Nº1 / 2013 helmiukuu merimies sjömannen SMU:n mökkien hakuajat lähestyvät! Näkökulma: Kvartaalitalouden uhrit s. 13 Suomalainen matkustaja-aluskanta uudistuu: M/s Finlandialla kunnioitetaan kotimaisuutta! Neste Shippingissä ennätyksellisen laajat yt-neuvottelut irtisanomisuhan alla 130 henkeä 1-2013 MS 1
EckeröMarketin myymälän esimies Harri Lindborg (vas.) ja myyjä Nisse Wass. pääkirjoitus 4 sisältö: 4 Sinivalkoisin säkein Itämeren aalloilla: M/s Finlandia 9 Jobissa: Varpu Virta 10 Arctia Shipping irtisanoi 21 työntekijää 12 Neste Shippingissä käynnistyivät yt-neuvottelut 14 Mikä on yhteistoimintalain tarkoitus? 16 M/s Doppingen liikennöi Åvasta Jurmoon 22 Naantalin terminaalityöntekijät: Finnlines FinnLink-liikenne Mökkien hakuajat lähestyvät! 22 12 On valitettavaa, että rikkidirektiivin vaikutukset alkavat näkyä välittömästi ja näinkin karulla tavalla suomalaisessa merenkulkuelinkeinossa, varapääluottamusmies, Jani Santala. PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X Kannen kuva: Saana Lamminsivu Uusia aluksia & yt-neuvotteluita Alkuvuodesta Suomen lipun alla liikennöinnin aloittivat uudet, kauan odotetut matkustaja-alukset: Turun linjalle saapui M/s Viking Grace ja Helsinki Tallinna reitillä aloitti M/s Finlandia. Myös Vaasassa huokaistiin helpotuksesta, kun liikenne seudulta Uumajaan jatkuu uudella M/s Wasa Express-aluksella. Matkustaja-alusvarustamot ovat satsanneet investoinneillaan voimakkaasti kotimaahan, sillä he uskovat suomalaisen merenkulun tulevaisuuteen. Alkuvuoden hyvät uutiset jäävät valitettavasti kuitenkin vain matkustaja-alusvarustamoiden varaan. Neste Shippingissä 130 ihmistä irtisanomisuhan alla Neste Shipping ilmoitti käynnistävänsä 28. tammikuuta 130 henkeä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden piiriissä on varustamon koko maa- ja merihenkilöstö, yhteensä 450 ihmistä. Yt-neuvotteluiden syyksi varustamo on ilmoittanut muun muassa lakisääteiset ympäristöinvestoinnit, joihin yhtiön on varauduttava vuosien 2014 2017 aikana. Varustamon yt-ilmoitus on otettu merenkulkijoiden piirissä järkytyksellä vastaan: kyseessä on kotimaisessa merenkulussa ennätyksellisen laajoista yt-neuvotteluista. Neste Shipping-varustamolla on yhteensä 24 alusta, joista Suomen lipun alla seilaa 11 tankkialusta ja kolme hinaajaa. Neste Shippingissä käynnistyneet yt-neuvottelut ovat valitettava jatkonäytös loppusyksystä muissa valtionyhtiöissä, Arctia Shippingissä ja Meritaidossa, käydyille yt-neuvotteluille muista kuljetusaloista, kuten Finnairista, puhumattakaan. Valtionyhtiöt ovat palkinneet johtoansa miljoonaluokan palkkioin: vuonna 2011 pörssissä olevien valtionyhtiöiden toimitusjohtajille ja hallituksen sekä johtoryhmän jäsenille maksettiin lähes 80 miljoonaa euroa palkkaa ja palkkioita, eikä kaikkia lukuja ole edes saatavilla. Toista on valtionyhtiöiden harjoittama henkilöstöpolitiikka, jossa työntekijän arvostuksesta ei voida enää tänä päivänä puhua. Valtio-omisteisten yhtiöiden tulisi toimia esimerkkeinä yritysten harjoittamasta yhteiskuntavastuusta, mutta valitettavasti niiden toiminta on jatkuvasti ja syystäkin suurennuslasin alla valtakunnan mediassa. Valtio toimii enemmistöomistajana myös Neste Shippingissä. Kyseessä on Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävä varustamo, jonka tulevaisuuden toiminnan luulisi herättävän kiinnostusta myös Arkadianmäellä. Öljykuljetusten toimitus kotimaahan on turvattava, sillä ajat Euroopassa ja maailmalla ovat epävakaat. Neste Shippingin yt-neuvottelut tulee käydä mahdollisimman rakentavassa hengessä riittävän suurella kokoonpanolla. Mahdollisia irtisanomisia pehmeämpi keino ovat lomautukset, joiden turvin voidaan elää vaikeiden aikojen ylitse. Nyt onkin tärkeää tarkastella Neste Shipping-varustamon tulevaisuutta pidemmälle kuin yhden kvartaalin päähän: suomalaista öljytankkeriosaamista ei joka oksalla kasva! Kenneth Bondas liittosihteeri kenneth.bondas@smu.fi 1 POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0)9 615 2020 ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (2013) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 2013 TIDTABELLEN 2013 no aineisto toimituksessa material i redaktion 2 11.3. 