KAINUUN TULEVAISUUSKUVA

KAINUUN TULEVAISUUSKUVA KAINUUN KUNTARAKENNESELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI 16.12.2014

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 2 KYMMENEN HAVAINTOA... 3 1. Kainuu on yhteinen.... 3 2. Strategian sumuiset sillat... 4 3. Kasvun idut tiedetään, ne jakautuvat tasaisesti ja epätasaisesti... 6 4. Skarpimpaa profiilia ja työnjakoa kuntien välille sattumille mahdollisuuksia.... 8 5. Talous asettaa karut puitteet..... 10 6. Kuntien on pakko muuttua... 12 7. Kainuun asema kansallisessa rakenteessa keventynyt verkostoitumisen taito ratkaisee tulevaisuuden paikan... 14 8. Kasvuakseli kuntoon... 16 9. Tulevaisuuden rakenteet ja neuvotteluasetelmat hakusessa.... 18 10. Tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin lähimenneisyys.... 20 ERI KUNTARAKENNEVAIHTOEHTOJEN ETUJEN JA HAITTOJEN SUMMAUS... 22 PROSESSI: MITÄ TEHTY, MITÄ SEURAAVAKSI?... 24 LIITTEET... 25 LIITE 1. Päättäjäkysely (elokuu 2014) LIITE 2. Asukas- ja yrityskysely (marraskuu 2014) LIITE 3. Kansallisen kuntien kasvukyselyn tulokset Kainuusta (syyskuu 2014) LIITE 4. Yhteenveto kasvun ajatuksista (syksy 2014) LIITE 5. Työpajojen tuotokset (joulukuu 2014) LIITE 6. Kainuun kuntien talouden painelaskelmat (joulukuu 2014) LIITE 7. Kehityksen kuva Kainuusta ja sen kunnista (joulukuu 2014) LIITE 8. Kuntiin kohdistuvat keskeiset uudistukset (sote, 2. aste, rakennusvalvonta) (joulukuu 2014) LIITE 9. Loppuraportin sisällysluettelon luonnostelua (joulukuu 2014) 1

TIIVISTELMÄ Kainuun henki, eli näkemys ja identiteetti yhteisestä alueesta on vahva ja tiivistynyt viime vuosien aikana. Keskuksen, tai pikimminkin keskusten (Kajaani ja Sotkamo) ja muiden kuntien vastakkainasettelu on lieventynyt viime vuosien aikana. Maakunnan kuihtuminen ja menettämisen pelko ovat yhteinen uhka, joka yhdistää kuntia. Kainuun asema kansallisessa rakenteessa on keventynyt verkostoitumisen taito ratkaisee tulevaisuuden paikan. Kainuussa muutoksiin on osattu reagoida, ja siinä pienuus ja ketteryys voivat olla etuja. Nyt tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja vahvaa yhteistä ääntä ulospäin. Toiminnallisesti Kainuun ytimessä on kasvuakseli (Kajaani-Sotkamo-(Kuhmo)), jonka toimivuus, houkuttelevuus ja kilpailukyky ratkaisevat pitkälti koko Kainuun kasvun tulevaisuuden. Myös valtatiet 5 ja 22 ovat kehittyviä käytäviä, ja yhdyskuntarakenne tiivistyy niiden ympärille ja solmukohtiin. Pienempiä pesäkkeitä kasvulle löytyy, tiiviit yhteydet alueiden välillä ovat tarpeen. Kasvun idut tiedetään, ne jakautuvat sekä tasaisesti että epätasaisesti. Yhteisiä kasvun elementtejä ovat biotalous, kaivannaiset ja matkailu. Näiden toimialojen mahdollisuudet kaikissa kunnissa, mutta menestyminen on keskittynyt muutamiin piikkeihin. Kunnat ovat kehittäneet kasvualojaan omissa piireissään, mutta eivät tehneet todellista kasvuyhteistyötä. Kunnat tuntevat omat strategiansa, mutta sillat muihin kuntiin ovat sumun peitossa, eikä strategisista kärjistä saada yhteisesti, yhteisin toimenpitein, kiinni. Kehittämisen aloja on liikaa ja niiden mittakaavat ovat sekoittuneet, eli samassa teemassa voi olla isoja ja pieniä kohteita sekaisin liiankin tasapäistävästi. Isoista yhteisistä avauksista on puutetta. Investointien houkuttelussa ei ole varaa harrastelijamaisuuteen. Kainuun eri alueiden välillä tulisi olla skarpimpaa profiilia ja samalla työnjakoa tulisi syventää. Joitakin brändejä hyödynnetään erinomaisen hyvin, ja toisia tarinoita voidaan vahvistaa vielä enemmän ja saattaa niitä rohkeasti myös laajempaan tietoisuuteen. Uusiutuminen pohjautuu osaamisen vahvistamiselle ja sattumien mahdollistamiselle. Kuntien talousluvut ovat synkät vaikka Kainuu olisi yksi kunta, olisi se painelaskelmien mukaan kriisikunta vuonna 2020. Tasapainoon pääsemiseksi olisi löydyttävä 64 miljoonaa euroa. Taloustilanne tulee heijastumaan palvelujen rakenteeseen ja tasoon. Kuntien taloustilanne ja tehtävien muutokset pakottavat kuntarakenteen muutoksiin. Kansalliset uudistukset vaikuttavat kuntiin radikaalisti. Koko ajan on tehtävä tulkintoja, millaisia vaikutuksia uudistuksilla on sekä kuntiin että Kainuuseen. Keskeisimmät muuttuvat tehtävät ovat sote, toisen asteen koulutus ja rakennusvalvonta. Hallintokokeilusta ja vuosien varrella tehdystä yhteistyöstä on saatu paljon hyvää oppia. Nyt haetaan tulevaisuuden rakenteita ja neuvotteluasetelmia. Kunnat etsivät rooliaan kuntakentässä ( itsenäisyyden puolustajat, lusikka-kauniiseen-käteen, ajautujat, kapteenit ). Riippuu myös kunnan tulevista tehtävistä, kuinka hyvin maantieteellisesti isot kunnat toimisivat. Tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin lähimenneisyys. Katajainen kansa on tottunut vaikeisiin aikoihin, eikä tulevaisuuskuva näytä mullistavan hyvältä. Mutta usko tulevaisuuteen on optimistinen. Kunnat uskovat kasvuun, ja jotkin keskeisten kasvualojen, kuten biotalouden, trendikäppyröiden päät osoittavat virkoamisen merkkejä. Vaihtoehdot tulevaisuuteen ovat yhden kunnan, 3 4 kunnan ja 5 tai useamman kunnan Kainuu. Keväällä kunnat syventävät näkemyksiään näiden eri vaihtoehtojen eduista ja haitoista. 2

