvuun kääntyneellä Varkauden seudulla yllettiin 3,9 %:n mutta Kuopion seudulla jäätiin 1,6 %:n liikevaihtokasvuun. Teollisuuden kasvun pysähtymisestä kärsineessä Koillis-Savossa liikevaihdon kasvu oli hitainta (1,4 %), mutta palkkasumman kasvu oli siellä samoin kuin Kuopion seudulla keskimääräistä suurempi. Ylä-Savon 12
Tiedotuslehti 2 2003 suotuisaa liikevaihtokehitystä vauhdittavat mekaanisen puunjalostuksen sekä metalli- ja ajoneuvoteollisuuden vankka kehitys. Myös Sisä-Savossa on mekaaninen puunjalostus kasvun veturina rakentamisen ohella. Vienti elpyi Tämän vuoden alkupuoliskolla vienti kasvoi vahvimmin Varkauden, Ylä-Savon ja Sisä-Savon seuduilla. Kuopion seudun vienti on jo toista vuotta laskussa ja Koillis-Savonkin vienti kääntyi laskuun tänä vuonna. Koko maakunnassa vienti elpyi tammi-kesäkuussa 3,6 %:n kasvuun kun sen kehitys koko maassa oli päinvastainen eli 3,6 %. Viennin hyvä kehitys aiheutui Varkauden seudun vientitoimitusten 12 %:n kasvusta v. 2002 alkupuoliskoon verrattuna. Toimialoittain viennin kasvu oli vahvinta metalli- ja konepajateollisuudessa, jopa noin 40 %, kun taas paperiteollisuuden jo v. 2001 alkanut matalasuhdanne on edelleen jatkunut. Koko aluetuote kasvaa Pohjois-Savossa todennäköisesti pitkään muuta maata verkkaisemmin, koska hidaskasvuisten alkutuotannon, kemiallisen metsäteollisuuden sekä julkisen sektorin osuudet ovat maakunnan alue-bkt:ssä suuremmat kuin maalla keskimäärin. Muun yritystoiminnan kasvu ei ole vielä kompensoinut tätä rakennetekijää. Siksi on hyvin tärkeää, että Pohjois-Savon ja muukin Itä-Suomi säilyvät EU:n korkeita aluekehitystukia saavissa ohjelmissa nykyisen rakennerahastokauden jälkeenkin vuodesta 2006 eteenpäin. Pohjois-Savon aluetalouskatsaus syksy 2003 Pohjois-Savon aluetalouskatsaus syksy 2003 Muutos %, ed. jaksosta Muuotos vuodessa % 8 6 4 2 0-2 -4-6 Palkkasumman muutos tammi-kesäkuussa 2003 verrattuna jaksoon tammi-huhtikuu 2002 Pohjois-Savossa ja koko maassa Liike-el.palv. K 36 26 16 6-4 -14-24 Metalli 27-29, 34-35 Liikenne 60-64 Terveys ja koulutus N-M Rakentaminen F Mek.puu 20,361 Kauppa G Tietojenkäsittelypalvelu 72 Elintarvike 15-16 Toimiala P-Savo Suomi Muu teollisuus Maj.- ja ravitsem.toim. H Viennin vuosimuutokset 1996 - kesäkuu 2003 1 996 1 997 1 998 1 999 2 000 2 001 2 002 1-6/2003 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU Elektroniikka 30-33 Yhteensä A-X ja TE-keskus 10/2003 Lähde: Tilastokeskus YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU Suhdanneodotukset yhä harmaita ja vaihtelevia Teollisuuden suhdanneodotukset ovat Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) kyselyn mukaan hiukan kohentuneet, mutta ne ovat edelleen heikot. Itä-Suomessa näkymät ovat koko maata huonommat. Yritysten välillä erot ovat suuria. Viennissä on tänä vuonna näkynyt jo pieniä elpymisen merkkejä. Rakentamisen pitkään jatkunut kasvu näyttää Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan pysähtyvän ja kääntyvän pieneen laskuun vuonna 2004. Kuitenkin rakentamisen kokonaisvolyymi on edelleen hyvä mm. korjausrakentamisen lisääntymisestä johtuen. Palveluyritykset odottavat loppuvuodesta myynnin kasvun hidastumista 1,6 %:iin, kun aikaisemmin vielä uskottiin 3 %:n kasvuun. Kuluttajien luottamus oli Pohjois-Savossa maan kärjessä vuosi sitten, mutta vuonna 2003 luottamus on maakunnassa heikentynyt. Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua hidastaa myös kilpailun kiristymisestä johtuva hintatason lasku. Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyritykset, pk-teollisuus ja palveluyritykset ovat edelleen suhdanneodotuksissaan optimistisia. Rakennusyritykset näkevät tulevaisuuden pessimistisemmin. Finnveran asiakkaiden investointiaktiivisuus ja rahan kysyntä on kuitenkin Pohjois-Savossa yhä vilkasta. 13 ja TE-keskus 10/2003 Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon aluetalouskatsauksen ovat koonneet kehittämisjohtaja Henrik Rissanen Pohjois-Savon liitosta ja erikoistutkija Jari Jääskeläinen Pohjois-Savon TE-keskuksesta. Aluetalouskatsaus perustuu Tilastokeskuksen liiketoiminnan kuukausikuvaajaan sekä työnantajajärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden suhdannearvioihin. Ilpo Lommi Aluetalouskatsaus graafeineen ja lisätietoineen löytyy Pohjois-Savon TE-keskuksen nettisivuilta: www2.te-keskus.fi/new/pos/aluetalous