9.4. 3 20.5. 14.6. 4 26.8. 20.9. 5 7.10. 25.10. 6 18.11. 16.12. ilmestyminen utges Rikkidirektiivi voi olla pahimmillaan viikatemies, joka leikkaa Suomesta tuhansia työpaikkoja ja karkottaa kokonaisia teollisuudenaloja sekä uusia investointeja. Vielä rikkidirektiiviäkin suurempana uhkana varustamoissa nähdään vuodesta 2015 eteenpäin tulevat uudet ympäristövaateet, kuten laivojen energiatehokkuutta koskevat ratkaisut, jotka vaativat varustamoilta todella mittavia panostuksia. TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0)9 615 20 227 www.smu.fi > viestintä > KOTISIVUT / HEMSIDOR merimies > mediakortti / www.smu.fi www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > 2 MS 1-2013 SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / mediakort 1-2013 MS 3 förnamn.tillnamn@smu.fi
varustamokuulumisia Sinivalkoisin säkein Itämeren aalloilla M/s Finlandia! Eckerö Linen uusi laiva M/s Finlandia aloitti liikennöinnin uutena vuotena Suomen lippu ahterissa hulmuten! Finlandia oli vuoden alussa ainut Helsingin ja Tallinnan välillä Suomen lipun alla seilaava matkustajalaiva. Eckerö Line osti M/s Finlandian italialaiselta Moby SpA:lta. Laivan aiempi nimi oli M/s Moby Freedom. Finlandia matkaa Helsingistä Tallinnaan 2,5 tuntia. Alus liikennöi Tallinnaan kaksi kertaa vuorokaudessa. Matruusi Jari Vuori ja pursimies Mathias Brander hymyilevät kilpaa auringon kanssa Tallinnan satamassa. Finlandia on kyllä uljas - tästä tulee hyvä laiva! Lisää laivoja Suomen lipun alle, se on tärkeä asia! teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu M/s Finlandia korvasi Helsinki-Tallinna -linjalla seilanneen M/s Nordlandian, joka siirtyi liikennöimään Vuosaareen tammikuussa myydyn M/s Translandian tilalle. Finlandia on kapasiteetiltaan edeltäjäänsä suurempi ja aluksen kyytiin mahtuu reilut 2 000 matkustajaa ja yli 650 ajoneuvoa. Suomen lipun alle saapuneen laivan nimestä järjestettiin nimikilpailu, johon saapui ennätykselliset yli 12 000 ehdotusta. M/s Finlandia oli ehdoton nimisuosikki. Aluksen nimi oli päivänselvä, EckeröMarket-laivamyymälän esimies Harri Lindborg toteaa jämptisti. Eckerö Line luottaakin vahvasti suomalaisuuteen: Finlandialla kotimaisuus näkyy niin ruuassa, viihteessä, sisustuksessa kuin jopa ravintoloiden nimissä. Laivalta löytyvät esimerkiksi Cafeteria Satama ja pubit Telakka sekä Jätkänsaari. Alus on rakenteeltaan selkeä ja helppokulkuinen: ravintolat sijoittuvat suurimmaksi osaksi laivan kahdeksannelle kannelle. Monipuolinen viihdetarjonta Yksi hulppeimmista miljöistä Finlandialla on viihderavintola Nosturi, josta avautuu valtava kaksikerroksinen panoraamaikkuna Itämerelle. Esiintymislavalla tunnelmoivat vaihtuvat viihdeorkesterit ja tanssilattialla pyörähtelee pareja tiuhaan. Katsomo nousee ylöspäin kolmessa eri kerroksessa kuin suuren maailman viihdekerhoissa. Istumapaikkoja on tarjolla runsaasti. Aluksella on elävää musiikkia joka päivä. Musiikista vastaavat niin kotimaiset huippuartistit kuin talon oma orkesteri. Viikonloppuisin jatkuu sivulla 6 4 MS 1-2013 1-2013 MS 5
varustamo- kuulumisia Bar Naissaaresta kuohuvaa! M/s Finlandian erikoisuus on samppanjabaari Bar Naissaar. Leo Pylkkönen ja Mikko Suuronen esittelevät tyylikästä tilaa, jossa voi nauttia kuohuvan lisäksi viinejä, erikoiskahveja sekä makeita leivoksia ja pientä suolaista. Petri ja Piia Hyttisiivooja Petri Kukkonen hyppäsi M/s Finlandian kyytiin telakalta. Merityö on Petrille uusi aluevaltaus, mutta alku on lähtenyt hyvällä mielellä käyntiin. Työkaveri Piia Hirvensalo on työskennellyt aiemmin extrana M/s Nordlandialla. Lähdin aikoinaan merille, koska tiesin että täällä on luvassa seikkailua. Laivatyö sopii persoonalle, joka pystyy työskentelemään poikkeusolosuhteissa eikä ole koti-ikävä, Piia kuvailee väliaikaiskotiaan, joka on jatkuvassa liikenteessä. Toiselta ammatiltaan Piia on elokuvaohjaaja Turun Taideakatemiasta. M/s Nordlandialla kuvattiin viime vuonna Laiva-televisiosarjaa, jossa Piia työskenteli toimittajana. Laiva on mitä hienoin dokumentti M/s Nordlandiasta aluksena, hän pohtii nyt jälkikäteen ohjelman merkitystä. Minua on aina