KYMMENEN HAVAINTOA 1 Kainuu on yhteinen. Yhteisen Kainuun henki, eli näkemys ja identiteetti yhteisestä alueesta on vahva. Keskuksen (Kajaani), tai pikimminkin keskusten (Kajaani ja Sotkamo) ja muiden kuntien vastakkainasettelu on lieventynyt viime vuosien aikana. Yhteinen näkemys toteutuu paremmin palvelujen, huonommin kasvun ja elinkeinojen suhteen. Maakunnan kuihtuminen ja menettämisen pelko ovat yhteinen uhka, joka yhdistää. Jälleen kerran ollaan vaikean edessä, nyt ei ole varaa käpertyä. Kainuussa muutoksiin on osattu reagoida, ja siinä pienuus ja ketteryys voivat olla etuja. Kainuu on yhteinen. Näkemys ja identiteetti yhteisestä alueesta on vahva. Asukas- ja yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä neljä viidestä tekee yhteistyötä yli kuntarajojen. Yritysten yhteistyön etuja ovat luottamus ja luotettavuus, toistuvat ja pitkäaikaiset suhteet, laatu ja nopeus sekä paikallisuus. Koko maakunnan näkökulmasta Kajaani on selkeästi keskuskaupunki, ja Sotkamo on Kajaanin vahva kumppani. Ytimen ja muun Kainuun välinen vastakkainasettelu on vähentynyt viime vuosina, vaikka Kajaanivarautuneisuutta on edelleen ilmassa. Maakunnan menettämisen pelko yhdistää kainuulaisia. Kainuun liittyminen pohjoiseen sote-alueeseen synnyttää pelkoa syrjään jäämisestä, mutta myös herättää mahdollisuuden tehdä yhteistyötä uusien tahojen kanssa ja toimia sote-kuntayhtymän ja laajemminkin sote-uudistuksen mallialueena. Yhteinen sotekuntayhtymä on lähentänyt kuntien palvelutuotantoa. Muut Kainuun kunnat pitävät tärkeänä, että esimerkiksi keskussairaala ja erikoissairaanhoito säilyvät Kajaanissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi jätehuolto ja kansalais- ja musiikkiopistopalvelut järjestetään yhdessä. Julkisten palveluiden tuottaminen tai hankkiminen koetaan helpommaksi kuin elinkeinojen kehittäminen tai kasvun eväiden kasaaminen yhdessä. Maakuntakokeilun kaatuminen harmittaa edelleen useita, mutta siitä saatiin paljon hyviä oppeja ja käytäntöjä. Kainuu on vaikean edessä. Suomea kurittava taloudellinen taantuma, kehyskunnista poissuuntautuva muuttoliike ja työ- ja opiskelupaikkojen väheneminen Kainuusta pakottaa kunnat etsimään uusia suuntia ja eväitä kasvuun. Syyttävä sormi kääntyy usein valtiota kohti. Julkisen sektorin varaan rakentunut alue on viime vuosina menettänyt runsaasti valtion työpaikkoja. Kunnilla ei ole varaa käpertyä itseensä ja uskotella, että joku pelastaa ne. Taloudellinen tilanne voi kohentua kuntayhteistyöllä tai liitoksilla, mutta olennaisinta on saada alueelle asukkaita ja elinvoimaisia, omaperäisiäkin yrityksiä, jotka ponnistavat Kainuun vahvuuksista. Muutoksiin on osattu reagoida. Renforsin Ranta on kansallisestikin tunnettu menestystarina reagoinnista rakennemuutokseen. Olennaista on toimia ennakoiden ja rakenteiden muuttuessa nopeasti uudistuen, ei perinteistä rakenteista ja työpaikoista uppiniskaisesti kiinni pitäen. Pienet ja ketterät palveluyritykset, uudet biotalousyritykset ja peli- ja muut ICT-teollisuuden yritykset voivat olla etuasemassa muuttuvina aikoina. LUE LISÄÄ: LIITTEET 1-3 3

2 Strategian sumuiset sillat. Kunnat tuntevat omat strategiansa ja ohjelmansa, mutta sillat muihin kuntiin ovat hämärässä. Strategisista kärjistä ei saada yhteisesti kiinni. Kehittämisen aloja on liikaa ja niiden mittakaavat ovat sekoittuneet. Kyse on pitkälti kommunikaatiokyvystä. Isoista yhteisistä avauksista on puutetta. Kainuussa on tehty yhteistyötä ja siitä myös puhutaan paljon ja paikoin runollisen kauniisti. Valitettavasti Kainuun kuntien välisessä yhteistyössä on parannettavaa. Kainuun kuntien päättäjille syyskuussa toteutetussa kyselyssä vain reilu kolmannes vastaajista piti yhteistyötä onnistuneena (kuva 1). Selvityksen edetessä on kuitenkin tullut esiin myös näkemys, että aika on nyt otollisempi yhteisille avauksille kuin aiemmin. Kuva 1. Päättäjäkyselyn vastaukset kysymykseen väittämään Kainuun kuntien välinen yhteistyö on ollut onnistunutta (N=106). Yhteistyö kohdistuu tällä hetkellä pilkun pienemmälle puolelle se on mittakaavaltaan liian pientä tai kohdistuu aloihin, jotka eivät suuressa kuvassa muuta Kainuun tulevaisuutta. Kainuun kunnat tekevät yllättävän vähän yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä, vaikka näkevät tarpeen voimien yhdistämiselle ja kehittämisen hartioiden leventämiselle. Yhteistyöstä puhutaan, mutta käytännössä merkittävää yhteistyötä on vähän. Osin vähäisyyttä selittää Kainuun kuntien pitkät välimatkat ja toisaalta kateus toisen menestystä kohtaan. Naapurikuntien kanssa tehtävän yhteistyön potentiaalia ei ole täysin tunnistettu, vaikka Kainuu nähdään pitkälti yhtenäisenä alueena, jonka merkittävimmät kilpailijat ovat alueen ulkopuolella. Jokainen kunta pitää kehittämisen kovan ytimen itsellään, eikä avaa sitä yhteisen kasvun rakentamisen pohjaksi. Isoista yhteisistä kasvun avauksista on pulaa tai ne ovat liian höttöisiä. Elinkeinopolitiikan kärkien tunnistaminen kuntien strategisten asiakirjojen perusteella on paikoitellen vaikeaa. Kunnat tuntevat hyvin omat strategiansa ja ohjelmansa, mutta sillat muihin kuntiin ovat hämärässä tai sumun peitossa. Kasvun kärkiä ei osata tai haluta välittää ulospäin eikä tuoda yhteiseen keskusteluun, mikä vaikeuttaa yhteistyötä. Kyse on pitkälti kommunikaatiokyvystä ja -halukkuudesta: osataanko kunnan alueella olevasta osaamisesta kertoa ja kyetäänkö sitä kytkemään muissa kunnissa olevaan osaamiseen? Kehittämisen strategisuuden aste vaihtelee. Osassa pieniä kuntia strategiat ovat terävämpiä johtuen siitä, että kehitettäviä aloja on vähemmän, jolloin kärjet myös tulevat helpommin esiin. Toisaalta iso, tulevaisuuteen suuntaava kuva puuttuu useimpien kuntien strategioista. Laaja monikärkisyys ei anna oikeaa kuvaa kunnan kehittämisestä. Kuntien on vähennettävä kärkiä ja sovittava työnjaosta, sillä jokainen ei voi olla paras samassa asiassa. Kuntien kehittämisessä eri alojen skaalat ovat sekoittuneet todelliset tasot ja 4

potentiaali on tuotava läpinäkyvästi esiin. Toisaalta strategioiden tuleekin olla sopivan sumuisia ja mahdollistavia, kehitettävät alat eivät saa olla liian kapea-alaisesti määriteltyjä ja lukittuja. Valintoja on syytä tehdä myös yhdessä. Elinkeinopoliittisesti strategioiden sisällöt ovat pitkälti samanlaisia, mikä puoltaa yhteistä strategiatarkastelua. Strategioiden vieminen käytäntöön edellyttää yhteisiä rakenteita, esimerkiksi kehittämisyhtiötä. Kainuun kuntien omistama Kainuun Etu Oy ei ole ottanut tai sille ei ole annettu sellaista kehittämisroolia, joka palvelisi täysin kaikkien kuntien etuja. Kainuun liitto taas korostuneemmin huomioinut kaikkien kuntien intressit. Kainuun Edun suhteen näkökulmat jakautuvat enemmän ääripäihin. Kärjistetysti ja liioitellun yksioikoisesti tulkittuna Kainuun Etu ajaa ytimen ja Kainuun liitto reunojen asiaa. Pienellä alueella ei ole varaa kissanhännänvetoon vireillä olevia yhteisiä avauksia ja roolitusta Kainuun liiton, Kainuun Edun ja kuntien elinkeinopolitiikan kanssa on välittömästi syvennettävä. LUE LISÄÄ: LIITTEET 1, 4 5