Tiedotuslehti 2 2003 EU:n tavoite 1 -ohjelma puolivälissä POHJOIS-SAVO HYÖDYNTÄNYT RAHOITUKSEN TEHOKKAASTI Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa on toteutettu Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa lähes neljä vuotta. Nyt ohjelmakauden ensimmäisen puoliskon väliarvio on valmis. Väliarvioinnilla selvitetään, ovatko ohjelman painotukset edelleen toimivia ja miten se on toteutunut suhteessa tavoitteisiin. Ohjelman toteutumista mitattiin rahoitusyhteenvetoihin ja tulostietoihin perustuen. Ohjelmaa purettiin myös strategioiden, ohjelmahallinnon ja hanketoiminnan vaikuttavuutta arvioimalla. Puolivälin tulokset ylittävät lähes kaikilla mittareilla tavoitevauhdin. Ohjelmatyön väliarviointiin liittyy Pohjois-Savolla merkittävä intressi myös ns. suoritusvarauksessa ja sen kohdentamisessa. EU:n komissio on pidättänyt 4 % ohjelmakehyksestä palkintona hyvin toteutuneelle ohjelmalle. Lisäksi maakunnat saivat esittää väliarvioinnin yhteydessä toiveensa, miten suoritusvaraus jakautuu toimenpidekokonaisuuksittain maakuntien kesken. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä päätti 1.9.2003 suoritusvarauksen jakamisesta painottaen yritystoiminnan edistämistä sekä sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittämistä. Muutoin ohjelmapainotuksiin ei esitetty radikaaleja muutoksia. Kiiitosta Itä-Suomeen Usean tutkimuslaitoksen edustajista koostuvat väliarvioitsijat eivät havainneet muutostarpeita ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Itä-Suomi sai kiitosta erityisesti hankkeistuksessa onnistumisessa ja kilpailukyvyn vahvistumisessa alueen keskeisillä osaamisalueilla. Tässä vauhdissa Pohjois-Savo on pysynyt hyvin mukana ellei hieman sen edelläkin. Tavoite 1-ohjelman väliarvioinnissa Pohjois-Savo sai erityiskiitosta vahvaan strategiseen näkemykseen perustuvana maakuntana, joka on niveltänyt suurimmat EU-hankekokonaisuudet elinvoimaisimmiksi katsomilleen kehittämisalueille. Tämän strategia-ajattelun lähtökohta on ollut toimialaketjujen ja niiden yritysverkostojen kehittäminen. Alueiden kilpailukykyä mitattaessa väliarvioitsija toteaa erityisesti Pohjois-Savon työllisyyden ja uusien työpaikkojen kehittyneen myönteisesti v. 2000-2003. Viimeisimmän, marraskuun loppuun 2003 päivitetyn seurannan mukaan ykkösohjelma on vaikuttanut Pohjois-Savossa 4 912 uuden työpaikan, 841 uuden yrityksen ja 18 282 henkilön koulutusmahdollisuuden syntymiseen. Samanaikaisesti suorilla yritystuilla on edistetty tehokkaasti investointien käynnistymistä, mikä heijastuu myönteisesti alueen kilpailukykyyn. Pohjois-Savossa perustetaan vuosittain yli 800 yritystä, joista suuri osa ohjelmarahoituksen tuella. Vuoden 2003 kesäkuun lopun seurantatietojen perusteella uusia työpaikkoja on syntynyt Itä-Suomessa v. 2000 2006 tavoitteesta jo 90 % eli 15 935 työpaikkaa. 14 Uudistettuja työpaikkoja on syntynyt 45 700 eli 44 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Työvoiman ammatillista osaamista lisäävän ESR-koulutuksen aloittaneita on noin 76 000 eli 100 % tavoitteesta. Naisten aktiivisuus näkyy erityisesti koulutusprojekteihin osallistumisessa. Itä-Suomen seurantakomitean kokouksessa ykkösohjelman painotuksia ja toteutusta esitellyt Pohjois-Savon liiton kehittämisjohtaja Henrik Rissanen totesi, että ohjelman vipuvarsivaikutukset alkavat näkyä strategian mukaisilla aloilla usein vasta viiveellä. Erityisen arvokkaana hän näki innovaatioympäristöjen synnyn maakuntien kilpailukyvyn keskeisille osaamisalueille. Toimenpiteiden yhteisvaikutukset ylittävät jopa ohjelmalle asetetut tavoitteet. Itä-Suomeen on siten syntymässä pysyviä yritysverkostoihin ja korkeaan teknologian perustuvia rakenteita, joiden varaan tuleva kehitys nojaa. Toisaalta laajat koulutuspoliittiset hankkeet ja työllisyyden hoitoon kohdistuneet hankepilotoinnit edistävät pitkän tähtäimen ohjelmatavoitteiden toteutumista. EU-tukea eniten hyvinvointiklusterille EU-rahoittajilta kootun seurantatiedon mukaan Pohjois-Savon klustereille oli tehty 1.12.2003 mennessä 1 300 hankepäätöstä, joiden EU-tukiosuus oli yhteensä 116 milj. euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset nostivat summan 448 milj. euroon. EU-rahoitusosan perusteella toimialaklusterien saamat tuet olivat (%- osuus kokonaiskustannuksista) hyvinvointi 17 % (13), elintarvike 16 % (12), informaatioteknologia 15 % (14), muu 14 % (15), metsä 12 % (18), metalli 10 % (14), matkailu 7 % (9), ympäristö 5 % (4), liikenne 2 % (1), tuntematon 2 % (1) ja kulttuuri 1 % (1).