kiinnostanut, mitä tapahtuu kulissien takana, olipa sitten kyse teatterista tai elävästä elämästä. Haluan nähdä mitä ja miten ihmiset esimerkiksi merillä työskentelevät ja miten asiat syntyvät. Piia sukeltaa pinnan alle ja uskoo meren olevan aina läsnä tavalla tai toisella elämässään. Merillä unohtaa helposti, että on elämää myös maissa. Laivalla eletään kaiken ajan ja paikan ulkopuolella. jatkoa sivulta 5 biittiä iskee dj. Pub Jätkänsaaressa on puolestaan mahdollisuus laulaa karaokea tai kuunnella ammattitrubaduureja, risteilyisäntä Rami Orajärvi esittelee ohjelmatarjontaa. Päiväristeilyt ovat yksi Helsinki Tallinnan -linjan vahvoista vetonauloista, mutta myös iltaristeilyihin panostetaan. Torstain iltalähdössä Tallinnasta kohti Helsinkiä kyytiin nousee yli 1 500 matkustajaa. Bar Nosturi Bar Nosturin tiskillä käy kova kuhina. Tarjoilijat Katja Virtanen ja Kjell Robertsson kaatavat laseihin vuoroin kaljaa, lonkeroa ja valkoviiniä. Jokuset tilaavat gin tonicit. Ihmiset ovat pitäneet uutta alusta tosi hyvänä ja kiitelleet, että se tuli Suomen lipun alle, Katja selostaa drinkinteon lomassa. Katja ja Kjell ovat toimineet työkavereina vasta parisen päivää. Katja työskenteli Nordlandialla lähes 12 vuotta, kun taas Kjell tuli Finlandialle töihin M/s Birka Paradiselta. Suomen lippu veti Finlandialle töihin. Yhtiön leivissä olen ollut jo 23 vuotta, Kjell ynnää. Pub Jätkänsaari Olohuonemaista istuskelutunnelmaa kaipaaville Pub Jätkäsaari on Finlandialla varma valinta. Jätkänsaari on keskittynyt erikoisoluisiin, tarjoilija Risto Laivo esittelee tuote- valikoimaa. Vaasassa asuva Laivo aloitti merityöt vuonna 1974. Lähdin merille, kun Wälläri lopetti, miestä hymyilyttää. Uransa aikana Risto laskee olleensa startattaamassa liikenteeseen viittä kuutta eri alusta. Aina alussa on pieniä synnytystuskia, mutta siitä se sitten lähtee rullaamaan, hän ottaa rauhallisesti. Risto tuntee hyvin Helsinki Tallinna -linjan, sillä hän on työskennellyt reitillä 15 vuotta ja sitä ennen seilannut Helsingistä Tukholmaan 18 vuotta. Olen nyt osa-aikaeläkkeellä ja teen töitä viikon kuukaudessa. Olen ajatellut kuitenkin katsella 68-vuotiaaksi: olen tällainen ikiliikkuja. 65-vuotiaaksi Risto on kuin tervaskanto. Kevään ja keho bikinikuntoon ajatusten myötä onkin mielenkiintoista tiedustella, millä konstein mies on saanut pidettyä itsensä hyvässä kunnossa. Marathoneja olen juossut koko ikäni juoksu on minulle elämäntapa, hän kertoo. Mutta vaimo on sanonut, että ei kyllä lähde katsomaan hikisiä, laumassa juoksevia miehiä, hän virnistää. Tukholman marathonin hän on juossut läpi 20. kertaa ja Helsingin marathon 15 kertaa. Helsingin marathonin Risto on juossut joskus yhdessä läpi Nosturi-baarin Sibelius ei alunperin tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda. (Jean Sibelius) Suomalaisuutta arvostetaan Matkustajilta on saapunut paljon kiitosta siitä, että alus saapui Suomen lipun alle. Eckerö Linen konseptiin kuuluu vahvasti kotimaisuus ja suomalaisuus, jota matkustajat myös meiltä odottavat. Suomen lippu sitouttaa myös henkilökunnan työhönsä. Kotimaisuus ja Suomen lippu ovat miehistölle tärkeitä asioita: Jos ahterissa ei olisi Suomen lippua, moni olisi varmasti hakenut töitä muualta. jatkuu sivulla 8 6 MS 1-2013 1-2013 MS 7
jobissa jatkoa sivulta 7 Katjan kanssa, joka myös harrastaa juoksemista. Kjell Robertsson siirtyi M/s Finlandialle töihin M/s Birka Paradiselta. Bar Nosturin tarjoilija Katja Virtasella riittää energiaa: hän juoksee marathoneja ja kotipuolessa odottavat kauramoottorit, eli ravihevoset ja vanha jenkkirauta. Fordi se vaan on, Katja on kuitenkin vaatimaton. Keittiömestari Roger Sjöblom. Shoppailua! Shop Bellezzasta kahdeksannesta kerroksesta löytyvät parfyymit, kosmetiikka sekä asusteet ja EckeröMarketista kuudennelta kannelta suuhun pantavaa. Uusi laivamyymälä on suuri, yhteensä 500 neliötä, myyjä Nisse Wass esittelee tiloja. EckeröMarketissa työskentelee neljästä seitsemään henkeä ja myymäläesimies, jotka neuvovat mielellään tuotteissa. Myymälän täytyy elää ja tuotevalikoima vaihtelee koko ajan. Seuraamme sesonkeja ja meillä on kampanjoita, haistelemme maailman