3 Kasvun idut tiedetään, ne jakautuvat tasaisesti ja epätasaisesti. Yhteisiä kasvun elementtejä ovat biotalous (uusnojautuminen puuhun, jalostusasteen nosto), maa (kaivannaiset ja kivi) ja matkailu. Näiden toimialojen mahdollisuudet on tunnistettu kaikissa kunnissa, mutta menestyminen on keskittynyt muutamiin piikkeihin. Kunnat ovat kehittäneet kasvualojaan omissa piireissään, mutta eivät tehneet todellista kasvuyhteistyötä. Miten houkutellaan ja viedään maaliin investointeja, joissa ei ole varaa harrastelijamaisuuteen? Kainuun kunnat tietävät, mistä kasvu tulee. Jokainen kunta nojaa omiin vahvuuksiinsa, joita Kainuussa ovat metsätalouden pohjalta jalostunut biotalous, kaivannaiset ja matkailu. Näiden ohella Kajaanissa on aihioita peliteollisuudesta ja ICT-ratkaisujen kehittämisestä. Kasvun idut jakautuvat tasaisesti ympäri Kainuuta, sillä samantyyppisiä elinkeinokärkiä viritellään jokaisessa kunnassa. Sen sijaan menestystarinat ovat syntyneet joko Kajaani-Sotkamo-Kuhmo-akselille tai valtateiden varteen. Kainuun maakuntaohjelmassa 2014 2017 maakunnan elinkeinotoiminnan kehittämisen kärjiksi on valittu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskuksen Kainuun liitolle tuottamat suhdannetiedot osoittavat, että nämä valinnat ovat oikeaan osuneita, perustuvat maakunnan vahvuuksiin ja niissä on paljon kehittämispotentiaalia. Talvivaaran vaikeudet ovat heijastuneet Kainuun maakunnan kaivannaistoiminnan liikevaihdon laskuun. Metsä- ja puualalla liikevaihto kasvoi. Matkailupuolella henkilöstömäärä on laskenut, kun taas tulevaisuuden näkymät ovat suotuisat. Kaiken kaikkiaan Talvivaaran ja UPM:n kehityskulut kuvaavat sitä, miten suuri merkitys yksittäisillä yrityksillä on pienen maakunnan aluetaloudelle. Selvitysalueen kuntien yhteisiä kasvun elementtejä ovat biotalous, maa (kaivannaiset ja kivi) ja matkailu. Puuhun nojataan edelleen, metsätalous ja puurakentaminen ovat mukana jokaisen selvitysalueen kunnan vahvuuksissa ja kasvun kärjissä. Paperiteollisuuden loppuminen Kainuusta on vähentänyt metsien hakkuuta. Tähän on vastattu panostamalla biotalouteen, joka nähdään mahdollisuutena luonnonvaroiltaan rikkaassa Kainuussa. Biotalous tukee tasapainoista alueellista kehittämistä. Puubiomassojen korjuu, logistiikka ja jalostaminen vaativat alueilta kunnossa olevaa tieverkkoa ja ICT-teknologioiden hyödyntämistä. Alueellinen kehitys ja aluetalous vahvistuvat myös hajautetuilla ratkaisuilla, eli kun raakaaineet käytetään tai jalostetaan lähellä tuotantopaikkaa. Maaseudun monipuolisia raaka-aineita on mahdollista käyttää energialähteinä paikallisessa energiantuotannossa. Kaivannaisteollisuus on toinen maakunnan kuntia yhdistävistä kasvun aloista. Kaivos- ja luonnonkivialalla raaka-aineita ja potentiaalia on Sotkamon lisäksi Suomussalmella ja Ristijärvellä. Yhteinen huoli on, että raaka-aineet viedään ulos Kainuusta, eikä niitä jalosteta omassa maakunnassa korkeamman arvonlisän tuotteiksi. Kunnat suhtautuvat joviaalisti tuotantoketjun eri rooleihin: omaa tuloa tärkeämpää on, että jatkojalostusta tehtäisiin edes Kainuussa. Myös ympäristöseikat puhututtavat kaivannaisteollisuudessa. Imagollisesti kolmas tärkeä elinvoiman ja rohkeidenkin avausten lähde on matkailu. Sotkamon Vuokatti on kainuulaisen matkailun keskus. Muuta matkailua on Suomussalmella, Hyrynsalmella ja Puolangalla sekä Kuhmossa. TEM:n ja ELY-keskusten raportin mukaan matkailu on yksi harvoja toimialoja, joka on jatkanut kasvuaan yleisestä taloudellisesta taantumasta huolimatta. Matkailuala työllistää kausiluontoisesti erityisesti Vuokatissa, mutta syrjäisemmissä matkailukohteissa on pulaa osaavasta työvoimasta. Muista elinkeinopolitiikan kärjistä ICT:llä ja elektroniikalla on vahva jalansija Suomussalmella, Sotkamossa ja Kajaanissa. Kajaanissa nähdään, että perinteistä ICT:tä voisi yhdistää peliteollisuuteen ja toisaalta tehdä sovelluksia esimerkiksi terveydenhuollon ja ympäristöteknologian käyttöön. Metalliteollisuudessa on muutamia yrityksiä, mm. Transtech, jotka aktivoivat alueen alihankintaverkostoja ja luovat arvonlisää, sillä metalliteollisuuden jalostusaste on Kainuussa muita teollisuudenaloja korkeampi. 6

Elinkeinojen kärjet on tunnistettu kaikissa kunnissa, mutta niissä menestyminen on piikikästä. Kunnat ovat kehittäneet kasvualojaan omissa piireissään, eikä todellista kasvuyhteistyötä ole tehty. Maakunnan kaikki kunnat kuuluvat kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy:öön, joka hoitaa osan kuntien elinkeinojen kehittämisestä. Kehittämisyhtiön painopisteet ovat puu ja metsä, kivi ja kaivannaisteollisuus, elämysteollisuus, ICT ja datakeskukset. Suurten investointien saaminen Kainuuseen on vaikeaa. Investointien houkuttelemiseksi mukana on oltava kunta, osaajia (koulutusorganisaatiot) sekä alan yrityksiä. Invest in -toiminnan keskittäminen Kainuun Edulle tuo synergiaetuja ja tuo kuntien elinkeinoasiamiehet verkostoon. Kainutlaatuinen on ainutlaatuista vain, jos siitä kerrotaan. Harrastelijamaisuuteen tai odotteluun ei ole enää varaa. Investoinnit, tai yksittäiset turistitkaan, eivät tule, jos eivät ole kuulleet koko Kainuusta. Kainuun vahvuus esimerkiksi matkailussa on pienuus, kohteiden keskinäinen läheisyys ja sijainti puolessa välissä Suomea. Toimialoja tulee kehittää strategisella otteella, jotta ei jäädä ajelehtimaan. Esimerkiksi matkailualalla on tehty tai tehdään tulevaisuutta luotaavia master planeja Kajaaniin, Vuokattiin, Suomussalmen Hossan alueelle sekä Kuhmon Kalevala-kylän alueelle. LUE LISÄÄ: LIITTEET 4-5 7