Tiedotuslehti 2 2003 Rahoitusosuuksista ilmenee, että uudet kehittämisalat eli hyvinvointi- ja elintarvikeklusterit saavat suhteellisesti eniten EU-tukea ja sen vastinrahaa valtiolta sekä kunnilta, mutta perinteiset metalli- ja metsäklusteri nousevat kärkijoukkoon kokonaiskustannuksissa hanketahojen suuremman yksityisen rahoitusosan myötä. Hyvinvoinnin toimialaketjuun sisältyvät välillisesti siihen linkittyvät TE-keskuksen työvoimaosaston hankkeet, jotka tekevät kokonaissummasta noin puolet (10 milj. euroa). Matkailuhankkeita on määrällisesti paljon, mutta niiden keskikoko on suhteellisen pieni ja ne operoivat paikallisesti. IT- eli Informaatioteknologiaklusteri on vahvoilla molemmilla tarkastelutavoilla, mikä kertoo toimialaketjun vakiintuneesta asemasta. Miljoonaa euroa 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman hankepäätösten EU-osuus Pohjois-Savon seuduilla 1.1.2000-1.11.2003 (105 meuroa) 34,7 27,1 15,8 10,2 7,5 6,1 4 Kuopion Ylä-Savo Pohjois-Savo Varkauden Sisä-Savo Koillis-Savo Itä-Suomi seutu seutu Sisä-Savoon suhteellisesti eniten EU-tukea Tavoite 1 -ohjelman alueellisessa rahoitusseurannassa EU-tukia oli kohdennettu Pohjois-Savoon ja Itä-Suomen yhteishankkeisiin yhteensä 105 milj. euroa. Kokonaiskustannuksia on 396 milj. euroa. EUtukien kohdentumisalueet olivat (%-osuus kokonaiskustannuksista) Pohjois-Savo 15 % (13), Kuopion seutu 33 % (33), Ylä-Savo 26 % (25), Varkauden seutu 10 % (13), Sisä-Savo 7 % (7), Koillis-Savo 6 % (10) ja Itä-Suomi 4 % (3). Asukasta kohden eniten EU-rahaa saatiin Sisä-Savossa (458 euroa/ as), sitten Ylä-Savossa (439), Varkaudessa (288), Koillis-Savossa (283) ja Kuopion seudulla (227 ). Tutkimus- ja koulutusluvuissa on hankerahoitusta jaoteltu seuduittain, mikä nostaa Kuopion ja Ylä-Savon osuutta. 140 Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman EU-hankepäätösten kokonaisrahoitus Pohjois- Savon seuduilla 1.1.2000-1.11.2003 (yht. 396 meuroa) 129 Luvut kertovat, että Kuopion seutu on vahvoilla EU-tukien saannissa sen ylittäessä kokonaiskustannuksien osalta maakunnan yhteishankkeisiin annetut tuet, mutta asukasmäärään suhteutettuna tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Varsinkin kokonaiskustannuksien osalta muut alueet ovat selvinneet hyvin vertailussa. Miljoonaa euroa 120 100 80 60 40 20 97 53 40 39 26 11 Paljon on vielä tekemistä 0 Kuopion seutu Ylä-Savo Varkauden seutu Itä-Suomen tila ei kuitenkaan kokonaisuudessaan anna vielä aihetta juhlintaan. Paljon työtä on tehtävä väestökehityksen tasapainottamiseksi ja yrittäjyyden tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä on ykkösohjelman tehtävänä julkisten rahoitusmahdollisuuksien tarjonta, erityisesti yritysten perustamisen ja kasvun rahoitus. Pohjoissavolaisen yrittäjyyden suurimpia haasteita tulevaisuudessa on lukuisten sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistäminen sekä yritysten tuottavuuden ja yleensäkin yritteliäisyyden lisääminen. Vuosittain maakuntaan tulisi perustaa 1 500 uutta yritystä. Osaamispanostukset tutkimuksiin ja tuotekehitystyöhön ovat ratkaisevia. Tämänhetkisessä taloustilanteessa suuri Pohjois- Savo Koillis-Savo Sisä-Savo Itä-Suomi odotusarvo on yhä vientimarkkinoissa. Seuraavaan noususuhdanteeseen hyppääminen edellyttää kovempia ponnisteluja innovoinnissa, kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa. Jyri Kokkonen EU-koordinaattori 15
Tiedotuslehti 2 2003 TAVOITE 1 -OHJELMAN HYVÄ VÄLITULOS POIKIMASSA LISÄTUKEA EU:n rakennerahastokauden väliarvioinnin yhteydessä päätettiin myös ns. suoritusvarauksen eli tavoite 1 -ohjelman tuloksellisesta toteutuksesta saatavan lisätuen kohdentamisesta. EU:n komissio ratkaisee v. 2004 alkupuolella lisätuen jaon Pohjoisja Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmien välillä. Kumpikin alue on toteuttanut ohjelmaa tuloksellisesti, joten reserviin jätetty 4 %:n lisärahoitus esitetään jaettavaksi ohjelmien nykysuhteessa. Itä-Suomelle tästä kilahtaisi 27 milj. euroa lisää EU-tukea ja Pohjois- Suomelle 13,9 miljoonaa. Kansallinen vastinraha nostaa Itä-Suomen lisätuen kaksinkertaisesti noin 54 milj. euroon. Uudet tukivarat jaetaan ohjelman sisällä maakuntien asukasmäärän perusteella. Pohjois-Savoon kanavoituu siten nykyisen ohjelman loppupuoliskolla lähes 20 milj. euroa lisää EU-tukea ja sen kansallisia vastinrahoja. Lopullinen suoritusvarauksen saanti edellyttää vielä komission hyväksyntää ja valtioneuvoston päätöstä vastinrahojen osalta. Varainjako maakuntiin tapahtuu