tuulia. Keittiöstä herkut suuhun Keittiö on yksi aluksen kiireisimmistä työpisteistä. Keittiömestari Roger Sjöblomilla on hellalla edessään useita kattiloita. Keskittymiskyvyn ja toimintavalmiuden pitää olla työssä kunnossa: jokainen päivä on tulikoe, josta suoriutumisessa auttaa rautainen, musta huumori. Tärkeintä ihmiselle on oma työpaikka, keittiömestari Sjöblom toteaa elämänmenosta. Keittiössä hyörii yhtä aikaa neljä kokkia. Yksi asettelee ruokia tarjolle, toinen lykkää kärryä pitkin käytävää ja joku sujahtaa varastoon. Kokki Björn Bergman avaa uuninluukun, josta sihahtaa runsaasti höyryä kasvoille! Pöh siitä!, hän paiskii ilmaan patakintaalla. Filandian kokeilla on takanaan yhteistä työtaivalta yli 20 vuotta. Mutta missä he asuvat? Kotona, kokki Henrik Henriksson iskee silmää. Sitten tapahtuu jotakin erikoista. Ahvenanmaalainen ottaa käteensä kananmunan ja nostaa sen merkitsevästi ilmaan. Vain hetki ja pian muna on poissa. Iloinen naurunremakka täyttää keittiön: taikuutta ja mystiikkaa M/s Finlandialla. Musiikki on sydämen asia Varpu Virta, risteilyemäntä Tervetuloa!, risteilyemäntä Varpu Virta ottaa matkustajat vastaan M/s Finlandialle. Ihmiset tekevät päivän. Jokainen risteily on erilainen, siinä piilee mielenkiinto työtä kohtaan, Varpu luonnehtii. Risteilyemännän ja isännän työstä suurin osa on matkustajien parissa oloa; kohtaamista, keskustelua ja opastusta laivan viihdetarjontaan. Viiden vuoden aika- na Eckerö Linella Varpu on oppinut tuntemaan runsaan joukon ihmisiä. Minua kutsutaan tuttavallisemmin Varpuksi, eikä risteilyemännäksi, välit ovat tuttavalliset monien kanssa. Risteilyemäntä tai -isäntä työskentelee pääsääntöisesti laivan päällä yksin oman ammattinsa edustajana. Olemme näkyvä hahmo ja meidät tunnistetaan. Käytännön tehtäviimme kuuluu pitää huolta siitä, että av-laitteet toimivat ja hoidamme eri ohjelmien spiikkaukset, eli kuuluttelemme bändit lavalle ja juonnamme muun muassa bingoa. Viihdebisnes työllistää Varpua myös maapuolella. Hän laulaa taustoja Finnhitseihin ja on kiertänyt Danny-shown matkassa toisena leading ladyna ympäri Suomea kymmenen vuotta. Musiikki on minulle sydämen asia, siksi rakastan tätä ammattia! 8 MS 1-2013 1-2013 MS 9
YT-AALTO MERENKULUSSA YT-AALTO MERENKULUSSA Teksti: Saana Lamminsivu Kuva: Shutterstock Toimivatko yt-neuvottelut vai ovatko ne vain työnantajan sanelupolitiikkaa? Monitoimimurtaja Botnican myynnistä seuranneet yt-neuvottelut päättyivät: Arctia Shipping irtisanoi 21 työntekijää Irtisanotuista 13 on Merimies-Unionin jäsentä ja loput päällystöliitoista. Yhteistoimintalain tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Eniten sen toimivuutta testataan yt-neuvotteluissa. Kuluneen puolen vuoden aikana yt-neuvotteluita on käyty muun muassa entisissä valtionyhtiöissä Arctia Shippingissä ja Meritaidossa. Helmikuun alussa ytneuvottelut käynistyivät valtio-omisteisessa Neste Shipping-varustamossa. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Ketään ei olisi pitänyt irtisanoa. Henkilöstön edustajat toivat yt-neuvotteluissa voimakkaasti esiin, että irtisanomisille pitää saada kahden vuoden siirtymäkausi, jolloin poistumat olisivat toteutuneet luonnollisesti eläköitymisten kautta, Merimies-Unionin pääluottamusmies Rauno Mutka huokaa. Toisin kuitenkin kävi. Päättyneissä ytneuvotteluissa noudatettiin niin sanottua käänteistä senioriteettijärjestelmää, eli irtisanomisten kohteeksi joutuivat viimeisimpänä taloon tulleet. Paikka on kova, kun lähtijöinä on nuorta väkeä, joilla on talolainoja, perheitä, ynnä muuta, Mutka toteaa. 