4 Skarpimpaa profiilia ja työnjakoa kuntien välille sattumille mahdollisuuksia. Kainuussa on paljon puhetta, tietoa ja hyviä yksittäistapauksia. Osin keskitytään liian pieniin asioihin, toisaalta on saatu aikaan kansainvälisen tason tapahtumia, kohteita ja hankkeita. Joitakin brändejä hyödynnetään erinomaisen hyvin, toisia tarinoita voidaan vahvistaa vielä enemmän ja saattaa niitä rohkeasti myös laajempaan tietoisuuteen (esim. puurakentaminen). Nämä tapaukset ovat houkuttelevuuden kärkiä. Uusiutuminen pohjautuu osaamisen pohjan vahvistamiselle. Kainuun kovimmat paikka- ja tapahtumabrändit ovat Vuokatti ja Kuhmon kamarimusiikki. Muita tunnettuja ovat esimerkiksi Hyrynsalmen suopotkujalkapallo, Sotkamon Jymy, Kajaanin keskusta ja tapahtumat Kajaanissa, Renforsin Ranta ja Ukkohalla. Pohjoisempana tunnettu kohde on Raatteen tie. Alihyödynnetty ympäristö on Oulujärvi, jota on pyritty lanseeraamaan Kainuun merenä. Kainuun maineeseen negatiivisessa mielessä on viime aikoina eniten vaikuttanut Talvivaara. Kainuusta löytyy hyviä uusia avauksia kuten puurakentaminen Kuhmossa tai Suomussalmen Hajallaanhanke, jossa mietitään, miten valtion kalustoa ja henkilöstöä voidaan hyödyntää haja-asutusalueella muussakin kuin teiden aurauksessa. Kainuussa voidaan tehdä innovaatioita, jotka ovat uusia älykkään maaseudun (smart countryside) -ratkaisuja. Nämä ratkaisut hyödyntävät paikallisia ominaisuuksia ja vahvuuksia ja toimivat harvaanasutussa ympäristössä. Yhteiset avaukset vaativat selvää roolitusta ja työnjakoa kuntien välillä. Tällaisessa työnjaossa tietylle kunnalle annetaan selkeä ja vahva mandaatti (vetovastuu) kyseisen profiilin mukaisen kehittämisen vetämiseksi ja muut kunnat osallistuvat kyseisen alan kehittämiseen (osallistuminen ja seuraaminen). Olennainen taito on osata myös poisvalinta, eli kaikkia aloja ei voida kehittää kaikkialla. Yhteistyössä eri osapuolien pitää olla toisiaan täydentäviä ja hyötyä keskinäisestä yhteistyöstä. Selvityksen perusteella kuntien profiileja voisivat olla esimerkiksi Kajaani: Maakunnan moottori, palveluja ja uusien avauksien paikka (esim. ICT, pelit) Sotkamo: Matkailu ja vapaa-aika Kuhmo: Puurakentaminen Paltamo: Laadukasta asumista ja vapaa-aikaa Kainuun Merellä Ristijärvi: Ikääntyminen ja hoiva Suomussalmi: Kainuun pohjoinen ulottuvuus Hyrynsalmi: Matkailua ja virikettä viitostiellä Yhteisissä avauksissa potentiaalisin ala on biotalous (luonnontalous), johon liittyy suurin kasvun potentiaali sekä luontevaa työnjakoa ja resursseja kaikista selvitysalueen kunnista. Toinen resurssiperusteinen ala on kaivannaisala, jossa aihioita löytyy kaikista kunnista. Alan toimijat ovat myös liikuteltavissa kunnista toiseen. Kolmas tukijalka on matkailu, jossa Vuokatti on ylivoimainen veturi ja joka heijastuu myös Kajaaniin. Ukkohalla on myös vahvistuva keskittymä. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin pienimuotoisempaa matkailutoimintaa. Matkailun arvoketjut eivät ole Kainuussa vahvoja, vaan jokainen keskittymä toimii omilla ehdoillaan ja omissa ympyröissään. Perinteinen elinkeinoelämän toimiala on myös metalliteollisuus. ICT on sekä omana kasvualanaan että yhdistettynä muihin osaamisalueisiin merkittävä muutosajuri. Biotalouden vahvistuminen näkyy jo Kainuussa. Entisen UPM:n tehdasalueelle perustetun Renforsin Rannan alueella työskentelee jo enemmän ihmisiä kuin paperitehtaan aikoina 1. Alueelle on tehty investointipäätös bioetanolitehtaan rakentamisesta. St1 Biofuels Oy aikoo hyödyntää alueella toimivan sahan sahanpurua bioetanolin valmistuksessa. Sahanpurua ja tulevaisuudessa mahdollisesti haketta 1 TEM 2014. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014. http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2193/alueelliset_kehitysnakymat_2_2014.pdf 8

voidaan saada Kajaaniwood Oy:n lisäksi muilta Kainuun sahoilta, kuten Kuhmo Oy:ltä. St1:n bioetanolitehdas ja biokaasutuotannon tutkimus MTT Sotkamossa ovat esimerkkejä biomassan jatkojalostamisesta. Puurakentamisosaaminen on erityisen vahvaa Kuhmossa, jossa toimii Woodpolis sekä vastikään avattu Oy CrossLam Kuhmo Ltd. Puurakentamisen kasvunäkymät sekä asumisen että muiden rakennusten suhteen ovat Suomessa ja muualla maailmassa hyvät. Puurakentamisella on suotuisia vaikutuksia aluetalouteen, sillä sahat ja puutuoteteollisuuden tehtaat sijaitsevat ympäri Suomea, lähellä metsiä. Kainuulaiset yritykset haluavat kasvua. Yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä 71 % tavoittelee kasvua seuraavan viiden vuoden aikana (kuva 2). 81 % kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoi, että viimeisten kahden vuoden aikana yrityksellä on ollut alihankinta- tai asiakkuussuhteita muihin yrityksiin Kainuun sisällä. Kunnat ovat edesauttaneet yhteyksien syntymisessä, suuri osa yritysten välisistä suhteista olisi kuitenkin syntynyt myös ilman vetoapua. Yrityksille tärkeitä kuntien palveluja ovat mm. toimiva infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikennepalvelut, koulutus- ja terveyspalvelut sekä elinkeinojen kehittämisen palvelut (erityisesti matkailu) ja kaavoitus. Kuva 2. Asukas- ja yrityskyselyyn vastanneiden yritysten kasvunäkymät viiden vuoden päähän. Muutokset toimialoilla ja maailmassa yritysten ympärillä ovat usein vaikeasti arvattavissa ja ennakoitavissa, jolloin tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousee kyky uudistua ja muuttua. Tärkeää on myös yleisten kehittämisen valmiuksien ja edellytysten rakentaminen sekä erilaisten sattumien mahdollistaminen. Näistä pehmeämmistä temaattisista tekijöistä kuten koulutus ja yrittäjyyden vahvistaminen syntyy uudistumiskyvyn perusta. Näistä on rakennettava myös rohkeasti uusia näkyviä avauksia Kainuu voi olla uuden yrittäjyyden pilottialue. LUE LISÄÄ: LIITTEET 4-5 9