seurantakomitean puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilän kompromissiesityksen mukaisesti maakuntien yhteistyöryhmien yhteisesityksestä hienokseltaan poiketen. Taustalla vaikutti kolmen ministeriön (TM, MMM, YM) poikkeava kanta yhteisesitykseen. Seurantakomiteassa työministeriö oli enää maakuntien ja puheenjohtajan näkemystä vastaan, mutta se hävisi äänestyksessä 23 3. Tulos ei sinänsä ollut dramaattinen ja ohjelmaa toteutetaan kuten ennenkin maakuntien korostaessa hienokseltaan yritysrahoituksen ja osaamisen kehittämistä. Lisätuesta suuri osa yritystoiminnalle Pohjois-Savossa ohjataan suoritusvarauksen EU-tuesta yritystoimintaan 10,2, työvoimakoulutukseen 5, maaseudun ja elinkeinokalatalouden kehittämiseen 3,5 sekä osaamisrakenteiden ja yhteysverkon kehittämiseen ja ympäristönhoitoon 6,7 milj. euroa. Loppuosa eli 1,8 miljoonaa suoritusvarauksesta nipistetään tekniseen tukeen. Tavoite 1 -ohjelma muodostaa vain 1,5 % Itä-Suomen aluetuotteesta ja suoritusvaraus on ainoastaan 4 % ohjelmakauden rahoituksesta. Näin ollen EU-tuella ei vielä käännetä koko laivaa uudelle kurssille, joten rahoitus on osoitettava strategisiin kehittämisen keihäänkärkiin. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän ratkaisu tarkoitti suoritusvarauksen kohdentamista yritystoimintaan (18,6 %) sekä osaamispääoman (10,6 %), elinkeinokalatalouden (6,7 %) ja yhteysverkon kehittämiseen. Rahastojen välille ei siten muodostunut merkittäviä painotuseroja ohjelma-asiakirjaan verrattuna tukiosuuttaan hieman lisännyttä kalatalouden ohjausrahastoa (KOR) lukuun ottamatta. Jyri Kokkonen EU-koordinaattori Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kalatalouden ohjausrahasto(kor) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) ITÄ-SUOMEN TAVOITE 1 -OHJELMAN EU-TUKIEN VUODEN 2004 ENSIMMÄINEN HAKUKIERROS PÄÄTTYY 30.1.2004 KLO 16.00 Tuettavien hankkeiden toimenpiteet koskevat mm. - Yritystoiminnan kehittämistä ja toimintaympäristön parantamista - Ammattitaidon ja muun osaamisen kehittämistä, työvoiman valmiuksien parantamista, koulutuksen ja työelämän yhteyksien kehittämistä sekä nuorten osallisuuden edistämistä - Maaseudun kehittämistä - Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittämistä Pohjois-Savossa tavoite 1 -ohjelman painopisteet ovat metsä-, metalli-, elintarvike-, matkailu-, informaatioteknologia-, hyvinvointi-, ympäristö- ja kulttuuritoimialoissa. Hakijat sitoutuvat noudattamaan kansallista ja EU:n lainsäädäntöä. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita tuetaan EU-tuella ja kansallisella vastinrahalla. Jatkuvasti haettavia ovat Finnvera Oyj:n korkotuetut lainat, TE-keskuksen maaseutuosastolle suunnatut elinkeinokalatalouden tuet, yritysosastolle suunnatut yritys- ja toimintaympäristötuet, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus sekä kaikki ylimaakunnalliset hankkeet. Seuraavat EU-tukien hakukierrokset päättyvät 31. toukokuuta ja 30. syyskuuta 2004. Ohjelma-asiakirjat ja hakulomakkeet löytyvät internetistä osoitteesta http://www.ykkos.net Tukihakemuksia ottavat vastaan ja niiden täyttämisessä neuvovat alla olevat rahoittajatahot: Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto, PL 1741, 70101 KUOPIO 020 516 7030 Pohjois-Savon TE-keskus PL 2000, 70101 KUOPIO (017) 617 5111 Pohjois-Savon Liitto PL 247, 70101 KUOPIO (017) 550 1400 Pohjois-Savon TE-keskus/Tekesin palvelut PL 2000, 70101 KUOPIO (017) 617 5111 Finnvera Oyj PL 1127, 70111 KUOPIO 020 460 11 Pohjois-Savon ympäristökeskus PL 1049, 70101 KUOPIO (017) 788 4812 16
Tiedotuslehti 2 2003 EU-HANKKEIDEN KOKO KASVAA, MÄÄRÄ VÄHENEE Syyskuun lopussa päättynyt Euroopan Unionin tavoite 1 ohjelman vuoden 2003 kolmas ja viimeinen EU-tukihakukierros toi hankevalmistelijoiden pöytään runsaan määrän toteutukseen kelpaavia hankkeita. Samalla todennettiin yleinen kehitys hankkeiden kokonaismäärän pienentymisestä. Toisaalta niiden keskimääräinen koko on kasvamassa, mikä on hyvä merkki vaikuttavuuden näkökulmasta. Hankkeiden käsittelyajat ovat lyhentyneet viime vuodesta eikä hankevalmistelijoiden pöydillä ole hankkeita jonossa. Joillakin rahoittajilla alkaa olla lisätarvetta isoille ja innovatiivisille hankkeille. Näin on varsinkin TE-keskuksen yritys- ja maaseutuosastoilla, joille rakennerahastokauden alkuvuosina tuli investointitukihakemuksia varsin mittavasti. Positiivista on toisaalta elinkeinokalatalouden hyvä hanketilanne. Sille on kohdistumassa v. 2004-2005 enemmän rahoitusta kuin aiemmin suunniteltiin todennäköisesti