12 vastaanotti eläkepaketin Marraskuussa yt-neuvotteluiden alussa irtisanomisuhan alla oli 50 henkilötyövuotta. Yt-neuvotteluissa pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman laajasti henkilöstön uudelleensijoittamis- ja kouluttamisratkaisuja sekä eläkejärjestelyjä. Nyt irtisanottavien 21 hengen lisäksi 12 henkilöä siirtyy eläkkeelle varustamon eläkepaketin tukemina. Pääluottamusmies Rauno Mutkan mielestä jatkuvat yt-neuvottelut eivät tee hyvää yhtiön maineelle ja julkisuuskuvalle. Kovan talven iskiessä voi ilmetä ongelmia löytää aluksille riittävästi osaavaa miehistöä. Meillä voi koittaa vielä päivä, että reservimme ei yksinkertaisest riitä, jos kaikki laivat mukaan lukien monitoimimurtajat Fennica ja Nordica ovat yhtä aikaa liikenteessä, Mutka pelkää. Perämerelle uusi murtaja Arctia Shippingin ja Kemin Sataman perustama yhteisyritys Arctia Karhu Oy rakennuttaa parhaillaan Perämerelle uudentyyppistä jäänmurtajaa, jonka olisi tarkoitus olla valmis syksyllä 2014. Suomalainen jäänmurto tarvitsee pidemmälle kuin yhden sesongin yli ulottuvaa henkilöstöpolitiikkaa. Aluksilla ollaan hyvin pettyneitä, kun hyvät ammattilaiset joutuivat lähtemään, sillä heille olisi ollut takuuvarmasti työtä myös tulevaisuudessa. > Monitoimimurtaja Botnica uudessa kotisatamassaan Tallinnan sataman edustalla tammikuun alussa. Aluksen rakentajana toimii Uudenkaupungin Työvene Oy. kuva: Arctia Shipping Monitoimimurtaja Botnican myynnistä seuranneet yt-neuvottelut: Neuvotteluiden piirissä marraskuun alussa 50 henkilötyövuotta: > 21 henkeä irtisanottiin. > 12 työntekijää vastaanotti varustamon tarjoaman eläkepaketin. > Osa työntekijöistä koulutetaan uudelleen ja sijoitettiin uusiin tehtäviin. Merimies-Unionin pää- ja varapääluottamusmies arvioivat tilannetta tammikuun lopulla: Hätiköiden tehdyt ratkaisut kostautuvat pidemmän päälle Pääluottamusmies Rauno Mutka, Arctia Shipping Yt-neuvottelut ovat valitettavasti usein vain työnantajan sanelupolititikkaa, joita käydään lakisääteiset kuusi viikkoa. Työnantaja on tietysti fiksu ja keskustelee työntekijöiden kanssa, mutta hän ei välttämättä lupaa yhtään mitään ja tekee päätökset irtisanomisista neuvotteluajan päätyttyä. Irtisanomiset tulivat niin helkkarin äkkiä, että jos olisi maltettu mietitty yhtään pidempään kuin lakisääteiset kuusi viikkoa, tilanne olisi yhtiössä (Arctia Shippingissä) aivan toinen, pääluottamusmies Rauno Mutka. Mielestäni yt-neuvotteluita ei saisi käydä missään nimessä liian hätäisesti, vaan niitä pitäisi jatkaa tarvittaessa pidempään kuin laki edellyttää. Otetaan se aika, mikä on tarpeen ja tutkitaan asioita huolella pitkällä tähtäimellä, se on niin työnantajan kuin työntekijöiden etu. Myös ytneuvottelukunnan kokoonpanon tulee olla mahdollisimman laaja ja nykyistä kattavampi. Kun puhutaan vakavista asioista, niin tarvitaan erilaisia mielipiteitä, jotta syntyy monipuolinen keskustelu ja lopputulos olisi paras mahdollinen. Esimerkiksi Arctia Shippingissä viime vuoden lopulla käydyissä yt-neuvotteluissa tuli liian kiire ja neuvotteluita olisi pitänyt ehdottomasti jatkaa pidempään. Olisimme voineet välttyä ihmisten irtisanomisilta ja niiden sijasta olisi voitua päätyä mieluummin lomautuksiin, sillä yhtiössä on jäämässä luonnollisen poistuman, eli eläköitymisten kautta paljon henkilökuntaa pois kahden vuoden sisällä. Onneksi saimme kuitenkin neuvotteluissa vähennettyä irtisanottavien määrän noin puoleen alkuperäisestä 50 hengestä. Mielestäni yt-neuvotteluissa pitäisi kuitenkin katsoa aina pitkälle tulevaisuuteen, sillä jo muutaman kuukauden sisällä voi tapahtua mitä vain. Esimerkiksi Arctiassa joudutaan taas varmasti pian hakemaan työntekijöitä kivien ja kantojen alta, kun niitä ei ole. Nyt irtisanottuja työntekijöitä olisi ehdottomasti tarvittu. Mikäli ihminen irtisanotaan, yt-neuvotteluissa on otettava ehdottomasti huomioon myös hänen jatkotyöllistymisensä. Jos irtisanomisiin joudutaan, papereihin tehtävät kirjaukset on mietittävä tarkkaan. Myös tiedottaminen on tärkeää ja se, miten ihmistä lähestytään, pääluottamusmies Rauno Mutka. 10 MS 1-2013 1-2013 MS 11
YT-AALTO MERENKULUSSA Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu näkökulma Neste Shippingissä käynnistyivät yt-neuvottelut: irtisanomisuhan alla 130 henkeä Varapääluottamusmies Jani Santala, Neste Shipping Neste Shipping-varustamossa käynnistyivät 4. helmikuuta yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa yhtiön mukaan enintään 130 henkilön vähentämiseen. Yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on yhtiön koko maa- ja merihenkilöstö, eli noin 450 henkilöä Suomessa. Yt-neuvotteluiden taustalla on varustamon mukaan kustannustason nousu ja lakisääteiset ympäristöinvestoinnit, eli rikkidirektiivin tuoma