5 Talous asettaa karut puitteet. Nyt kyse on kestävästä strategisesta ja toiminnallisesta tulevaisuuden rakentamisesta, jossa on huomioitava talouden realiteetit. Kuntien talousluvut ovat synkät: vaikka Kainuu olisi yksi kunta, olisi se kriisikunta vuonna 2020. Jostakin pitäisi löytää 64 miljoonaa euroa tasapainon saavuttamiseksi. Palveluihin ollaan tyytyväisiä ja samalla peloissaan, miten niille käy. Minkä tasoisia palveluita voidaan tulevaisuudessa tarjota ja missä? Rajatapauksia on vähän, samoin kuntarajojen lähellä olevaa yhdyskuntarakennetta. Asukkaat ovat palveluihin varsin tyytyväisiä. Kuntalaisten arjen kannalta tärkeimpiä palveluita ovat terveyspalvelut. Toinen tärkeä tehtävä kunnalla on koulutuksen, sivistyksen ja päivähoidon järjestäminen. Kolmas olennainen tehtävä kunnalle on rakentaa toimiva ja luotettava infrastruktuuri, joka tarkoittaa käytännössä toimivaa kunnallistekniikkaa, tiestöä ja liikkumisen palveluja. Neljäs tärkeä kokonaisuus kuntien palvelutehtävänä ovat vapaa-ajan palvelut, kuten kulttuuripalvelut, eritoten kirjasto ja liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut. Kuntalaisten tärkeäksi kokemista palveluista (päivittäistavara, apteekki, huoltoasema jne.) kunnat voivat vaikuttaa korkeintaan välillisesti, jos lainkaan. Pitkien etäisyyksien Kainuussa toimivat tietoliikenneratkaisut ovat tulevaisuudessa elinehto monien palvelujen käyttämiselle, olivatpa ne sitten kaupallisia tai kunnallisia palveluja. Asukas- ja yrityskyselyn perusteella palvelujen saavutettavuus on paikoin heikko. Heikoimmin saavutettavia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut (mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammaslääkäri, työterveyshuolto). Terveyspalvelujen heikko saavutettavuus ei ole vain maantieteellistä, vaan lisäksi ongelmia on ajan saamisessa. Toiseksi eniten kritiikkiä saivat julkisen liikenteen palvelut. Julkisista palveluista muutamat valtion palvelut (poliisin palvelut, verotoimisto ja työvoimapalvelut) koetaan paikoin vaikeasti saavutettaviksi. Yksityisistä palveluista erityisesti erikoiskauppoja ja ravintoloita toivotaan lisää. Kainuun talousluvut ovat synkät. Verotulojen ehtyminen, valtionosuuksien leikkaukset ja palvelutarpeiden kasvu johtavat suuriin paineisiin kuntataloudessa (kuva 3). Mikäli kuntatalouteen kohdistuvat paineet purkautuisivat vain nettolainan kasvuna, olisivat kaikki kunnat Kainuussa (myös yhtenä kuntana) kriisikuntia vuonna 2020. Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyrynsalmi -616-764 -918-1 248-1 785-2 452-3 203-4 132-5 254 Kajaani -407 2 041 1 987 1 693 1 300 817 164-703 -1 799 Kuhmo -523-353 61-123 -499-1 165-2 007-3 093-4 441 Paltamo 116 169 79-108 -401-576 -842-1 268-1 870 Ristijärvi 1 437 1 200 881 106-1 073-2 549-4 328-6 486-9 035 Sotkamo -515 1 570 1 415 1 041 623 243-134 -550-1 003 Suomussalmi 1 375 1 462 1 554 1 291 720-206 -1 368-2 838-4 634 Yhdistelmä -171 1 405 1 436 1 182 801 188-568 -1 545-2 724 Kuva 3. Kumulatiivinen ali- tai ylijäämä /asukas, mikäli kuntatalouden paine purkautuu nettolainan kasvuna (laatikko osoittaa milloin kunnan talous kriisiytyisi). Kuntien talouden painelaskelmien mukaan, mikäli sopeutus tehdään kolmena vuonna ja tavoitteena on nollatulos tai parempi vuonna 2020 on koko Kainuun löydettävä lähes 64 miljoonaa euroa talouden paikkaamiseksi tai korotettava veroprosenttia yli 6 %-yksiköllä (kuva 4; sopeutustarve esitetty taulukossa miljoonina euroina, euroina asukasta kohden sekä veroprosenttiyksikkönä). Joulukuussa esitellyn soterahoitusmallin mukaan Hyrynsalmen, Kuhmon, Ristijärven ja Suomussalmen sopeutustarve pienenee hieman. 10

Sopeutustarve meur TA 2015 TASU 2016TASU 2017 Yhteensä eur/as vero-% Hyrynsalmi -0,7-0,7-0,7-2,1-819 -7,16 Kajaani -11,0-11,0-11,0-33,0-871 -5,73 Kuhmo -3,0-3,0-3,0-9,0-989 -8,02 Paltamo -0,6-0,6-0,6-1,8-497 -4,17 Ristijärvi -1,0-1,0-1,0-2,9-1 997-17,12 Sotkamo -1,4-1,4-1,4-4,1-380 -2,75 Suomussalmi -3,7-3,7-3,7-11,1-1 282-10,13 Yhdistelmä -21,3-21,3-21,3-63,9-865 -6,18 Kuva 4. Kuntien ja yhdistelmän sopeutustarve 2020 mennessä (Milj., /asukas ja vero %-yksikkönä) Hallinnollista yhteistyötä on tehtävä yhä enemmän. Liittyen kuntarakenteen uudistuksen teemoihin nopeitakin yhteisiä avauksia voidaan tehdä hallinnollisten palveluiden järjestämiseen, tietohallintoon ja taloushallintoon sekä kiinteistöihin ja niihin liittyviin palveluihin. Myös ruokahuollossa ja logistiikassa on tehostamisen mahdollisuuksia. Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tekee hankintoja yhteistyössä Kainuun hankintarenkaan kanssa, jota hallinnoi Kajaanin kaupunki. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävissä korostuu ennaltaehkäisevä toiminta, jossa tulee tehdä sekä yhteisiä strategisia linjauksia että toimenpiteitä esimerkiksi työllisyyden hoidossa ja eri toimijoiden yhteistyön tiivistämisessä. LUE LISÄÄ: LIITTEET 2,6 11

6 Kuntien on pakko muuttua. Kuntien taloustilanne ja tehtävien muutokset pakottavat kuntarakenteen muutoksiin. Kansalliset uudistukset vaikuttavat kuntiin radikaalisti. Koko ajan on tehtävä tulkintoja, millaisia vaikutuksia uudistuksilla on sekä kuntiin että Kainuuseen. Keskeisimmät muuttuvat tehtävät ovat sote, toisen asteen koulutus ja rakennusvalvonta. Hallintokokeilusta ja vuosien varrella tehtävästä yhteistyöstä on saatu paljon hyvää oppia. Kuntamullistuksen myötä kuntien on pakko muuttua kunnat tulevat lähivuosina muuttumaan enemmän kuin, mitä ne ovat muuttuneet historian aikana. Hyvin monet kuntien kontolla olevat tehtävät ovat muuttumassa alueellisiksi vaikuttaen olennaisesti siihen, mikä on kunnan tehtävä ja rooli. Kaksi suurinta muutosta kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä toisen asteen koulutukseen. Taloudellisesti valtionosuusuudistus vaikuttaa keskeisesti kuntien toimintaedellytyksiin. Alueelliseksi palveluksi muuttunee myös esimerkiksi rakennusvalvonta, joka on yksi kuntien keskeisistä teknisen sektorin tehtävistä. Kuntien rooli palveluiden järjestäjänä kansallisesti on muuttumassa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä. Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi, ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 ja Pohjois- Suomessa korkeintaan viisi tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Kainuussa sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kuntayhtymän kautta maakunnallisesti jo kymmenen vuotta. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita tiivistetään ja rahoitusta uudistetaan vuosina 2014 2016. Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Rakenneuudistuksella tavoitellaan 260 miljoonan euron vähennystä julkisiin menoihin, mutta uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä. Päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan, jossa painottuvat koulutustarve, koulutuksen saavutettavuus sekä koulutuksen järjestäjän taloudellinen kantokyky, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä jää koulutuksen järjestäjän päätettäväksi. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Hallituksen rakennepoliittisissa linjauksissa ja juuri valmistuneessa ympäristöministeriön MRL:n (maankäyttö- ja rakennuslaki) arvioinnissa on päädytty siihen, että rakennusvalvonnat tulee koota suuremmiksi yksiköiksi. Suuremmilla yksiköillä arvioidaan parannettavan rakennusvalvontojen toimintaedellytyksiä ja luodaan edellytykset paremmalla palvelutasolle ja yhtenäisimmille käytännöille. Ministeriön tavoitteena on, että uudet organisaatiot aloittavat toimintansa vuoden 2017 aikana. Palvelurakenneuudistuksilla on merkittävä vaikutus kuntien tehtäviin ja rooliin tulevaisuudessa sekä yhteistyöhön. Kuntien uudistukseen vaikuttaa olennaisesti kuntalain kokonaisuudistus. Myös muita kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja normeja on arvioitu valtiovarainministeriön johdolla, jotta kuntien laajaa tehtäväkenttää voitaisiin sovittaa yhteen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntiin kohdistuvat uudistukset on Kuntaliitto tiivistänyt kuvan 5. osoittamalla tavalla. Arttu2-tutkimus on keskeinen tietolähde, kun kuntien toimintakenttää tulkitaan ja jäsennetään (Kainuun kunnista Arttu2- tutkimuksesta on mukana Paltamo). 12