tulossa olevasta lisätuesta. Tavoite 1 -ohjelman tavoitteiden toteutumiselle on erityisen tärkeää, että TE-keskuksesta myönnettävät kehittämishanke- ja yritystuet saadaan kohdennettua oikein ja täysmääräisinä. Erityisesti yritysosasto ja Finnvera Oyj ovat piikkipaikalla uusien yritysten ja työpaikkojen luomisessa. Perustettavan yrityksen ja yrityksen kasvun rahoitus luovat maakuntaan kestäviä rakenteita ja pysyviä työpaikkoja sekä vahvistavat alueellisen yritystoiminnan edellytyksiä. Tasainen hakemusjakauma Tukihakemusten määrässä ei ole ilmennyt suuria eroja alueellisesti. Tosin Kuopion seudulta ei syksyn hakukierrokselle tullut aivan sitä hakemusmäärää, mihin on yleisesti totuttu. Hakemukset ovat jakaantuneet myös toimialaketjuittain tasaisesti. Jonkin verran oli metsä- ja metallipainotusta. Se johtui mm. olemassa olevista hankkeista, joille haettiin rahoitusta toisen vaiheen käynnistämiseen. Kuten tavallista myös matkailusektori oli tukihakemuksissa hyvin edustettuna. Informaatio- ja tietoliikennehankkeita ei tähän hakuun juurikaan saapunut, mikä voi olla merkki alalla vallitsevasta laskusuhdanteesta. Tällä hetkellä ict-klusterin toimintamallia ollaan rakentamassa Pohjois-Savossa uudelle pohjalle ja tilanne on sama hyvinvointiklusterin osalta. Ohjelman toteutumiselle on tärkeää löytää ne klusterien toimintamallit, joilla varmistetaan tavoite 1 -ohjelman rahoituksen suuntaaminen tulokselliseen yhteistoimintaan Itä-Suomen ja Pohjois-Savon oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Toimiva alueellinen työnjako ja strateginen kehittämisote ovat klusterityöskentelyn avainkäsitteitä. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoittajille eli Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Itä-Suomen lääninhallitukselle, Pohjois-Savon liitolle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, jätettiin syyskuun loppuun mennessä 48 EU-tukihakemusta. Niiden kokonaiskustannukset lähentelivät 30 milj. euroa, joten rahoitettavat hankkeet oli valittava edelleen kilpailutuksella. Kaikille ei rahoitusta voida järjestää. Vaikka ohjelma painottuu rakennerahastokauden alkuvuosiin, tukivoimavaroja riittää hyvin tuleviin hakuihin. Kolme tukihakua myös v. 2004 Seuraavat v. 2004 tukihakukierrokset päättyvät 31.1.2004, 31.5.2004 ja 30.9.2004. Nykyinen rakennerahastokausi kestää v. 2006 loppuun saakka ja ohjelma suljetaan v. 2008 lopussa. Jyri Kokkonen EU-koordinaattori EU-HANKETAHOILLE OPASTUSTA TIEDOTTAMISEEN Tavoite 1 -ohjelman Pohjois-Savon viestintäryhmä järjesti syksyllä hyvän suosion saaneen tiedotuskoulutustilaisuuden pohjoissavolaisille EU-hanketahoille. Runsaat 70 osallistujaa saivat päivän mittaisen tietoiskun EU-hankkeita koskevista tiedottamisvelvoitteista ja ohjeista, tiedotussuunnitelman teosta ja sen käytännön toteutuskeinoista sekä tiedotusvälineiden uutiskriteereistä ja näkemyksistä hankeasioihin. Konkreettisena esimerkkinä EU-hankkeen tiedottamisesta oli suonenjokelaisen ns. Kutvosen kulman peruskorjaushankkeen viestintä. Tämä rakennetun ympäristön kulttuuriarvoja säilyttävä hanke on saanut EU-tukea Pohjois-Savon ympäristökeskukselta ja se järjesti joulukuun alussa tiedotustilaisuuden maakunnan medioille. EU-hanketahojen tiedotuspäivään osallistuneet imivät aktiivisesti oppia ja näkemyksiä tiedottamisen säädöksistä, suunnitelmallisuudesta sekä käytännön toteutuskeinoista. Esitelmöitsijöinä olivat neuvotteleva virkamies Marja Taskinen sisäministeriön aluekehitysosastolta, tiedottaja Marja Koistinen Pohjois-Savon TE-keskuksesta, YVA-koordinaattori Tuomo Eskelinen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, EUkoordinaattori Jyri Kokkonen ja viestintäkoordinaattori Ilpo Lommi Pohjois-Savon liitosta sekä oivalliset medioiden edustajat, päätoimittaja Seppo Timonen paikallislehti Uutis-Jousesta ja kunnallistoimittaja Erkki Paukkunen Savon Sanomista. Hyvää palautetta saanut tiedotuskoulutustilaisuus oli ensimmäinen lajissaan Pohjois-Savossa, mutta v. 2004 sellainen järjestettäneen uudestaan ja mahdollisesti vielä hieman laajemmalla sisällöllä. 17