kymmenien miljoonien lisälasku, joihin yhtiön on varauduttava vuosien 2014 2017 aikana. Yt:t tulivat aivan puskasta Yt-kutsu löi henkilöstön täysin ällikällä. Merimies-Unionin Neste Shippingin varapääluottamusmies Jani Santala arvioi ytneuvottelutunnelmia ennen neuvotteluiden käynnistymistä 31. tammikuuta. Tuntuu hieman siltä, että yt-neuvottelut käydään vain lumeeksi eikä oikeaa keskustelua haluta - yhtiö on osoittanut vastahakoisuutta. Tilanne on kyllä pelottava siinä mielessä, että irtisanomisuhan alla on iso määrä 130 henkeä kun puhutaan suomalaisista merenkulkijoista ja tonnistosta. Toivonkin, että käytävissä yt-neuvotteluissa syntyisi aitoa vuoropuhelua, yhdessä miettimistä ja asioiden ratkaisua: Työnantajan suhtautuminen työntekijäpuolen neuvottelijoihin tuntuu tahmealta. Mikäli ytneuvotteluissa ei ole riittävästi edustajia työntekijäpuolelta, se voi koitua myös työnantajan tappioksi pitkässä aikajuoksussa. varapääluottamusmies, Jani Santala. mitä teemme varustamossa pidemmän päälle, katsokaamme kohti tulevaisuutta! Tarvitsemme oikeita ratkaisuja, sillä kyse on yhdestä kolmasosasta henkilöstömme työpaikoista - ja Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeän varustamon toiminnasta. Ihmettelekin todella paljon, jos valtio-omisteisen yhtiön jengi laitetaan pois! Tuntuu myös siltä, että ennakkoon esitellyt kustannussäästötavoitteet ja ytneuvotteluissa ilmoitetut henkilöstömäärien vähennysesitykset eivät kohtaa, vaan halutaan leikata enemmän kuin on tarvetta. Neste Shippingin toimintaan on puututtu myös aiemmin eduskunnassa, joten luulisi Suomen öljykuljetusten herättävän näinä epävarmoina maailman aikoina kiinnostusta. Valtionyhtiöiltä pitää voida odottaa ja vaatia korkeampaa moraalia, vaikka kuinka olisivat pörssiin kirjattuina. Mielestäni yt-neuvotteluissa on siis otettava jatkoaikaa, jos tarve niin vaatii eikä lukuja ja ratkaisuja saa läiskästä hätiköidysti lukkoon kuuden viikon lain kirjaimen nojalla. On myös ilmassa merkkejä siitä, että Neste Shippingin yt-neuvottelut olisivat vain päänavaus konsernin muissa yhtiöissä käytäville yt-neuvotteluille, joissa saattaa olla edessä vielä sama rumba. Kevät ja kesä näyttävät, mitä tuleman pitää. Yt-neuvotteluita edeltäneessä henkilöstöinfossa ainoa positiivinen asia oli, että varustamo ilmoitti Suomen lipun säilyvän aluksissa. Toivottavasti tämä pitää paikansa. Finnlines pääsi juuri tonnistoverotuksen piiriin, toisin kuin Neste Shipping, jolla ei ole vielä riittävästi tonnistoa Suomen lipun alla. Mikäli laivoja olisi täällä enemmän, saisimme varustamotuet eikä edessä olisi välttämättä irtisanomisia. Yhtiössä on edessä myös eläköitymisiä ja tarvitsemme uusia tekijöitä. Tankkilaivalle tarvitaan erityisosaamista ja -kirjat, joten jokainen työntekijä on kullan arvoinen asia. Neste Oil tilinpäätöstiedote 2012 (5.2.2013) - Tilikauden vertailukelpoinen liikevoitto lähes kaksinkertaistui 352 miljoonaan euroon (2011: 178 milj.). - Vahva kassavirta pienensi velan osuutta kokonaispääomasta toisella vuosipuoliskolla. - Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Neste Oil Oyj jakaisi vuodelta 2012 osinkoja yhteensä 97 miljoonaa euroa. Neste Oilin vuosi 2012 oli vahva. Pystyimme lähes kaksinkertaistamaan konsernin vertailukelpoisen liikevoiton. Vahvistimme myös tasettamme ja pienensimme velan osuutta kokonaispääomasta vahvan kassavirran ansiosta, toimitusjohtaja Matti Lievonen. Kvartaalitalouden uhrit Pääluottamusmies Olli Kauranen, Neste Shipping Tämän päivän yhteiskuntaan on muodostunut uusi voimasana. Se on YT. Nyt tämä voimasana on saavuttanut meidät, Nesteen merenkulkijat, jo toistamiseen melko lyhyellä aikavälillä. Yt-neuvottelut alkoivat täysin varoittamatta ja tyrmäävinä! Nähtävissä on ollut, että merenkululla on haasteita ja useita uhkakuvia edessään, mutta kukaan ei ole voinut uskoa että varustamossamme käynnistettäisiin yt-neuvottelut, saati näin massiivisella voimalla. Uhkakuvana on, että Nesteen merenkulkijat merkitään historiankirjoihin ensimmäisinä työpaikkansa menettäneinä kärsijöinä rikkidirektiivin tähden. Pääluottamusmiehenä olen seurannut myrskyn silmässä erilaisia myllerryksiä, mutta