Kuva 5. Kuntiin kohdistuvat uudistukset. Lähde: Kuntaliitto / Marianne Pekola-Sjöblom / Arttu2. Alkuperäinen lähde Arto Koski 13.5.2014. LUE LISÄÄ: LIITE 7 13

7 Kainuun asema kansallisessa rakenteessa keventynyt verkostoitumisen taito ratkaisee tulevaisuuden paikan. Kainuussa tehdään Pohjois- ja Itä-Suomi - yhteistyötä, mutta monet yhteydet ovat ohentuneet. Aluehallinnon uudistusten yhteydessä toimintoja on siirtynyt pois Kainuusta. Nyt tarvitaan verkostoitumisen taitoa ja vahvaa yhteistä ääntä ulospäin. Vähittäisestä kansallisen aluerakenteen keskittymistrendistä huolimatta Suomessa on edelleen maantieteellisesti tasapainoinen aluerakenne. Kansallisessa aluerakenteessa tapahtuneet muutokset ovat vuosikymmenten varrella olleet hitaita ja vähäisiä. Tämä on ollut myös selkeä poliittinen tavoite. Keskeisenä periaatteena kansallisessa alueellisessa kehittämisessä on ollut monikeskuksisen kaupunkiverkon ylläpito ja kehittäminen sekä alueiden välisen verkottumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen myös kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä. Vaikka muutokset kaupunkiverkon rakenteessa ovat hitaita, muutoksen suunta on selvä: suurten osaamisen keskittymien painoarvo on kasvanut ja pienemmistä seuduista ainoastaan muutamat vahvasti erikoistuneet keskukset ovat menestyneet kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa. Useimmat yksipuoliset teollisuuskaupungit ovat taas menettäneet suhteellista asemaansa ja 1990-luvun lopussa sama koski useita julkisten palvelujen keskuksia, myös Kajaania. Tästä huolimatta monien maakuntakeskusten kuva on ollut aiempaa positiivisempi. Joka tapauksessa kaupunkiverkkotutkimuksen näkökulmasta on aivan ilmeistä, että läheskään kaikki suomalaiset alueet eivät voi olla globaalin informaatiotalouden kasvukeskuksia samalla tavalla kuin ne vielä 1980-luvulla olivat suomalaisen hyvinvointivaltion ja aluehallinnon keskuksia. Kajaanin ja sitä kautta Kainuun asema kansallisessa verkossa on keskivahva rinnastuen Keski-Pohjanmaahan ja Kokkolaan (kuva 6). Puhtaasti teollisiin seutuihin verrattuna Kajaania on pönkittänyt vahva julkinen sektori, joka on tosin viime vuosina myös nakertunut. Tällä hetkellä Kajaani ja Kainuu ovat kolminkertaisen rakennemuutoksen kohteena, kun samanaikaisesti muuttuvat sekä teollisuuden, palvelun kuin osaamisenkin rakenteet. Kuva 6. Kansallinen kaupunkiverkko 2006. 14

Vaikka maakunta on pinta-alaltaan suuri, on Kainuu vajaalla 80 000 asukkaallaan Manner-Suomen toiseksi pienin maakunta. Maakuntakeskus Kajaani vajaalla 38 000 asukkaallaan huomattavasti lähimpiä kilpakumppaneitaan, lähes 194 000 asukkaan Oulua ja yli 106 000 asukkaan Kuopiota, pienempi. Suuremmat naapurit voivat tietyissä tilanteissa tuntua jopa uhkaavilta, etenkin kun esimerkiksi Kajaanille tärkeä opettajankoulutusyksikkö ja VTT:n tutkimusta on siirtynyt tai siirtymässä pois alueelta. Yhteistyö on tärkeää paitsi maakunnan sisäisissä toimissa, myös ulospäin suunnattaessa. Tarvitaan yhteinen viesti ulospäin ja yhteistä edunvalvontaa. Erityisesti maakunnan markkinoinnissa puhalletaan jatkossa toivon mukaan paremmin yhteen hiileen. Maakunnan sisäisen yhteiskehittämisen lisäksi on katsottava rajojen ulkopuolelle. Maakuntien välistä yhteistyötä tehdään toki jo monissa yhteyksissä. Myös hallinnolliset rakenteet ohjaavat katsotaan maakuntarajan taakse. Aluehallintovirastojen rakenteessa Kainuu kuuluu Pohjois-Suomen AVIin, jonka päätoimipaikka on Oulussa. Sote-uudistuksen kartoissa Kainuu kuuluu pohjoiseen alueeseen. Aluekehittämisen kannalta olennaisten rakennerahastojen hallinnointi on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä pelätään toimintojen siirtymistä pois alueelta. Kokemukset etäällä olevista päätöksentekoprosesseista eivät ole olleet rohkaisevia mitä etäämpänä päätöksiä on tehty, sitä huonommin on paikallisia intressejä huomioitu. Myönteisemmästä näkökulmasta katsottuna vahvemmat naapurit voivat hyödyttää Kainuuta. Kehityskäytäväajattelussa Kainuu kuuluu OuKa-vyöhykkeeseen, jolla on toteutettu yhteisiä kehittämishankkeita. Viitostie kytkee Kainuun Kuopion kautta etelän suuntaan ja Kuusamon kautta Lappiin. Viitostie on aktivoitunut erityisesti markkinointiyhteistyössä 2. Lisäksi Kainuun on katsottava rajan taakse Venäjälle, Vartiuksen raja-asema on Kainuun portti itään. Potentiaalia voi löytyä myös arktisesta yhteistyöstä. Vaikka sähköiset yhteydet ovat kehittyneet, edellyttää yhteistyö aika ajoin kasvokkain tapaamisia. Lento- ja junayhteyksien säilyminen on tässä ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien kuntien yhteinen intressi. Logistiikkakysymyksissä (tie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet) ja saavutettavuudessa Kainuun intressit ovat yhtäläisemmät Itä-Suomen kuin Oulun kanssa. Saavutettavuuden parantamisen tarve tuli esiin myös asukkaille ja yrityksille suunnatussa kyselyssä sekä sisäisten että ulkoisten yhteyksien suhteen. Tämä, jos jokin, edellyttää koko Kainuun yhteistä edunajamista. LUE LISÄÄ: LIITE 7 2 Viitostie Saimaalta Lappiin. http://www.kansallisvayla.fi/ 15