Tiedotuslehti 2 2003 ITÄ-SUOMEN EU-TUKIEN JATKO VIELÄ AVOINNA Brysselissä toimivan Itä-Suomen yhteisen EU-toimiston päällikkö Jani Taivalantti kertoo, että 25:een valtioon keväällä 2004 laajenevan Euroopan Unionin rakennerahastopolitiikka on edelleen avoinna v. 2006 päättyvän rakennerahastokauden jälkeen. Siten EU:n korkeinta aluekehitystukea tavoite 1 ohjelmassa saavien Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on ratkaisematta. Jani Taivalantti toteaa, että EU:n parlamentti otti alkusyksyn kahdessa mietinnössään suotuisan kannan ja myös EU:n komissiosta tulleet näkemykset ovat lupaavia. -Toisaalta eräiden EU:n nettomaksajamaiden kuten Saksan, Iso-Britannian ja Hollannin säästöpyrkimykset luovat paineita EU:n aluekehitystukien supistamiseen. Myös tilastomatematiikka luo uhkia. Itä-Suomi tasapainoilee tavoite 1 ohjelman pääkriteereihin kuuluvan 75 %:n alue-bkt:n liepeillä, mutta kymmenen uuden EU-maan myötä sen BKTosuus EU:n keskiarvosta noussee päälle 80 %:n eli ylittää korkeimman tuen köyhyyskriteerin. Alue-BKT lasketaan v. 2001-2003 keskiarvosta. -Itä- ja Pohjois-Suomi eivät halua jäädä pelkän alue-bkt-kriteerin varaan vaan ne kuten Suomen hallituskin korostavat harvan asutuksen, syrjäisen sijainnin ja epäsuotuisten ilmasto-olojen pysyviä haittoja. Nykyisellä tavoite 1 ohjelmakaudella on saatu puolivälin tarkastelussa niin hyviä tuloksia, että ohjelmaa olisi syytä jatkaa v. 2006 jälkeen. Itä-Suomen EUtoimisto on lobannut asiassa järjestämällä mm. seminaarin sekä informoimalla komission ja parlamentin vaikuttajia. Aluekomissaari Michael Barnier on osoittanut ymmärtämystä Itä- ja Pohjois-Suomelle. Myös EU:n komission katsauksessa oli myönteisiä mainintoja Suomen ja Ruotsin harvaan asuttujen alueiden tilanteesta. Sama koskee EU:n alueiden komitean kokousta, sanoo Taivalantti. Jani Taivalantti, Itä-Suomen Brysselin EUtoimiston päällikkö Perustamissopimukseen pääsy olisi hänen mielestään tärkeää pysyvän tukikäytännön syntymiselle mutta jollei niin käy, se ei välttämättä merkitse Itä-Suomelle toiveiden hautautumista. Lopullisen päätöksen tekevät jäsenmaat EU:n komission esityksestä. Ratkaisu saattaa venyä jopa v. 2006 jälkipuolelle Suomen puheenjohtajakaudelle eli nykyisen rakennerahastokauden viime hetkille. Komission näkemyksistä suuntaa-antavia ovat v. 2003 lopussa julkistuva kolmas koheesioraportti ja kesällä 2004 julkaistavat rakennerahastoselvitykset. Tyhjin käsin ei jäädä Jani Taivalantti muistuttaa, ettei Itä-Suomea uhanne missään tapauksessa putoaminen kokonaan EU:n rakennerahastotukien ulkopuolelle. Yksi mahdollisuus voi olla suunnilleen 90 %:n suuruisen tuen saaminen nykyiseen tukitasoon verrattuna, jos Itä-Suomi määritellään ns. tilastovaikutusalueeksi ja sijoitetaan tavoite 1b -ohjelmaan. Tällaisia EU:n laajentumisen vuoksi alue-bkt -tasonsa 75 %:n keskiarvon päälle nostavia alueita on EU:ssa 18, Itä-Suomi niihin mukaan lukien. Toistaiseksi Itä-Suomi ja maan hallitus lähtevät korkeimpien aluekehitystukien säilyttämisestä eli pysymisestä tavoite 1 ohjelmassa ja suunnilleen nykyisessä tukitasossa. 18 Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Antti Mykkänen pitää rohkaisevana EU:n parlamentin aluepoliittisia mietintöjä, jotka tukevat Itä-Suomen nykyisen tavoite 1 ohjelman jatkamista v. 2006 jälkeenkin sekä pysyvien ilmastollisten ja maantieteellisten haittojen huomioon ottamista EU:n tulevassa perustamissopimuksessa. -EU:n parlamentti katsoo mietinnöissään, ettei aluekehitystä tule tarkastella vain taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta vaan myös alueellisesti. Siten EU:n harvaan asutut alueet kuten Itä-Suomi ovat luonteeltaan erityislaatuisia. Niiden pysyvät rakenteelliset haittatekijät vaativat erikoistukea seuraavalla ohjelmakaudellakin. Erityisalueiden tukia ei voi pitää EU:n sisämarkkinoiden vääristymänä vaan niiden tasapainotuksena. Myös EU:n liikennepolitiikan on edistettävä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa etenkin syrjäalueilla. Antti Mykkäsen mielestä tärkein kohta EU-parlamentin mietinnöissä on, että uuteen perustamissopimukseen sijoitettaisiin suora maininta unionin harvaan asutuista alueista sekä niihin kohdistettavasta kansallisesta ja EU:n tukitoimista. Parlamentti kannustaa myös aktiivisesti ja perusteellisesti arvioimaan tietotekniikan mahdollisuuksia sekä palvelujen säilyttämistä harvaan asutuilla alueilla. Näin on Pohjois-Savossa ryhdytty jo tekemään mm. maakunnallisella laajakaistaprojektilla. Itä-Suomen maakuntajohtajat vierailivat marraskuussa Brysselissä EU-komissaari Michael Barnierin ja hänen kollegansa Erkki Liikasen kabinettipäälliköiden luona. Tämän käynnin perusteella vahvistui usko, että Itä-Suomi on seuraavallakin rakennerahastokaudella EU-tukien saaja. Tuleva EU-tukien ja niiden kansallisen vastinrahan tukitaso on arvioiden mukaan 800 1 200 milj. euroa, kun nykykaudella se on 1 250 milj. euroa, kertoi Antti Mykkänen.