vaikeuksista huolimatta niissä on ollut aina jonkin sortin valonkajoa näkyvissä. Nyt tuntuu siltä, että sulakkeet on kytketty pois, eivätkä generaattoritkaan toimi. Päällemme on langennut totaalinen pimeys. Siellä vaeltaa henkilöstö, johon yt-neuvottelut kohdistuvat. Kärsijöitä ovat he, jotka omin käsin ovat rakentaneet yhtiön hyvän tuloksen ammattitaitoisella osaamisellaan ja vahvalla, vankkumattomalla työpanoksellaan. Kvartaalitalouden helmet menevät kuitenkin kasvottomille sijoittajille, jotka keräävät ne hyvinä aikoina ahneesti omaan taskuunsa ja huonoina aikoina he kärkkyvät tuloksentekijöiden taskuilla, joihin hädin tuskin jää ropoakaan ylimääräistä pakollisten elinkustannusten jälkeen. Myös valtion omistajaohjauksen rooli Neste Shippingissä on jäänyt mietityttämään, sillä onhan yhtiömme valtioenemmistöinen ja siten kansan omaisuutta. Entisajan patruunat heitä sen kummemmin kommentoimatta pistivät aina jotakin sukanvarteen pahoja päiviä varten ja varmistivat näin toiminnan jatkuvuuden. Nyt varustamomme on tehnyt kuitenkin päätöksensä pitää yt-neuvottelut ja sille emme voi enää mitään. Joudumme vain tanssimaan tämän kuusi viikkoa kestävän yt-tangon ja katsomaan mitä tuleman pitää. Lopuksi haluan vielä kysyä, mihin on hävinnyt työnantajan puolelta se hienon hieno kunnioitus työntekijää kohtaan? Onko sitä enää olemassa? 12 MS 1-2013 1-2013 MS 13
YT-AALTO MERE NKULUS SA aim o my rä kk ä Ole aina yhteydessä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun tai Unioniin, jos saat kutsun yt-neuvotteluihin ja pidä huolta siitä, että et jää tilanteessa yksin! Mikä on yhteistoimintalain tarkoitus? Ota tästä nyt selvää teksti: Saana Lamminsivu Aimo on tarkkaavaisesti seurannut viikkojen ajan, miten Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) Finlex Yhteistoimintalakia ei ole luotu vain irtisanomis- ja lomautusasioita koskevaksi. Päinvastoin, yt-lain keskeisenä tavoitteena on edistää yrityksen ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, kuten: kehittää yrityksen toimintaa parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työntekijöiden työtä ja asemaa luoda avoin ja luottamuksellinen yhteys yrityksen ja sen henkilöstön välille edistää henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa työpaikoilla. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu monia työpaikan arkisia asioita, kuten: Yhteistoimintalain mukaan yrityksen on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma. Yt-menettelyssä sovitaan myös yrityksen työvoiman rekrytoinnin yleisistä periaatteista ja menetelmistä, eli missä työpaikoista ilmoitellaan ja miten. Myös uuden työntekijän työhönperehdytyksen periaatteet kuuluvat yt-menettelyn piiriin. Keitä yt-laki koskee? Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkeä, mutta yhteistoimintaa voidaan suorittaa myös pienemmissä yrityksissä. Yt-lain piirissä arvioidaan olevan noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää. taa tiedot yrityksen intranetiin tai ilmoitustaululle. Mikä on olennainen muutos yrityksen toiminnassa? Henkilöstön kannalta tärkeää on, millä perustein yrityksen tulee tiedottaa toimintamuutoksista. Nyrkkisääntönä pidetään, että viimeistään kymmenen prosentin ennakoidut vaikutukset tulokseen ovat olennaisia. Kysymys voi olla esimerkiksi markkinaosuuden huomattavasta pienenemisestä tai yrityksen toimintaedellytysten olennaisesta heikkenemisestä. Tiedot muutoksista on annettava välittömästi sen jälkeen, kun ne on havaittu. Yrityksen antamat taloudelliset tiedot Yhteistoimintalaissa on merkittäviä velvoitteita koskien työnantajan tietojehenkilöstön asemaan vaikuttavat nanto- ja suunnitelmavelvollisuuksia. olennaiset muutokset työtehtävissä ja Työnantajan on tiedotettava henkilöstötyömenetelmissä ryhmien edustajille, eli oman työpaikkasi työaikajärjestelyt, kun ne aiheutuvat luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuuteyrityksen tai sen osan lopettamisesta, tulle, säännöllisin väliajoin (tai mahdollisiirtämisestä, laajentamisesta tai sessa muutostilanteessa) yrityksen talousupistamisesta dellisesta tilasta ja suunnitelmista, joista kone- ja laitehankinnat