8 Kasvuakseli kuntoon. Toiminnallisesti Kainuun ytimessä on kasvuakseli (Kajaani- Sotkamo-(Kuhmo)), jonka toimivuus, houkuttelevuus ja kilpailukyky ratkaisevat pitkälti koko Kainuun kasvun tulevaisuuden. Myös valtatiet 5 ja 22 ovat kehittyviä käytäviä, yhdyskuntarakenne tiivistyy niiden ympärille ja solmukohtiin. Pienempiä pesäkkeitä kasvulle löytyy, verkostomainen toimintatapa on tarpeen. Kainuun päivittäisen toiminnallisen työssäkäyntialueen muodostavat käytännössä Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi (kuva 7) sekä hieman laveammin tulkittuna myös Hyrynsalmi. Kuhmo ja Suomussalmi muodostavat omat työssäkäyntialueensa. Työpaikan kunta Kotikunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Hyrynsalmi 65,2 11,3 1,8 0,7 2,3 1,6 10,2 Kajaani 0,2 86,9 0,5 1,1 0,2 5 0,2 Kuhmo 0,2 4,5 84,3 0,2 0,1 3,1 0,5 Paltamo 0,3 24,2 0,4 64,9 1 2,1 0,4 Ristijärvi 2,2 25,1 0,4 2,9 57,5 5,1 1,4 Sotkamo 0,1 19,6 1,8 0,9 0,2 70,1 0,1 Suomussalmi 0,7 5,0 0,9 0,2 0,2 1 83,6 Kuva 7. Pendelöinti selvitysalueen kuntien välillä 2012. Kehittämisvyöhykkeiden edellinen suunnittelubuumi oli 1990-luvulla, mutta nyt 2010-luvulla niillä on realistiset edellytykset operationalisoitua käytännön kehittämisen tasoiksi. Vyöhykkeet nojaavat monipuoliseen kehittämiskokonaisuuteen ja pitkän tähtäimen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Vyöhykkeillä yhdistyvät erilaiset kehittämisen ulottuvuudet kuten matkailu ja sitä tukeva elinkeinopolitiikka, luonnonvarat ja teollisuus sekä keskusten ja maaseudun veto- ja elinvoima. Vyöhykkeillä maantieteellä on paljon väliä ja ei mitään väliä. Tarvitaan tekemisen elinvoimaisia paikkoja, jotka toimivat erilaisten virtojen solmukohtina ja palvelujen keskittyminä. Toisaalta maantieteellä ei ole mitään väliä, sillä työ irtautuu yhä enemmän paikkasidonnaisuudesta. Tekemisen paikan voi valita ympäristön laadun perusteella. Kehittämisvyöhykkeiden suunnittelun ja kehittämiseen vaaditaan kokonaisvaltaista hallintaa, eli siinä on oltava sekä pitkän tähtäimen suunnitelma että nopeat toimenpiteet. Maankäytön suunnittelu ja vyöhykkeiden toimijoiden strateginen yhteistyö muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, jota on avattava myös yrityksille ja asukkaille. Keskeistä on siirtyä hallintolähtöisyydestä kohti toiminnallisuutta vyöhykkeiden vakiinnuttaminen tapahtuu ilman byrokratiaa. Kainuun sisällä vahvin kasvuakseli on Kajaanin ja Sotkamon välinen osuus ja sen jatkeena myös ohuempi yhteys Kuhmoon. Kokonaisvaltaisella MALPE-kehittämisellä voitaisiin tehostaa Kajaanin ja Sotkamon välisen alueen fyysistä (esim. Kontinjoen alue) ja strategista kehittämistä. Voimakkaasti yksinkertaistaen Kainuun menestymisen ja houkuttelevuuden ratkaisee, miten nämä kunnat löytävät yhteisen kehittämisen sävelen. Kasvuakseli jatkuu Sotkamosta vielä Kuhmon suuntaan, mikäli painotetaan strategisessa mielessä luontomatkailua ja puurakentamista. Kajaanin lähiympäristössä käytävien alut länteen Oulun suuntaan (22) ja pohjoiseen Kuusamon suuntaan (5) sitovat kehittämisvyöhykkeisiin myös Paltamon. Valtatiet 5 ja 22 ovat Kainuun kehittymisen seuraavat runkoverkot. Niissä kunnissa, jotka sijaitsevat näiden teiden varsilla, tulee yhdyskuntarakenne keskittymään valtateiden varsille tai niiden lähettyvillä oleviin solmukohtiin. Pohjoisen ulottuvuuden tulee nivoutua viitostien ympärillä tapahtuvaan kehittämiseen. Teiden varsilla keskittymiä voi olla lisäksi esim. matkailutai teollisuuskeskittymien ympärillä. 16

Kainuun yhteisissä teemoissa verkostomainen toimintatapa voi yhdistää myös maantieteellisesti kaukana sijaitsevia toimijoita. Tällöin korostuvat työnjako ja toimijoiden profiilit. Kehityskäytävien idea ei ole ristiriitainen maakuntasuunnitelmatyöstä (vrt. kuva 8), mutta sillä pyritään fokusoimaan ja tehostamaan kehittämistä käytävien varrelle. Kuva 8. Kainuun kehitystavoitekuva. Kainuun maakuntasuunnitelma. Kainuun liitto. LUE LISÄÄ: LIITE 7 17

9 Tulevaisuuden rakenteet ja neuvotteluasetelmat hakusessa. Suuri koetaan herkästi pelottavaksi keskustelukumppaniksi. Kunnat hakevat rooliaan kuntakentässä ( itsenäisyyden puolustajat, lusikka-kauniiseen-käteen, ajautujat, kapteenit ). Vuolijoki on opettanut Kajaanin varovaiseksi (ehdot yhteistyölle ja liittymiselle koventuneet). Riippuu kunnan tulevista tehtävistä, miten maantieteellisesti isot kunnat toimisivat. Tulevaisuuden rakenteet ovat epäselvät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen todelliset vaikutukset ovat vielä sumun peitossa. Uudistuksen toteutuminen tarkoittaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun poistumista kunnilta. Jäljelle jäisi rahoitusvastuu. Tehtävänkuvanmuutoksen häämöttäessä on jopa alettu puhumaan elinvoimakunnista. 3 Elinvoiman kannalta tärkeää on osaaminen. Osaamisen edistämisen olennainen osa on koulutus. 1960- ja 1970-luvuilla korkeakoulujen perustaminen oli keskeinen aluepolitiikan väline, nyt suunta on toinen. Aluekehityksen kannalta olennaiset osaamisrakenteet rutisevat koulutusverkoston uudistusten myötä. Jo valmiiksi omaa yliopistoa vailla olevassa Kainuussa toisen asteen koulutuksesta halutaan pitää kiinni ja säilyttää myös korkeakoulutasoinen koulutus Kajaanissa. Lukio-opetuksen suhteen järjestämisvastuun mahdollinen keskittyminen Kajaaniin huolestuttaa muita kuntia. Paikoittain kunnissa osataan katsoa koko Kainuun elinvoiman eväitä, ja Kajaanin tärkeä rooli maakunnan menestykselle tunnistetaan ja tunnustetaan. Vaikka maakuntakeskus on Suomen mittavassa pienehkö, näyttäytyy se kuntaliitosselvitysalueen muiden kuntien rinnalla suurena. Väestöltään Kajaani on reilusti yli kolme kertaa seuraavaksi suurimman Sotkamon kokoinen. Pienimmän Ristijärven väestö ei vastaa edes neljää prosenttia Kajaanin väestöstä. Reilusti suurempaa Kajaania pidetään vahvana neuvottelukumppanina ja pienimmät kunnat arastelevat lähtöä neuvottelupöytään yksin ilman muiden pienempien kuntien mukaan lähtöä. Kainuun kuntien edustajien joukossa on tunnistettavissa erilaisia rooleja. Itsenäisyyden puolustajat kokevat kunnan selviävän parhaiten itsenäisenä. Kunnassa halutaan säilyttää päätösvalta, eikä liitoksien avulla uskota saatavan merkittäviä säästöjä tai elinkeinojen kasvua. Yhteistyöhön ollaan kuitenkin halukkaita. Lusikka-kauniiseen-käteen -joukko on talouslukujenkin valossa todennut, että liitokset ovat lähes välttämättömiä. Tulevaisuuteen ei haluta suunnata yksin, ja henkinen valmius liitoksiin on vahva. Ajautujat seurailevat vielä tilannetta ja muiden kuntien liikkeitä. Vakavampi muoto ajautumisesta on desperadotalous, jossa kunta joutsenlaulun vaiheessa tekee investointeja. Liitoksia ei ole täysin suljettu pois. Kapteenin rooli sopii osalle ydintoimijoista. Vuolijoen liitos vuonna 2007 on opettanut osan kajaanilaisista varovaisemmiksi: riittävätkö Kajaanin voimat heikompien kuntien kannatteluun vai onko laivasta pelastauduttava vielä kun voi (ns. italialainen kapteeni )? Ratkaisujen paikka kuntaliitoksissa etenemisessä on edessä keväällä. Siihen mennessä kunnan tulevat tehtävät ovat toivon mukaan selkeämmin ennustettavissa kuin tänä päivänä. Kunnan tulevista tehtävistä riippuu, miten maantieteellisesti isot kunnat toimisivat. Varmaa on, että selvitäkseen Kainuun kuntien on tiivistettävä rivejään kuntaliitosten tai vähintään yhteistyön kautta. Maakuntahallintokokeilun kokemukset hyvässä ja pahassa ovat arvokkaita oppeja tulevaa varten. Marraskuussa toteutetun kuntalaisille ja yrittäjille suunnatun kyselyn perusteella kuntalaiset ja yrittäjät ovat varsin valmiita liitoksiin. Kysyttäessä toivottua kuntamäärää 2020-luvulla vain 7 prosenttia 423 vastaajasta nimesi sopivaksi kuntien määräksi yhdeksän tai enemmän. Kolmannes kannattaa kolmen kunnan mallia, lähes neljännes yhden kunnan Kainuuta (kuva 9). 3 Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta. Tulevaisuuden kunta asiantuntijaryhmän keskustelupaperi. Joulukuu 2014. 18