Tiedotuslehti 2 2003 EU-toimisto äänitorvena, silmänä ja korvana Brysselissä Brysseliin v. 1998 perustettu Itä-Suomen EU-toimisto on Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnan liittojen yhteinen, osin EU:n tuella rahoitettava edunajamisyksikkö. Yhteistyökumppaneina ja toimeksiantajina ovat myös maakuntien yrityselämä, kunnat ja kaupungit sekä oppilaitokset. EU-toimistossa työskentelevät päällikkönä YTM Jani Taivalantti ja koordinaattori YTM Lisbeth Mattsson. Toimiston päätehtävänä on vaikuttaa Itä- Suomelle myönteiseen päätökseen EU:n seuraavan rakennerahastokauden tukipolitiikassa. Muina tehtävinä ovat mm. ajankohtaisen tiedon, innovaatioiden ja uusien toimintamallien välittäminen Itä-Suomen ja Brysselin välillä, Itä-Suomea koskevien EU-asioiden seuranta sekä alueen osaamisen markkinointi Brysselissä. Lisäksi toimisto palvelee EU:n instituutioita sekä eurooppalaisia alueita toimimalla linkkinä ja tiedonvälittäjänä Itä-Suomeen ja sieltä Brysseliin. Ilpo Lommi Itä-Suomen EU-toimisto toimii Pohjois- Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien edunvalvojana ja yhteyksien luojana Brysselissä. Toimisto aloittaa vuoden 2004 alusta harjoittelijatoiminnan. Alasta kiinnostuneen harjoittelijan on mahdollista työskennellä siellä kuuden kuukauden ajan. Harjoittelijan TYÖHARJOITTELUUN BRYSSELIIN? toivotaan olevan opintojensa loppuvaiheessa, suomen ja englannin kielen taitoinen ja hänellä olisi oltava vähintään perustiedot EU:sta sekä korkea motivaatio. Harjoittelumahdollisuus on tarkoitettu henkilöille, jotka opiskelevat jossakin Itä-Suomen yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa. Harjoittelijan on vastattava itse kaikista kuluista, sillä toimisto ei maksa palkkaa harjoittelusta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan Itä-Suomen Brysselin toimistoon, Scotland House, Rond-Point Schuman,6 B-1040 Brussels, Belgium, puh. +32 2 282 83 71 tai lisbeth.mattsson@eastfinland.org tai jani.taivalantti@eastfinland.org ITÄ-SUOMEN INNOVATIIVISET TOIMET ETENEVÄT SUUNNITELLUSTI Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelma käynnistyi keväällä 2002. Sitä toteutetaan Itä-Suomen neljässä maakunnassa eli Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 3,75 milj. euroa, josta EU:n komission myöntämän EAKR -rahoituksen osuus on 80 %. Itä-Suomessa ohjelma jakaantuu kahteen toimintalinjaan: Luonnonvarapohjainen talous tietoyhteiskunnassa sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyvät tietoverkot. Itä-Suomen ohjelmasta on rahoitettu 12 pilottihanketta, jotka jakautuvat tasaisesti molempiin toimintalinjoihin. Kaikki ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat edenneet hyvin ja niiden odotetaan tuovan uutta innovaationpotentiaalia alueen kehittämiseen. Pohjois-Savosta on päätoteuttaja kahdessa hankkeessa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoi Dynaaminen Integroitu Työpöytä (DIT) -hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi sähköinen, nk. dynaaminen integroitu työpöytä. DITprojekti monipuolistaa terveydenhuollon palvelujen tarjontaa ja jakelua. Uusien alueverkkopalvelujen lopullisena tavoitteena on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarjoamalla luotettavia ja entistä tehokkaampia terveydenhuoltopalveluja. Toinen pohjoissavolainen hanke on Digitaalinen esteettömyys, jonka toteutuksesta vastaa kuopiolainen Mindcom Oy. Hankkeessa pilotoidaan erityisryhmille ominaisia kommunikointi- ja tiedonhallintatekniikoita internetissä. Hankkeen tulokset erityisryhmien verkkopalvelujen toteutuksesta sisältävät uudenlaisia teknisiä ohjeistuksia, standardien hyödyntämismalleja, sisällön vaihtoehtoisia esittämistapamalleja sekä verkkopalvelun kokonaisrakenteen toteuttamismallin. Hankkeen keskeinen tulostavoite on lisätä verkkopalvelujen laatua, jotta ne noudattaisivat EU:n tavoitteita tietoyhteiskunnan tasa-arvoisessa toteuttamisessa. Linkitystä tavoite 1 -ohjelmaan 19 Innovatiiviset toimet -ohjelmalla täydennetään EU:n tavoite 1 -ohjelmaa rahoittamalla riskejä sisältäviä ideoita ja testaamalla niitä käytännön aluekehitystyössä. Samalla ohjelma tarjoaa lisäresursseja innovaatiopotentiaalia sisältäville alueille. Erotukseksi perinteisistä rakennerahastotoimista ohjelmassa luodaan tavoitesuuntautuneita innovatiivisia toimenpiteitä, kokemusten vaihtomekanismeja ja arviointitutkimusta sisältävää innovaatioympäristöä. Ohjelmatason arvioinnin lisäksi tehdään erillinen arviointi ohjelman suhteesta ja vaikutuksista tavoite 1 -ohjelmaan. Tavoitteena on löytää mekanismeja parhaiden käytäntöjen siirtämiseksi tavoite 1 -ohjelmaan ja maakuntien aluekehitykseen. Satu Ahonen Ohjelmakoordinaattori Lisätietoja Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelmasta antaa Pohjois-Karjalan liitossa ohjelmakoordinaattori Satu Ahonen, p. 0400 818 352.