luottamusmiehellä on oikeus tehdä myös tuotevalikoimien tai palvelujen lisäkysymyksiä. muutokset Luottamusmies voi myös vaatia, että yrityksen tai sen osan lopettaminen työnantaja esittää selvityksen yrityksen vuokratyövoiman käyttöä koskevat taloudellisesta tilasta koko henkilösperiaatteet tölle. Tiedottamisen tavat ja paikat henkilöstösuunnitelma ja Hyvä vaihtelevat, mutta käytännössä koulutustavoitteet. tietopaketti henkilöstölle voidaan lähettää yhteistoiminta lain keskeisestä sisä asiasta kirjallinen tiedote, järllöstä: jestää tiedotustilaisuus tai laityhteistoimin Suomessa kuohuu. Asia liippaa sen verran liki merimiehen elämää, ettei Aimo malta olla puuttumatta siihen. Tammikuun puolessa välissä Suomi ja telakan väki saivat olla ylpeitä, kun uusi M/s Viking Grace armollisesti aloitti liikenteen Turun ja Tukholman välillä. On se vaan niin komea paatti, että! Uutta ovat vähäpäästöiset moottorit sekä siihen liittyvä tekniikka. Uutta on laivan koko interiööri, jossa suunnittelija on saanut näyttää taitonsa. On vaihtuvia valoja, on hienoja värejä lattiasta kattoon ja poissa on joskus kauan sitten saatu halpiskuva Viikkarin laivoista. Nyt on hienoa hyttiä - ja suurin suitekin on yli neljäkymmentä neliötä. Ravintolaa ja kahvilaa on moneen makuun ja ohjelmatarjontakin tuntuu osuvan aika hyvin kohdalleen. Kelpaa siinä matkustella! Ennen kaikkea laiva on erinomainen näyte suomalaisesta osaamisesta. Hyvä Suomi! Vaan eipä kaikki ole kuitenkaan ihan kohdallaan. Hii-o-hoi, sanoo Aimo. Vaikka oli tehty kaksi maailman suurinta risteilyalusta Pöytäkirjat Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Huolehdi siis aina, että pöytäkirjat laaditaan! Yhteistoiminta-asiamies Yhteistoimintalain noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies, joka aloitti tehtävässään syyskuun 2010 alussa. aiemmin, meni kolmas sivu suun. Tästä onkin riittänyt puheenaihetta. Spekulaatioita on kuultu ja luettu. Olisiko valtion pitänyt tulla mukaan? Summahan ei ihan kamala ollut. Kreikkaan on mennyt aika paljon enemmän rahaa eivätkä takuut taida sen kummempia olla. päästä palan pois ja ompelivat sen toiseen päähän, mutta ihmeekseen havaitsivat, ettei se täkki kuitenkaan pidentynyt. Että tätäkin voisi pohtia. Nyt on sitten ankara kiire, ettei kahdelle uudisrakennukselle käy kuin entiselle likalle, joka sanoi tui, tui heilalleen. Sinne meni-heila nimittäin. Kyllä niihin pitäisi rahaa löytyä. Olisi se hienoa, jos telakka pysyisi pystyssä, ties vaikka Viking Line tilaisi Gracelle sisaren jonain päivänä. Sepä olisi mannaa myös suomalaisille merimiehille. Uusi, uljas laiva on aina tervetullut työpaikka. Taitaa olla niin, että pääkonttori on liian kaukana Suomesta. Tieto ja intressit eivät kulje riittävän hyvin. Onko yhtiöllä rahaa vai ei? Telakan nimi on vaihtunut aika tiuhaan, väki on vain vaihtanut haalareiden väriä. Miten sattuikaan, että saman firman telakka sai Ranskassa tilauksen? Tätäkin taitavat selvitellä ainakin kulisseissa. Jännittävää nähdä, miten tässä käy. Kyllä Suomella on osaamista. Aimo muistaa hyvin ajan, jolloin maailman suuret varustamot ostivat laivoja toinen toisensa perään. Silloin olivat tilauskirjat täynnä, eli taitoa tehdä laivoja oli ja on kosolti. Sitä mukaa kun laivoja valmistui, oli myös merimiehillä töitä. Kaikki oli hyvin. Hii-o-hoi! Aimo toivoo, että kaikki kääntyisi parhain päin. Olipa telakan portilla sitten kenen nimi hyvänsä, niin tärkeää on se, että se Suomessa ja antaa töitä. Joku viisas oli laskenut, että mikäli miehet telakalla olisivat töissä, he maksaisivat veroina valtiolle jopa enemmän, kuin summa jota pyydettiin. Lisänä tähän on, että mikäli työläiset pannaan kilometritehtaalle pitää heille kuitenkin maksaa työttömyyskorvausta. Onhan se toisaalta näinkin. Taskusta toiseen siirretty raha ei tienaa, muttei toisaalta kulukaan. Tästä tulee Aimon mieleen vanha satu, jossa väki leikkasi lyhyen peiton Koska asia on kuitenkin varsin lähellä aitoa merielämää, sai se Aimon kirvoittamaan kynänsä ja panemaan oman kortensa kekoon. Eläköön Suomen meriteollisuus ja merenkulku! Hyvää alkanutta vuotta! Aimo Myräkkä taopas.fi 14 MS 1-2013 1-2013 MS MS 1-2013 15