Kuva 9. Asukas- ja yrityskysely: Kuinka monta kuntaa Kainuussa pitäisi mielestäsi olla 2020-luvulla? (N=423). LUE LISÄÄ: LIITE 2 19

10 Tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin lähimenneisyys. Katajainen kansa on tottunut vaikeisiin aikoihin, eikä tulevaisuuskuva näytä mullistavan hyvältä. Mutta usko tulevaisuuteen on optimistinen. Kunnat uskovat kasvuun, ja keskeisten kasvualojen trendikäppyröiden päät ovat jo nousussa. Kainuu on kohdannut vaikeuksia viime vuosina. Äkillisempiä karikkoja ovat olleet mm. UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan sulkeminen, opettajakoulutuksen siirtäminen Ouluun, saavutettavuuden heikkeneminen yöjunan lakattua kulkemasta, Talvivaaran ympäristöongelmat ja valtion työpaikkojen väheneminen alueella. Samanaikaisesti on tapahtunut hitaampaa vajoamista väestön vähentyessä ja ikääntyessä. Selvitysalueen kuntapäättäjien silmin tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Syksyllä toteutetussa kuntakyselyssä kuntaliitosselvitysalueen johtavat virkamiehet ja päättäjät arvioivat seuraavan puolen vuoden näkymät hieman positiivisemmiksi kuin koko maan kuntapäättäjät. Kolmen viiden vuoden päähän katsottuna arviot ovat positiivisuudessaan lähes koko maan arvioiden tasolla (kuva 10). Tämä siitä huolimatta että suurten yritysten vaikeudet ovat varmasti heijastuneet kainuulaisten tulevaisuuden uskoon. Toisaalta esimerkiksi paperiteollisuuden poistumisen myötä puuta materiaalina on hyödynnetty uudella tavalla. Tuoreimmat tilastot näyttävätkin positiivisia merkkejä tiettyjen kärkialojen kehityksessä. Verrattaessa vuoden 2013 liikevaihtotietoja edelliseen vuoteen liikevaihto kasvoi metsä- ja puuklusterissa, metalliklusterissa ja matkailuklusterissa. Toki laskuakin tapahtui, sillä liikevaihto laski kaivannaistoiminnassa, energiaklusterissa, elintarvikeklusterissa sekä ICT- ja elektroniikkaklusterissa. 4 Euroopan talouden tilanteen huomioiden kasvun merkit antavat kuitenkin positiivisen viestin. Selvityksen yhteydessä järjestetyissä kuntien edustajien, sote-kuntayhtymän ja Kainuun liiton työpajoissa tunnistettiin useita kasvun mahdollisuuksia (ks. liite 5. Työpajojen tuotokset (10.12.2014)). Yhteistyötä tarvitaan, sillä monet potentiaalisen kasvun alat ovat kunnille yhteisiä ja pienessä maakunnassa ei pärjää yksin. LUE LISÄÄ: LIITE 3, 5 4 Jouni Ponnikas. Kainuun kärkialojen ja kuntien suhdannetiedot 05/2014. 20

Kuva 10. MDI:n Kuntakysely. Kasvu- ja kehitysnäkymät kunnissa puolen vuoden ja 3-5 vuoden päästä. 21

ERI KUNTARAKENNEVAIHTOEHTOJEN ETUJEN JA HAITTOJEN SUMMAUS Kuntarakenneselvityksen aikana on kerätty kuntien virka- ja luottamushenkilöiden näkemyksiä Kainuun tulevasta kuntarakenteesta sekä kyselyllä, haastatteluilla että työpajoissa. Seuraavassa esitellään kolmen vaihtoehdon (yhden kunnan Kainuu, 3-4 kuntaa ja 5+ kuntaa) etuja ja haittoja. Yhden kunnan Kainuu Yhden kunnan Kainuun, eli selvitysalueen seitsemän kunnan liitos, edut voidaan luokitella kuntien virka- ja luottamushenkilöiden mukaan viiteen luokkaan: elinvoima, kuntarajat, hallinto, palvelut ja osaaminen. Yhden kunnan Kainuu olisi n. 80 000 asukkaan kuntana strategisesti merkittävämpi ja keräisi voimavarat yhteen. Siinä olisi selvä kuntakeskus ja turhista kuntarajoista päästäisiin eroon. Myös hallinto kevenisi päällekkäisyyksien poiston myötä. Palveluiden järjestäminen olisi turvatumpaa ja edullisempaa. Yhden kunnan Kainuussa olisi myös tarpeeksi leveät hartiat perustella erityisosaamisen säilyminen ja vielä kehittää sitä eteenpäin. Yhden kunnan Kainuun haitat ovat päätöksenteon kapeneminen sekä demokratiavaje, reuna-alueiden näivettymisen uhka, lähipalveluiden saatavuuden huonontuminen ja kustannusten kasvu sekä maakuntastatuksen menettäminen. Erityiskysymyksenä nostetaan esiin kotipaikkaidentiteetti ja kunnanosademokratian tarve. Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hanke (VIRSU) vaikuttaa Kainuun aluehallinnon tulevaisuuteen. Keskeisenä kysymyksenä on, löytyykö Kainuusta vastinparia aluehallintovirastolle. Yhden kunnan Kainuun tapauksessa Kainuun maakuntastatus ja sen mukana Kainuun liitto lakkaisi olemasta. Toisaalta, jos maakunnan liittojen statusta vahvistetaan, Kainuu voi yhden kunnan maakuntana olla vahvoilla. Uudistuksen päätökset julkistetaan helmikuussa 2015. 3 4 kuntaa 3 4 kunnan eli muutaman kuntaliitoksen etuja olisivat liitoksen helppous/todennäköisyys, leveämmät hartiat sekä palvelujen tehostaminen ja samaan aikaan lähipalvelujen turvaaminen. 3 4 kunnan Kainuussa hallintoa olisi mahdollista keventää, mutta kuitenkin säilyttää maakuntastatus ja rooli. Reuna-alueiden kehitys ja lähipalveluiden saatavuus olisi edelleen turvattua. 3 4 kunnan haittoina nähdään ratkaisun väliaikaisuus ja hyödyttömyys. Köyhien kuntien liitoksilla ei nähdä olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Muutamien kuntien liitokset nostaisivat myös esiin Kainuun sisäisiä vastakkainasetteluja ja voisivat heikentää syrjäseutujen palvelutarjontaa. Erityiskysymyksenä nostetaan esiin kuntien valmius luopua jostakin. 5+ kuntaa Viiden tai useamman kunnan ratkaisun etuina nähtäisiin päätöksenteon ja palvelujen pysyminen lähellä. Kunnat toimisivat entisillä eväillä. Haittoja viiden tai useamman kunnan tapauksessa olisivat esimerkiksi resurssien hajanaisuus, kuntien velkaantuminen ja lakisääteisten palveluiden järjestämisen vaikeus. Viiden tai useamman kunnan tapauksessa ei syntyisi käytännön etuja tai taloudellisia säästöjä. Yhteistyökään ei lisääntyisi. Kaiken kaikkiaan merkittävimpinä mahdollisuuksina kuntaliitostilanteissa nähdään hallinnon keventyminen, yhteisten resurssien käyttö, palveluiden parantuminen ja monipuolistuminen (ehtona, että palvelut turvataan tasapuolisesti koko Kainuuseen) ja kilpailukyvyn kasvu. Liittyvien kuntien vahvuuksia on 22