Tiedotuslehti 2 2003 MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI PÄIJÄNNE SAIMAA -KANAVAN TOTEUTUKSEN Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto päätti kahden äänestyksen jälkeen jatkokokouksessaan 1.12.2003, että Päijänne Saimaa -kanava eli ns. Savonkanava kannattaa toteuttaa saatujen kannattavuusselvitysten perusteella. keskustassa, kun taas vastustajia löytyi eniten kokoomuksesta, SDP:stä sekä vihreistä. Pallo siirtyi valtiolle Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajan tehtävät syyskokouksessa jättänyt sisäasiainministeri Kari Rajamäki kukitettiin. Kuvassa myös maakuntajohtaja Antti Mykkänen (vas.) ja Rajamäen oikealla puolella maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi. Äänestyksissä olivat vastakkain maakuntahallituksen kanavaa puoltava kanta sekä kuopiolaisen Irja Sokan (sdp) esitys kanavan rahoitusehtojen muuttamisesta enemmän valtio- ja kuntapainotteiseksi ja iisalmelaisen Markku Eestilän (kesk) kanavahankkeen hylkäävä esitys. Eestilän esitykseen yhtyivät lopuksi myös omat hylkäävät ehdotuksensa esittäneet kuopiolainen Ari Paanala (vihr) ja iisalmelainen Immo Kuutsa (kok). Kaikkiaan kanavakeskustelussa maakuntavaltuutetut käyttivät puolitoistakymmentä puheenvuoroa, jotka menivät suunnilleen tasan hankkeen puolesta ja vastaan. Asian käsittely siirtyi maakuntavaltuuston varsinaisesta syyskokouksesta 17.11.2003. Ensin maakuntavaltuusto hyväksyi äänin 30 28 maakuntahallituksen esityksen Irja Sokan muutosehdotusta vastaan. Yksi maakuntavaltuutettu äänesti tyhjää ja neljä oli poissa. Irja Sokan ja Rauno Airaksen (sdp) maakuntahallituksessa esittämän ehdotuksen mukaan EU:n tavoite 1 ohjelman rahoituksesta olisi mm. siirretty 5 milj. euroa lisää valtion budjettirahoituksen vastuulle ja saman verran kevennetty EU-tuen ja sen kansallisen vastinrahoituksen osuutta yhteensä. Maakuntahallituksen hyväksymässä rahoitusraamissa on valtion budjettirahoitusosuudeksi määritelty kanavahankkeen 32 milj. euron kokonaiskustannusarviosta puolet eli 16 miljoonaa. Toinen puolisko on kaavailtu rahoitettavaksi niin, että puolet siitä muodostuisi tavoite 1 ohjelman EU-tuesta ja toinen osa sen kansallisesta vastinrahasta valtiolta ja kunnilta. Valtion rahoitusosuus olisi kaikkiaan 23 milj. euroa. Toisessa äänestyksessä maakuntahallituksen esitys voitti Markku Eestilän esityksen äänin 32 26 yhden valtuutetun äänestäessä jälleen tyhjää ja neljän ollessa poissa. Ainoat muutokset edelliseen äänestykseen olivat, että Irja Sokka ja valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok) siirtyivät kannattamaan maakuntahallituksen kanavamyönteistä esitystä. Äänestyksissä lähes kaikkien puolueiden rivit hajosivat paljolti valtuutettujen kotikuntien mukaisesti. Keski- ja sisäsavolaiset valtuutetut olivat varsin yksimielisesti kanavahankkeen kannalla kun Ylä-Savosta ja Kuopion seudulta löytyi enemmän vastustajia kuin kannattajia. Puolueittain kanavan kannatus oli vahvinta vasemmistoliitossa ja Kanava-asian jatkokäsittelyssä pallo siirtyi nyt maakuntavaltuustolta valtiolle, koska sen rahoituspäätökset ratkaisevat hankkeen seuraavaan vaiheeseen etenemisen ja paljolti myös lopullisen toteutuksen. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäen ja maakuntajohtaja Antti Mykkäsen mukaan Päijänne Saimaa -kanavahanke etenee seuraavaksi valtioneuvoston ns. infraministerityöryhmään, jolta voidaan odottaa kanavaa koskevaa näkemystä tammikuussa 2004. Asia käy myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Konkreettisia rahoituspäätöksiä valtiolta on odotettavissa aikaisintaan ensi syksynä v. 2005 tulo- ja menoarvion käsittelyssä, ensin hallituksen esityksessä ja sitten eduskunnan lopullisessa ratkaisussa. Jos suunnittelu- ja rakentamismäärärahoja myönnetään kanavalle, liikenne- ja viestintäministeriö antaa merenkulkuhallitukselle ja edelleen Järvi-Suomen merenkulkupiirille valtuudet tehdä tukihakemus kanavahankkeelle EU:n tavoite 1 -ohjelman Pohjois-Savon kehittämisrahoista. Se mennee maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn puoltopäätöstä varten, minkä jälkeen tarvitaan vielä ao. rahoittajaorganisaation hyväksyminen EU-tuelle ja sen kansalliselle vastinrahoitukselle. Lisäksi kuntien on hyväksyttävä oma rahoitusosuutensa. Lähinnä se koskee kanavan vaikutuspiirin suurimpia kuntia. Kari Rajamäki jättäytyy puheenjohtajan tehtävistä Maakuntavaltuuston jatkokokouksen aluksi puheenjohtaja Kari Rajamäki ilmoitti luopuvansa luottamushenkilötehtävästään sisäasiainministerin kiireidensä vuoksi. Hänen tilalleen maakuntavaltuusto valitsee kesäkuun 2004 kokouksessaan seuraajan vuoden lopussa päättyvälle toimikaudelle. Ilpo Lommi 20